Enpä usko, ei sinne päästetä lähellekään sellaisia ihmisiä jotka hermoilisivat ja ottaisivat vehkeen koekäytön tapahtumat itseensä.
Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Ei ollut suunniteltu, koska ainakaan kaikkia järjestelmäsuojan kuormia ei TVO ollut varannut käyttöön. Toki ne kuormat silti tipahtivat pois pelistä, kun suoja laukesi. Meiltä lähti noin 60 MW kuormaa yhdessä silmänräpäyksessä, vaikka ei ollut periaatteessa suojassa mukana juuri sillä hetkellä.
Kävihän tuo taajuus tosiaan alhaalla, parin sekunnin ajan oltiin alle 49,5 Hz. Ensimmäinen alitaajuusraja 49,8 Hz alittui 12 sekunnin ajan.
Siis mikä ei ollut suunniteltu? Tietenkään OL3 generaattorin tipahtaminen ei ollut suunniteltu, mutta varsin mahdollinen koekäytössä.
Kysymykseni oli menikö verkonhallinta suunnitellusti tuossa yllättävässä 1,5 GW notkahduksessa. Sehän kai oli yksi kriittisistä koekäytön ohjelmaan kuuluvista kokeista, joka nyt tuli vahingossa ennenaikaisesti tehtyä. Tosin ei aivan täydellä teholla.
Mitä tarkoittaa "ei TVO ollut varannut käyttöön"? Suunnitellussa OL3-tiputuksessa olisi varannut? Kai nyt kuitenkin se normaali varmuussysteemi on aina varattuna, kun OL3 käy?
Tuleekos tuollaisesta 60 MW kuormantiputuksesta hyvä korvaus vai ainoastaan joku vuosihyvitys, että tuohon suostuu?
Onhan se suoja toki vireessä, kyllä sieltä pudotuskäsky tulee jos OL3 putoaa verkosta. Tuo varaus tarkoittaa siis ihan hallinnollista menettelyä. TVO kertoo (automaattisella sanomaliikenteellä) suojassa oleville toimijoille, onko kyseisen toimijan kuorma mukana suojassa ja millä teholla. Voivat siis varata vain osan sovituista kuormista mukaan, ja myös osateholla. Jos varattuna olevaa kuormaa ei pystytä toteuttamaan, esimerkiksi jos laitos joutuu seisomaan jostain muusta syystä kuin suojan laukeamisesta, asiasta pitää ilmoittaa virallisia kanavia pitkin TVO:lle. Nyt lauantaisen laukaisun aikaan ainakaan meidän kuormia ei ollut varattu lainkaan suojaan mukaan, toki ne alas tulivat kun suoja laukesi. En tiedä, vaikuttaako tuo varausasia missä määrin saataviin korvauksiin, ja maksaako joku nyt jollekin ylimääräistä kun tuli pudotettua varaamattomat kuormat alas.
Nämä meidän kuormat eivät ole sähkökattiloita, vaan isoja sähkömoottoreita. Tahtikoneita nimellisteholtaan 5 - 14 MW.
- Keskustelun aloittaja
- #967
"OL3:lla sähköntuotanto keskeytyi turbiinipuolen häiriön takia 24.9.2022 klo 21:36. Tapahtuman selvityksen perusteella vikaantuminen johtui generaattorin apujärjestelmän säätimen vikaantumisesta. Käyttöönottoa päästiin jatkamaan 25.9.2022 illalla.
Generaattorin apujärjestelmän vikaantunutta säädintä korjataan viikon puolivälissä, jolloin suoritetaan tehon lasku 65%:n tasolle. Korjauksen jälkeen OL3:n tehoa nostetaan portaittain 92 %:n teholta 100 %:n teholle. Aluksi 100 %:n teholla suoritetaan useita kokeita, joilla ei ole vaikutusta laitoksen tehoon."
www.tvo.fi
Generaattorin apujärjestelmän vikaantunutta säädintä korjataan viikon puolivälissä, jolloin suoritetaan tehon lasku 65%:n tasolle. Korjauksen jälkeen OL3:n tehoa nostetaan portaittain 92 %:n teholta 100 %:n teholle. Aluksi 100 %:n teholla suoritetaan useita kokeita, joilla ei ole vaikutusta laitoksen tehoon."
TVO - OL3-tuotanto koekäytön aikana
www.tvo.fi
Mitähän tuokin tarkoittaa... tuskin mitään mekaanista.
Termi "säädin" lienee teknisesti epätarkka, eiköhän tuolla kaikki varsinaiset säätimet ole softaa automaatiojärjestelmän muistissa. Kyse voisi kenties olla vaikkapa venttiilin asennoittimesta, säädinhän sekin oikeastaan on vaikka asennoitin on virallinen termi. Asentosäädin siis.
Ajattelin vaan että tuollaisessa laitteessa luulisi olevan tärkeimpiä asioita 3 tai enemmän rinnan ja kolmen tapauksessa tiedetään mikä on rikki ja kahden muun kanssa saadaan laitos alas nätisti - mutta kahden kanssa ei saa enää ainakaan pitempään ajella. Eli mikä on sellaista että vekotin menee pikasulkuun, mutta silti sen saa ajaa takaisin ylös - ja sitten korjata lennossa.
- Keskustelun aloittaja
- #973
Illalla pitäisi olla tuotantoa 1456 MW.
jarkko_h
Vakionaama
Olis se ehkä mukavampaa kun laitoksessa olisi kaksi turbiinia yhden ison sijasta.
Tiettyjen asioiden osalta kyllä, toisaalta taas ei. Tuplamäärä huollettavaa, tuplamäärä vikaantuvaa (niin turvallisuus, kuin luotettavuus mielessä). Huoltokustannukset ei skaalaudu kovin lineaarisesti laitteen koon mukaan. Eiköhän tuosta hyvä näinkin tule kun lastentaudit on hoidettu pois, vaatii vain eri mittaluokan järjestelmiä kuin pienet.
jarkko_h
Vakionaama
Toivotaan näin.
Vikasietoisuuden lisäämiseksi pienemmissäkin voimaloissa liitännän lähellä olevat systeemit voidaan kahdentaa erotuskytkennällä vikasietoisuuden kasvattamiseksi. Esim. 2 kpl 400 kV muuntajaa, mahdollisuudella ajaa 50% osateholla muuntajan vikatilanteessa.
Jako voidaan tehdä myös sen vuoksi, että voimalaitos saadaan rakennettua paremmin saatavilla olevilla vähemmin kustomoiduilla komponenteilla = edullisempia ja pienempiriskisiä.
Viimeksi muokattu:
Nuohan siis laskivat tehot joksikin aikaa alle järjestelmäsuojan aktivoitumisrajan - ja fiksasivat jotain kun se oli ikäänkuin pois käytöstä. Järjestelmäsuojaa ei ollutkaan tätä ennen testattu - ehkä sieltä ei lähtenyt pihalla odottava akku mukaan tms. Eikai tuo laitos itse paljonkaan muuta siihen kuuluvia osia pidä sisällään - ja vanhat systeemit selvästi aktivoituibat.
pökö
Kaivo jäässä
Tuosta ilmoitettiin jo eilen etukäteen, ei mitään dramaattista vissiin.
Kyllä se ennuste oli ennen tätä tilannetta ihan muu. Yht'äkkiä alettiin pudottamaan. Ainoa ennuste oli 50% pudotus joksikin tunniksi. Viaksi se raportoitiin, eli tuli kait puskista.
Eiköhän se tullut siitä pikasulun analyysista. Olkiluodolla ei ole lupa kadottaa äkkiä 1600MW vaan 1300MW pudotessaan verkosta, mutta nyt kun se 1450MW teholla lähti niin ilmeisesti kaikki ei mennyt täydellisesti, nopeaa korvausvoimaa ei tullut niinkuin piti tms. Niillä ei varmaan ole lupaa ajella sellaisella laitoksella joka heiluttelee verkkoa - varsinkaan nostaa 1600+MW tehoille vaan joutuivat pudottamaan tehoja kunnes jotain oli tunkattu niin että ehdot täyttyvät. Muuten järjestelmäsuojalla on aika vähän tekemistä Olkiluodon kanssa - se aktivoituu jos vaikka joku lentää 400kV langat poikki jostain jolle ei varareittiä heti löydy.
En usko että aktivoituu muusta, tai ainakaan näin sitä ei ole mukana oleville toimijoille markkinoitu. Suojan kuormien pitkistä seisokeistakin pitää ilmoittaa nimenomaan TVO:lle, ei Fingridille.
pökö
Kaivo jäässä
Mahtaako maximia vielä tietää kukaanHuomiselle lupaillaan jo 1590MW tehoja.
Ihmettelen kyllä tuota puuttuvaa 10MW maksimista…
pökö
Kaivo jäässä
OL 1 ja 2 tehotaulu näyttää liki 900 MW kun meri on kylmimmillään
Niillä taisi olla myös joku lupaehto siihen miten lämmintä vettä saa laskea takaisin mereen, sekin rajoittaa maksimitehoa kun merivesi on oikein lämmintä. Muuten rajat tulevat Carnot'n teoreemasta, ydinvoimalan kuuma pää kun ei ole kovin kuuma verrattuna vaikkapa höyrykattilaan jossa poltetaan jotakin.
On tietoo mutta palataan asiaan huomenna
Nyt on ohjelmasta poistunut tiputus 800 MW paikkeille ennen täyttä tehoa, joka pitäisi saavuttaa puoliltaöin.
9.10. pitäisi Loviisan huolto olla ohi, mutta silloin alkaa OL3 testijakso, jossa ollaan pitkiä aikoja nollateholla. Tuo kestää n. 3 viikkoa. Taitaa olla tiivistetty aiempaan nähden? Mitenköhän pahasti sähkönhinta tuolloin pomppii?
9.10. pitäisi Loviisan huolto olla ohi, mutta silloin alkaa OL3 testijakso, jossa ollaan pitkiä aikoja nollateholla. Tuo kestää n. 3 viikkoa. Taitaa olla tiivistetty aiempaan nähden? Mitenköhän pahasti sähkönhinta tuolloin pomppii?
Oheisessa kuvassa esitetään erään vastaavanlaisen voimalaitoksen tehon riippuvuus meriveden lämpötilasta.
Meriveden lämpötila lienee tällä hetkellä vielä reilusti yli kymmenen astetta.
Tämän mukaan vaikutus olisi suuruusluokaltaan n. 1,5% maksimitehosta
Ja tämä tekisi Olkiluodon tapauksessa n. 25 MW
Ovatko Olkiluodon ilmoittamat tehot brutto- vai nettotehoa?
Nettoteho on omakäytön verran pienempi kun bruttoteho, ja tämän kokoisessa laitoksessa on omakäyttö suuruusluokaltaan 60 MW
Liitteet
Mikäs tuossa lopulta on se syy tehonlaskuun? Tietysti lauhdutuslämpötilan nousu heikentää hyötysuhdetta eli suurempi osa tehosta menee mereen. Pidetäänkö lämpöteho vakiona? Mikä estää nostamasta sitä? Ympäristölupa, STUKin lupa vai joku puhtaasti tekninen asia.
Onkos tuo lämpötila merestä saatavan veden lämpötila? Se ei taida mennä alle 4 C juuri koskaan, kun otetaan kuitenkin syvältä, jotta kesällä ei tulisi lämmintä pintavettä. Syksy on noille ongelmallisin, koska silloin vesi on syvälläkin melko lämmintä, toisin kuin kesällä. Millä lämpötilalla on nimellisteho annettu?
Tuli laskettua Loviisan jäähdytysvedenottoa n. 20 v sitten, kun yritettiin alentaa tuota alkusyksyn lämmintä jäähdytysveden lämpötilaa. Siis mallinnettiin iso vesialue Loviisan edustalta 3D virtauslaskentaohjelmistolla. Kerrostumisen laskenta siinä menee melko mahdottomaksi.
Eiköhän tarkoitus ole ajaa reaktoria täysillä aina, kun teholle on käyttöä. Miksi sitä alettaisiin himmailemaan meriveden lämpötilan mukaan? Kun ajetaan maksimilla, saadaan myös suurin mahdollinen sähköteho kulloisellakin veden lämpötilalla.
harb
Aktiivinen jäsen
Ympäristöluvat rajoittanevat meriveden lämmittämistä.
Riippunee paljon luontaisista alueellisista virtauksista että kuinka paljon lämpöä meriveteen voi johtaa jotta asetetuissa rajoissa pysyttäisiin.
Ei se kesällä koskaan noin lämmintä ole. Elokuun loppupuolella voi olla jo yli 15 C. Vesi otetaan syvältä, ei pintavesistä, joita tilastoidaan muuten.
Edit: ei näytä Olkiluoto ottavan kovin syvältä, vaan Olkiluodonvedestä avokanavalla. Jossain varmaan on tilasto mikä on tuossa korkein lämpötila.
Viimeksi muokattu:
- Tila