Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Tila
Keskustelu on suljettu.

jarkko_h

Vakionaama
Suomessa nyt projektit tuppaa vaan menee enempi vähempi päin persettä.
Onko sulla tilastollista vertailupohjaa tähän? Aika monessa ulkomaisessa projektissa ollut mukana ja mutuna heitän että ei Suomalaiset tässä huonompia ole. Ei meiltä tilattaisi valtamerilaivoja, azipodeja... jos projektimaine olisi luokaton.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Eikös saksalainen Siemens ole nuo turbiini-linjaan liittyvät vermeet toimittanut? Eli tässä voitaneen syyttää ennemmin saksalaista insinööriä.
 

puuteknikko

Vakionaama
Mielestäni hyvä että näin. Tämmöisen vaurion juurisyy on syytä selvittää huolella tulevia vuosia varten. Ehkä jossain kommunistisessa maassa olis ollut kovaa ajoa...
Esim. itänaapurissa olisi aivan varmasti vaan painettu kaasua ja ihmetelty vasta sitten kun hajoaa kunnolla.

Jos Suomessa olisi kymmeniä reaktoreita, ketään ei kiinnostaisi, mutta nythän laitos on ollut silmätikkuna jo vuosia ja valtavat odotukset laskettu sen varaan, että joulukuussa on täydessä tuotantokäytössä. Aika raskas taakka, sanoisin.
 

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Mahtaisiko niillä välitulistimista aiemmin löytyneillä ohjauslevyjen kappaleilla olla roolia tässä asiassa. Jos siellä olisi pientä osaa ollut kierrossa laajemmaltikin, noiden pumppujen läpihän ne kaiketi menevät silloin.
Pitkä on matka välitulistimesta syöttövesipumpuille.
Välillä on matalapaineturbiini, lauhdutin, lauhdepumput, matalapaine-esilämmittimet, syöttövesisäiliö ja sitten vasta syöttövesipumput.
Tuntuu uskomattomalta että näin pitkän matkan päässä vasta löytyisi vahinkoja.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Samaa myös mietin että ne kappaleet on rikkonut pumput, mikä muu ne voisi vaurioittaa...
Kuten tuossa kirjoitin kavitaatio ja vesikemia ovat ainakin mahdollisia. Kavitaatio tekee pahaa jälkeä. Nythän ensimmäistä kertaa on ajettu täydellä teholla, jolloin pumputkin käyvät täydellä teholla paineiden ja lämpötilojen ollessa eri kuin kylmäkokeissa.

Vesikemian luulisi olevan kunnossa ja en usko, että se näkyisi ensiksi pumpuissa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kuten tuossa kirjoitin kavitaatio ja vesikemia ovat ainakin mahdollisia. Kavitaatio tekee pahaa jälkeä. Nythän ensimmäistä kertaa on ajettu täydellä teholla, jolloin pumputkin käyvät täydellä teholla paineiden ja lämpötilojen ollessa eri kuin kylmäkokeissa.

Vesikemian luulisi olevan kunnossa ja en usko, että se näkyisi ensiksi pumpuissa.

Äkkiseltään kuulostaa, että vesipumppu nyt voi hajota milloin vain. Mutta ei tämmöisessä kohteessa... eli kyllä pahaa pelkään, että nyt tuli se kohta vastaan, missä katsotaan onko isompikin remontti edessä.

Kuten tuossa mainittiin... pitkä ketju on rojua ennen pumppuja. Miksi ketjun lopussa jotain hajoaa, eikä sitä ennen.
Viestinnästä mitä Olkiluodosta on tullut oli mielestäni luettavissa ettei kyse ollut vain yhden pumpun hajoamisesta.
 

BBF

Vakionaama
Onhan nuo isoja pumppuja kyllä mutta ei nyt luulisi olevan ensimmäinen kerta kun sellasia tehdään. Onko sitten mitoitettu liian tarkalle, se tuntuu olevan nykyisen suunnittelijasukupolven ongelma, optimoidaan kaikki hienosti simuloimalla mutta liian rajoille. Toimii periaatteessa mutta ei kestä käytännössä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tälläisen eräs tuttu oli kuulemma bongannut jostain keskustelusta.
"Ennen suunniteltua reaktorin pikasulkua havaittiin kahdessa LAC pumpussa (syvepumppu) öljyvuodot. Pumppujen huolto aikataulutettiin tähän kahden viikon taukoon. Ensimmäisessä pumpussa havaittiin rakenteellinen vika ja sama vika löytyi myös toisessa huollettavassa pumpussa.
Tämän johdosta päätettiin avata myös loput pumput."
 

katve

Aktiivinen jäsen
Suomessa nyt projektit tuppaa vaan menee enempi vähempi päin persettä.
Kenties tähän sopii vanha: paras on hyvän pahin vihollinen. Joku hinta/ vaikutus pitäisi laskea sillekin että tuotanto ei ala ajallaan, jos se olisi merkityksetöntä, tuskin koko projektia olisi koskaan aloitettu. Ongelma lienee ydin-sanan aiheuttama tunnereaktio eli arkijärki kaikkoaa kauemmas ja lähdetään kenties optimoimaan asioita joilla ei olennaista merkitystä. Tämä tällaista huutelua kaukaa kohdealueen aitojen ulkopuolelta vailla parempaa tietämystä toimijoista. Ja kyllähän pumput on suotavaa varmastikin korjata
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Päivitetty ohjelma

"Säännöllinen sähköntuotanto alkaa 27.12.2022."
1666203106286.png
 

jmaja

Hyperaktiivi
Todella vähällä tuosta selvitään, jos tuo pitää. Kaksi viikkoa näyttää pidentyneen nyt meneillään oleva seisokki.

Onko pumppuviasta tullut lisätietoa?
 

jmaja

Hyperaktiivi
OL3-sivulla lukee

"Päivitetyssä aikataulussa ei ole huomioitu yllä kerrottujen 18.10.2022 todettujen vaurioiden vaikutusta sähköntuotannon aikatauluun."

"Vaurioiden selvitystä ja niiden vaikutusta koekäyttöohjelman jatkoon ja säännöllisen sähköntuotannon aloittamisen aikatauluun jatketaan Olkiluoto 3:n turbiinilaitoksella ja tästä asiasta tiedotetaan selvityksen päätyttyä."

Mistähän tuo 27.12. on sitten keksitty? Ilmeisesti se on jo tullut muistakin syistä ja pumppuvaurion vaikutusta ei vielä tiedetä? Vai onko asiasta jo parempaakin tietoa?
 

repomies

Hyperaktiivi
Varmaan oli pieni lipsahdus ehtinyt sattua aikatauluihin jo ennen kuin meni taas vaihteeksi isommin pieleen.

Eivät ole tiedottaneet vielä mitään selvittelyjensä lopputuloksesta.
 

iqo

Vakionaama
Minä voin kyllä kertoa syntymekanismin: se on väsymismurtuma. Eli juoksupyöriin on kohdistunut jo näin lyhyellä käytöllä sellaisia väsytysrasituksia, joita ei ole suunnittelussa otettu huomioon. Kyse on tosiaan joko suunnitteluvirheestä, tai sitten juoksupyöriin kohdistuu esim. värähtelyä, joita niihin ei pitäisi kohdistua. Systemaattinen valmistusvirhe vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Voisin melkein yhtyä yllä esitettyyn arvaukseen, että kaupallinen tuotanto tänä talvena ei tule onnistumaan. Väsytysrasitusten lähde pitäisi ensin selvittää, sitten suunnitella pumput uudestaan ja vielä valmistaa ne. :oops:
 

repomies

Hyperaktiivi
Mielenkiintoista.

Syöttövesipumppuja on neljä, joista kolme pumppaa syöt
tövettä syöttövesitankista esilämmitysjärjestelmän kautta
höyrystimiin. Neljäs syöttövesipumppu on varalla.

Kuinka on mahdollista, että varalla olleen syöttövesipumpun juoksupyörä on rikki? Ydinvoimala, laaduntarkkailu, anybody? Huhuu?
 

BBF

Vakionaama
Käsittämätöntä että noin kriittisistä osista löytyy murtumia jo noin vähillä tunneilla. Ei kai ne sentään mitään kiinankuraa noissa käytä? Onhan tollasia pumppuja nyt tehty iät ja ajat.
 

iqo

Vakionaama
Käsittämätöntä että noin kriittisistä osista löytyy murtumia jo noin vähillä tunneilla. Ei kai ne sentään mitään kiinankuraa noissa käytä? Onhan tollasia pumppuja nyt tehty iät ja ajat.
Vastaavia on toki tehty, mutta varmaankin nämä ovat aina erikseen suunniteltu ja valmistettu tiettyyn käyttötarkoitukseen. En ole mikään voimalaitostekniikan enkä edes konetekniikan asiantuntija, mutta onhan tuon OL3 höyryturbiini kaiketi missä tahansa mittakaavassa valtavan kokoinen. Se asettaa suunnattomia haasteita tällaisten osien suunnitteluun ja toteutukseen.

Värähtelyt ovat arvaamattomia, ja muutenkin dynaamisten ilmiöiden hallinta on kertaluokkaa vaikeampaa kuin staattisten rasitusten. Putkistojen ja kiinnitysalustojen värähtelyt jne. voivat yllättää, sehän nähtiin jo sen primääripiirin värähtelyongelman kanssa. Mikä lie siinäkin oli herätteenä?

Nykyään, kun kaikkea pystytään analysoimaan, simuloimaan ja optimoimaan, niin tällaisia virheitä tulee herkemmin. Ennen laitteet oli järeitä, hyötysuhteeltaan huonoja, ja käytännön kautta toimivaksi todettuja.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Pumput taitavat olla kiinalaista alkuperää ?
1666964968260.png

Edit. Firma itsessään monikansallinen. (wikipedia) ja voihan valmistus kai olla missä vaan? Esite kyllä huokuu kiinalaisuutta.
KSB SE & Co. KGaA is a German multinational manufacturer of pumps, valves with headquarters in Frankenthal (Pfalz), Germany. The KSB Group has sales and marketing organisations, manufacturing facilities, and service operations on all continents.

1666965549733.png
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tilattiin osat aliexpressistä, nyt kävi näin
Eräs tuttu on firmassa duunissa missä tekevät suuria maaporia yms. Halkaisija voi olla jotain 1m luokkaa tms. Hän kertoi että kokeilivat venäläistä terästä mutta kun halkaisija kasvoi riittävästi niin materiaali on täynnä halkeamia. Viimeistään karkaisussa kaikki korkkasi. Kun materiaalista veisti pinnasta tyyliin 5cm pois niin halkeamatkin loppuivat. Voi olla ettei ole mitään tekemistä tämän kanssa mutta raaka-aine lienee tärkeässä roolissa tälläisissä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Maailmalta vika-analyysia korkanneista pumpuista

Toinen, moni asia voi mennä pieleen
 

jarkko_h

Vakionaama
Eräs tuttu on firmassa duunissa missä tekevät suuria maaporia yms. Halkaisija voi olla jotain 1m luokkaa tms. Hän kertoi että kokeilivat venäläistä terästä mutta kun halkaisija kasvoi riittävästi niin materiaali on täynnä halkeamia. Viimeistään karkaisussa kaikki korkkasi. Kun materiaalista veisti pinnasta tyyliin 5cm pois niin halkeamatkin loppuivat. Voi olla ettei ole mitään tekemistä tämän kanssa mutta raaka-aine lienee tärkeässä roolissa tälläisissä.
Tämä on tärkeä pointti. Paksuissa materiaaleissa myös murtumismekanismi on erilainen kuin ohuissa ja niiden laskennassa pitää ottaa huomioon eri asioita.

Ei tää kyllä hyvältä näytä.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom