Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Kyllä tuosta korjattavuudesta mielestäni kertoo aika paljon se, että yksi (vaikkakin vain yksi) juoksupyörä päätettiin oikopäätä laittaa halki ja tutkia rikkovilla menetelmillä. Kyllä säröillyt rasituksen alainen metallikappale / -rakenne on jäte, siinä ei ole kahta sanaa.
Ei tuollaista juoksupyörää vain yksinkertaisesti voi korjata hitsaamalla. Hitsaaminen tuottaa aina niin rajut paikalliset vaikutukset metalliin mm. jäännösjännitysten ja kiderakenteen muutosten kautta, ettei kukaan ota riskiä ja laita hitsaamalla korjattua kappaletta pumpun pesään pyörimään toivoen, ettei se räjähtäisi ja pilaisi koko laitetta.
Ei tuollaista juoksupyörää vain yksinkertaisesti voi korjata hitsaamalla. Hitsaaminen tuottaa aina niin rajut paikalliset vaikutukset metalliin mm. jäännösjännitysten ja kiderakenteen muutosten kautta, ettei kukaan ota riskiä ja laita hitsaamalla korjattua kappaletta pumpun pesään pyörimään toivoen, ettei se räjähtäisi ja pilaisi koko laitetta.
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä juuri hitsaamalla korjataan nykyää kaikenmoista.
Kyllä, ja mm. lämpökäsittelyillä saadaan jäännösjännityksiä helpotettua ja mikrorakennettakin muuettua. Mutta en silti usko, että säröillyt juoksupyörä olisi tällä tavoin korjattavissa. Varaan kyllä oikeuden olla väärässä tässä(kin) asiassa
pökö
Kaivo jäässä
En tässä ole oikeassa minäkään mutta tiedän kokemuksesta ettå hitsaamalla voi monta asiaa korjata
Kertokaas joku miksi takomalla tehty kappale on paljon parempi kuin valamalla tehty. Monessa muussakin muovaaminen pelaa paremmin kuin leikkaaminen. Vaikkapa tietyissä aineissa manglaaminen on parempi kun perinteinen kierteyttäminen.
Tässä esimerkki takomisesta
Ja itse aiheeseen. Kaikki juoksupyörät mitä olen netin videoista nähnyt on valmistettu valamalla.
Tässä esimerkki takomisesta
Ja itse aiheeseen. Kaikki juoksupyörät mitä olen netin videoista nähnyt on valmistettu valamalla.
| Valurauta | Takorauta |
| Hiilipitoisuus on yli 2% | Hiilipitoisuus on alle 0,08% |
| Sulamispiste on matalampi, se voidaan kaataa muotteihin ja antaa jähmettyä | Sen sulamispiste on korkeampi, hitsattava ja vahvempi sitä enemmän sitä työstetään |
| Hauras ja muovautumaton | Suhteellisen pehmeä ja muokattava |
Kiderakenne muovautuu ainakin edullisen muotoiseksi, usein juuri rasitusten mukaiseksi. Valaminen voi myös asettaa materiaalille jotain vaatimuksia, jotka eivät ole niin eduksi lujuuden kannalta vrt. tae.
Eiköhän nuo juoksupyörät ole valuterästä, jota on jälkeenpäin taottu. EI tuollaisesta hitsaamalla saa kalua, jos vika on suunnittelussa tai valmistuksessa, eli pettää heti kohta uudelleen. Hitsaus saattaisi juuri ja juuri menetellä, jos vika johtuu käyttöolosuhteista. On kyllä aika villi ajatus, että kaikki roottorit olisi rikottu käyttämällä speksien rajojen ulkopuolella ja särjetty näin joka ikinen kappale.
Muusta en tiedä mutta tuttavan yritys rakentaa tietynlaisia laitteita millä tunkeutua maaperään ja heillä heikko raaka-aine johti ennenaikaisiin rikkoitumisiin joko itse valmistusprosessissa tai myöhemmin käytössä. Jos raaka-aine on kunnossa niin moisia ongelmia ei ole.
Jenkkien ydinsukellusvene tukikohdan rakentamiseen menee tällä hetkellä nuo suurimmat kipaleet mitä valmistavat... Se mitä kävin juuri tuolla vierailulla niin taotusta tavarasta tuoll ei tehty mitään, ainakaan mikä olisi minun silmii osunut. Toki karkaistua tavaraa taisi olla iso osa mitä koneistettiin.
jarkko_h
Vakionaama
Ahlströmin pumpputehtaalla aikoinaan tuli useamman kerran käytyä työn puolesta ja siellä ainakin kaikki isompien pumppujen pyörät olivat valuja, hiekkamuoteilla. Tuommoisen pyörän muodot virtausaslueella taitavat olla semmoisia että ei taida voida takoa, korkeintaan voi kuulapommittaa paremman väsymiskeston saavuttamiseksi.
Tuollaisen juoksupyörän voisi epäilemättä valmistaa 3-D-metallitulostimella, eli käytännössä MIG-hitsaamalla koko hökötys alusta loppuun numeerisen hitsausrobotin kaltaisen numeerisesti ohjatun käsivarren ohjaamana. Lopuksi sitten tarvitaan jännitysten päästökäsittely uunissa ja mahdollisesti karkaisu.
Ihmettelen vaan, että TVO ei vieläkään kerro uusien juoksupyörien valmistusvaiheesta tai siitä, että niitä ei olisi tilattu odoteltaessa testien tulosta. Onko se häveliäisyyttä, vai korrektiutta laitostoimittajaa kohtaan? Tuntuu uskomattomalta, että uusia osia ei olisi jo vaadittu valmistettavaksi.
Laitosta ei ole vielä luovutettu TVO:lle. Ei TVO voi mennä sooloilemaan.
Toimittajan intressi on saada luovutettua laitos vähillä sakoilla. Uudet juoksupyörät eivät ehkä ole sen intresseissä ennen kuin on selvää, että mikä vian aiheutti ja miten se estetään.
Turhaa me tässä spekuloidaan sen kanssa, millaisia riskejä kannattaa ottaa 10 miljardin euron arvoisen laitoksen käyttöönoton yhteydessä poikkeamalla sovitusta vastaanottomenettelystä, jotta laitos kykenisi mahdollisesti tuottamaan sähköä hiukan aikaisemmin (tai sitten kärsimään lisävaurioita tuon seurauksena, jolloin vastuukysymykset pitäisi erikseen ratkaista). Laitoksen omistajat kuitenkin viulut maksavat, jos jotakin sattuu minkään muutoksen seurauksena ja keräävät voitot ja tappiot tuotetusta ja tuottamattomasta sähköstä (samalla kun kuittaavat lisätuloja vanhoilla toimivilla laitoksillaan tuotetun sähkön korkeammasta hinnasta).
Sepä. Saattaa olla TVOn (omistajien) etu, ettei OL3 käy niin kauan kun hinnat ovat tällaisia.
Taitaa olla aika selvää, että sähkön tuottajien kannattaa opiskella EUPHEMIA hinnoittelusoftan logiikka ja pelata kortit maksimaalisesti.
Lähes puolet OL3:sta omistaa valmistava teollisuus: UPM, Stora Enso, Kemira, Outokumpu, Rautaruukki, Yara. Kyllä noiden etu taitaa olla, että laitos tuottaisi heille sähköä omakustannushintaan.
Paremminkin se on muiden sähkön tuottajien, kuin TVOn osakkaiden etu. Varsinkin ruotsalaisten ja norjalaisten vesivoimayhtiöiden. TVOn teollisuusosakkaita uhkaa, jopa tuotannon kannattamattomuus varsinkin mahdollisista tuotantoseisokeista, jos sähköpula toteutuu.
Maalla ollaan viisaita, kun merellä vahinko sattuu. Maakrapuna tässä minäkin kirjoittelen. Mahdolliset sähkökatkokset koskevat kyllä minuakin ja olen sitäkautta vahinkoa kärsivä osapuoli.
Maalla ollaan viisaita, kun merellä vahinko sattuu. Maakrapuna tässä minäkin kirjoittelen. Mahdolliset sähkökatkokset koskevat kyllä minuakin ja olen sitäkautta vahinkoa kärsivä osapuoli.
Eiköhän noilla melkein kaikilla ole halvat pitkäaikaiset sopimukset elleivät sitten ole täysin laittaneet kortteja OL3 käymiseen. Silloin tuotantoseisokin syy on tuotantoa kannattavampi sähkön myynti eli parempaa tulosta tekisivät, mutta Suomen taloudelle huono homma, kun tuotteiden tekemisen sijaan kikkaillaan sähköpörssissä.
Korteista en tiedä, mutta tuotantoa on stopattu esimerkiksi kalliin lämmön takia. Sähkön hinnasta viis, jos edes tehtaiden tarvitsemaa lämpöä ei pysty kannattavasti tekemään maakaasulla. Biokattilan rikko -> tehdas seis, kaasulla höyryn teko liian kallista.
Tuo ei liity OL3:een. Tai paremminkin siitä voisi olla etua, jos samalla syntyy myös kallista sähköä myytäväksi.
Paremminkin seisokki on tappion minimointia, kuin kalliista sähköstä hyötymistä. Kun Olkiluoto 3 on käynnissä osakas saa muuttuvilta kustannuksiltaan hyvin edullista sähköä omaan käyttöön tai myyntiin. Aika kaukaa haettua, että osakas hyötyisi käynnistyksen viivästymisestä.
Ainakaan kaukolämmön tuotannossa ei ole etua, koska verotus on säädetty sillä tavoin röyhkeäksi ja kieroksi, että lämmön osuus verotetaan melkein kokonaan ikään kuin se olisi tuotettu kokonaan polttoaineilla (ja taitaa päästömaksutkin tulla jyvitetyksi moisen laskentaperusteen mukaan?). Sähkön tuotannon on kannatettava suunnilleen omillaan ja lämmön tuotannon samoin, kun verotus nappaa pääosan synergiahyödystä.
Jos saa omaan tarpeeseensa riittävästi halvalla jo ilman OL3:sta, voi hyvinkin tulla parempi tuotto myymällä tuo eteenpäin. OL3:n käynnissäolo tuo melko kallista lisäsähköä ja alentaa pörssihintaa. Ei välttämättä mitenkään loistojuttu kaikille osakkeille.
Mikäs OL3:n osakashinta olikaan? Paljon kalliimpaa joka tapauksessa kuin vaikkapa se Fortumin suojaama 80% tuotannosta, joka lienee pääosin teollisuudelle myytyä kiinteällä hinnalla, tai OL1/2 osakashinta.
No sehän on hyvä, eipä tarvitse reverse-engineeringiä harjoittaa. Video antaa ymmärtää, ettei valmistus ole mikään poskettoman hidas operaatio. Ei muuta kuin printteri laulamaan.
Metal 3D Printing: An Overview of the Most Common Types
Metal 3D printing is considered the apex of all 3D printing. When it comes to strength and durability, there’s nothing quite like metal. The first patent
3dprinting.com
Onkohan noilla LENS -printteriä..
Tuo videossa esitetty metallijauheen laserhitsauskasvatus lienee tarkin korkealaatuisten 3-d osien tulostusmenetelmä (jäi edellä mainitsematta). Toinen mielenkiintoinen yksityiskohta on tuo valumuottien 3-d tulostus.
Sillä on erilaisia geenimuunneltujen bakteereiden, hiivojen tai vastaavien tuottamia ja separoituja proteiineja erilaisina maustettuina versioina säiliöissään. Niitä sitten ruiskitaan numeerisesti siirrettävillä suuttimilla kerroksittain tietokoneen muistiin luodun enemmän tai vähemmän satunnaisen, mutta tiettä kaavaa noudattavan mallin mukaan sopivilla kiinteytysaineilla höystäen. Lopuksi varmaan paistetaan tavalla tai toisella.
Kasvispihvin printtaus on ymmärtääkseni sitten helpompaa.
Tuo laserprinttaus on ilmeisesti kuitenkin hidasta ja kallista, muuten sitä varmaan käytettäisiin laajemminkin.
Nopeampaa on varmaan tosiaan tulostella muotit, valaa ja työstää siitä sitten. Mutta tulisiko laserprintterillä sittenkin kestävämmät osat?
Aivan varmaan tulisi, koska tuolla saa lämmön äärimmäisen rajatulle alueella ja valtavan tehon erittäin nopeasti päälle ja pienen kuumentuneen alueen ansiosta taas jäähtymään nopeasti. Kappale ei vetele samalla tavalla kuin hitsattaessa muilla menetelmillä yleensä käy. Kai tuossa silti päästö uunissa tulostuksen jälkeen tarvitaan. Nuo hitsauslaserit ovat uskomattomat tehokkaita kapineita.
Laseri ei ole noissa se ultimaattinen korvennin vaan jos oikein kuumaa halutaan käytetäänkin elektronisuihkua.
Vai kylmämuokkausta? Kaikki kunnolla lujat teräsrakenteet ovat kylmämuokattuja. Niillä pääsee pitkälle yli 1000 MPa lujuuksiin. Taisi OL3:n suojakuoreen tulla 1800 MPa terästä esijännitettynä.
- Tila