Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Tila
Keskustelu on suljettu.

kotte

Hyperaktiivi
On tuo ydinvoimaloiden normaalisti päästämien kaasujen ja pölyjen kirjo niin monimutkainen kokonaisuus, etten yritäkään sitä hallita. Yksi viite, joka osui silmään, on https://www.ncbi.nlm.nih.gov/books/NBK201991/, jonka luvussa 2 on aika seikkaperäinen mittauksiin pohjautuva katsaus sekä päämekanismit, mistä näitä aineita syntyy reaktorissa ja hajoamisketjuissa (itse teos on kokonaisesitys näihin liittyvistä riskeistä laitosten läheisyydessä asuville henkilöille). Näköjään Olkiluodon voimalastakin on materiaalia, jossa selostetaan noita tuuletusjärjestelyjä ja tarvetta niille, https://www.tvo.fi/uploads/julkaisut/tiedostot/TVO_Tekninenesite_ENG.pdf
 

ejuvonen

Aktiivinen jäsen
Kehuvat jo, että on maailman kallein laitos tai rakennus ?
Tämänkö takia veromaksajat joutunevat euroopan tukipakettiin osallistumaan erittäin huomattavalla summalla.
Onko jollakulla parempaa tietoa, kun laite kytketään verkkoon, niin kWh:n hinta nousee, mutta mihin.

Mielenkiintoista on tietenkin sähköautoistuminen Italiassa:

Seuraavan mukaan Tanska 0,29 snt/kWh. Bensa 1,69 snt/l. Lyhyiden etäisyyksien maa.


Seuraava olikin mielenkiintoinen:

 

kaihakki

Vakionaama
Mitähän tuo 90 MW tarkoittaa. On pieni teho. Voisikohan tarkoittaa, että sillä varmistetaan laitoksen ohjausjärjestelmien ja säätöjärjestelmien virransaanti.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Minä en tuota akkuhommaa kanssa ymmärrä. Laitos 1600MW ja akku 90MW. Mitä ihmettä tuolla kompensoisi?

Taitaa juurikin olla että akkuteho tarvitaan siihen ettei koko ranskalainen helvetinkone posahda taivaantuuliin.
 

tet

Hyperaktiivi
Minä en tuota akkuhommaa kanssa ymmärrä. Laitos 1600MW ja akku 90MW. Mitä ihmettä tuolla kompensoisi?

Taitaa juurikin olla että akkuteho tarvitaan siihen ettei koko ranskalainen helvetinkone posahda taivaantuuliin.
Akusto kompensoi kantaverkon sähköntarvetta kaiketi osana varsinaista järjestelmäsuojaa, mutta myös jo sen hetken, minkä järjestelmäsuojalta kestää aktivoitua. Kun OL3 generaattorikatkaisija avautuu, nippu teollisuuslaitoksia ympäri maata saa valokuituverkon kautta käskyn pudotella kuormia, aikaa 200 millisekuntia, mars mars! Tuo akusto auttaa myös sen 200 millisekunnin ajan, estäen osaltaan kantaverkkoa kaatumasta. Järjestelmäsuojassahan piti alunteisin olla noin 400 MW nimelliskuorma, ja pysyvyyskertoimien mukaan sitä olisi pitänyt olla noin 350 MW irtikytkettävissä millä tahansa ajanhetkellä. Sitten UPM päätti sulkea Kaipolan paperitehtaan, ja lukemat pompsahtivatkin aika paljon alemmas. Tämä akusto lienee ainakin osittain tulossa korvaamaan Kaipolan poistumista järjestelmäsuojasta. Liekö sitten jotain muutakin tulossa, en ole perillä tämän hetken tilanteesta. Mutta akusto toiminee tuossa tehtävässä paremmin, kuin irtikytkettävät kuormat, koska se toimii välittömästi.

olkiluoto_kaavio_su.jpg
 

VesA

In Memoriam
Tuosta vehkeestä ole nähnyt toistaiseksi numerot '90MW' ja '15-30min' - joka laittaisi tuon tosiaan muiden 'Pohjoismaisten taajuusohjattujen häiriöreservien' rinnalle.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tänään jälleen näkee miksi ydinvoimalaa kaivataan kipeästi. Tuulivoima ja aurinkovoima ovat molemmat täysin kelvottomia energiantuotantomuotoja tuotantovarmuuden näkökulmasta.

Miten voikaan valua tuo tuulivoima noin alas. Puoleen aurinkovoimasta, vaikka laitoksia on moninkymmenkertaisesti teholtaan.

1626178942064.png
 

Mikki

Hyperaktiivi
Oh... olin väärässä.... kyllä tuulivoima voi painua vieläkin alemmas.... 91MW vaikka on satoja ja taas satoja isoja myllyjä ympäri maata. Taitaa olla tuhat myllyä jo lähellä.

Tämän varaan viherhulluudenriivaamat Saksalaiset ovat esim. jättäytyneet ajamalla ydinvoiman alas ja kohta kivihiilen. Onnea matkaan.

1626199439981.png
 

jarkko_h

Vakionaama
Heinä ja elokuu ovat todella heikkotuulisia. Onneksi kesällä kulutus myös pienempää. Talvella keskituulet isompia. Heinäkuun ja elokuun illat ovat hyvää aikaa kuumailmapallon kanssa lentämiseen. Talvella harvoin on asiaa taivaalle kovan tuulen vuoksi.

Suomessa on verkko- ja energia-asiat hoidettu hyvin. Tarvitaan vahva verkko ja monipuolinen kattaus tuotantomuotoja. Ei mitään Saksan tapaista hölmöilyä.
 

tet

Hyperaktiivi
Tuosta vehkeestä ole nähnyt toistaiseksi numerot '90MW' ja '15-30min' - joka laittaisi tuon tosiaan muiden 'Pohjoismaisten taajuusohjattujen häiriöreservien' rinnalle.
Minä taas en ole löytänyt mitään tietoa sen varauskapasiteetista, mutta tuohon nopean häiriöreservin luonteeseen viittaa yksi lause asiaan liittyvien uutisointien joukossa:

The battery system will help “minimize the effect of power fluctuations on the grid …. The turnkey solution acts as a fast-start backup power source,” TVO said.

Toisaalta sellaisiakin lausahduksia TVO:n edustajan suusta on tullut, joiden perusteella sen voisi olettaa olevan myös varajärjestelmä laitoksen omaan käyttöön jossain tilanteissa.
 

VesA

In Memoriam
Toisaalta sellaisiakin lausahduksia TVO:n edustajan suusta on tullut, joiden perusteella sen voisi olettaa olevan myös varajärjestelmä laitoksen omaan käyttöön jossain tilanteissa.
Jaa ettei venäläisten 'riittäisköhän generaattoreiden liike-energia' - systeemi oikein kelpaisi tuolla. Se 15-30min oli jossain akkusysteemiä koskevassa lehtijutussa - mutta toimittaja on voinut sekottaa asioita.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tämän varaan viherhulluudenriivaamat Saksalaiset ovat esim. jättäytyneet ajamalla ydinvoiman alas ja kohta kivihiilen. Onnea matkaan.
Mikään noista ei ole hyvä vastaamaan vaihtelevaan sähkönkulutukseen. Tuulivoima ei tule toimeen ilmaan varakapasiteettia (tuonti- tai vienti voimajohdoilla, vesi- ja pumppuvoima, kaasumoottorit ja -turbiinit, akut ja kulutusjousto), mutta hiilivoima on hyvoin kankea vastaamaan kulutusmuutoksiin (tunneista vuorokausiin). Ydinvoimala taas on tässä suhteessa suorastaan heikko (hidas ON, nopea OFF). Ydinvoiman erityinen ongelma näkyy olevan, että reagointiaika merkittävästi lisääntyneeseen tarpeeseen näkyy kokemusten mukaan olevan luokkaa kaksi vuosikymmentä, mikä ei ole vastaus mihinkään taloudellisesti perusteltavaan tarpeeseen, jos muita vaihtoehtoja on.
 

pelzi_

Vakionaama
Kyllä ranskalaiset tiettävästi ajaa ydinvoimaansa osatehoilla, mutta se ei ole oikein taloudellisesti kannattavaa huomioiden ydinvoimalan investointi- ja kiinteät kulut, muuttuviahan ei juuri ole.

Tuulivoima on tullut jäädäkseen, joten ydinvoimaloille jää meilläkin vaihtoehdoksi myydä sähkönsä negatiivisella hinnalla tai laskea tehoaan kun on ylitarjontaa. Koko vuotta ei voi odottaa saavansa sähköstä rahaa.

Auringosta tulisi nytkin sähköä iloisesti, jos vaan paneeleja olisi katoilla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä ranskalaiset tiettävästi ajaa ydinvoimaansa osatehoilla, mutta se ei ole oikein taloudellisesti kannattavaa huomioiden ydinvoimalan investointi- ja kiinteät kulut, muuttuviahan ei juuri ole.
Mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että säätöön käytettävää laitosta ei pystytä lainkaan ajamaan nimellistehollaan, vaan luokkaa 10% ... 20% pienemmällä tehollaan jopa suurimman tarpeen tilanteessa. Tuon takia rakennettiin puolisen vuosisataa sitten suuria pumppuvoimalaitoksia ydinvoimaloiden tueksi, kun jälkimmäisiä oli taloudellisempaa ajaa nimellistehollaan säädön sijaan. Ranskassa taitaa olla vanhaa laitoskantaa sen verran ja muista syistä siedettävistä pumppuvoimalapaikoista pulaa niin, että on päädytty ajamaan ydinlaitoksia säätötarkoituksissakin.
 

HeTi

Aktiivinen jäsen
1600 MW irtoaminen verkosta voi sotkea sähkönjakelua, vapaaehtoisia teollisuuslaitoksia kytketään samalla hetkellä irti
verkosta. Tuo akuston teho tuntuu pieneltä mutta sen tehon tarve on ihan hetkellinen.

Fingrid lehti vuonna 2009:
"Olkiluoto 3:n tuotantoteho on 1 600 MW, mutta järjestelmäsuojan avulla sen verkkovaikutus putoaa 1 300 MW tasolle. Järjestelmäsuoja kytkee laitoksen vikatilanteessa samanaikaisesti irti sovittua teollisuuskulutusta."
 

tet

Hyperaktiivi
...hiilivoima on hyvoin kankea vastaamaan kulutusmuutoksiin (tunneista vuorokausiin).
Viittaatko nyt mahdollisesti meidän kotoisiin hiilivoimaloihin, jotka ovat kaikki sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia? Niissähän tehon sanelee ennen muuta kai lämmöntarve, ei niinkään sähkön. Hiilivoimalan kattilan tehoa pystytään kyllä säätämään melkeinpä sekunneissa, eikä se turbiini kovin kaukana perässä kulje. Minuuttien syklillä onnistuu säätö hiililauhdevoimalassa varmasti, jos on tarve. Eri asia sitten, tehdäänkö sitä missään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Viittaatko nyt mahdollisesti meidän kotoisiin hiilivoimaloihin, jotka ovat kaikki sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksia?
Viittaan aikaisemmin lukemaani, että höyryturbiinit on tehokkuussyistä rakennettu pienin välyksin, mistä syystä niitä on tyypillisesti esilämmitettävä vuorokausia, jotteivat paikat ala laahaamaan keskenään, kun turbiinin eri painesektorit lämmitetään normaaliin käyntilämpötilaansa. Kaittiloissa on ollut hiukan samanlaisia, mutta lievempiä vaatimuksia, eli osat on lämmitettävä riittävän hitaasti, jottei synny hallitsemattomia lämpöjännityksiä (paine ja veden olomuotoerot seisovan ja tuotannossa olevan kattilan välillä tekevän aiheesta vielä monimutkaisemman). Tämä koskee yhtä lailla lauhde- ja vastapainevoimalaitoita. Aivan uusimmat hiilivoimalta Saksassa on rakennettu niin, että merkittävä tehon säätö voidaan tehdä luokkaa korkeintaan tunneissa edellyttäen, että laitos on lämpimänä. Suomalaista yhteistuotantolaitosta ei edes yritetä käynnistää, ellei ole tiedossa päivien lämmitystarve. Lämpöä saa kattilasta toki paljon nopeammin kuin sähköä, sillä eihän kattilaa tarvitse lämmittää läheskään yhtä kuumaksi, mitä sähkön tuotanto käytännössä vaatii. Yhteistuotannon lämpöpuolen saa jo toimimaan, kunhan tulee edes muutaman barin paineista höyryä.

Edes kombilaitoksissa ei höyryturbiinia saada mukaan kovin nopeasti, kaasuturbiini sentään nimellisteholle puolessa tunnissa, mikä nyt vastaa suurimmaksi osaksi sähkön tuotannosta höyryturbiinin lämmettyäkin.
 

tet

Hyperaktiivi
Aivan uusimmat hiilivoimalta Saksassa on rakennettu niin, että merkittävä tehon säätö voidaan tehdä luokkaa korkeintaan tunneissa edellyttäen, että laitos on lämpimänä.
No tämä varmaan on mahdollista uusissa laitoksissa, mutta vanhemmissa tuskin ihan noin tarkkaa. Kokonaan pysäyttämistä en tarkoittanutkaan, vaan tehon säätöä lämpimässä laitoksessa. Kattilahan on käytännössä vakiolämpötilassa, tehosta riippumatta. Turbiinin lämpötila varmaan muuttuu tehotason mukaan, mutta ainakaan omalla työpaikalla oleva 70-luvun vastapainekone ei nopeista tehonmuutoksista ole moksiskaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
No tämä varmaan on mahdollista uusissa laitoksissa, mutta vanhemmissa tuskin ihan noin tarkkaa. Kokonaan pysäyttämistä en tarkoittanutkaan, vaan tehon säätöä lämpimässä laitoksessa. Kattilahan on käytännössä vakiolämpötilassa, tehosta riippumatta. Turbiinin lämpötila varmaan muuttuu tehotason mukaan, mutta ainakaan omalla työpaikalla oleva 70-luvun vastapainekone ei nopeista tehonmuutoksista ole moksiskaan.
Noin on ja tarkoitin, että uudet laitokset Saksassa siis on suunniteltu niin, että ne kestävät jopa useampaan kertaan päivän aikana alas ja ylös ajettavaa tuotantoa (siis lämpimänä pidettävällä laitoksella). Vanha vastapainelaitos lienee periaatteessa hyvin robusti, koska sitä ei ole pyrittykään optimoimaan vaihtelevalle ja mahdollisimman tehokkaalle sähköntuotannolle eikä lämpötiloja ja paineita ole ajettu äärirajoilleen eksoottisilla materiaaleilla ja viritetyllä rakenteella.

Joka tapauksessa Sakssa tilanne on ollut hullunkurinen, kun hiilivoimaloita on käytetty tuulivoiman säätöön. Hiilivoimala on pidettävä käyttölämpötilassa vuorokauden ympäri, vaikka sen tuottoa tarvitaan luultavasti vain muutamana tuntina. Hiilen jauhaminen ja puhaltaminen vaativat kuitenkin melkoisesti sähköä ja vaikka kattilasta laitetaan välillä luukut kiinni, lämpöhäviöt ovat melkoiset. Turbiineja on koko ajan kuitenkin lämmitettävä ylläpitoluonteisesti luokkaa 500-asteisella höyryllä, eli kattilan järjestelmät on kuitenkin käynnistettävä ajoittain tai lämmitettävä tulistimia tms. jostakin ulkoisesta lähteestä (periaatteessa maakaasulla tai jopa suoralla sähköllä).

Tätä voi verrata tehokkaampiin huipputehon tuotantomenetelmiin. Kaikkein joustavin on mäntäpolttomoottoririvistöön perustuva kaasumoottorivoimalaitos. Kun tällainen pidetään ylläpitolämpötilassa (mahdollisesti kaukolämmöllä?), seisova moottori saadaan Wärtsilän mukaan tahdistetuksi verkkoon luokkaa minuutissa parissa ja täysi teho saadaan ulos viidessä minuutissa käynnistyskäskystä. Laitoksen hyötysuhde sähkön tuotannossa on n. 50% ja säädettävyys käytännössä koko alueella 0% ... 100% (patteristotyyppisen ratkaisun ansioista hyötysuhde säilyy melkein koko alueella, vaikkakaan yksittäistä moottoria ei kannata ajaa alle 40% kuormituksella). Hukkaenergia saadaan edullisesti talteen, eli jäähdytysveden lämpö suoraan kaukolämpönä ja kaksivaiheisella pakokaasukattilalla saadaan vesi tulistetuksi ja toisaalta paluuvedellä pakokaasut kylmiksi (tällainen lämmönvaihdin on suhteellisen edullinen rakentaa). Kaasuturbiini on toinen huipputuontantoon soveltuva ratkaisu, mutta sähköntuotannon hyötysuhde on edellistä heikompi, yksikkökoon on oltava suuri (eli patteristotyyppinen ratkaisu ei ole taloudellinen) eikä käynnistymisaika huipputehoon ole aivan yhtä lyhyt kuin mäntämoottoreilla (parhaimmillaan alle neljännestunnin kuitenkin). Toisaalta laitos ei välttämättä tarvitse lämpimänäpitoa kuten mäntämoottoreilla (mutta tämä ei loppujen lopuksi Suomen ilmastossa kuluta merkittävää määrää lisäenergiaa, jos moottori vuorataan asiallisilla eristyssuojilla).
 

HeTi

Aktiivinen jäsen
Ranskalainen EDF olisi halukas pysäyttämään Taishan ydinvoimalan alas rikkontuneiden
polttoainesauvojen vuoksi. Päätös on kuitenkin kiinalaisilla.

"The spokesperson for Electricite de France (EDF) said on Thursday that while it was "not an emergency situation" at the Taishan Nuclear Power Plant, located in China's southern Guangdong province, it was a "serious situation that is evolving.""

"We've shared with them all the elements of EDF's analysis and all the reasons why, in France, we would stop the reactor," the spokesperson said, "so that they can take the decision that will be necessary as responsible operators."

https://edition.cnn.com/2021/07/22/china/edf-taishan-nuclear-plant-china-intl-hnk/index.html
 

pökö

Kaivo jäässä
Ranskalainen EDF olisi halukas pysäyttämään Taishan ydinvoimalan alas rikkontuneiden
polttoainesauvojen vuoksi. Päätös on kuitenkin kiinalaisilla.
Kinkki piilottaa ongemaa just niin kauan kuin vaan voi ja pitää koneen käynnissä. Toivottavasti meillä asiaa seurataan ja opitaan kun lentää taivaalle koko taishan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kiinassa jos posahtaa ydinvoimala, taitaa vaikutusalueella olla vähintään 100M asukasta. Luulen että evakuointien sijasta kerrottaisiin että säteilymittarit on kielletty kuolemanrangaistuksen uhalla.
 

jarkko_h

Vakionaama
Kiinasta on tullut yltionationalistinen maa, joka surutta valtaa maita ja merialueita välillä kiristäen ja välillä satoja vuosia vanhoihin sopimuksiin vedoten. Vaikka toivon että laitos pysyy kasassa, pahasta katastrofista voisi koitua jotain hyvääkin. Se vähän ehkä rauhoittaiI Kiinan johdon ja diktaattorin maailmanvalloitusintoa.

Toivottavasti Viron ja Suomen välille ei rakenneta Kiinan komnunistisen tasavallan angrybirds -tunnelia.
 

tet

Hyperaktiivi
Kinkki piilottaa ongemaa just niin kauan kuin vaan voi ja pitää koneen käynnissä. Toivottavasti meillä asiaa seurataan ja opitaan kun lentää taivaalle koko taishan.
Mikäs ihme sen laitoksen nyt taivaalle lennättäisi. Ydinräjähdys ei ole edes teoriassa mahdollinen, ja voimakas kaasu- tai höyryräjähdys aitoon Tsernobyl-tyyliin on lähes yhtä mahdoton sekin. Onhan siellä viisi vuotavaa polttoainesauvaa, kun esim. Loviisassa on tällä hetkellä vain yksi. Vähän kaasuja kuplii, mutta poishan ne sieltä lasketaan.
 

burmanm

Vakionaama
Ei se voimala siitä rikkinäisestä, tai parista, sauvasta niin ole moksiskaan.

Itse veikkaan että nuo sauvat on tehty kiinalaisessa tehtaassa ja jos jouduttaisiin ajamaan laitos alas sen takia ettei osattu tehdä kuin sekundaa omissa tehtaissa niin päitä putoilisi. Siispä annetaan vähän ilmaa lisää mielummin kunnes tulee huoltoseisokki (tai keksitään joku hyvä päivitys/muu tekosyy) ja ne vaihdetaan joka tapauksessa.
 

VesA

In Memoriam
Ei se voimala siitä rikkinäisestä, tai parista, sauvasta niin ole moksiskaan.

Itse veikkaan että nuo sauvat on tehty kiinalaisessa tehtaassa ja jos jouduttaisiin ajamaan laitos alas sen takia ettei osattu tehdä kuin sekundaa omissa tehtaissa niin päitä putoilisi. Siispä annetaan vähän ilmaa lisää mielummin kunnes tulee huoltoseisokki (tai keksitään joku hyvä päivitys/muu tekosyy) ja ne vaihdetaan joka tapauksessa.
Jos polttoaine laajemmin hajoilee koneen sisään huoltohomma voi olla vähän ikävää - tuskin siinä muuta pulmaa on.
 

pökö

Kaivo jäässä
Mikäs ihme sen laitoksen nyt taivaalle lennättäisi. Ydinräjähdys ei ole edes teoriassa mahdollinen, ja voimakas kaasu- tai höyryräjähdys aitoon Tsernobyl-tyyliin on lähes yhtä mahdoton sekin. Onhan siellä viisi vuotavaa polttoainesauvaa, kun esim. Loviisassa on tällä hetkellä vain yksi. Vähän kaasuja kuplii, mutta poishan ne sieltä lasketaan.
Älä ota kaikkee kirjaimellisesti.
Mistä se nyt tiedetään että rikkinäisiä sauvoja on viisi, tai että ongelma on juuri niissä sauvoissa?
 

VesA

In Memoriam
Älä ota kaikkee kirjaimellisesti.
Mistä se nyt tiedetään että rikkinäisiä sauvoja on viisi, tai että ongelma on juuri niissä sauvoissa?
Lukumäärän selvitys perustuu ehkä siihen missä kuplia menee, mutta ihan säteilyä ja primääripiiriin päätyviä aineita muutenkin tutkimalla selviää melko helposti että sauvat ovat rikki. Luottamus siihen, että kyseessä on ehkä enemmän sauvaerän kuin reaktorityypin ongelma perustuu siihen että niitä reaktoreitahan on siellä Taishanissa kaksi - ongelmia on vain toisessa ja sauvat varmaan samalta toimittajalta. Sitä en muista lukeneeni onko tämä se reaktori joka piti saada silloin aikoinaan tulille aivan hirveällä kiireellä ennen vuodenvaihdetta - johtajahan tyytyväisenä totesi että onstui, mutta luopiakaan ei ehditty hankkia. Jotain muutakin on voinut vähän mennä oikomalla.
 

pökö

Kaivo jäässä
Lukumäärän selvitys perustuu ehkä siihen missä kuplia menee, mutta ihan säteilyä ja primääripiiriin päätyviä aineita muutenkin tutkimalla selviää melko helposti että sauvat ovat rikki.
Selvä se. Mutta tarkoitan että siellä voi olla vaikka 100 sauvaa solmussa mutta kiinalainen sanoo että 5 vaan vähän vuotaa.
En luota hiukkaakaan niiden ilmoituksiin.
 

tet

Hyperaktiivi
Selvä se. Mutta tarkoitan että siellä voi olla vaikka 100 sauvaa solmussa mutta kiinalainen sanoo että 5 vaan vähän vuotaa.
En luota hiukkaakaan niiden ilmoituksiin.
Kai se EDF osakkaana kuitenkin tietää, missä mennään. Lausuntonsa ei nyt mitenkään hätääntyneeltä kuulostanut. Todettiin vain, että meillä koti-Ranskassa olisi laitos ajettu alas jo näinkin pienestä vuodosta.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kiinasta voi jatkaa jutustelua täällä

 

kotte

Hyperaktiivi
Mikäs ihme sen laitoksen nyt taivaalle lennättäisi. Ydinräjähdys ei ole edes teoriassa mahdollinen, ja voimakas kaasu- tai höyryräjähdys aitoon Tsernobyl-tyyliin on lähes yhtä mahdoton sekin.
Noin on ainakin, jos vaihtaa Tsernobylin tilalle Fukushiman pamaukset. Tsernobylin pamausta kyllä voi pitää ydinräjähdyksenä, eli laitoksen ilmoille heittänyt energia oli peräisin erittäin ylikriittiseksi äityneestä reaktorista, mikä kuumensi paikat niin, että materiaalia kaasuuntui kovaan paineeseen. Tuollainen sopii mainiosti kuvamaan myös ydinpommin toimintaa (vaikka laajentuva kaasu onkin peräisin kiinteästä materiaalista ja lähistön ilmasta). Vesihidasteiset reaktorit kuten Fukushimassa tai EDF:n konstruktiot Kiinassa ja Suomessa (tai Suomen ja Euroopassa käytössä olevat voimalat tai uudemmat venäläisetkään) eivät käyttäydy noin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Pahasti asian vierestä, mutta onko kukaan muu katsellut Bond-uusintoja ja kiinnittänyt huomiota niiden loppuratkaisuihin. Käytännössä jokaisessa vanhemmassa Bondissa lopussa paha luonnonkatastrofi ja sankarit ovat todella tyytyväisiä. Kuinkahan monta ydinvoimalaa tai ydinohjusta noissa on räjäytetty sekä lisäksi poltettu ja upotettu tankkereita?

Niin ajatukset muuttuvat, eipä noista 80-luvulla tullut moista mieleen.
 

tet

Hyperaktiivi
Noin on ainakin, jos vaihtaa Tsernobylin tilalle Fukushiman pamaukset. Tsernobylin pamausta kyllä voi pitää ydinräjähdyksenä, eli laitoksen ilmoille heittänyt energia oli peräisin erittäin ylikriittiseksi äityneestä reaktorista, mikä kuumensi paikat niin, että materiaalia kaasuuntui kovaan paineeseen.
No virallisen teorian mukaan kyse ei ollut ydinräjähdyksestä (tosin vaihtoehtoisia teorioitakin on esitetty).
 

BBF

Vakionaama
No virallisen teorian mukaan kyse ei ollut ydinräjähdyksestä (tosin vaihtoehtoisia teorioitakin on esitetty).
Jos olisi ollut niin reaktorista olisi jäänyt jäljelle vain iso kuoppa... kyllä se oli vesihöyry joka räjäytti painekattilan kun tehot ampui taivaisiin (muttei kuten ydinräjähdyksessä). Pariprosenttinen uraanipolttoaine nyt ei vaan riitä siihen. Fukishima taas ylikuumeni kun sähköt meni eikä jäähdytys toiminut ja luonnonkiertoisen varajärjestelmän sähkökäyttöiset venttiilit oli kiinni.
 

siwer

Vakionaama
Oleellinen havainto ja oppi Fukushimasta varmastikin oli se, että ydinvoimalan ydinreaktiota ei voi yhtäkkiä sammuttaa. Tehon voi alentaa jonnekin 6%:iin, mutta sekin on, ottaen ydinvoimaloiden valtavan lämpötehon ja suuren tehotiheyden, edelleen varsin suuri määrä tehoa hallittavaksi, jos normaalit lauhdutusjärjestelmät menetetään.

Alan ihmiset tietysti tämän tietävät, mutta tämä ei ole kaikille selvää, aina puhutaan miten säätösauvat menee koneeseen muutamassa sekunnissa ja se siitä, ja korkeintaan puhutaan "jälkilämmöstä" joka on terminä täysin harhaanjohtava koska sitä käytetään yleiskielessä täysin toisessa merkityksessä (lämpökapasiteettiin varautuneesta lämpöenergiasta). Ydinvoimalassa on kyse reaktion jatkumisesta ja uudesta lämmöntuotosta, joka jatkuu jokusen vuoden sellaisella teholla että siitä eroonpääseminen ei ole aivan triviaalia.

Fukushimassa tosin tapahtui niin paljon kaikenlaisia tapahtumia ainakin neljässä eri reaktorissa että paha siitä on mitään lyhyttä yhtä oppia tiivistää. Tsernobyli aika paljon yksinkertaisempi tapaus vaikka toki siinäkin voi pallotella eri juurisyiden välillä (olisiko grafiittia saanut käyttää ensinkään, oliko pääsyy säätösauvojen grafiittijatkeet, onko lennossa uudelleenladattavuus riskien arvoinen ominaisuus, onko positiivinen lämpötilakerroin ehdoton ei, vai kenties oliko pääsyy vain käyttökoulutuksen puute...)
 

tet

Hyperaktiivi
Alan ihmiset tietysti tämän tietävät, mutta tämä ei ole kaikille selvää, aina puhutaan miten säätösauvat menee koneeseen muutamassa sekunnissa ja se siitä, ja korkeintaan puhutaan "jälkilämmöstä" joka on terminä täysin harhaanjohtava koska sitä käytetään yleiskielessä täysin toisessa merkityksessä (lämpökapasiteettiin varautuneesta lämpöenergiasta). Ydinvoimalassa on kyse reaktion jatkumisesta ja uudesta lämmöntuotosta, joka jatkuu jokusen vuoden sellaisella teholla että siitä eroonpääseminen ei ole aivan triviaalia.
Tästä voisi tietenkin saivarrella, että ei siinä mistään reaktion jatkumisesta ole kyse - kyllä se fission ketjureaktio sammuu, ja uraaniytimiä ei enää halkea sammutuksen jälkeen. Vaan eipä tuo paljoa auta, kun jo syntyneiden fissiotuotteiden hajoamisketju jatkaa kulkuaan, ja lämmittää pataa edelleen melkoisesti.
 

siwer

Vakionaama
Niin, kyllä ne hajoamistuotteiden sekundääriset reaktiot ovat yhtä lailla ydinreaktioita, ja ihan yhtä lailla ne osallistuvat laitoksen varsinaiseen tehoonkin. Ydinreaktorissa on siis monta eri ydinreaktiota käynnissä, ja vain yksi pystytään pysäyttämään välittömästi.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom