Mikä ihme on tuon kokoluokan turbiinin noin paskonut? Ei luulisi mikään siipien mittausvirhe olevan mahdollista noin isossa ja kalliissa turbiinissa.
Eli rakenteellinen ongelma? Miksi uusi turbiini kestäisi?
Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Eli rakenteellinen ongelma? Miksi uusi turbiini kestäisi?
jarkko_h
Vakionaama
Ollut niin monta vuotta käyttämättömänä, että teräsakseli ehtinyt virua. Tämä vitsinä.
Mut on tämä homma kyllä harmi. Toivottavasti saavat pian kuntoon ja juurisyy selviää.
Aika on ajamassa isojen ydinvoimaloiden ohi.
On voinut esimerkiksi seisoa paikoillaan pyörittämättä liian kauan (jopa tunteja). On myös ehkä seisonut varastossa liian monta vuotta (jolloin siivet ovat viruneet väärällä tavalla ja väärtässä lämpötilassa; ja tämä ei ole vitsi). Luultavampaa on kuitenkin, että lämpölaajenemisilmiöitä ei syystä tai toisesta ole osattu ottaa oikealla tavalla huomioon.
Noitten turbiinien toleranssit on käytännön pakosta rakennettava hyvin tarkoiksi. Niinpä laitoksen lämmittäminen ja kierrosnopeuden kasvattaminen on tehtävä hyvin hitaasti (lämmittäminen vie vähintään päiviä tai ehkä viikkkoja ja nopeutta on kasvatettava hyvin hitaasti, koska kaikki viruu ja vanuu).
- Keskustelun aloittaja
- #325
Turbiini on kyllä jo aiemmin pyörinyt täysillä kierroksilla. Meniköhän tuossa testissä liikaa pisaroita turbiinin?
Ekana lämmitellään tulohöyry, vastapainelinjat, ja turbiini takaperin. Käppyröistä katellaan millä ehdoilla saa ajaa ylös.. Turbiinin pesän ylä ja alapuolen lämpötilaerot, tulohöyryn lämpö ja venymät määrää. Kun kaikki alueella niin eka 600 kierrokseen ja katellaan että kaikki ok ja jatketaan 3000 kierrokseen. Tuon välin vetää nopeasti koska ei saa jäädä jurraamaan värinäalueelle. Sitten kun 3000 niin tahdistetaan valtakuntaan. Tuohon 0-3000 ei mee montaa minuuttia. Näin ainakin meidän teollisuus vastapainelaitoksessa.
Tuo on muuten melkein lilliputtikokoinen OL3:n matalapaineturbiinin mittasuhteisiin nähden. En sinällään tiedä, mikä turbiinin painejakso on käynnistyksen kannalta kriittisin, mutta ainakin matalapainepuolen lämmittäminen on jo laitteiden koon takia haastellista (vaikkakaan tuo ei käy erityisen kuumana). Samoin siipien venytysvoimat ovat matalapainepäässä melko hurjat. Vai onko tuossa ylimääräisiä vaihteistoja eri jaksojen välillä (tuskinpa sentään kitkahäviöiden minimoimiseksi?)?
Joo tottakai on. Ja mitä isompi on niin sitä herkemmin tulee helpommin romua hyvinkin äkkiä. Jos turbiinin akseli 68 m pitkä ja genunkin 17m. Ei hirveitä heittoja tai tärinöitä kärsi olla.
Kuulin tässä myös itse sattumalta että olisi "kypsä" hlöltä joka on ollut myös tuolla suunnalla töissä. Mediassa taitaa liikkua aika kaunisteltua tietoa asiasta.
Mutuilivat jostain järjestelmän toimintahäiriöstä joka olisi johtanut vaurioihin....
pökö
Kaivo jäässä
Minulle sanottiin että 30 % nopeudessa tapahtui tuho ja 40 siemenssin osaajaa ympäri maailman tuli nopeasti paikalle, muuta "tietoa" ei ole.Kuulin tässä myös itse sattumalta että olisi "kypsä" hlöltä joka on ollut myös tuolla suunnalla töissä. Mediassa taitaa liikkua aika kaunisteltua tietoa asiasta.
Mutuilivat jostain järjestelmän toimintahäiriöstä joka olisi johtanut vaurioihin....
- Keskustelun aloittaja
- #333
Taishanissa ja Flamanville 3 on Ahlstomin turbiinit. 
https://world-nuclear-news.org/Articles/Alstom-to-supply-turbines-for-first-Chinese-EPRs
www.power-technology.com
https://world-nuclear-news.org/Articles/Alstom-to-supply-turbines-for-first-Chinese-EPRs
Flamanville 3 Nuclear Power Plant, Normandy
EDF is adding a new 1,570MW European Pressurised Water Reactor (EPR) to its Flamanville nuclear power plant in Normandy, France.
www.power-technology.com
- Keskustelun aloittaja
- #336
Tuossa juttua Hanasaaren turbiinivauriosta. Tuo antaa kuvaa mitä siellä voi tapahtua.
promaintlehti.fi
Turbiini vaurioitui Hanasaaressa
Tiistain, 12. marraskuuta 2013, piti olla aivan tavallinen päivä Hanasaaressa. Ohjelmassa oli kolmosblokin ylösajo. Yhdeksän vuorokautta aikaisemmin vaurioitunut generaattorin virtamuuntaja oli vaihdettu uuteen ja koneisto oli valmis käynnistettäväksi talven pakkasia varten. Aluksi normaalilta...
promaintlehti.fi
Parikymmentä vuotta sitten tuli käytyä Ranskassa Alstomin kaasuturbiinipajalla, siitä ei ainakaan mikään hirveän hyvä vaikutelma jäänyt. Laadusta en osaa sanoa, kun meidän kone on seissyt suurimman osan aikaa (hankittiin väärään aikaan, liian kallis käyttää). Mutta paja oli pimeä ja nokisen näköinen, ja kaverit nostelivat ketjutaljoilla osia paikalleen. Jotenkin olettaisi Siemensin olevan laadukkaampi, sakemannit ovat senverran pilkunviilaajia.Taishanissa ja Flamanville 3 on Ahlstomin turbiinit.
pökö
Kaivo jäässä
Tämä se aiemmin mainitsemani turbiinivaurio.
www.uusisuomi.fi
Olkiluoto 3:n sähköntuotanto lykkääntyy – Nyt paljastui syy
Matalapaineturbiinin sisäpesässä ja roottorissa oli vaurioita, kertoo TVO osavuosikatsauksessaan.
www.uusisuomi.fi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jotenkin tuntuu erikoiselta, että nuo viat ikään ketjuttuvat. Nyt korjataan turbiinia ja kun se on valmis on uusi jumi jossakin muualla. Aikaan jäi mieleeni kun projekti oli uusi ja rakentaminen alkutaipaleella, väläyteltiin kipinään projektin aikataulun pienestä umpeen kuromisesta. Nuo jatkoajat (jokainen yksinään) ovat aivan pöyristyttäviä suhteessa alkuperäiseen suunnitelmaan.
Jos OL3 joskus lähtee käyntiin, niin aika huolestuttava on tilanne. Laitos on ilmeisesti softaohjattu, joka tarkoittaa, että kukaan käyttöhenkilöstöstä ei voi ymmärtää softalogiikan toimintaa täysin. Lento-onnettomuuksia sattuu juurikin tästä syystä ehkä eniten. Lentokoneonnettomuuden seuraukset ovat kuitenkin pieniä verrattuna ydinvoimala poksahdukseen.
Uusissa voimalaitoksissa on jokseenkin aina kaikenlaista häikkää aluksi, joten ei tuo homma sinällään ole vielä hirmuisen huolestuttavaa. Tuotahan testaillaan aika perinpohjaisesti ikään kuin käyttöönotossa (lämmittämällä pannua sähköllä ydinreaktorin sijaan). Jollei tilanne parane parin vuoden sisällä käyttöönotosta, sitten voikin jo hiukan huolestua. Ilmeisesti tuollainen toimii Kiinassakin.
pökö
Kaivo jäässä
On ollut kaikenmoisia sattumuksia myös OL 1/2 alkuvuosina, niistä vaan ei ole liikaa puhuttu.
Tuollaiselle laitokselle ei oikeastaan voi laskea takaisinmaksuaikaa. Se tuottaa sähköä, jonka kustannukset ovat mitä ovat. Markkinahinta sitten määrää, että tuleeko takkiin vai kannattaako pisnes. Nythän sähkön hinta on nousussa ilmeisesti pysyvästi, niin OL3 valmistuu hyvässä lykyssä juuri oikeaan aikaan ja saavat talouden kuntoon ja hankaluudet jäävät unholaan.Minua kiinnostaa Olkiluoto 3:n TMA. Hinta on tasoa 'avaimet käteen ja kädet poikki', mutta toteutus tasoa 'naapurin Pekka asentaa, Pekan poika on insinööri'. Jos purkutyöt on jotain 1-2mrd, niin syö aika hyvin takaisinmaksuikaa sekin.
Jossainhan kirjoitettiin omistajan tiedonannon pohjalta, että kolme olisi noita matapaineturbiineja.
Tuolla on käsitelty ol3 turbiinia sivusta 30 eteenpäin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jälkiviisautena voitaneen todeta, että suurin virhe oli kun annettiin lupa yhden reaktorin rakentamiseen määrittelemättä kapasiteettia. Kaksi pienempää tuskin olisi paperilla näyttänyt halvemmalle mutta olisivat saattaneet valmistua jossakin aikataulussa.
Tuohan oli erikoistarjous ja hinta poikkeuksellisen halpa, kun oli ensimmäinen kappale kyseistä tyyppiä ja vielä piirustuspöydällä. Kyllä kapasiteetti tiedettiin tilattaessa ja luvitettaessa eri vaiheissa. Arviohan oli suunnilleen, että on tullut maksamaan luokkaa kolminkertaisesti alkuperäiseen kauppahintaan nähden (Siis hinnaksi sovittiin pyöreästi 3 miljardia ja arvio oli jossakin vaiheessa viime vuosina, että on tullut maksamaan luokkaa 9 miljardia. Tosin hinta on ostajallekin noussut pari miljardia päivitetyn sopimuksen perusteella, mutta tuo on sitten vain luokkaa puolet siitä, mitä ranskalaiset veronmaksajat joutunevat kaivamaan kuvettaan. Noin siis suunnilleen julkisuudessa olleiden lukujen mukaan, mutta tilannehan tuntuu jatkuvasti elävän hieman).
Suomi on tunnettu tiukkapipoisesta ydinvoimahallinnosta - eiköhän patonkiveikoilla ollut aikomus käyttää sitä hyväkseen jotta saadaan helpommin muuallekin myytävä tuote, mutta eivätpä arvanneet mihin joutuvat. Sama meininki on Hanhikiven ja venäläisten kanssa - vaikka Suomen hanke jäisi tekemättä jo nyt on tuotettu ja koko ajan tuotetaan lisää paljon kaikenlaista hyödyllistä.
pökö
Kaivo jäässä
Hanhikivi on jo hyvässä vauhdissa. Vasta 10 vuotta touhuttu eikä vielä edes voimalan sokkelia valettu, eikä ole edes lupaa siihen vielä.
Tuossahan on pääsyy, miksi olen hyvin epäileväinen ydinvoiman lisärakentamiseen Suomeen. Suomeen on luotu lainsäädäntö, joka tekee homman niin vaikeaksi, että kaupallisesti kilpailukykyisiä tarjouksia voi olla vaikea saada (vaikkei kukaan muukaan olisi kiinnostunut ostamaan). Luulisi OL3:n ja Hanhikiven kokemusten levinneen eri ilmansuuntiin niin, että tiedetään jo, mitä sopii odottaa.
Noiden modulaaristen laitosten kohdalla tietenkin toivotaan lievennettyjä ehtoja, mutta kun lainsäädäntöä pitäisi konkreettisesti noiden kohdalla lieventää, tuskin on perusteita ennen kuin on kokemuksia ulkomailta. Tuossa voi vierähtää tovi jos toinenkin.
Mitähän maksaisi OL3 kopio.. vaikka Hanhikiven tontille.
Voi olla riski, että tarjouksessa halutaan korvaus edellisestä tappiosta. Itse Arevakin kai perustettiin lähinnä hoitamaan OL3-talouskatastrofi loppuun valtion piikkiin, eikä taida olla suunnitelmaa jatkaa alalla. Ranskan kansallisen ydinvoimayhtiön ehkä valmistaa jatkossa vastaavia laitoksia Ranskaan, mutta taitaa visusti välttää ryhtymästä ulkomaanprojekteihin. En osaa sanoa, mikä on noiden Britannian projektien tilanne tällä hetkellä (eli kuka vastaa ja etenevätkö ne). Ranskassahan on ollut OL3:n tapaan vastoinkäymisiä. Kiina taitaa olla jotakuinkin putkessa, kun OL3:n kohdalla laitossuunnitelma kaiketi saatiin riittävän pitkälle ja lisäksi Suomessa tarvittavista vaatimuskiemuroista päästiin luistamaan.
- Keskustelun aloittaja
- #360
Automaatiokeskustelu omaan ketjuunsa
lampopumput.info
Ydinvoimalan turva-automaatio
Jos OL3 joskus lähtee käyntiin, niin aika huolestuttava on tilanne. Laitos on ilmeisesti softaohjattu, joka tarkoittaa, että kukaan käyttöhenkilöstöstä ei voi ymmärtää softalogiikan toimintaa täysin. Lento-onnettomuuksia sattuu juurikin tästä syystä ehkä eniten. Lentokoneonnettomuuden seuraukset...
- Tila