Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Veikkauksia milloin OL3 testit jatkuvat?
Kovaa pokeria on jos nyt yhtäkkiä on takaisin testeissä. Se 13.11 on juuri eikä uutta aikataulua kuulu.
Testien jatkosta 1.5kk varsinaiseen tuotantoon ja aika katkonainen testituotanto rajuilla testeillä vielä edessä. Näin siis onnellisessa tapauksessakin.
Kovaa pokeria on jos nyt yhtäkkiä on takaisin testeissä. Se 13.11 on juuri eikä uutta aikataulua kuulu.
Testien jatkosta 1.5kk varsinaiseen tuotantoon ja aika katkonainen testituotanto rajuilla testeillä vielä edessä. Näin siis onnellisessa tapauksessakin.
jarkko_h
Vakionaama
Veikkaus joulukuun 14. päivä.
Jos joulukuun alkuun tulee samanlainen jakso kuin oli 5.12. - 9.12.2021, niin olemme kusessa. 8.12.2021 pakkanen kävi -20Cssä jopa pääkaupunkiseudulla ja olimme suurelta osin tuontisähkön varassa.
Viimeksi muokattu:
Jos sähkötehoa puuttuu 150 MW, niin Ahdilta puuttuu 300 MWOL2 näyttää tuottavan 740 MW normaalin 890 MW sijaan.
TVO - Etusivu
www.tvo.fi
Ei välttämättä. Voihan sen sähkötehosta puuttuvan osuuden työntää Ahdille, ilman että pudottaa reaktoritehoa lainkaan. Ajoihan kolmonenkin muistaakseni täydellä reaktoriteholla testiä jo ennen ensimmäistä verkkoon tahdistusta.
pökö
Kaivo jäässä
Mutta miksi noin tehtäisiin?
Muistat väärin
No niin pääsi käymään. Reaktoriteho oli nostettu noin 1160 MW tasolle siinä vaiheessa, kun laitos ekan kerran kytkettiin sähköverkkoon. Mutta itse asiaahan tämä tuskin muuttaa - eli sitä että ydinvoimalan sähkötehoa voidaan laskea ilman että reaktoritehoa lasketaan. Miksi näin tehtäisiin pidemmän aikaa, sitä en osaa spekuloida. Lyhyen tuollaisen tilanteen syynä voisi varmaan olla joku ongelma, jonka kesto tiedetään niin lyhyeksi, ettei kannata alkaa reaktoria himmailemaan - sen saaminen takaisin täydelle teholle kun ottaa sitten myös aikansa.
Taitaa väkisin ottaa tutkimukset aikaa, jos ei ole ns. itsestäänselvää mistä ongelmat johtuvat. Jos tuossa olisi kyse vain huonosta materiaalierästä, niin kaiketi maailmasta muutama varaosa löytyisi.
Että eiköhän joulut mene ennenkuin testit jatkuu. Onneksi on tuulivoima varalla, nytkin 87MW tulee väkevää ilmaista energiaa sieltä suunnalta. Keli nollassa about ja tuonti 2600MW. Hyvä tästä tulee kun pakkanen kiristyy. Jeps..
Talvi tulee, ja Olkiluoto 3 seisoo – professorilta synkkä arvio: ”Ei näitä K-Raudasta saa”
Olkiluoto 3:n turbiinilaitoksen syöttövesipumppujen juoksupyörien rikkoutumisen syytä ei ole vielä saatu selville.
www.is.fi
Konsensus taitaa olla, että puissa on lehdet, ennenkuin tuo säännöllisesti käy. Mutta tuo korjausjuttu on kyllä harvinaisen epäselvä: jos kyse ei olekkaan materiaaliviasta, vaan pumppujen suunnittelussa tehdystä mokasta, niin sehän voi tarkoittaa pitkääkin aikataulua.
Jos oikein olen käsittänyt, niin pumput sinänsä on ihan "tavallisia", mutta että niitä olisi skaalattu vain isommaksi. Siinä kohtaa joku muuttuja lieneee voinut jäädä huomioimatta.
Kiinnostaisi tietää miten näissä muissa vastaavan tyypin jo käytössä olevissa laitoksissa asia on. Onko niissä myös säröjä joita ei edes ole tutkittu tai samoja pumppuja ylipäätään? Yritin löytää jotain, mutta jäi epäselväksi, ilmeisesti Alstom pumput?
www.neimagazine.com
Turbines for Taishan - Nuclear Engineering International
www.neimagazine.com
Kummallista on että nuo pumput olisi tehty käsityönä just tähän tarkoitukseen eikä mitään varastoa olisi missään maailmassa. Voihan ne pettää käytössäkin periaatteessa millon vaan ja sittenkö voimala seisoo puoli vuotta odottamassa pumppuja? Jos teollisuudessa jotain käytetään paljon niin pumppuja, vaikka minkä kokoista, varmaan isompiakin. Tunaroinnin maailmanennätys koko projekti...
Ihan normaalia tuo on, ei mitään tunarointia tässä kohtaa. Käytettävyys varmistetaan stand-by varayksiköllä ja vikaantumistodennäköisyyden sekä toimitusajan mukaan määritetyllä varaosalaajuudella. Se varasto ei kuitenkaan ole 4kpl samanlaisia juoksupyöriä, nuo ovat normaalisti enemmän tai vähemmän ikuisia jos käyttö vastaa suunnittelua. Skenaario on siis ehkäpä vaikka katastrofaalinen laakeririkko ja sitä seuraava sisäosien kiinni otto, joka johtaisi niiden uusintaan.
Käsityönä tehty tarkoittaa siis sitä, että sopivat variaatiot per jakso ja jaksojen yhdistelmät valitaan laitoksen mukaan. Tuo on syvepumpuissa normaalia, koska laitoskohtaiset tarpeet vaihtelevat paljon. Voi siis olla vaikka jaksokoko 1, josta voidaan juoksupyörän halkaisijaa muuttamalla (=aihiosta sorvaamalla) saada 10kpl eri variaatioita. Jaksoja voi olla vaikka 10kpl peräkkäin.
Mielenkiintoista kyllä nähdä mikä on lopputulema, itsellä on edelleen arvauksena että säröily on seuraus, ja syy on pumppujen ulkopuolinen. Saa nähdä
Saksalaisen KSB kiinalaisen alihankkijan pajalla ovat kuulemma pumput valmistettu eli voi olla mitä kuraa tahansa mutta kai näillä vanhat muotit on tallessa uusi valu ja tosiaan koputella hiekat pois ja jäysteiden viilausten ja tasapainotuksen jälkeen DHL:n kyytillä helsinkiin ja taksilla olkiluotoon " en mää mittää syyllissi kaippa yhtikäs konekivääri ja juoksupyörii mää kaipasi" niin ja sähkööKiinnostaisi tietää miten näissä muissa vastaavan tyypin jo käytössä olevissa laitoksissa asia on. Onko niissä myös säröjä joita ei edes ole tutkittu tai samoja pumppuja ylipäätään? Yritin löytää jotain, mutta jäi epäselväksi, ilmeisesti Alstom pumput?
Turbines for Taishan - Nuclear Engineering International
Viimeksi muokattu:
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Kannattaa nyt kuitenkin muistaa että ol3 valmistuminen on pitkälle toistakymmentä vuotta myöhässä. Valmistumis ajankohtaa on lykätty parikymmentä kertaa. Toki jokainen päivä on lähempänä valmistumista, mutta aika optimistinen saa olla jos uskoo, että aina se seuraava valmistusajankohta on se todellinen. Mistään mitään tietämättä täysin perstuntumalta heitän, että ol3 on kaupallisessa käytössä aikaisintaan 2024.
Harrastelija
Vakionaama
Osaisiko teollisuudessa toivat henkilöt kommentoida?
Onko millainen homma siirtyä käyttämään niitä ”k-raudasta” saatavia pumppuja? Siis jotain jota ehkä myydään jossain ”hyllytavarana”? Vai onko nuo isot pumput aina hieman tapauskohtaisia?
Vaikka olisi hieman pienempiäkin pumppuja mutta jos hallissa olisi tilaa muutamalle lisäpumpulle?
Onko millainen homma siirtyä käyttämään niitä ”k-raudasta” saatavia pumppuja? Siis jotain jota ehkä myydään jossain ”hyllytavarana”? Vai onko nuo isot pumput aina hieman tapauskohtaisia?
Vaikka olisi hieman pienempiäkin pumppuja mutta jos hallissa olisi tilaa muutamalle lisäpumpulle?
Jotain pumppusivustoa selaillessani tuli se käsitys että Kiinasta saa sekä KSB:n luvalla ja tarralla tehtyjä pumppuja että kopioita - KSB on jonkinlainen alan standardi. Olisihan tuo aika villiä, mutta voihan olla että esmes Taishanissa on 'KSBt' ja sellaisia on ollut tarjolla.
Poiminta tuosta jutusta.Aika hyvin tämän foorumin "professorit" on päätynyt samaan lopputulokseen, kuin artikkelissa haastateltu asiantuntija. Tai sitten hän on lukenut tätä foorumiaTalvi tulee, ja Olkiluoto 3 seisoo – professorilta synkkä arvio: ”Ei näitä K-Raudasta saa”
Olkiluoto 3:n turbiinilaitoksen syöttövesipumppujen juoksupyörien rikkoutumisen syytä ei ole vielä saatu selville.
"Olkiluoto 3:n testikäyttö on loppusuoralla, kunhan juoksupyöriä koskeva ongelma saadaan ennemmin tai myöhemmin ratkaistua. Mikään ei kuitenkaan takaa sitä, että vielä uusiakin ongelmia ilmenee."
Aika monella tuntuu täällä olevan käsitys, että jokin tuon takaa.Poiminta tuosta jutusta.
"Olkiluoto 3:n testikäyttö on loppusuoralla, kunhan juoksupyöriä koskeva ongelma saadaan ennemmin tai myöhemmin ratkaistua. Mikään ei kuitenkaan takaa sitä, että vielä uusiakin ongelmia ilmenee."
Myöhässä on kyllä mutta koskaan ei tuolle voimalalle ole ollut suurempaa tarvetta kuin nyt, toivottavasti pumppuongelmia ratkotaan korkeapaineella eikä normi Stuk byrokraattien vauhdilla. Ei uusien tekeminen voi hitto vieköön kestää kevääseen asti. Varmaan ne nykyisetkin olis kestäny nyt yhden talven yli, kesällä olisi sitten taas parempaa aikaa tutkia.
Jep, sillä sanoin aikaisemmin että tämä stoppiaika on pois niiden kaikkien muiden vikojen löytämisestä. Yllättävän moni hokee myös että miten on niin vaikea saada uusia pumppuja, vaikka kyse ei ole lähimainkaan pelkästään niistä uusista pumpuista.Aika monella tuntuu täällä olevan käsitys, että jokin tuon takaa.
Näen kaksi iso ongelmaa:
1. Miksi käytetään räätälöityjä ratkaisuja? Eikö voisi ostaa pumppuja joita saa "hyllystä", niitä laitetaan rinnakkain mitä tarvitaan. Mm. suurehko gsm-teknologian suomijätti aikanaan rakensi digitaalisen matkapuhelinkeskuksen käyttäen mm kotitietokoneiden prosessoreita.. ne kahdennettiin ja ohjelmistolla varmistettiin että toimii. Jos jotain vikaantui, niin viallinen kortti pois (ja toimiva hoiti hommat) ja uusi sisään. Ei kallista kustomoitua rautaa. Luotettavuus & hintakilpailukyky oli taattu ja loppu on suomalaisen teknologia viennin voitokasta historiaa.
2. Eläminen rinnakkaistodellisuudessa. Oikein hehkuttivat että heitä ei ulkomaailman aikataulut liikuta he tekevät turvallista laitosta. Sinällään kunnioitettavaa kyllä, mutta jotain tarvetta tämä laitos täyttää ja jossain vaiheessa aika voi ajaa ohi. No okei, sähköä tarvitaan aina että tuskin jää laitos happanemaan vaikka valmistuisi 2025.. Ja kyllä, ei ole valtion tilaama vaan yksityisten yritysten, ei ole mitään moraalista tai muutakaan velvoitetta saada hommaa maaliin, ainostaan vastata osakkeen omistajille.
1. Miksi käytetään räätälöityjä ratkaisuja? Eikö voisi ostaa pumppuja joita saa "hyllystä", niitä laitetaan rinnakkain mitä tarvitaan. Mm. suurehko gsm-teknologian suomijätti
aikanaan rakensi digitaalisen matkapuhelinkeskuksen käyttäen mm kotitietokoneiden prosessoreita.. ne kahdennettiin ja ohjelmistolla varmistettiin että toimii. Jos jotain vikaantui, niin viallinen kortti pois (ja toimiva hoiti hommat) ja uusi sisään. Ei kallista kustomoitua rautaa. Luotettavuus & hintakilpailukyky oli taattu ja loppu on suomalaisen teknologia viennin voitokasta historiaa.2. Eläminen rinnakkaistodellisuudessa. Oikein hehkuttivat että heitä ei ulkomaailman aikataulut liikuta he tekevät turvallista laitosta. Sinällään kunnioitettavaa kyllä, mutta jotain tarvetta tämä laitos täyttää ja jossain vaiheessa aika voi ajaa ohi. No okei, sähköä tarvitaan aina että tuskin jää laitos happanemaan vaikka valmistuisi 2025.. Ja kyllä, ei ole valtion tilaama vaan yksityisten yritysten, ei ole mitään moraalista tai muutakaan velvoitetta saada hommaa maaliin, ainostaan vastata osakkeen omistajille.
Eiköhän räätälöidyillä pumpuilla pyritä parempaan hyötysuhteeseen ja ehkä myös vähempään huoltotarpeeseen.
pökö
Kaivo jäässä
Eiköhän tuollaiseen käyttöön ja tuolla teholuokalla pumput on aina enempi tai vähempi räätälöityjä.
Miten meni noin niinkuin sinun mielestäsi?
Nythän ei tiedetä vielä hajoamissyytä. Normaalisti ei syöttävesipumput aiheuta ydinvoimaloissa huolto-ongelmia.
Kai se nyt on vaan ihan tavallista, että MW-luokkaa vievät laitteet eivät ole enää standardikamaa, vaan ne optimoidaan ja valmistetaan juuri ko. käyttöön. Muutaman % parannus hyötysuhteessa on kuitenkin jo silloin merkittävä.
Optimoidaan hyötysuhteelle vai kestolle? Aika paljon saa hyötysuhdetta optimoida, jotta nämä seisokit saadaan kurottua. Tietysti haetaan varmaan tasapainoa, mutta en usko, että pumpun hyötysuhde on prioriteetti tällaisten suunnittelulle.
Kallistun samalle kannalle. Siinä vesipumppujen optimoinnissa ei tämän suuruusluokan laitoksessa liene ihan hirveästi voitettavissa kokonaishyötysuhteen osalta.
Ei ehkä prosentuaalisesti, mutta kilowatteina pienetkin erot on merkittäviä kun tehot on noin isoja.
Vaikka jostakin olisi kaivettavissa ns. sarjatuotantosyöttövesipumppu, noiden menekki on joka tapauksessa tietyllä paineluokalla, vesivirralla ja lämpötilalla sen verran vähäinen, ettei pelastaisi luultavasti mitään. Samat virheet olisi aivan yhtä hyvin tulla esiin tuollakin (tai sitten vielä uusia lisäksi). Tässä kontekstissa ei oikeastaan ole suurta merkitystä edes itse tuotteeseen ja tuotantoprosessiin, onko pumpun speksit lyöty ennakolta kiinteäksi ("tuotteistettu") vai onko vain suunnittelu-, valmistus- ja laadunvalvontadokumentit parametrisoitu ja sitten tehdään noiden perusteella. Autotkin nykyisin tehdään tuotantolinjalta pikemminkin jälkimmäisellä periaatteella.
Ei ne ole mitenkään tosiaan poissulkevia. Oletus tietysti on, että pumppu kestää vuosikymmeniä ja silloinkin on vaihdettavissa normaalin huoltoseisokin aikana ilman laitoksen käytölle tulevaa haittaa.
Tässä nyt jotain on mennyt pahasti pieleen.
Pienistä puroista se laitoksen kokonaishyötysuhde tulee. Varsin merkittävä juttu kuitenkin saada vaikkapa 1% enemmän sähköä sen 50 v, jonka laitos käy. Ei ehkä tule pelkistä syöttövesipumpuista, mutta varmasti tulee kaikkien laitoksen pumpujen optimoinneista.
Vähän vastaava vertaus voisi olla potkuri. Veneissä, suurissakin, potkurit ovat vakiotavaraa. Mutta jokaiseen (isompaan) laivaan ne suunnitellaan yksilöllisesti ottaen huomioon juuri sen laivan runkomuoto, potkurille tuleva virtauskenttä ja suunniteltu matkanopeus. Siis lavan muoto, koko ja lukumäärä optimoidaan.
Ihan vastaavasti pumpussa. Voi löytyä varastotavarana pumppu joka toimii tuossa. Mutta juuri ko. pumpun toimintapisteeseen suunniteltua pumppua ei varmasti löydy. Siis optimoidaan impelleri tuottamaan parhaan hyötysuhteen juuri tietyllä virtaamalla ja nostokorkeudella sekä nesteen ominaisuuksilla.
Kyllä ne ovat erityisesti ääripäissään. Siihen viittasin, kun sanoin, että varmaan hartaan tasapainoa.
Esim. olisi kiva jos sähköautot painaisi 500kg ja kiihtyisi 0-100 sekunnissa ja kestäisi kovaa ajoa 500 000 km ilman huoltoja. Kokonaisuus on kompromissi, missä juuri mitään yksittäista aspektia ei ole optimoitu huippuunsa, erityisesti kustannustehokkuus huomioiden.
Viimeksi muokattu:
OL1 ja OL2 ovat myös vuosien varrella saanut pieniä tehopäivityksiä, sekä reaktorin tehoa nostamalla että parantamalla hyötysuhdetta. Alunperin nuo olivat 660 MW laitoksia, sittemmin on tehty useita tehonnostoja (1984: 710 MW, 1998: 840 MW, 2006: 860 MW, 2010: 880 MW)
fi.wikipedia.org
Olkiluodon ydinvoimalaitos – Wikipedia
- Tila