Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Tila
Keskustelu on suljettu.

Wilukissa

Jäsen
Olkiluoto 3:een on onnistuttu haalimaan maailmalta kaikki vialliset komponentit. Syöttövesipumppu ei pitäisi toimia mitenkään kovin vaativissa olosuhteissa, koska höyryn paine on varsin alhainen alle 100 bar:a, varmaankin n.75bar. Hiilivoimalaitoksissa paineet ovat ainakin kaksi kertaa suurempia, jolloin vaatimukset pumpulle siellä ovat paljon kovemmat. Myöskään kavitointiriskiä ei ole, koska ydinvoimaloissa on tyypillisesti kussakin syöttöpiirissä kaksi pumppua sarjassa. Ensimmäinen pumppu nostaa vain hiukan painetta, ehkä muutamaan baariin juuri varsinaisen syöttövesipumpun kavitoinnin estämiseksi. Hiushalkeamat ilmeisesti ovat varsinaisen syöttöpumpun siipipyörässä, joka on joko teräsvalua tai jopa taottua sellaista. Jotakin on mennyt todella pieleen siipipyörien valmistuksessa. Toisaalta siipipyörä on vaihdettava osa, joka pitäisi aina olla varalla.
Todennäköisesti pumput ovat KSB:n valmistamia. Silloin ensimmäinen pumppu on YNK https://www.ksb.com/en-de/lc/products/pump/dry-installed-pump/ynk/Y01A ja varsinainen syöttövesipumppu RHD https://www.ksb.com/en-de/lc/products/pump/dry-installed-pump/rhd/R25A.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Olkiluoto 3:een on onnistuttu haalimaan maailmalta kaikki vialliset komponentit. Syöttövesipumppu ei pitäisi toimia mitenkään kovin vaativissa olosuhteissa, koska höyryn paine on varsin alhainen alle 100 bar:a, varmaankin n.75bar. Hiilivoimalaitoksissa paineet ovat ainakin kaksi kertaa suurempia, jolloin vaatimukset pumpulle siellä ovat paljon kovemmat. Myöskään kavitointiriskiä ei ole, koska ydinvoimaloissa on tyypillisesti kussakin syöttöpiirissä kaksi pumppua sarjassa. Ensimmäinen pumppu nostaa vain hiukan painetta, ehkä muutamaan baariin juuri varsinaisen syöttövesipumpun kavitoinnin estämiseksi. Hiushalkeamat ilmeisesti ovat varsinaisen syöttöpumpun siipipyörässä, joka on joko teräsvalua tai jopa taottua sellaista. Jotakin on mennyt todella pieleen siipipyörien valmistuksessa. Toisaalta siipipyörä on vaihdettava osa, joka pitäisi aina olla varalla.
Todennäköisesti pumput ovat KSB:n valmistamia. Silloin ensimmäinen pumppu on YNK https://www.ksb.com/en-de/lc/products/pump/dry-installed-pump/ynk/Y01A ja varsinainen syöttövesipumppu RHD https://www.ksb.com/en-de/lc/products/pump/dry-installed-pump/rhd/R25A.
Itse olen kyllä ollut siinä uskossa että tuo ensimmäinen pumppu on se joka on kaput.
edit. pääpumppu kaput.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
" Tämä on aikaisin mahdollinen aikataulu, jolloin tuotanto voi alkaa, mutta vielä ei tiedetä selvitysten lopullisia tuloksia eli sitä, mistä vauriot ovat syntyneet, Aho sanoo."
Tuo viittaa siihen että pumppujen varaosat saapuvat hieman tuota aiemmin (Joulukuun alussa), mutta ne ovat samoilla spekseillä kuin aiemmat.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tuo viittaa siihen että pumppujen varaosat saapuvat hieman tuota aiemmin (Joulukuun alussa), mutta ne ovat samoilla spekseillä kuin aiemmat.
Jotain tälläistä itsekin uumoilen.
Tuskin tuolla ikuisesti tutkitaan ja mallinnetaan neljää hyrrää ilman että samalla varahyrriä hankitaan kun taatusti uusiakin on saatavilla.
 

Reperei

Aktiivinen jäsen
Ihmettelen vain optimismia projektissa, joka on kussut alusta tähän päivään asti, ettäkö nyt oltaisiin kaikki nähty. Tuo laitos ei ole täydellä teholla vielä montaa tuntia käynyt.
Ihmettelen pessimismiä sen suhteen, etteikö tuossa olisi jo ongelmia nähty ihan riittävästi yhteen projektiin ;)
 

Jock

Jäsen
Uutena kirjoittelijana eksyin foorumille ja mukava lukea asiallista keskustelua aiheesta. Joskus olen ollut itsekin käynnistelemssä voimalaitoksia, joten jonkinlaista tuntumaakin on aiheeseen. En kyllä muista edes kuulleeni, että juoksupyörät syve- pumpuissa olisivat säröilleet. Pumpun korvaaminen jonkin muun valmistajan tuoteella ei ole realismia. Pumppu moottoreineen on rajun kokoinen yhdistelmä, se vaatii erikseen suunnitellun ja rakennetun perustuksen, asennus on tarkkuustyötä, instrumentteja, paine-, lämpötila-, tärinäantureita yms. on kuin pienessä voimalaitoksessa. Tuollaiselle 10MW moottorille tulevat sähkökaapelitkin ovat kymmenen senttisiä ja eivät ihan helposti muunneltavissa. Putkistot vaatisivat muutostöitä, uudelleen suunnittelua, hitsausta yms. Pumppu on todennäköisesti vielä vaihteistolla, jos tuo edellä kuvattu 6500 rpm pitää paikkansa.

Nykyaikaisessa voimalaitoksessa pumppuja käytetään tasajuoksuin, eli ei ole pelkästään resevissä seisovaa pumppua, vaan kaikkia käytetään sama tuntimäärä joko automaattivaihdolla tai manuaalisesti. Tämä on kustannustehokkain tapa huollon ja käytettävyyden kannalta.

Pumppujen edessä on suodattimet, joten ei sinne helposti pääse haulia suurempaa partikkelia, joka tuskin rikkoo mitään. Asennusvaiheessa pumppuun voi joutua esim. pultteja tai muttereita, niitä on joskus ongittu syve- pumpuista.

Koska kaikissa neljässä pumpussa oli säröjä, niin se viittaisi systemaattiseen vikaan. Säröjen tarkasta paikasta ei ole mainintaa, mutta juoksupyörän ulostulo on kyllä kovimmalla rasituksella (paine ja keskipakoisvoima). Paine syve-pumpuissa on pieni verrattuna moderniin konventionaaliseen laitokseen. Paineen nosto on kuitenkin tehty vain yhdellä juoksupyörällä. Tai onhan siinä boosterpumppu, mutta sen paineennosto lienee parikymmentä prosentti. Ihan hyvä huomio tuossa edellä, että voi olla kysymys myös tuosta boosterista. Vaurio on kyllä vielä mystisempi, jos se on siinä. Silloin tulisi mieleen kavitaatio, joka kyllä yleensä aiheuttaa erilaisia vaurioita.

Minulle tulee mieleen systematiikan takia suunnittelu- tai käyttövirhe yhdistettynä materiaalivikaan, esim. takeen lämpökäsittely. Käyttövirhe voisi tapahtua esim. käynnistyksen yhteydessä. Automatiikka voi myös olla osallisena, vaikkapa minimikierrossa joku bugi. Toisaalta käyttövirhe käyttöönotossa on epätodennäköinen, koska eivät nuo kaverit ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Toivottavasti syy julkaistaan jossain vaiheessa. Usein syy voi olla hyvinkin yksinkertainen. Suomen kallein yksittäinen voimalaitosmokailu sattui aikoinaan Hanasaaren voimalaitoksessa pienestä inhimillisestä virheestä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Poimintoja tästä ketjusta.... liekkö tuossa noppaa heitetty kavitaation puolelle...

1669153827772.png


1669153132890.png

 
Viimeksi muokattu:

pökö

Kaivo jäässä
Huhu aidan sisältä kertoo että kahteen pumppuun on varaosat OL3 varastossa.
Tuolla on sellainen systeemi että neljästä pumpusta 2 on käytössä ja 2 varalla/vuorottelussa osatehoilla.

Täydellä teholla käytössä on aina 3 pumppua ja neljäs varalla/vuorottelussa, eli silloin kunnollista vuorokäyntiä ei pystytä järjestämään. Siihen tarvittaisiin 6 pumppua, eli puuttuuko 2 syvepumppua?
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
^ Miksi siihen tuplat tarvittaisiin, yksi varapumppu riittää jos näin on laskelmoitu. Voidaanhan niitä vuorollaan seisottaa jokaista, kun on yksi ylimääräinen.
 

Jock

Jäsen
^Jossain Siperiassa on 3x100% varmistus pumpuissa, mutta kyllä tuo TVO3 4x33% on normaali suunnittelukriteeri.Lisäksi pitää tietysti olla varaosat kaikille kriittisille komponenteille. Tuollaista 6x33% ei liene toteutettu missään. Nyt tietysti tuntuu siltä, että esim. 4x50% olisi parempi ratkaisu, mutta juuri tämän hetken ongelmaan sillä ei olisi mitään merkitystä, kun kaikissa on sama vika. Todennäköisyys jopa sille, että kaksi pumppua hajoaa yhtä aikaa on äärimmäisen pieni, joten normaalilla käytettävyyslaskelmalla sitä ei pysty perustelemaan.
 

Jock

Jäsen
OL3-feedwater-pump-(TVO).jpg

Tuossa kuva syve-pumpusta, pumpun pesä on peitetty punaisella muovilla ja juoksupyörä akseleineen on tuon valkoisen pressun alla. Iso harmaa laatikko taustalla on Siemensin moottori ja sen ja pesän välissä on vaihteisto. K-Raudan hyllystä noita ei taida löytyä.
 

Mase

Aktiivinen jäsen
TVO voisi informoida enemmän siitä, mitä vikojen korjaamiseksi on tapahtumassa. Luulisi, että uudet osat ovat vähitellen jo tulossa tai ainakin valmistus käynnissä. Kuudessa viikossa, joka vian havaitsemisesta on kulunut, luulisi tulosta syntyvän. Seisokki maksaa niin paljon, että vikojen syyn selvittäminen on kai toissijaista nopean käyntiin saamisen rinnalla.
 

Mikki

Hyperaktiivi
TVO voisi informoida enemmän siitä, mitä vikojen korjaamiseksi on tapahtumassa. Luulisi, että uudet osat ovat vähitellen jo tulossa tai ainakin valmistus käynnissä. Kuudessa viikossa, joka vian havaitsemisesta on kulunut, luulisi tulosta syntyvän. Seisokki maksaa niin paljon, että vikojen syyn selvittäminen on kai toissijaista nopean käyntiin saamisen rinnalla.
Radiohiljaisuus viittaa enemmänkin siihen, että homma on vieläkin selvityksessä. Ja kyllä kai tuossa syy on tärkeää selvittää, kun vika ei ollut yhdessä pumpussa vaan kaikissa.

"Korjaaminen" tuskin kannattaa jos lopputulos on viikon parin ajon jälkeen taas sama.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Seisokki maksaa niin paljon, että vikojen syyn selvittäminen on kai toissijaista nopean käyntiin saamisen rinnalla.
Tuo on sopimustekninen asia ja toisaalta myös parempi tilaajan kannalta, että viat löytyvät ja korjataan kunnolla ennen kuin laitos siirtyy tilaajan vastuulle.

OL3-sivulta poimittua "
Laitostoimittaja Areva-Siemens-konsortiolta saadun tiedon mukaan sähköntuotanto jatkuu aikaisintaan 11. joulukuuta 2022"

Tuosta voinee päätellä, että TVO ei päätä miten jatketaan. Tuleekohan lisäviivästyksistä edes merkittäviä sakkoja enää?
 

iqo

Vakionaama
Tuleekohan lisäviivästyksistä edes merkittäviä sakkoja enää?
Ilmeisesti tulee:
Jutun mukaan lisäkorvauksia on alkanut tulla taas helmikuun 2022 jälkeen, jolloin voimalan piti valmistua sopimuksen tekohetken aikataulun mukaan. Lisäkorvausten määrää ei tuolloin (5/2021) ainakaan kerrottu. Voi tietysti olla, että tuon jälkeen on tehty uusiakin sopimuksia. Eiköhän jotain riitoja kuitenkin käräjöidä tämän projektin osalta vielä pitkään valmistumisen jälkeenkin kun kaikki tappiot ja menetykset ovat selvillä. Talous- ja oikeusoppineet tekevät siinä prosessissa vielä pitkän tilin.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Talous- ja oikeusoppineet tekevät siinä prosessissa vielä pitkän tilin.
Varmasti, mutta eiköhän tässä korvaussummat ole kertaluokkia suuremmat kuin oikeudenkäyntikulut. Esim. (kymmeniä?) miljoonia vs miljardeja. Monissa muissa oikeuskulut ovat riitaa suurempia tai ainakin samaa luokkaa
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Niin. Syyn selvittäminen on tärkeää korvauskysymysten kannalta. Uusien juoksupyörien saaminen taas on tärkeää laitoksen käytön kannalta. Jos pumppujen toimittaja on luotettavaksi katsottava valmistaja, jouduttaneen osat hankkimaan kuitenkin siltä. Kaipa toimittaja itse luottaa tavaraansa ja uskaltaa taata uusien juoksupyörien laadun. Nykyisissä pumpuissa uskon olevan valmistusvirheen, tuskinpa käyttöolosuhteet voivat mitenkään rikkoa kaikkia pumppuja. Ei koekäytönkään käyttöolosuhteissa voine olla sellaisia tilanteita, joihin normaalikäytössä ei tarvitse varautua. Kyllä syy voidaan selvittää, vaikka uudet osat hankittaisiin ja otettaisiin käyttöön ennen syyn selviämistä.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Kyllä syy voidaan selvittää, vaikka uudet osat hankittaisiin ja otettaisiin käyttöön ennen syyn selviämistä.
Toki, mutta onko se toimittajan edun mukaista? Tuleeko laitoksen seisottelusta lisäsakkoja vai ratkaiseeko vain se milloin käyttöönotto on hyväksytty ja laitos aloittaa tuotantokäytön?

Tuo käyttöönoton hyväksymispäivä ei siitä nopeudu, että ajetaan jollain väliaikaisratkaisulla. Riskejä on toiseen suuntaan eli pumppujen takia hajoaa jotain muuta tai jotain selvittelyä ei voida tehdä ajon aikana. Toki TVO saisi silloin sähköä tehtyä.
 

mobbe

Vakionaama
Joutas korvaavat juoksupyörät jo paikalleen ja ajoon.Koekäyttöä jatkaa niin että katsotaan tehomittarista lukema 1600MW ja pidetään viisari siinä kesäkuuhun asti .
 

staari

Aktiivinen jäsen
katso liitettä 82013
Tuossa kuva syve-pumpusta, pumpun pesä on peitetty punaisella muovilla ja juoksupyörä akseleineen on tuon valkoisen pressun alla. Iso harmaa laatikko taustalla on Siemensin moottori ja sen ja pesän välissä on vaihteisto. K-Raudan hyllystä noita ei taida löytyä.
Mitä pahimmillaan tapahtuisi tai menisi rikki jos saataisiin kaikkiin uudet juoksupyörät ja ajettaisiin laitosta vaan samalla kun rikkoontumisten syytä selvitetään?
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitä pahimmillaan tapahtuisi tai menisi rikki jos saataisiin kaikkiin uudet juoksupyörät ja ajettaisiin laitosta vaan samalla kun rikkoontumisten syytä selvitetään?
Rikkoo turbiinin. Noita ei ole varaa ainakaan menettää yhtään ylimääräistä. Yksi jo hajotettiinkin matalapainepuolelta(?) testien alkupuolella. Taitaa olla vuoden viive sen jälkeen, kun valmiit varaosat tuolta loppuvat?
 

Mase

Aktiivinen jäsen
Tulee mieleen tapaus Olkiluodon 1 ja 2 yksikön alkuvaiheelta. Silloin Asealla oli vaikeuksia saada generaattorien vesijäähdytystä tiiviiksi. Puhuttiin häveliäästi generaattorikäämien kosteusongelmista. Hädissään TVO tilasi Brown Boveryltä toiset "varageneraattorit". Asea sai kuitenkin generaattorit kuntoon, joten silloin hätäiltiin turhaan. Onkohan nyt näköpiirissä, että pumppujen juoksupyörät saadaan kunnostettua tarpeeksi nopeasti, jotta uusia ei kannata valmistaa?
 

repomies

Hyperaktiivi
Sotatilan vallitessa energiamarkkinoilla, kallistuisin uusien juoksupyörien asentamiseen vaikka vika ei olisikaan vielä selvä. Ei eletä normaaliaikoja, pitää pystyä reagoimaan vallitsevaan todellisuuteen. Tarkempaan seurantaan noiden syöttövesipumppujen kunto, pari settiä uusia varaosia tilaukseen jo valmiiksi. Kevväämmällä voi sitten seisottaa laitosta ja miettiä syntyjä syviä, jos se tuntuu fiksulta.

Valtio omistaa > 50% Fortumista, joka omistaa yli 25% TVO:sta. Lisäksi valtiolla on viranomaisvalta jolla kiristää peukaloruuvia juuri niin paljon kuin tarvetta on TVO:n suuntaan. Omistaja voisi nyt ohjata, mutta omistaja nukkuu ja keskittyy riitelemään jostain hevon humpasta.
 

Jock

Jäsen
Todellisen syyn selvittäminen on tietysti kaikkein tärkeintä sen takia, että laitos voidaan ottaa kaupalliseen käyttöön. Laitetakuut on tietysti silloinkin voimassa, mutta laitos on silloin omistajan vastuulle ja esim. vakuutuskäytäntö on eri kuin koekäytössä. Seisokeista voi saada korvausta keskeytysvakuutuksesta jne. Kulut ovat nyt ennen luovutusta toimittajan vastuulla ja vakuutuksissa. Laitoksen sähköntuotosta lienee jonkinlainen bonus, mutta ei välttämättä kovin iso. Konventionaalisella laitoksella ei juuri tuotannosta bonuksia makseta vaan omistaja toimittaa ja maksaa vain koekäytön vaatiman polttoaineen. Laitostoimittaja katsoo siis todennäköisesti vain luovutuspäivää ja siihen liittyviä sakkoja. Laitoksella tietysti pitää ehtiä ajamaan sopimuksen mukaiset testit ennen luovutusta. Toimittajan ja omistajan intressit eivät ole täysin yhtenevät, kun sähkön hinta on pilvissä. Kaikesta voi tietysti neuvotella.

Varmasti on mietitty laitoksen käyttämistä pienellä riskillä ennen kuin syy vaurioon on täysin selvillä. Toimittajan kannalta riskinä on esim. pumpun pesän vaurioituminen ja luovutuksen viivästyminen entisestään.

Siellä on 4x33% pumppua ja erikseen vielä käynnistyspumppu. Normaalikäytössä kolme pumppua rinnan ja yhden putoaminen pudottaisi virtauksen johonkin 80% kieppeille hiukan pumppukäyrästä riippuen. Se ei olisi mikään katastrofi, koska varapumppu voidaan käynnistää automaattisesti nopeasti. Kahden pumpun yhtäaikainen hajoaminen olisi erittäin epätodennäköistä. Turbiinille tuossa ei todennäköisesti tapahtuisi mitään, kahden pumpun hajoamistapauksessa ehkä pikasulku, jolloin reaktorikin menisi pikasulkuuun. STUKilla olisi tuossa sanansa sanottavana, koska reaktorin pikasulku voi tulla vaurion seurauksena.

Pumpuissa on varmaan värinämittaukset ja akustisen seuranta viimeisen päälle, joten täysin yllättäen vaurio ei pääsisi tapahtumaan. Muistaakseni TVO1 laitoksessa oli 80-90-luvulla generaattorin akselissa jokin särö, mutta laitosta ajettiin vakuutusyhtiön riskillä, koska keskeytysvakuutuksen korvaukset olisivat olleet poskettomat. Lisättiin vain kaikenlaista seurantaa ja mittausta ja säästettiin miljoonia, kun homma meni hyvin.
 

jarkko_h

Vakionaama
pian saadaan lukea selitykset laitetaan arpa tälle että pumppujen vuosikausien käyttämättömyys ja sähkökemiallinen korroosio on säröjen juurisyy
Aivan hemmetin hyvä veikkaus. Piste ja raerajakorroosio... alkusäröön. Päälle vielä akselin viruminen ja siitä johtuva vatkaus.

Mutta laitan rohkeasti eri veikkauksen. Huokoinen valuaines ja jäännösvenymätilajännitys - lämpökäsittelyn laatukontrollin pettämisestä johtuva.
 

mobbe

Vakionaama
Se syy että OL3 ei ole tuotannossa herran vuonna 2022 on entinen säteilyturvakeskuksen johtaja jukka laaksonen joka teki kaikkensa että laitoksen valmistuminen viivästyy tuossa erinomaisesti onnistuen myöhemmin palkittiin virallisella siirrolla Rosatomin leipiin.
 
Viimeksi muokattu:
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom