Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sami78
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

PILPO sanoi:
Myös kosteuttaa poistuu huoneilmasta 8-6l /vuorokausi.

Noin ison vesimäärän höyrystyminen kuluttaa ~5kWh energiaa saako ewa siitä mitään talteen?
Mistä noin paljon kosteutta tulee? Miten olet mitannut tuon määrän?

Lisääkö korkea kosteus sulatustarvetta? Vaikuttaako jäteilman lämpötilaan?
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

ekis sanoi:
Noin ison vesimäärän höyrystyminen kuluttaa ~5kWh energiaa saako ewa siitä mitään talteen?
Mistä noin paljon kosteutta tulee? Miten olet mitannut tuon määrän?

Lisääkö korkea kosteus sulatustarvetta? Vaikuttaako jäteilman lämpötilaan?

Mitattu kolme vuorokautta niin että kondenssivedet menee 4l ämpäriin. 12h välein sai tyhjentää. Joskus tuli yli, joskus hieman vajaa. Sisältää yhden saunomisen, kaks koneellista pyykin kuivatusta telineellä, yksi rummussa ja varmasti vielä rakennusaikaista kosteutta. Sisäilman kosteus ei kuitenkaan ole "kuin" 40-35.

En tiedä mihin verrata sulatusta mutta tunnin välein sulattelee noin 20-30sek. Varmasti vaikuttaa jäteilman lämpötilaan. Onhan tuo kW määrä suoraan pois jäteilman kylmyydestä.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Hei taas!

Olemme olleet hieman "pimennossa" netin suhteen, koska saimme netin toimimaan vasta viikko sitten väliaikaisessa vuokra-asunnossamme, ja muilta kiireiltä en ole ehtinyt tätä viestiketjua niin katsomaankaan kuin vasta nyt hieman paremmin. Viestejä on tullut paljon, joten siitä kiitos kaikille viestiketjuun osallistuneille! :)

Vaimon kanssa olemme kuitenkin muuttolaatikoita purkaessa käyneet keskustelua lämmitysmuodosta. Totesimme, että Tehowatti + parempi LTO + varaava takka = n. 9500 euroa ja MLP = 14000 euroa, joten näillä näkymin olemme päätymässä PELKKÄÄN maalämpöön. Huono pointti tässä on se, että varaavaa takkaa ei ole tulossa ensialkuun taloon, joka on huono juttu paitsi sen kaivatun tunnelman takia, mutta mahdollisten sähkökatkojen takia myös.

Talopaketissa on kuitenkin palomuurit ja vahvistettu perusta takkaa varten, joten takan lisääminen myöhemmin onnistuu kyllä.

Tällä hetkellä LTO:n vuotuinen hyötysuhde on 53%, koska tämän viestiketjun perusteella ei kannata panostaa MLP:n lisäksi 1500 euroa parempaan LTO:hon (53% -> 70%), joka myös sitten kuluttaisi enemmän sähköäkin (joku esitti arvion n. 1000 KWh / vuosi).

Tavoitteena olisi päästä alle 10000 KWh:n kulutukseen vuositasolla, sisältäen käyttösähkön, lämpimän veden ja lämmityksen. Talohan on tosiaan Turun kupeessa, eli ns. eteläisessä Suomessa, ja vain 118-neliöinen. Kulutusseuranta-threadeja lukemalla huomasin, että hieman isommatkin talot mm. Pirkanmaalla ovat päässeet 7000-9000 KWh:n kulutuksiin vuodessa. Olisi kiva tietää paljonko vastaava talo kuluttaisi pelkällä Tehowatilla varustettuna - mahtaakohan MLP säästää itseään koskaan takaisin? ???

Kaiken tämän jälkeen jäljelle jääkin vain yksi kysymys: MLP:ssa riittänee 6 KW:n pumppu, mutta mikä merkki/malli olisi luotettavassa maineessa ja riittävän hyvillä ominaisuuksilla? :)
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Sami78 sanoi:
Tavoitteena olisi päästä alle 10000 KWh:n kulutukseen vuositasolla, sisältäen käyttösähkön, lämpimän veden ja lämmityksen.

Huhuh - kova tavoite. Meillä menee 5-henkisellä perheellä 7-8MWh pelkkää käyttösähköä - ja liesikin on kaasulla ;D
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

lmfmis sanoi:
Huhuh - kova tavoite. Meillä menee 5-henkisellä perheellä 7-8MWh pelkkää käyttösähköä - ja liesikin on kaasulla ;D

Ootko miettinyt mihin tuo 7-8MWh menee?

http://www.vattenfall.fi/fi/omakotitalo.htm

Sähkölämmitetty omakoti- tai rivitalokoti (120 m², neljä henkilöä)
-> 5.2MWh keskimäärin käyttösähköön.

Merkillistä kun tuon sivun mukaan viihde kuluttaa ei sähkölämmitetyssä talossa 400 kWh enemmän ja muissakin kulutuksissa eroja näyttää olevan. ::)
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Sami78 sanoi:
Talopaketissa on kuitenkin palomuurit ja vahvistettu perusta takkaa varten, joten takan lisääminen myöhemmin onnistuu kyllä.

Muistat vain että lattialämmitysputkia ei kaiketi voi vetää sille alueelle mihin takka ehkä tulee. Eli lattiaan jää kylmä kohta.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Sami78 sanoi:
Tavoitteena olisi päästä alle 10000 KWh:n kulutukseen vuositasolla, sisältäen käyttösähkön, lämpimän veden ja lämmityksen. Talohan on tosiaan Turun kupeessa, eli ns. eteläisessä Suomessa, ja vain 118-neliöinen.

Kaiken tämän jälkeen jäljelle jääkin vain yksi kysymys: MLP:ssa riittänee 6 KW:n pumppu, mutta mikä merkki/malli olisi luotettavassa maineessa ja riittävän hyvillä ominaisuuksilla? :)

Onnistuuhan tuo alta 10 000 kWh helposti, meillä menee talossa jossa on 185 neliötä lämmitettävää niin 8500 kWh vuodessa ja tässä on kaikki sähkö. Meillä tosin on poltettu nyt muutama kalikka takassa, ilman polttoa menisi meillä 9000 kWh.

Ja kyllä riittää 6 kW pumppu.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

ekis sanoi:
Ootko miettinyt mihin tuo 7-8MWh menee?

http://www.vattenfall.fi/fi/omakotitalo.htm

Sähkölämmitetty omakoti- tai rivitalokoti (120 m², neljä henkilöä)
-> 5.2MWh keskimäärin käyttösähköön.

Merkillistä kun tuon sivun mukaan viihde kuluttaa ei sähkölämmitetyssä talossa 400 kWh enemmän ja muissakin kulutuksissa eroja näyttää olevan. ::)
Olikos noissa sauna käyttösähköön laskettuna. Mullakin menee lähemmäs kasia helposti ja myös kaasuhella.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Sami78 sanoi:
Kaiken tämän jälkeen jäljelle jääkin vain yksi kysymys: MLP:ssa riittänee 6 KW:n pumppu, mutta mikä merkki/malli olisi luotettavassa maineessa ja riittävän hyvillä ominaisuuksilla? :)

Sinuna ottaisin: http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=LVI-5361543

Pahasti saa ryssiä kulutustottumukset, jos yli 10000 kWh pääset per vuosi.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

sam123 sanoi:
Sinuna ottaisin: http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=LVI-5361543
Eikös tuossa karvalakki Nibessä ole vielä vanhanaikainen manttelivaraaja?

Kiertovesipumput ovat ainakin vanhanmalliset.
 

Liitetiedostot

  • Nibe F1226 vs. Nibe F1245.jpg
    Nibe F1226 vs. Nibe F1245.jpg
    174,5 KB · Lukukerrat: 471
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

sam123 sanoi:
Sinuna ottaisin: http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=LVI-5361543

Pahasti saa ryssiä kulutustottumukset, jos yli 10000 kWh pääset per vuosi.

Kiitoksia suositteluista. Osaisitko vääntää rautalangasta maallikolle, miksi tuo Nibe F1226 6 kW olisi parempi vaihtoehto kuin esim. tämä Nibe F1245 6 kW:

http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=LVI-5361534

Näemmä antotehot noissa ovat selvästi eriävät. Äkkiseltään voisi kuvitella, että olisi parempi mitä suurempi antoteho olisi? Ensimmäisessä pumpussa ei ole mainittu lämminvesivaraajan kokoa, mutta luulisi tuon 180 litraa olevan vähintää se, mitä sieltäkin löytyy.

Missä tapauksissa maalämpöön pitäisi hankkia erillinen (puskuri)varaaja, joista joku tällä foorumilla mainitsi?
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Sami78 sanoi:
Kiitoksia suositteluista. Osaisitko vääntää rautalangasta maallikolle, miksi tuo Nibe F1226 6 kW olisi parempi vaihtoehto kuin esim. tämä Nibe F1245 6 kW

Taitaa olla hinta ainoa asia mikä tuossa 1226:ssa on parempaa.
Sähkönhinnan muutokset ja lainankorot huomioimatta F1226 tulee halvemmaksi ensimmäiset 10-15 vuotta. Sen jälkeen F1245:n paremmasta COP:sta alkaa olemaan taloudellista hyötyä. Isommasta tehosta ei taida olla mitään hyötyä, jos sitä ei tarvitse mihinkään.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

No niin, projekti vierähti taas pari pykälää eteenpäin: vastaava mestari on löytynyt ja kauppasopimukseen täydennetään juuri tietoja!

Jatkan nyt sujuvasti tähän samaan threadiin. Sukulaismies kävi tuossa kylässä ja he ovat juuri rakentamassa myös omakotitaloa, johon on tulossa maalämpö. Siinä sitten pohdittiin pumppujen tehoja ja hän sanoi, että eikö tällaiseen 118-neliöiseen taloon riittäisi ihan 4 kW:n pumppukin.

Nopeasti netistä selattuna tuli katsastettua, ettei ainakaan laitteiden hinnoissa ole käytännössä paljoakaan eroa vaikka onkin 2 KW:n ero tehossa. Voisiko tuollainen pumppu riittää, ettei tulisi ns. pätkäkäyntiä, joka jo pelkästään foorumia lukiessani tuntuisi olevan pahasta kompressorille?
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Noi Niben 6kw mallit taitaa olla halvimpia laatupumppuja mitä on kaupan, että tuskin kannattaa tuollaisen 4kw laitteen etsimiseen kuluttaa aikaa ja ajatustyötä.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

brunberg sanoi:
Noi Niben 6kw mallit taitaa olla halvimpia laatupumppuja mitä on kaupan, että tuskin kannattaa tuollaisen 4kw laitteen etsimiseen kuluttaa aikaa ja ajatustyötä.

Kiitoksia nopeasta vastauksesta! Tämähän on sangen eloisa foorumi kun vastauksia satelee tarvittaessa, ja vieläpä tällaisella nopeudella.

Osaisitko suositella jompaa kumpaa Niben pumppua (ks. kirjoittelu paria viestiä aikaisemmin): 1226 vai 1245? Toki sitten pitää vielä rakentamisen aikana neuvotella noista pumpuista itse myyjän kanssa, mutta alustavasti kaikki tieto kiinnostaa kovasti juurikin tulevia neuvotteluja varten.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Sami78 sanoi:
Nopeasti netistä selattuna tuli katsastettua, ettei ainakaan laitteiden hinnoissa ole käytännössä paljoakaan eroa vaikka onkin 2 KW:n ero tehossa. Voisiko tuollainen pumppu riittää, ettei tulisi ns. pätkäkäyntiä, joka jo pelkästään foorumia lukiessani tuntuisi olevan pahasta kompressorille?

On/off pumppu, kuten nuo halvemman pään Nibet, käy aina pätkäkäyntiä. On Nibellä kalliimmalla tarjolla invertteriäkin. On/off pumpun käyntijaksojen pituus riippuu sitten talon lämmönvarauskyvyn ja pumpun tehon suhteesta. Jos lattialämmitetyssä lattiassa on runsaasti betonia se riittää, lämpö nousee hitaasti ja pumppu käy tarpeeksi kauan. Jos betonia ei ole kuten vaikkapa saneerauskohteen patterilämmityksessä niin varauskykyä lisätään sitten varaajalla.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

VesA sanoi:
On/off pumppu, kuten nuo halvemman pään Nibet, käy aina pätkäkäyntiä. On Nibellä kalliimmalla tarjolla invertteriäkin. On/off pumpun käyntijaksojen pituus riippuu sitten talon lämmönvarauskyvyn ja pumpun tehon suhteesta. Jos lattialämmitetyssä lattiassa on runsaasti betonia se riittää, lämpö nousee hitaasti ja pumppu käy tarpeeksi kauan. Jos betonia ei ole kuten vaikkapa saneerauskohteen patterilämmityksessä niin varauskykyä lisätään sitten varaajalla.

Mikä mahtaa olla tuo "riittävästi betonia" suurin piirtein? Taloon tulee tosiaan lattialämmitysputkisto lattiavaluun, mutta mikäli tuota varaamista pitää pohtia, niin täytynee ottaa asia puheeksi talotoimittajan kanssa. Maallikona voisin kuvitella lattiavalun paksuuden olevan kutakuinkin jotenkin epästandardimaisen standardi?
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Sami78 sanoi:
Mikä mahtaa olla tuo "riittävästi betonia" suurin piirtein? Taloon tulee tosiaan lattialämmitysputkisto lattiavaluun...

Kyllä normaali lattiavalu riittää, ei kannata yhtään ylimääräistä laittaa.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

VesA sanoi:
On/off pumppu, kuten nuo halvemman pään Nibet, käy aina pätkäkäyntiä.

Väärin. Pätkäkäyntitermillä tarkoitetaan useita kertoja tunnissa käynnistyvää maalämpöpumppua. Pätkäkäynti on saatu aikaan yleensä väärillä säädöillä tai täysin pieleen menneellä mitoituksella.

Invertteritekniikkaan ei kannata sekaantua maalämmön yhteydessä. Invertterin toiminta-alue lähtee niin korkealta että talon pitää olla tosi suuri ja mielellään hatara + pieni tekninen tila, että siitä saa mitään iloa. Tällöinkin invertterin ja on/off pumpun hinnan erotuksella saadaan on/off pumppuun kuplavolkkarin kokoinen puskurisäiliö.

6kW:n Nibe ei KOSKAAN käy pätkäkäyntiä lattialämmitystalossa. Jopa tilanne jossa haluataan kuivta kosteiden tilojen lattiaa kesällä, pystynee asetuksilla kikkailemaan niin ettei pumppu käy koko vuorokautta 5min kerrallaan.

Sitten on vielä hyvä muistaa että vaikka talojen eristys on vähentänyt lämmitysenergian tarvetta, niin käyttöveden lämmitys vaatii ihan yhtä paljon energiaa lämmetäkseen kuin 1980 luvullakin. 5 asteisen käyttöveden (200litraa) nosto 37 asteeseen kuluttaa 7,45kWh ja vastaavasti 10 asteen nosto 2.33 kWh. Sitten kun lämmitettään käyttövettä ja lämpötilat nousevat liki 50 astetta niin siitä 6kW:n Nibestä ei irtoa enää kuin 5kW.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

VesA sanoi:
On/off pumppu, kuten nuo halvemman pään Nibet, käy aina pätkäkäyntiä.
Milloin sinun mielestä pumppu käy pätkäkäyntiä?

100, 50, 40, 30, 20, 10, 5, 1 vai 0 käynnistystä vuorokaudessa?

Alla kuva minun Niben käyttäytymisestä 0 / +5 asteen lämpötilassa. Pikaisesti laskettuna käynnistyy 8 kertaa vuorokaudessa...
 

Liitetiedostot

  • Pätkäkäyntiä Nibellä.jpg
    Pätkäkäyntiä Nibellä.jpg
    121,8 KB · Lukukerrat: 425
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Onko pätkäkäynti oikeasti kuinka haitallista? Se nyt on selvää että jos startteja on vaikka 100 päivässä, ei se ainakaan koneen ikää pidennä, mutta entä jos startteja on parin tunnin välein eli 12 päivässä.
Onko jonkun kone hajonnut pätkäkäynnin takia?
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

pökö sanoi:
Onko pätkäkäynti oikeasti kuinka haitallista? Se nyt on selvää että jos startteja on vaikka 100 päivässä, ei se ainakaan koneen ikää pidennä, mutta entä jos startteja on parin tunnin välein eli 12 päivässä.
Onko jonkun kone hajonnut pätkäkäynnin takia?

En tiedä onko hajonnut, kun mekaaniset vehkeet hajoavat joka tapauksessa joskus. Jostain on jäänyt mieleen että kompura on mitoitettu väh. 300 000 käynnistyskertaan. Jos nyt joku ajaisi sellaisilla asetuksilla että pumppu käynnistyisi 2krt/h kesät talvet, niin kompura kestäisi tälläistä käyttöä yli 17 vuotta.

Nyt kuitenkin kun Suomessa on vielä kesä, jolloin pumppu käynnistyy lämpimän veden tekoa varten vain kerran tai kaksi vuorokaudessa niin tuo 17 vuotta venyy äkkiä pidemmälle. Ja vaikka mitoitus olisi vain 100 000 käynnistystä niin silti tuo venyy väkisinkin 15 vuoteen plus, vaikka kuinka yrittäisi asetuksilla tehdä koneesta "nopeasti hajoavaa".

Jos MLP:n kompuraa ajetaan 2500h/vuosi...niin 10 vuodessa olisi autolla ajettu vastaavasti 1,5miljoonaa kilometriä keskinopeudella 60km/h. Tämä siis ilman yhtään öljynvaihtoa 8)
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

No jos pätkäkäynnillä ei ole pumpun kestoon vaikutusta kuin teoreettisella tasolla,niin onko sillä vaikutusta pumpun tuottoon tai hyötysuhteeseen?

Monissa palstan teksteissä annetaan ymmärtää,että pätkäkäynti MLP:ssä olisi huono asia.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

pumputon sanoi:
No jos pätkäkäynnillä ei ole pumpun kestoon vaikutusta kuin teoreettisella tasolla,niin onko sillä vaikutusta pumpun tuottoon tai hyötysuhteeseen?

Monissa palstan teksteissä annetaan ymmärtää,että pätkäkäynti MLP:ssä olisi huono asia.

Tämä onkin mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kaivosta tulevan veden lämpötila laskee pumpun käydessä, koska seisova vesi johtaa huonosti lämpöä. Niinpä mitä pitempi käyntijakso, sitä huonompi COP, eli turhaan ei kannata käyntiaikaa pidentää.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

VesA sanoi:
Tämä onkin mielenkiintoinen tutkimuskohde. Kaivosta tulevan veden lämpötila laskee pumpun käydessä, koska seisova vesi johtaa huonosti lämpöä. Niinpä mitä pitempi käyntijakso, sitä huonompi COP, eli turhaan ei kannata käyntiaikaa pidentää.

Tätä olen minäkin pohdiskellut, kun yllättävän moni suosii/suosittelee (yli)suurta puskurivaraajaa: Tätä olen ainakin tuolla sisarfoorumilla huomannut tapahtuvan.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

pumputon sanoi:
No jos pätkäkäynnillä ei ole pumpun kestoon vaikutusta kuin teoreettisella tasolla,niin onko sillä vaikutusta pumpun tuottoon tai hyötysuhteeseen?

Monissa palstan teksteissä annetaan ymmärtää,että pätkäkäynti MLP:ssä olisi huono asia.
Jos käy kovin lyhyttä pätkää niin voitelu voi jäädä puutteelliseksi(palstaviisauden mukaan). Myös hyötysuhde saattaa kärsiä kun prosessi ei pääse tasapainotilaan ennen pysähtymistä.
Puskurivaraajalla estetään patterien napsumista(mm.) Ja jos tilaa on ja mahdollisuus laittaa varaaja parantamaan systeemin toimintaa, niin miksipä ei sitä laittaisi
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Ja jos sitä COP:n ensimmäistä tai toista desimaalia viilataan, niin lämmityksen kokonaishyötysuhde laskee aina, kun kompura on seis. Pumppu kuluttaa sähkö, mutta ei tuota juurikaan lämpöä, ainakaan "hyötykäyttöön".
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Raksaaja sanoi:
Ja jos sitä COP:n ensimmäistä tai toista desimaalia viilataan, niin lämmityksen kokonaishyötysuhde laskee aina, kun kompura on seis. Pumppu kuluttaa sähkö, mutta ei tuota juurikaan lämpöä, ainakaan "hyötykäyttöön".

Niinpä, varaajan kanssa joutuu pumppuja pyörittämään silloinkin kun kompura ei käy.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Raksaaja sanoi:
Ja jos sitä COP:n ensimmäistä tai toista desimaalia viilataan, niin lämmityksen kokonaishyötysuhde laskee aina, kun kompura on seis. Pumppu kuluttaa sähkö, mutta ei tuota juurikaan lämpöä, ainakaan "hyötykäyttöön".
Kiertovesipumputhan ovat nestejäähdytteisiä,joten niiden käyttämisestä syntynee lämpöenergiaa noin COP-1:llä.
Jos MLP:n rinnalle laitetaan varaaja ja hankintaa perustellaan ainoastaan hyötysuhteen sekä sitä kautta saatavan energiansäästön parannuksella,niin kuinkahan pitkä on varaajan TMA?
Ja onko tilanne plusmiinus nolla vai jotain muuta kun mietitään asiaa alla olevalta näkökulmalta?
VesA sanoi:
Kaivosta tulevan veden lämpötila laskee pumpun käydessä, koska seisova vesi johtaa huonosti lämpöä. Niinpä mitä pitempi käyntijakso, sitä huonompi COP, eli turhaan ei kannata käyntiaikaa pidentää.
.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Näin ei keskustelussa pääse pitemmälle, eiköhän keiton ainekset ole kasassa. Seuraavaksi pitäisi mitata MLP:n toiminta siltä kantilta kuinka suuri osa startin jälkeisestä ajasta on jotenkin tehotonta, käyntijakson minimipituudelle on varmaankin saatavissa jonkinlainen haarukka, itsekullekin pumpulle varmaan hiukan erilainen. On minulla tuota Vaillantista sen itse mittamaa dataa vaikka kuinka, mutta pitäisi jaksaa värkätä jotain skriptejä niiden käsittelyyn.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

VesA sanoi:
Niinpä, varaajan kanssa joutuu pumppuja pyörittämään silloinkin kun kompura ei käy.
Nojuu, mutta jos lämmittää aikoo niin joutuuhan sitä lämmönjaon pumppua pyörittämään ilman varaajaakin. Tämä ei nyt avautunut minulle? Vai pysäyttääkö joku kierron kompuran seistessä?
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Tässä L-Ässä V 7.0 normaali käynnistys.
Voidaan havaita, että n. 30s kuluttua startista on lauhduttimelta tuleva vesi saavuttanut käyntilämpötilansa. Ja alle minuutin ovat muutkin arvot stabiloituneet.
Prosesssin epästabiili aika käynnistyksessä on n. puoli minuuttia

 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Imaami sanoi:
Nojuu, mutta jos lämmittää aikoo niin joutuuhan sitä lämmönjaon pumppua pyörittämään ilman varaajaakin. Tämä ei nyt avautunut minulle? Vai pysäyttääkö joku kierron kompuran seistessä?

Jos lämpö on varattuna laattaan missä tarkoituksessa pumppu pyörii ? Veikkaisin että ihan vaan siksi, että saadaan pannuhuoneessa olevalla anturilla mitattua lämpötila jossa laitetaan taas kompura päälle. Melko pöljää. Oma alakerran kiertopumppuni seisoo aina kun huonelämpötila on riittävä. Esimerkiksi juuri nyt. Yläkerrassa ei ole vielä sisäanturia, sen kierron pumppu pyörii aina kun ulkolämpötila on alle +20 tms.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

VesA sanoi:
Näin ei keskustelussa pääse pitemmälle, eiköhän keiton ainekset ole kasassa. Seuraavaksi pitäisi mitata MLP:n toiminta siltä kantilta kuinka suuri osa startin jälkeisestä ajasta on jotenkin tehotonta, käyntijakson minimipituudelle on varmaankin saatavissa jonkinlainen haarukka, itsekullekin pumpulle varmaan hiukan erilainen.
Mietinkin tuossa,että keskustelussa on mitatun todellisuuden sijaan vankkoja mielipiteitä.Parasta olisikin jos käytettävissä olikin jonkin tehtaan mittaustuloksia vaikkapa vuoden aikajänteellä erilaisista variaatioista.

Varmaan joitakin kiinnostaisi tietää,mikä on todelinen hyöty energiankulutuksen osalta varaajalla tai ilman.Minulle on selvää,että tiheämmät käynnistykset hiukan huonontavat tulosta (mutta kuinka paljon sähkönkulutuksessa?),vastaavasti sekin on selvää että lisävaraajassa on omat eristehäviönsä (kuinka paljon lisää sähkönkulutusta?).Voiko olla,että noilla kahdella vaihtoehdolla ei olisikaan eroavaisuuksia sähkön kulutuksessa?

Joissakin tapauksissa väitetään että varaajan eristehäviöt jäävät talon sisään lämmittämään rakennusta,mutta harvallapa se taitaa olohuoneessa sijaita.Kuvittelen,että lämmityslaitteiston sijaitessa vaikkapa teknisessä tilassa,sen lämpöhäviöillä EI OLE vaikutusta asuintilojen lämmitykseen.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

pökö sanoi:
Onko pätkäkäynti oikeasti kuinka haitallista? Se nyt on selvää että jos startteja on vaikka 100 päivässä, ei se ainakaan koneen ikää pidennä, mutta entä jos startteja on parin tunnin välein eli 12 päivässä.
Onko jonkun kone hajonnut pätkäkäynnin takia?
Meillä on yksi copelandin mäntäkompura, joka liian korkean termostaatin säädön takia kävi muutaman päivän korkeapainepressostaatin ohjaamana "pätkää".

Tapahtuman jlkeen kompura pörisi lupaavasti, mutta ei nostanut lainkaan painetta.

Vaihdoimme tilalle kierrätys manikan ja teimme copelandille laikka-avo hoidon.

Teräksinen paineputki oli katkennut padan ja putken liitoskohdasta!

Kone jossa onnettomuus tapahtui oli Termoset merkkinen Porvoolaisen Oy Maalämpö Ab:n valmiste 1980 luvun alusta.

Olemme elvytellet konetta ja vaihtaneet kompuran, pari automaattisulaketta ja sähköjohtoja.

Olennaista koneen korjaamisessa oli, että käynnistysviive oli 40 vuoden aikana hyytynyt ja oikaisimme siinä kohtaa.

Kokeilemme kylmiön termostaattia muinaisen mekaanisen tilalle ja siihen ohjelmoimme 5min käynnistysviiveen ettei tapaturma toistu.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

VesA sanoi:
Jos lämpö on varattuna laattaan missä tarkoituksessa pumppu pyörii ? Veikkaisin että ihan vaan siksi, että saadaan pannuhuoneessa olevalla anturilla mitattua lämpötila jossa laitetaan taas kompura päälle. Melko pöljää. Oma alakerran kiertopumppuni seisoo aina kun huonelämpötila on riittävä. Esimerkiksi juuri nyt. Yläkerrassa ei ole vielä sisäanturia, sen kierron pumppu pyörii aina kun ulkolämpötila on alle +20 tms.
No tuo puskurihan on kuitenkin yleensä käytössä patterikohteissa kuten viereenkirjoittaneella. Toki se tuossa varmaan ihan OK noinkin varsinkin ll-talossa
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

No niin, taas on hiekkaa valunut tiimalasissa ja asiat ovat edenneet (tontilla risusavotta hoidettu ja talon paikkaa hahmotellaan)!

Ajattelin aikani kuluksi soitella sekä MLP-toimittajat ja maanrakennusfirmat läpi, joista toki jälkimmäinen ei ole oleellinen mitenkään tähän viestiketjuun. Lyhyestä virsi kaunis: eräs suuri paikallinen MLP-toimittaja oli erittäin asiakaspalveluhenkinen ja juteltiinkin pitkään puhelimessa, ja hän totesi, ettei haluaisi myydä meille 6 KW:n Niben MLP-järjestelmää näin pieneen taloon - vaikkei ollut energiatodistusta saanut vielä käteensä. Totesi, että tuo meidän halajama Nibe/Jämä 6 KW:n pumppukin olisi ylimitoitettu näin pieneen taloon ja pienemmät pumput ovat sitten sen merkkisiä, ettei uskalla niitä suositella (mäntä-kompressoreja, Kiina-valmisteisia).

Jotenkin sitä osaa vaan arvostaa myyntihenkilöä, joka ei halua myydä kallista järjestelmää asiakkaalle, vaikka tämä kovasti sellaista oli puhelun alussa haluamassakin.

Nyt sitten ollaan taas lähtöpisteessä. Vesikiertoinen lattialämmitys on tulossa joka tapauksessa, samaten takka. Pitääkö tässä sopivaa PILP:iä ruveta etsimään vai otanko tyhmän miehen vaihtoehdon, eli Tehowatin ja jään odottamaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Nyt ovat hyvät neuvot taas kalliit - pian alkaa tulemaan kiirekin! :-\
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Siinäpä tuli heti ne kaksi laitetta joihin ei ainakaan kannata koskea, jos vielä lisätään CTC ecoheat, niin alkaa oleenkin kaikki ::)

Jos saat jonkin tunnetun valmistajan VILP:n puolet halvemmalla kuin MLP:n niin sellainen voisi olla ihan ok hankinta tuon kokoiseen taloon, joka sijaitsee Turuus. Lisäys: Ai niin,...laita pohjien kaivamisen yhteydessä ihan kaiken varalta 200-300m 40mm vesijohtoputkea mullan alle, jos vaan jotenkin saat sopimaan.
 
Vs: Omakotitalon lämmittäminen - kultainen keskitie haussa!

Mite olisi tuo Nilan Compact Geo? Taitaa vaan olla liian arvokas laite. :(
 
Takaisin
Ylös Bottom