pökön iv-jäähdytysprojekti

pökö

Kaivo jäässä
Hiukan homma monimutkaistuu (kohdan b) ratkaisulla), jos koneessa on ns. viileän talteenotto,
On tässä viileän talteenotto, en lähde huijaamaan ja mitään antureista ei voi irroittaa.

Tämä nykyinen setti sopii hyvin minulle. Se on kuten muutkin lämpölaitteet meillä, ei loppuun asti optimoituja mitkään mutta kaikki toimii hyvin keskenään ja tarvittaessa erikseenkin vaikkeivat ole mitenkään yhteydessä toisiinsa
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Kaivo jäässä
Mutta niin se silti on että ainakin minun tapauksessa ILP jäähdyttää ehkä jopa halvemmalla koska ilman sitä minulla käy IV-kone isommilla tehoilla + vanhanaikainen liuospumppu lisänä. Kaivoon ladattua energiaa en osaa laskea joten unohdan sen.

Kesäkuun lopussa tuota voipi ehkä arvioida kun nähdään ilpitön kokonaiskulutus.

Ei ne erot silti ole kuin hiuksenhienot.
 

staari

Aktiivinen jäsen
Mutta niin se silti on että ainakin minun tapauksessa ILP jäähdyttää ehkä jopa halvemmalla koska ilman sitä minulla käy IV-kone isommilla tehoilla + vanhanaikainen liuospumppu lisänä. Kaivoon ladattua energiaa en osaa laskea joten unohdan sen.

Kesäkuun lopussa tuota voipi ehkä arvioida kun nähdään ilpitön kokonaiskulutus.

Ei ne erot silti ole kuin hiuksenhienot.
Entä jos hankit nykyaikaisen kv-pumpun <10W ottaa varmaan tuossa.
 

kotte

Hyperaktiivi
LP jäähdyttää ehkä jopa halvemmalla
Ehkäpä, jos viilennystarve kohdistuu sinne, missä ilppi sattuu olemaan. Monesti vain paikka on tuossa suhteessa väärä, eli viileyttä tarvittaisiin jonnekin muualle. Jonkin paikan vetäminen tarpeettoman kylmäksi, jotta toisaalla olisi riittävän viileää, harvemmin säästää energiaa ja tukee asumismukavuutta.
 

pökö

Kaivo jäässä
Ensimmäisen kauden voisi kyllä vetäistä kotoa löytyvillä pumpuilla. Näkeepä sitten mitä oikeasti tarvii.
No nyt lähtee neljäs kesä kotoa löytyneellä perus grundfossilla. Yllättävän hyvin pysyy helteillä sisälämpö sopivana vaikkei jäähdytysteho ilppiä vastaakaan.

Keskusjäähdytyksen teko pyörii yhä mielessä, kädet ei vaan ala tekemään...
 

kotte

Hyperaktiivi
Täytyy kyllä kehaista, että viimeisteltynä keskusjäähdytys on todellakin huomaamaton mukavuuden lähde kotona. Se on kuin keskuslämmitys eli ei tarvitse nähdä jäähdytyksen eteen vaivaa ja se toimii taustalla kuten asiallinen keskulämmitys. Nuo vuorottelevat keskenään.

Viimeinen silaus, jonka tein, oli kaikkien puhallinkonvektoreiden kytkennän muuttaminen niin, että puhallin pyörii vain, kun on jäähdytystarvetta, eli puhallin on kytketty viileän veden venttiilin kanssa rinnakkain toimivaksi. Pääosa konvektoreista tukikin tuota jo pelkillä asetusmuutoksilla. Edellinen parannus oli pilvipalveluun liitetty järjestely, jossa konvektoreiden päälläoloa, asetuspistettä ja vuorokausiohjelmaa säädettiin yksilöllisesti ulkolämpötilan ja yleissäätilan perusteella (konvektoreja ohjataan nettipohjaisella infrapunakauko-ohjaimella). Olen varsin tyytyväinen kokonaisuuteen nyt. Konvektoriohjauksen sovelmatkin olen saanut organisoiduksi niin, että tilanteesta riippuen niitä voi tarpeen mukaan kytkeä ohitettavaksi tai päälle mobiiliäpin täpän asetuksilla (ja kaikkia asetuksia voi muutenkin säädellä saman apin kautta, toki hiukan monimutkaisemmin).

Olisi tietenkin mukavaa, jos myös keskuslämmityksen radiaattori- ym. venttiileiden asetuksia voisi säätää saman äpin kautta synkronoidusti (niin että lämmitys ja jäähdytys esimerkiksi eivät koskaan menisi samaan aikaan päälle edes hieman pielessä olevilla lämpötilatavoiteasetuksilla). Tällä hetkellä lämmityspuolen säätö kuitenkin vaatii oman äpin käyttöä (en ole viitsinyt integroida lämmityksen ja jäähdytyksen ohjausta, kun tarkoilla asetuksillakin pärjää; pitäisi korvata konvektoreita ohjaavat (halvat) IR-lähettimet avoimiin ohjelmistorajapintoihin perustuvilla ja korvata osa radiaattoriventtiileistä modernimman version venttiileillä oheislaitteineen, jotta integraation saisi täydelliseksi).
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Näytti juuri tuossa Siilinjärven mittausasemalla olevan 20,5 °C / kastepiste +6,2 °C. Pari ikkunaa auki, kaikki hyvin. Viime yönä käynyt alle kymmenessä asteessa. Ei tarvetta sen suuremmalle jäähdytykselle. Ensi viikolla näyttäisi tulevan sitten kosteampaa keliä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Näytti juuri tuossa Siilinjärven mittausasemalla olevan 20,5 °C / kastepiste +6,2 °C. Pari ikkunaa auki, kaikki hyvin. Viime yönä käynyt alle kymmenessä asteessa. Ei tarvetta sen suuremmalle jäähdytykselle
Juu ei tarvi. Täällä kun on liki 10 astetta lämpimämpää ja eikä mikään varjosta taloa auringolta niin kaikki mikä jäähdyttää on eduksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Juu ei tarvi. Täällä kun on liki 10 astetta lämpimämpää ja eikä mikään varjosta taloa auringolta niin kaikki mikä jäähdyttää on eduksi.
Olin pari päivää mökillä. Siellä kävi lämpötila tänään aamuyöstä hiukan yli 18 asteessa (kastepiste silloin 15, toki kastepiste sahasi toki kummasti välillä 10 ... 16 useaan otteeseen, kaiketi tuulen puuskat vaikuttivat). Tuo on siis parin kilometrin päässä olevan virallisen mittarin mukaan. Olin viime yön kotona. Täällä taas hieman kauempana oleva virallinen mittari ei pudonnut alle 19 asteen koko yönä, vaikkakin kaspiste oli tasaisemmin välillä 12 ... 14 astetta.
 

pökö

Kaivo jäässä
Ajattelin että kaivojäähyn voisi laittaa talvilepoon kun syyskuu alkaa mutta toisin kävi, sisäkosteus pomppasi nopeasti 60% pintaan. Päiväkausia jatkuneet sateet ja 20 asteiset päivät tekee niin kostaa keliä että aktivoin kaivojäähyn takaisin päälle.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ajattelin että kaivojäähyn voisi laittaa talvilepoon kun syyskuu alkaa mutta toisin kävi, sisäkosteus pomppasi nopeasti 60% pintaan. Päiväkausia jatkuneet sateet ja 20 asteiset päivät tekee niin kostaa keliä että aktivoin kaivojäähyn takaisin päälle.

Sama havaito. Paitsi että huoltotarpeen (lisäeristys) takia en ole laittanut jäähdytystä päälle ja sen kyllä huomaa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Poikkeuksellisen kosteaa säätä oli viime muutaman päivän ajan. Jopa maaliuoskonvektorit keräsivät merkittävästi kosteutta kondenssiputkeen, vaikka korvausilmakin kulkee kennojen kautta. Piti ruveta vaihtamaan korvausilmareitin suodattamiakin, kun yksi jo kehitti sen verran painetta ylitseen, että irtosi paikaltaan (laiska kun on ollut noiden vaihtamisen kanssa). Tarkoituksena on tässä tietenkin parantaa korvausilmavirtaa kennojen kautta sen sijaan, että entistä suurempi osuus tulisi raakana rakennuksen vaippakenteiden vuotojen kautta.
 

Andrew55

Jäsen
Hei, jos minulla olisi pääkaupunkiseudulla käytössä geoterminen 4 kW:n jäähdytysjärjestelmä 220 metrin kaivossa, jonka lämpötila on nyt 6,5 astetta, niin minkä lämpötilan kaivossa voisin odottaa elokuun loppuun mennessä?

Tarvitseeko tällaisissa järjestelmissä joskus myös lämpöpumppupohjaista ilmankuivainta?
 

pökö

Kaivo jäässä
Hei, jos minulla olisi pääkaupunkiseudulla käytössä geoterminen 4 kW:n jäähdytysjärjestelmä 220 metrin kaivossa, jonka lämpötila on nyt 6,5 astetta, niin minkä lämpötilan kaivossa voisin odottaa elokuun loppuun mennessä?
Sama 6,5c vähintään, ei se tuosta helposti kohoa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Asian voi arvioida... paljonko talvella otetaan energiaa kaivosta ja paljonko lämpötila laskee. Tästä voi sitten arvioida paljonko vaikuttaa kun tiedetään viilennystave. Meillä taitaa nousta karvan verran. Jotenkin sellainen mielikuva että 4kW jäähdytysteho vaatii isoa ilmavirtaa joten onko kyseessä konvektori vai iv:n jäähdytyspatteri.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Kaivo jäässä
Asian voi arvioida... paljonko talvella otetaan energiaa kaivosta ja paljonko lämpötila laskee.
On se aika hankala arvioida kun vesikin saattaa vaihtua kaivossa.
Meillä kaivosta tuleva liuos on yli 8 astetta loppukesällä mutta luulen ettei kaivo ole lämmennyt kuin yläosastaan.
 

Andrew55

Jäsen
Asian voi arvioida... paljonko talvella otetaan energiaa kaivosta ja paljonko lämpötila laskee. Tästä voi sitten arvioida paljonko vaikuttaa kun tiedetään viilennystave. Meillä taitaa nousta karvan verran. Jotenkin sellainen mielikuva että 4kW jäähdytysteho vaatii isoa ilmavirtaa joten onko kyseessä konvektori vai iv:n jäähdytyspatteri.
Suunnitelmana on erittäin suuri kanavistettu kiertoilmajärjestelmä, jossa käytetään Torilta saamiani puhallinkonvektoreita.

1779453455138.jpeg
 

kotte

Hyperaktiivi
Sama 6,5c vähintään, ei se tuosta helposti kohoa.
Kyllä se vain käytännössä kohoaa. Itsellä on 140m syvä kaivo, jossa on hyvä pohjaveden virtaus ja normaalisti lämpötila on jotakin 8...10 asteen välillä. Kesällä kaivoa käytetään pelkästään jäähdytykseen ja kasteluveden, maan pinnalla olevan uima-altaan sekä kaikenlaisen ulkopesuveden lähteenä (vettä lähes tuhlataan, kun on halpaa ja sitä saa mielin määrin eikä kaivossa veden pinta laske sanottavasti meren pintaan alemmas, vaikka merivettä ei mukaan sekoitukaan, kun on riittävästi matkaa välissä). Olen muutamana kuumana kesänä todennut kaivosta tulevan liuoksen nousevan jopa 14 asteen vaiheille pahimpina hellepäivinä kesän kallistuessa loppupuolelle elokuun alkupuolella. Hetihän se laskee lähelle 10 astetta, kun kuormitus lakkaa (ja nostamalla pumpulla vettä tunnin verran lämpötilan saa laskemaan ainakin asteen verran, vaikka lämpökuorma ei laskekaan).
Tarvitseeko tällaisissa järjestelmissä joskus myös lämpöpumppupohjaista ilmankuivainta?
Käytännössä ei tarvitse, jos tuloilmakin kuivataan totaalisesti. Omassa järjestelmässä on neljä tuloilman kuivauskennoa rinnan talon eri puolilla ja lisäksi viisi puhallinkonvektoria (kaikki kennot saavat kaivosta tulevaa liuosta rinnan kiertoputkiston kautta). Erikoisen helteisenä päivänä kompressorikuivaimella tosin saa kosteuden selvästi laskemaan edelleen (kun olen joskus kokeillut tilanteen sattuessa kohdalleen).
 

pökö

Kaivo jäässä
Kyllä se vain käytännössä kohoaa
Jos se on kesän pelkässä jäähdytyskäytössä niin nousee, sekin nousu on viikossa käytetty kun lämmityskausi alkaa. Jos maalämpöpumppu käy kerran päivässä niin vähäiseksi jää nousu.
Mutta tottakai se hieman voi nousta hetkeksi.
 

Andrew55

Jäsen
Nyt olen hämmentynyt siitä, mihin lämpötilaan kaivon voin odottaa elokuun loppuun mennessä. Näyttää siltä, että aloitimme 6,5 asteessa ja olemme nousseet 8 ja ehkä 14 asteeseen.
1779546541787.png
 

Espejot

Hyperaktiivi
Nyt olen hämmentynyt siitä, mihin lämpötilaan kaivon voin odottaa elokuun loppuun mennessä. Näyttää siltä, että aloitimme 6,5 asteessa ja olemme nousseet 8 ja ehkä 14 asteeseen.
katso liitettä 115991
Kysymyksesi on samaa luokka "Kuinka iso on ruokalasku". Eli kaikki riippuu luonnolisesti kaivon ja jäähdytyksen mitoituksesta. Lämmityskausi antaa osviittaa. Minulla nousee ehkä 8C mutta viilennysteho jää ehkä hieman vajaaksi.
 

Andrew55

Jäsen
Kysymyksesi on samaa luokka "Kuinka iso on ruokalasku". Eli kaikki riippuu luonnolisesti kaivon ja jäähdytyksen mitoituksesta. Lämmityskausi antaa osviittaa. Minulla nousee ehkä 8C mutta viilennysteho jää ehkä hieman vajaaksi.

Jos tästä on apua arvion antamisessa, niin aloitimme pumppaamisen vasta 4. helmikuuta tänä vuonna. Uskon, että kaivo on huomattavasti ylimitoitettu, 220 metriä, ja nostimme noin 7,9 kW, kun 9 kW:n pumppu toimi jatkuvasti ja toimitti 53 asteen lämpötilaa. Alin tuotto, jonka näin, oli muistaakseni noin -0,7 astetta. Kiitos.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Jos tästä on apua arvion antamisessa, niin aloitimme pumppaamisen vasta 4. helmikuuta tänä vuonna. Uskon, että kaivo on huomattavasti ylimitoitettu, 220 metriä, ja nostimme noin 7,9 kW, kun 9 kW:n pumppu toimi jatkuvasti ja toimitti 53 asteen lämpötilaa. Alin tuotto, jonka näin, oli muistaakseni noin -0,7 astetta. Kiitos.
Mulla on 6kW pumppu ja 185 metrin kaivo ja samaa luokkaa eli 0C tuntumassa minimi. Minulla tasapainolämpötila on tuo 6C eikä se siitä nouse kovinkaan paljon, hetkellisesti +8C. Mutta. Minulla MLP kuluttaa reilut 3000 kWh/v. Viilenyksessä ei ole energiamittaria.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos kaivo jäähtyy tietyn astemäärän, kun pumpataan lämpöä XX kWh tietynpituisen jakson aikana, se lämpenee vastaavasti hiukan enemmän, jos jäädytetään samassa ajassa samana XX kWh verran jäähdyttämättä kaivoa lämmön pumppauksella. Tämä siksi, että lämpöä pumpattaessa myös pumpun sähkönkulutus tulee kaivosta saadun lämmön lisäksi, kun taas maajäähdytyksessä kaikki lämpö ja myös liuospumppauksen energia on dumpattava kaivoon.

Kaiken lisäksi kaivon käyttö jäähdytykseen on siinä mielessä lämmityskäyttöä epäedullisempaa, että kaivossa ei synny vastaavaa lämpöä tasoittavia konvektiovirtauksia, kun sinne tuodaan lisää lämpöä sen lisäksi, mitä liuosputkesta suoraan siirtyvä lämpö aiheuttaa (eli lämpö kertyy kaivon yläosaan ja pysyy "kelluen" siellä siirtyen lisäksi paluusta tulopuolelle etenkin hitaalla kierrolla). Lämmityskäytössäkin toki moistakin aiheutuu, jos lämpöä otetaan kaivosta paljon, mutta jäähdytyskäytössä vastavirtalämmönvaihto-ominaisuus on voimakkaampi, kun tapahtuu kaivon yläosassa jo pienelläkin liuoksen virtauksella aiheuttamatta konvektiovirtausta syvemmälle kaivoon. Lämmityskäytössä vastaavasta syntyy kaivon yläosan ja alempien osien välille huomattava lämpöä tasoittava konvektiovirtaus.

Kaikkiaan jäähdytys energiakaivon avulla onnistuu, mutta viileää jakavien kojeiden mitoituksen ja määrän on oltava riittävä (mitoitettava etelärannikolla yli kymmenen asteen lämpötilaiselle tulevalle liuokselle mielellään) ja kierron virtaus on pidettävä riittävän suurena, jotta lämmön siirtymiselle kierrosta kaivoon on kunnon edellytykset.
 
Back
Ylös Bottom