Samannäköistä täälläkin.
Pörssisähkö vs kiinteä hintainen
- Keskustelun aloittaja remykv
- Aloitettu
Paljonko arvelet, että kokonaiskulutus nousee halvan sähkön myötä?
Oma tuntuma on, että parisataa kWh / vuosi voisi olla halpojen hintojen lisävaikutus ja euroissa siirtojen ja verojen kanssa kymppejä. Ja todennäköisesti kasvanut sähkön käyttö on lisännyt "elämänlaatua" eli ei ole oikein vertailukelpoista. Tuskin kukaan harakoille sähköä työntää ellei sillä pääse tosiasiallisesti tienaamaan.
jarkko_h
Vakionaama
Millå perusteella kokonaiskulutus nousisi? Meillå kulutus on vain laskenut jo edellä annetun perustein.
Näen pienen nousun mahdollisena ainoastaan jos käytetään akkusysteemejä. Silloinkin kulutuksen nousu marginaalista - 10 kwh akulla 100- -200 kWh/
Viimeksi muokattu:
Ärjy
Aktiivinen jäsen
Ainakin jotkut ovat täällä kirjoittaneet että halvan sähkön aikana lämmittävät lattialaattaa enenemmän kuin tarve. Ison massan turha lämpötilan nosto kyllä hukkaa ainakin madoille energiaa.
Lämpöpumppu talouksiin lämmön varastoiminen sopii huonosti... Varsinkin ILP:n kohdalla. Meidän tapauksessa esimerkkinä tuo 90m2 autotallitila. Ennen ILP:n asennusta varaavalla suorasähkö lattialämmityksellä kulutus oli noin 1000kWh isompi kuin nyt ILP:n asennuksen jälkeen. Edelleen voisin käyttää tuota lattialämmitystä halvoilla tunneilla, mutta kokonaiskulutus olisi huomattavasti isompi. MLP kohteissa ero ei ole kovin iso, mutta onhan tuolla oma topicci sille paljonko COP pienenee kun lämmön tuotto ei ole tasainen. Optimointi halvoille tunneille vaatii näille tunneille ylilämmittämistä ja koskaan hyötysuhde ei ole silloin paras mahdollinen. Kuinka kauas siitä jäädään riippuu sitten tapauksesta.
Tuo esimerkkisi KPH:sta pitää paikkaansa ja sama optimointi minullakin on käytössä. Nyt ei verrattu 24h päällä olevia järjestelmiä vaan hinnan ja kulutuksen mukaan optimoituja järjestelmiä.
jarkko_h
Vakionaama
Meillä pesuhuoneessa 2-3 asteen asteen korotus 4-7 14-16 ja 22-24. Tämä mahdollistaa lattioiden nopean kuivatuksen ja lämmityksen ennen suihkutarvetta. Lattioita ei lämmitetä silloin kun ei tarvetta. Turha niitä on lämmittää silloin kun lattiat ovat kuivia ja ei olla edes paikalla.
Sähköä kuluu vuorokaudessa noin 1,5 kwh vähemmän verrattuna siihen että pitää lattioita tasalämpöisenä siten että ne vielä kuivuvat luotettavasti.
Kun siirryttiin ajastuksiin lattiat kuivuvat paljon nopeammin kuin tasalämmöllä. Kodinhoitohuoneessa muutoksen jälkeen joutui alkaa lisäämään lattiakaivoon 2-3.päivän välein vettä. Lopulta kyllästyin ja vaihdoin kannellisen insertin. Nyt pärjää lisäyksellä kerran pariin viikkoon.
Viimeksi muokattu:
Onhan tuo aika monitahoinen kysymys ja muuttujia on muutama tai enemmän.
Jos ylilämmitys johtaa korkeampaan keskimääräiseen huonelämpötilaan, lämmitystarve varmasti kokonaisuudessaan kasvaa. Jos keskilämpötila pysyy samana, mutta vaihteluväli vain kasvaa - miten käy lämmitystarpeen, esim. tasainen +21 vs. vaihtelu välillä+20...+22?
Pumpun kanssa kulutus luultavasti nousee. Jos tarkastelee vaikkapa MLP:tä, heikkenee COP, kun koneesta ottaa lyhyellä ajalla mahdollisimman paljon irti. Toisaalta tauon jälkeen COP on luultavasti keskimääräistä parempi.
Ja pumppujen ohjauksessa täytyy ottaa kyllä COP jollain tavalla huomioon. Omassa ohjauksessa pumppausta sallitaan juurikin COP-syistä hieman laajemmin ja pienet hintaerot johtavat jatkuvampaan pumppaukseen. Ja toisaalta tasaiset hinnat johtavat pumpun jatkuvaan käyttöön, eikä toiminta eroa tällöin kiinteän sopimuksen aikaisesta toiminnasta.
Meniköhän meillä viime vuonna lämmitykseen energiaa noin 3 MWh. Jos tuosta on vaikkapa 10 % kasvanutta kulutusta, on vaikutus vuositasolla 300 kWh ja euroissa ehkä muutamia kymppejä.
Jos ylilämmitys johtaa korkeampaan keskimääräiseen huonelämpötilaan, lämmitystarve varmasti kokonaisuudessaan kasvaa. Jos keskilämpötila pysyy samana, mutta vaihteluväli vain kasvaa - miten käy lämmitystarpeen, esim. tasainen +21 vs. vaihtelu välillä+20...+22?
Pumpun kanssa kulutus luultavasti nousee. Jos tarkastelee vaikkapa MLP:tä, heikkenee COP, kun koneesta ottaa lyhyellä ajalla mahdollisimman paljon irti. Toisaalta tauon jälkeen COP on luultavasti keskimääräistä parempi.
Ja pumppujen ohjauksessa täytyy ottaa kyllä COP jollain tavalla huomioon. Omassa ohjauksessa pumppausta sallitaan juurikin COP-syistä hieman laajemmin ja pienet hintaerot johtavat jatkuvampaan pumppaukseen. Ja toisaalta tasaiset hinnat johtavat pumpun jatkuvaan käyttöön, eikä toiminta eroa tällöin kiinteän sopimuksen aikaisesta toiminnasta.
Meniköhän meillä viime vuonna lämmitykseen energiaa noin 3 MWh. Jos tuosta on vaikkapa 10 % kasvanutta kulutusta, on vaikutus vuositasolla 300 kWh ja euroissa ehkä muutamia kymppejä.
Ja menihän se homma ylikin!
Pörssisähkö oli ennätyshalpaa, tämä siitä seurasi – moni voi kohdata ikävän yllätyksen
Kun pörssisähkön hinta painui miinukselle, osa pörssisähköasiakkaista laittoi kaikki sähkölaitteet yhtä aikaa päälle. Sulakkeita kärähti ennätystahtiin.
www.is.fi
Lumme 2+2v 07/-21, Turku, alkamaan 10/-21
Ei varmaan säännöllisesti. Itse ainakin lasken kaiken aikaa kokonaishintaa siirto mukaanlukien. Syytäkin on, koska siirron hinta vaihtelee vuorokauden ajan mukaan, niin sekin pitää ottaa huomioon tässä tapauksessa.
Espejot
Hyperaktiivi
Tämä riippuu varmasti kuinka paljon tehoa siirtää. Minä siirrän +2C ja mitään dramaattista en ole huomannut. Aikaisemmin oli +4C mutta akkujen tulon jälkeen laskin MLP käyrän nostoa. Niin, kun tein muutoksia niin otin ensimäisen viikon jälkeen lukemat ylös ja ekan viikon COP oli 4,67. Muutin pari asetusta ja tokan viikon hyötrysuhde oli 5,39... piti ihan mennä tarkistamaan lukemat. Mutta hyötysuhde on aika kompleksinen juttu että pelkän kuorman siirron piikkin ei COP heitelyä voi laittaa ja muut asiat voivat merkitä enemmän. Mutta pelkkästään kiinteälämpöinen lauhdutus laskee COP:ia, teoriassa. Kuormansiirron vaikutuksesta COP:iin on oma ketju. Nyt kun akkusoftasta näkee kulutuksen suoraa niin mitään dramaattista en ole huomannut suuntaan tai toiseen. Akkun hukkalämpö lämmittää varastoa lähinnä latauksen aikana ja se nostaa laskennallista - ja korvamerkittyä kulutusta mutta vuositasolla kulutus ja kustanukset vähenee.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Kyllähän me friikkejä ollaan.
jarkko_h
Vakionaama
Ekomies on selvästi sukua Sulo Vileenille
jarkko_h
Vakionaama
Ennen pörssisähköön siirtymistä meillä päiväsähkön käyttö talven pimeimpinä kuukausina oli 60..62%% nyt se on 44...46%. Siirtolasku on pienentynyt.
Pitää myöntää että joulukuussa 2024 kului sähköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Syynä lähinnä se, että lämpötila ulkona oli plussan puolella lähes koko kuukauden ja takkaa ei tullut lämmitettyä kuin ekan viikon aikana + muutama ekstra kerta.
Sähköä kuluu sen vuoksi enemmän kun energia verkosta ostettuna oli useasti alle 3snt/kWh ja sai vapaasti toimia 18/7 lämmitys.
Kokonaiskulutus tosin laskenut ajasta ennen pörssisähköä ja fiksuja ohjauksia.
Sähköä kuluu sen vuoksi enemmän kun energia verkosta ostettuna oli useasti alle 3snt/kWh ja sai vapaasti toimia 18/7 lämmitys.
Kokonaiskulutus tosin laskenut ajasta ennen pörssisähköä ja fiksuja ohjauksia.
Piti itsekin tarkastella tilastoja verraten kahta joulukuuta erilaisen sopimuksen kanssa eläessä ja erilaisen sään vallitessa.
Meillä joulukuun-24 kokonaisenergiankulutus oli 1209 kWh (ed v. 1482 kWh). Sähköä kului n.-18% vähemmän. Muuhun kuin lämmitykseen menny joulukuussa-24 318 kWh (302 kwh). Koska oli lauha joulukuu niin Vilp kulutti peräti 26% vähemmän (745 vs.1015 kW) (kuukauden lämmitystarveluvut 533 /702 ).
Täällä edellinen joulukuu -23 vietettiin kulutusvaikutteisen sopparin kanssa, joten keskitettiin liki nihilistisesti kaikki mahdollinen halvoille tunneille. Joulukuu -24 eletty täysin kiinteän sopparin kanssa. Märkätilojen laatta ja tulistusvaraaja lämpenee automaattisesti edelleen tämänkin sopparin aikaan muutaman halvimman tunnin aikaan. Muuten eletty pörssin liikkeistä välittämättä. Kukutusvaikutukset näiden kahden välillä samat (+0,1 c/kWh vs. +0,11 c/kWh). Tammikuu-24 olikin sitte toista maata KV +2,99c/kWh.
Meillä joulukuun-24 kokonaisenergiankulutus oli 1209 kWh (ed v. 1482 kWh). Sähköä kului n.-18% vähemmän. Muuhun kuin lämmitykseen menny joulukuussa-24 318 kWh (302 kwh). Koska oli lauha joulukuu niin Vilp kulutti peräti 26% vähemmän (745 vs.1015 kW) (kuukauden lämmitystarveluvut 533 /702 ).
Täällä edellinen joulukuu -23 vietettiin kulutusvaikutteisen sopparin kanssa, joten keskitettiin liki nihilistisesti kaikki mahdollinen halvoille tunneille. Joulukuu -24 eletty täysin kiinteän sopparin kanssa. Märkätilojen laatta ja tulistusvaraaja lämpenee automaattisesti edelleen tämänkin sopparin aikaan muutaman halvimman tunnin aikaan. Muuten eletty pörssin liikkeistä välittämättä. Kukutusvaikutukset näiden kahden välillä samat (+0,1 c/kWh vs. +0,11 c/kWh). Tammikuu-24 olikin sitte toista maata KV +2,99c/kWh.
Husky
Hyperaktiivi
No johan on halpa kv! Kai kaikilla palstalaisilla on moinen, kun ite tosi tyytyväinen 8.75s:iin
Mistä moisen saanut ja koska? (Saattaa olla että on puhuttu, mutta ei taas muista)
^ Oomilla oli -23 loppukesällä/syksyllä muistaakseni halvimmillaan 7,3x tai 7,4x snt/kWh luokkaa 24kk kv-soppari. Ite otin tuon Oomilta vähän aiemmin 7,79 snt/kWh hintaan alkamaan 18.12.2023.
Kohtahan saa taas alkaa skannailemaan hintatasoja kesää kohti tultaessa. Pörssiin tuskin tulee palattua, kun on niin hervotonta hinnoittelu välillä, vaikka kuukausitasolla viime vuosi olikin halpa, pl. tammikuu joka antoikin kipinän siirtyä kv-soppariin, eikä menneet ole takeita tulevasta. Täyskiinteä pitkä määräaikainen on vaihtoehto vain jos hinta lähellä 6 snt, kv muussa tapauksessa jonka hyvässä lykyssä ja tuurilla ja ajoituksella saa alle 7 snt hintaan.
Mielellään kyllä luopuisin pörssihinnan seurailusta ja ajaisin invertterejä jatkuvalla riittävällä miniteholla. Saisi myös laittaa huoneanturin käyttöön joka haistelee takanpoltot ja laskee käyrää automaattisesti. Käyttövesi kyllä voisi hyvin lämmetä pörssihinnan mukaan kun se on nytkin riittänyt hyvin ja pyykit/tiskit peseytyy yleensäkin yöllä että ovat aamulla valmiita loppukäsittelyyn.
Kohtahan saa taas alkaa skannailemaan hintatasoja kesää kohti tultaessa. Pörssiin tuskin tulee palattua, kun on niin hervotonta hinnoittelu välillä, vaikka kuukausitasolla viime vuosi olikin halpa, pl. tammikuu joka antoikin kipinän siirtyä kv-soppariin, eikä menneet ole takeita tulevasta. Täyskiinteä pitkä määräaikainen on vaihtoehto vain jos hinta lähellä 6 snt, kv muussa tapauksessa jonka hyvässä lykyssä ja tuurilla ja ajoituksella saa alle 7 snt hintaan.
Mielellään kyllä luopuisin pörssihinnan seurailusta ja ajaisin invertterejä jatkuvalla riittävällä miniteholla. Saisi myös laittaa huoneanturin käyttöön joka haistelee takanpoltot ja laskee käyrää automaattisesti. Käyttövesi kyllä voisi hyvin lämmetä pörssihinnan mukaan kun se on nytkin riittänyt hyvin ja pyykit/tiskit peseytyy yleensäkin yöllä että ovat aamulla valmiita loppukäsittelyyn.
Tuo 7.022snt/kWh on referenssi soppari minkä PKS tarjoaa profiloidusti 1.2.2024-31.12.2024 jaksolle. Otin sen omaan seurantaan ja virheellisesti on tammikuu sen mukaan vaikkei sitä sille ajalle saanut.No johan on halpa kv! Kai kaikilla palstalaisilla on moinen, kun ite tosi tyytyväinen 8.75s:iin
Mistä moisen saanut ja koska? (Saattaa olla että on puhuttu, mutta ei taas muista)
Itse ajan pörssillä.
Tuolle 1.2-31-12.2024 jaksolle on joillekin ollut jopa 6.1+marg. hintaan, mutta kohde ollut kerrostalo osake
Espejot
Hyperaktiivi
En kyllä ymmärrä miten 7,022 snt/kWh voidaan pitää halpana kun vuoden 2024 spotin keskiarvo oli 5,68*. Tolla kv soparilla siis olisi hävinnyt 1,3 snt/kWh. Kulutusvaukutteiset sopparit on vakuutuksia ja ainoa tilanne missä ne on edullisia että paska osuu tuulettimeen.No johan on halpa kv! Kai kaikilla palstalaisilla on moinen, kun ite tosi tyytyväinen 8.75s:iin
Mistä moisen saanut ja koska? (Saattaa olla että on puhuttu, mutta ei taas muista)
* lähde nodesk.fi
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Eikai se nyt kaikilla tuo ollut?
Ei ihan, mutta tämä oli vuoden aritmeettinen keskihinta Tässä taitaa olla ALV-virhettä.
Sähkön hintaennuste 2026 [Tuoreet sähköfutuurit]
Lue sähkön hintaennuste vuodelle 2026. Mikä nostaa sähkön hintaa, ja millainen sopimus nyt kannattaa tehdä?
xn--halvinshksopimus-1nb04a.fi
Viimeksi muokattu:
Espejot
Hyperaktiivi
Minusta jotenkin tuntuu että yleisesti ottaen ihmiset ei ymmärrä hintakiinityksen mekanismi.
Kyllä, pörssisähkön keskihinta on kaikille sama. Se mikä se lopulinen keskihinta on riippu kulutustottumuksesta mutta se ei vaikuta asiaa koska spottia verrataan hintakiinitykseen, aina.
Nämä näköjään heitelee lähteestä riippuen. Lienee joku kumulatiivinen pyöristysvirhe vai johtuuko alv muutoksesta.Ei ihan, mutta melkein
katso liitettä 103827
Sähkön hintaennuste 2026 [Tuoreet sähköfutuurit]
Lue sähkön hintaennuste vuodelle 2026. Mikä nostaa sähkön hintaa, ja millainen sopimus nyt kannattaa tehdä?
pökö
Kaivo jäässä
Toteutunut hinta ei tietenkään ole sama, käyttöprofiili sen määrää.
Espejot
Hyperaktiivi
Sillä ei ole merkitystä koska kiinityshintaa verrataan aina spotin aritmeettiseen keskiarvoon. Kulutusvaikutus vaikuttaa kumpaakin yhtä paljon. Kiinityshinta on edulinen silloin kun se on pienempi kuin saman jakson aritmeetinen spotin keskihinta.
Voi olla, desimaalit ei venettä hirveesti keikuta koska ero on sentiluokkaa kiinityshintoihin nähden. Fingrid kertoo että keskiarvo 4,557 + alv. Alvhan muuttu tossa jossain vaiheessa. Minä saan alviksi keskimäärin 24,5% mistä saadaan alviliseksi hinaksi 5,67.
Mutta sitä minä ihmetelen että keskustelu aina päätyy siihen viidenteen tai kuudenteen desimaaliin... onkohan joku somen luonnonlaki. Hautakiveen täytyy kuolinaikaankin saada desimaalit.
Viimeksi muokattu:
Juu, Liukurilla tulee tuo sama 5,67.
Hempuli
Töllintunaaja
Riskienhallinnan vuoksi kv-sopimuksia tarjotaan ja otetaan, vaikka ei toivokaan osumaa tuulettimeen. Siksi täällä 6kk kv maaliskuulle asti.
Eikö tuo ole liian vähän kun jo täällä ilpillä menee 4000kWh reilussa puolessa vuodessa lämmitykseen?
Ei kulutusvaikutteisen hintaa voi suoraan verrata pörssin vuosikeskihintaan, ei toimi. Toimii vain jos kuluttaa joka kuukausi saman verran sähköä esim. 1000kWh.
MLP:n oman raportin mukaan lämmitys vei viime vuonna energiaa vajaat 2 200 kWh ja käyttöveteen meni 1 000 kWh eli olikin lähempänä 2 MWh kuin 3 MWh. Shelly mitannut vain kompuran vaihetta ja tulos MLP:n kulutuksesta on sama. Kiertopumput ja muut vie sitten jotain tuohon päälle.
Ei tuossa kyllä ihan hirveästi jää optimointia pörssisähkön kanssa.
Tai no, puolilämmin varasto vie sitten suoralla sähköllä jotain, todennäköisesti yllättävän paljon.
Espejot
Hyperaktiivi
Ne on minun mielestä suoraan verranollisia. Jos spot on 5,6 snt/kWh ja kulutusvaikuteisen 7 snt niin kulutusvaikuteinen on aina ja joka tapauksessa 1,4 snt/kWh kalliimpi jos kulutusprofiili on sama.
Jos ottaa sellaisen ääriesimerkin, että kaikki kulutus olisi ajoittunut tammikuulle niin kulutusvaikutteinen on selkeästi halvempi, eikö näin? Todellisuudessa kulutusta on tietenkin muillakin kuukausilla mutta jos kulutus painottuu juuri niille kalliille kuukausille niin 7 sentin kulutusvaikutteinen voi tulla halvemmaksi. Oliko se tämä ketju vai joku muu missä tätä oli jo laskettu todellisilla kulutuksilla. 5,6 ja 7 eivät siis ole vertailukelpoisia vaan tarkastelu pitää tehdä kuukausitasolla.
Espejot
Hyperaktiivi
Jos kulutus on tammikuussa isompi niin se vaikuttaa vain omaan kulutusvaikutukseen nostavasti. Ja se kulutusvaikutus lisätään/vähenetään spotista tai kiinnityshinnasta. Eli ainoa mikä merkitsee vertailussa on spotin ja kiinnityshinnan ero koska oma käyttöprofiili vaikuttaa vain omaan kulutusvaikutukseen.
jarkko_h
Vakionaama
JOS kulutusprofiili on täysin tasainen kulutus ympäri vuoden. Hyvin harvalla on.
Mielestäni 7 snt/kwh kulutusvaikutteiselle olisi vuodelle 2024 ollut varsin kilpailukykyinen hinta verrattuna pörssiin jos kulutus painottuu voimakkaasti talvikuukausille.
Esim omalla kohdallani olisi tuolla 7snt + kulutusvaikutus saanut alemman kustannuksen kuin pörssisähköllä.
Espejot
Hyperaktiivi
Ainoa mikä merkitsee on spotin ja kiinityksen hintaero. Se kumpi on alhaisempi samalla ajanjaksolla on edullisempi koska oma sähkönkäyttö vaikuttaa lisäävästi/alentavasti samalla tavalla kumpaankin.
Itse sain hintaeroksi noin 115 € pörssisähkön eduksi. 7,09 snt/kWh KV -soppari olisi ollut 28% kalliimpi aikavälillä 11.1.2024-10.1.2025.
Espejot
Hyperaktiivi
Tuosta voidaan laskea paljonko spot hinta on... se oli 28% pienempi kuin kiinnityshinta