Pörssisähkö vs kiinteä hintainen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja remykv
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Täälläkin kesäkuu tähän asti 26 kWh/vrk. Muistaakseni kuun alkupäässä parina yönä kävi MLP:t lämmitysmoodissa muutaman tunnin verran, mutta muuten pelkkää käyttöveden lämmitystä, hitsailua, rälläöintiä, paineilmakompuraa ja muuta normaalia sähköä kuluttavaa perhe-elämää :)
 
Mulla kv-soppari nyt kesäkuussa miinustaa 4,5 c/kWh, maksettavaksi jäisi 2,5 c/kWh.
Toivon korkeita pösähintoja, se on ainut mahdollisuus saada iso kv. Muutamina halpoina päivinä/hetkinä imuuttaa nollahinnoilla sitten +100 kWh annoksia varaajaan ja autoon, mutta on loppumassa tämäkin ilo, kun hinnat nousee.
 
Mulla kv-soppari nyt kesäkuussa miinustaa 4,5 c/kWh, maksettavaksi jäisi 2,5 c/kWh.
Toivon korkeita pösähintoja, se on ainut mahdollisuus saada iso kv. Muutamina halpoina päivinä/hetkinä imuuttaa nollahinnoilla sitten +100 kWh annoksia varaajaan ja autoon, mutta on loppumassa tämäkin ilo, kun hinnat nousee.

Korkeat pösähinnat eivät ole se salaisuus ison kv:n tekemiseen, vaan suuri hinnan vaihtelu. Lopulta on sama, onko keskihinta korkea vai matala, jos se vain vaihtelee riittävän paljon. Mutta toki suurempi keskihinta yleensä korreloi suuremman vaihtelun kanssa.
 
ne sähkökattilat rakentuvat paljon nopeammin.
Nuokin näyttävät lähinnä syövän säätömarkkinoiden tuottoa eli eivät useinkaan hanki sähköään vuorokausimarkkinoilta. Sähkökattila nappaa ajoittaisen ennusteet ylittävän tuotannon paljon edullisemmilla investoinneilla kuin akkuvarastot. Toki vuorokausimarkkinoillekin voi osallistua osateholla ja osallistua ylössäätöönkin myymällä ostetun sähkön edelleen ylössäätömarkkinoille.
 
Nuokin näyttävät lähinnä syövän säätömarkkinoiden tuottoa eli eivät useinkaan hanki sähköään vuorokausimarkkinoilta. Sähkökattila nappaa ajoittaisen ennusteet ylittävän tuotannon paljon edullisemmilla investoinneilla kuin akkuvarastot. Toki vuorokausimarkkinoillekin voi osallistua osateholla ja osallistua ylössäätöönkin myymällä ostetun sähkön edelleen ylössäätömarkkinoille.
No luonnollisesti bisneksen kannalta on edullista toimia myös säätömarkkinassa, mutta selvähän se on että jos sähköä saa alle polttoaineen, niin sähköllähän silloin kannattaa mennä, myös päivän sisäisellä hinnalla niin pitkään kun hinta pysyy alle sen polttoainehinnan.

Pelkästään päivän sisäisellä markkinalla pelatessa jää kokonaan pois mahdollisuus alassäätöön, joten mutuna sanoisin että vähintään puolet kannattaa ostaa etukäteen.
 
Pelkästään päivän sisäisellä markkinalla pelatessa jää kokonaan pois mahdollisuus alassäätöön, joten mutuna sanoisin että vähintään puolet kannattaa ostaa etukäteen.
Alassäätö onnistuu aina, jos on vapaata kattilakapasiteettia (alassäätö viittaa sähkön tuotannon vähentämiseen), muytta ylössäätö (siis tuotannon lisääminen virtuaalisesti) onnistuu vain niin, että kattila on sitoutunut käyttämään tietyn määrän sähköä (varttisopimuksella), mutta luopuu sen käytöstä ja luovuttaa säätömarkkinoiden käyttöön (hyväksytyllä säätömarkkinatarjouksella).
 
Tämän vuoden pösän keskihinta mennyt alle 10 sentin. 8snt oli se tavoite.
 

Liitetiedostot

  • IMG_7533.jpeg
    IMG_7533.jpeg
    41,6 KB · Lukukerrat: 30
Alassäätö onnistuu aina, jos on vapaata kattilakapasiteettia (alassäätö viittaa sähkön tuotannon vähentämiseen), muytta ylössäätö (siis tuotannon lisääminen virtuaalisesti) onnistuu vain niin, että kattila on sitoutunut käyttämään tietyn määrän sähköä (varttisopimuksella), mutta luopuu sen käytöstä ja luovuttaa säätömarkkinoiden käyttöön (hyväksytyllä säätömarkkinatarjouksella).
Okei, no termit oli nyt nurinpäin.
 
Itselle se ei mene jakeluun että miksi sähkökattiloilla toteutettu kaukolämpö lasketaan vihreäksi energiaksi, jota ei tarvitse korvata uusien (tulevien) energiamääräysten mukaan.
Kun OKT jossa sähkötoiminen lattialämmitys on taas pahinta kriminaaliluokkaa ja e-luku 50% huonompi kun KL kiinteistön.
Molemmissa tapauksissa se energianlähde täysin sama. Lattialämmityksessä vielä lämpöhukka vielä vähäisempi kuin KL siirtoverkossa, jossa talvisin näkee isoja höyrypatsaita nouseva tämän tästä siirtoverkon matkalla
 
Samoissa johdoissa kulkee ihan kaikki sähkö ja kuitenkin pystytään erottamaan watilleen kuka kuluttaa hiilisähköä ja kuka taasen aurinkopuolta. Kyllähän tarkoitus on jokaisella tuottajalla maksimoida hinta ja voitto osakeyhtiölain mukaisesti. Tekoäly vastaustenkin mukakaan hintaa kyllä nostetaan jättämällä tuottamatta. Eli ollaan sääntöjen harmaalla alueella hinta manipulaatiosta.
 
Silloin ei ollut sähköpannuja eikä jokainen pelto täynnä datakeskuksia.
Halpaa sähköä voi olla vielä lyhyen hetken mutta sen loppu häämöttää.

Joo, Suomeen ei ikinä enää rakenneta yhtään uutta voimalaitosta. Mitä enemmän tulee datakeskuksia, sitä kalliimmaksi sähkö käy, kun vaan tästä samasta nyt käytössä olevasta tuotantokapasiteetista kilpaillaan...

Eikäkö... :tonttu:
 
Joo, Suomeen ei ikinä enää rakenneta yhtään uutta voimalaitosta. Mitä enemmän tulee datakeskuksia, sitä kalliimmaksi sähkö käy, kun vaan tästä samasta nyt käytössä olevasta tuotantokapasiteetista kilpaillaan...

Eikäkö... :tonttu:
Rakennetaan tietysti, ydinvoimaakin todennäköisesti.
Mutta voimalat tulee jälkijunassa, niihin kerätään ensin rahaa kansalta korkealla sähkönhinnalla muutama vuosikymmen.
 
Rakennetaan tietysti, ydinvoimaakin todennäköisesti.
Mutta voimalat tulee jälkijunassa, niihin kerätään ensin rahaa kansalta korkealla sähkönhinnalla muutama vuosikymmen.

Minulle on näistä jutuista tullut sellainen kuva, että porukka kuvittelee datakeskuksilla olevan joku ohituskaista halpaan sähköön. Toki nille jotain tukiaisia on luvassa, sähköveroluokan muutoksen seurauksena, mutta se on vähän eri asia. Sähkömarkkinoilla ne kilpailevat tasan samasta sähköstä kuin muutkin, ei niille ole omaa halvempaa sähkömarkkinaa olemassa.

Datakeskuksia tulee Suomeen nyt siksi, että meillä on halpaa ja puhdasta sähköä tarjolla. Luulenpa, että nuo toimijat tarkastelevat toimintaansa hieman pidemmällä aikajänteellä, kuin vain huomisen ja ensi viikon sähkönhinnoilla. Jos ne olettaisivat sähkön hinnan merkittävästi nousevan, ne tuskin tänne tunkisivat.

Ja miksipä ne olettaisivat hinnan nousevan, koska eivät ne jättäydy markkinoiden armoille sähkönhankinnassaan. Ne tekevät PPA-sopimuksia, joissa sovitaan kiinteä hinta. Ja miten se toimittaja pystyy kiinteän hinnan tarjoamaan? No tietysti rakentamalla tuotantolaitoksia, joiden tuotantokustannus alittaa tuon sovitun, kiinteän hinnan.

Ja ennenkuin kukaan ehtii nähdä yllä olevassa ristiriitaa, niin ei - tuossa ei esitetä kahta eri sähkömarkkinaa. PPA-sopimuksella ostettu sähkö on osa samaa markkinaa, ja kilpailee ottajista siinä missä muutkin. Jos myyjä saisi datakeskuksen PPA-sopparia parempaa hintaa muualta, se myisi sähkön sinne, ei datakeskukselle.

Omassa työssäni törmään myös tähän seikkaan, että pörssihinta määrää, vaikka pörssistä ei ostettaisi mitään. Omalla työnantajallani on osuuksia voimalaitoksiin, joista saadaan sähköä ns. omakustennehintaan. Silti kaikki toiminta kontraa pörssihintaan, koska pörssiin myymällä niistä osuuksista saisi voittoa, joten oma käyttö pitää kontrata nimenomaan pörssihintaan.
 
Sähkön hinta raketoi ja kannibalisoituu samaan aikaan eikä kukaan ole halukas maksamaan miljardien tukea uudelle ydinvoimalle. Kuulostaa ihan siltä toivotasiin joulupukkia apuun.

Tuore selvitys kertoo, että suuret uudet ydinvoimahankkeet eivät ole nykyoletuksin markkinaehtoisesti kannattavia. Perinteisen voimalan rakentaminen edellyttäisi mittavaa valtion tukea, joka voisi kohota useisiin miljardeihin euroihin. Tuen suuruusluokka olisi merkittävä suhteessa Suomen valtiontalouteen, selvitys kertoo.

Suuren kokoluokan ydinvoimahankkeen tukeminen voisi tarkoittaa selvityksen mukaan 330–820 miljoonan euron vuotuisia menoja. Lainatakauksiin voisi upota 11 miljardia euroa. Laskelman pohjana on perinteinen, 2400 megawatin ydinvoimala.
Uuden suuren ydinvoimalan tukemisen suorat hyödyt ylittävät selvityksen perusteella kustannukset vain jos sähkön hinta on korkea. Selvityksessä muistutetaan, että länsimaissa ydinvoimaloiden kustannusylitykset ovat voineet olla jopa 300 prosenttia ja viivästykset suuria. Valtioilla on myös vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa riskeihin.
Lähde: yle.fi
 
Datakeskuksia tulee Suomeen nyt siksi, että meillä on halpaa ja puhdasta sähköä tarjolla. Luulenpa, että nuo toimijat tarkastelevat toimintaansa hieman pidemmällä aikajänteellä, kuin vain huomisen ja ensi viikon sähkönhinnoilla. Jos ne olettaisivat sähkön hinnan merkittävästi nousevan, ne tuskin tänne tunkisivat.
Mutta kun sähkön hinta nousee muuallakin kuin suomessa niin suomi pysyy yhä halvimpien joukossa. Siksi meille ängetään.
 
Silti kaikki toiminta kontraa pörssihintaan, koska pörssiin myymällä niistä osuuksista saisi voittoa, joten oma käyttö pitää kontrata nimenomaan pörssihintaan.

Samoin teen itsekin aurinkovoimalan kanssa. Jos sähkö on kallista vältän omaa käyttöä. Vaikka siitä ei joudu maksamaan niin käyttö vähentää tuloja.
 
Samoissa johdoissa kulkee ihan kaikki sähkö ja kuitenkin pystytään erottamaan watilleen kuka kuluttaa hiilisähköä ja kuka taasen aurinkopuolta. Kyllähän tarkoitus on jokaisella tuottajalla maksimoida hinta ja voitto osakeyhtiölain mukaisesti. Tekoäly vastaustenkin mukakaan hintaa kyllä nostetaan jättämällä tuottamatta. Eli ollaan sääntöjen harmaalla alueella hinta manipulaatiosta.
On siinä kyllä se pointti että se halpa sähkö tulee käytännössä poikkeuksetta tuulimyllyista, aurinkopaneeleista tai ydinvoimalasta, ja kun alkaa fossiilinen palaa, niin hinta noisee, ja kaukolämpöfirman sähkökattila sammuu, toisin kuin omakotiasukkaan.

Ja vaikka siirtoverkossa kaikki sähkö meneekin sekaisin, niin jos sähkönkäyttäjä nimenomaan ostaa 2tahtiagretaalilla ostettua sähköä, niin verkkoon vaan syötetään sen käytetyn sähkön verran 2tahtisähköä, sillä ei ole käytännön merkitystä kuka ne tuotetut elektronit oikeasti vastaanottaa.
 
kuka ne tuotetut elektronit oikeasti vastaanottaa

Tämä on vaihtosähköä ja välissä on muuntajia. Elektroneja ei siis siirry esim. ydinvoimalasta ensimmäistäkään kuluttajalle asti vaan oikeasti ne vain vatkaavat edes takaisin siinä johtimessa ja sekin vatkaaminen on millimetrin murto osan matkalla!
 
Samoin teen itsekin aurinkovoimalan kanssa. Jos sähkö on kallista vältän omaa käyttöä. Vaikka siitä ei joudu maksamaan niin käyttö vähentää tuloja.
Kyllä, täälläkin se ohjaa omaa käyttöä. Tänään uima-altaan lämmitykseen (1,7kW) menee vaan osa tuotannosta niin laitoin toisen auton latautumaan suko-laturilla 2kW niin saa paremmin optimoitua omaa käyttöä ettei mene myyntiin halvalla. 3-vaihe latuksella olis tullut enemmän ostoa. Aina myydään koko tuotanto, jos hinta on koholla.
 
Mutta voimalat tulee jälkijunassa, niihin kerätään ensin rahaa kansalta korkealla sähkönhinnalla muutama vuosikymmen.
Tuo koskee lähinnä ydinvoimaloita, joiden rakentaminen on ollut lähes ikuisuusprojekti (no, viime vuosikymmeninä yksi on saatu Suomessa rakennetuksi ikuisuusprojektina valmiiksi samalla, kun kolme muuta hanketta on kärsinyt totaalisen haaksirikon, kukin eri syistä toki). Muut voimalatyypit vesivoimaloita lukuun ottamatta on saatu rakennetuksi kohtuuajassa ja toteutussuunnitelmia on varastoputkessa suuri joukko valmiina odottamassa sähkön kysynnän kasvun realisoitumista.
 
@tet mikä on sähkön kokonaishinta datakeskuksille?

En tiedä, mutta olen aika varma, että pitkällä aikavälillä enemmän kuin pörssihinnan. Koska jos maksaa vähemmän, niin joku muu ottaa sitten "pataan" siinä kaupassa. Eivät PPA-sopimuksia tarjoavat sähköntuottajat harjoita hyväntekeväisyyttä, sen enempää kuin hintasuojauksia tarjoavat rahoituslaitoksetkaan. Jos joku saa ostettua sähkönsä oikeasti pörssihintaa halvemmalla, se firma voidaan katsoa lottovoittajaksi, ja joku muu siinä kaupassa mukana oleva firma (joko tuottaja, välittäjä tai suojauksen myyjä) on vastaavasti häviäjä, jonka pussista se lottovoitto ostajalle tulee.

Ja vaikka siirtoverkossa kaikki sähkö meneekin sekaisin, niin jos sähkönkäyttäjä nimenomaan ostaa 2tahtiagretaalilla ostettua sähköä, niin verkkoon vaan syötetään sen käytetyn sähkön verran 2tahtisähköä, sillä ei ole käytännön merkitystä kuka ne tuotetut elektronit oikeasti vastaanottaa.

Käytännössä päästöt on erotettu kokonaan omaksi kaupakseen, tukkumyynnissä on vain yhdenlaista sähköä. Päästöttömyys on ostettu erikseen alkuperätakuiden kauppana. Kuluttajille tapahtuvassa vähittäismyynnissä nämä sitten koplataan yhteen, jotta asia olisi yksinkertaisempi hahmottaa.
 
Kyllä tuon kanssa voi elää, varmaan halvemmasta päästä-diili tällä hetkellä, yöhön vaan koittaa painostaa kulutusta..

Juuri lueskelin Helenin "ennustetta" ja siinä todettiin ensi talvesta tulevan kalliin kun vesivoima on silloin vähissä.
6kk 6,99snt kiinteä vaikuttaa oikein hyvälle tulevalle talvelle. Heinäkuun alussa pitäisi tulla sopimusvahvistus sähköpostiin. Sitä odotellessa.
 
6kk 6,99snt kiinteä vaikuttaa oikein hyvälle tulevalle talvelle. Heinäkuun alussa pitäisi tulla sopimusvahvistus sähköpostiin. Sitä odotellessa.
Samaa odottelen. Itsellähän on Helenin soppari alla, ja väittivät asiakaspalvelun chatissa, ettei uusi sopimus voi tulla siksi voimaan mutta ei sieltä ole mitään kirjallista hylkyäkään vielä tullut.
 
varsin kova hinta silti mitä vertaa muutamaan edelliseen vuoteen (2023 6,66snt/kWh, 2024 5,67snt/kWh ja 2025 5,08snt/kWh)
Trendi ei hyvältä näytä Suomalaisen kuluttajan osalta.
Eli jos sattuu kohdalle 6,xx pitkä kv-soppari, niin äkkiä kiinni jos vaan mahdollista. Ei korkealta putoa jos pösä sattuukin olemaan halvempi, mutta tuotos+tuuletin -skenaariossa voi taas hymyilyttää.
 
Kiinteä alkuvuodesta, nyt suvi pörssillä. Aika rankasti lämpötilavaikutteinen kulutus sähkö-okt, pohjakulutus lienee aika vakio. Ei sähköautoa, ja kiuas lämpiää puilla.

Vaikka hieman älyä lämmityksessä, joka osaa karsia kalliit pörssitunnit pois, ja ottaa iloa irti halvemmista, niin kyllä se kiinteä 12-24kk silti on koko ajan mielessä. Vai olisiko seuraava kokeilu kv-sopimus?
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20260701-091024.Älyenergia~2.jpg
    Screenshot_20260701-091024.Älyenergia~2.jpg
    85 KB · Lukukerrat: 34
Takaisin
Ylös Bottom