Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2022
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
Heilunut, välillä alaskin päin.
Jos meinaat, että pitkästä aikaa huomenna ollaan alle 10c / kwh hinnoissa, niin syy lienee tämä:
Rupesi tuulemaan pitkästä aikaa. Reilu 2000MW tuulta huomenissa tarjolla...
Eli ilmeisesti huomenna on Estlink täynnä koko päivän. Vai onko myös Ruotsin linjoissa kapasiteettia ja hinta tulee sieltä? Näkeekös jostain paljonko sähköä myydään pörssissä ja mitkä ovat alueen osto- ja myyntitarjoukset?
Jotenkin pitäisi ymmärtää mistä nuo hintavaihtelut tulevat.
Jotenkin pitäisi ymmärtää mistä nuo hintavaihtelut tulevat.
Ei ole aprillipäivä joten miksi ?Todellakin, 2,09 snt/kWh korkein hinta huomiselle.
Pörssisähkön hinta romahtaa, tiistaina se on lähes ilmaista
Syynä viime aikojen valossa poikkeuksellisen matalille hinnoille ovat tuulivoimatuotannon lisääntyminen ja sähkön siirtorajoitukset Baltiassa.
Energia | Pörssisähkön hinta romahtaa, tiistaina se on lähes ilmaista
Syynä viime aikojen valossa poikkeuksellisen matalille hinnoille ovat tuulivoimatuotannon lisääntyminen ja sähkön siirtorajoitukset Baltiassa.
www.hs.fi
Uutisessa sanotaan että Baltian sisäiset siirto-ongelmat laskisivat hintaa Suomessa. Virossa laskee mutta minusta ei Suomessa.
Eikös riitä että Estlink n 1000MW täyteen niin silloin Viro irtoaa Suomesta ja Suomessa oma hinta? Riippumatta mitä Balttiassa tapahtuu.
Ja tuo 1000MW on lähes jatkuvasti aivan lähellä. Huomisen tuulessa aivan varmasti Estlink täynnä.
Eikös riitä että Estlink n 1000MW täyteen niin silloin Viro irtoaa Suomesta ja Suomessa oma hinta? Riippumatta mitä Balttiassa tapahtuu.
Ja tuo 1000MW on lähes jatkuvasti aivan lähellä. Huomisen tuulessa aivan varmasti Estlink täynnä.
Tätähän olen itsekin koittanut selvittää. Onko joku tietokonealgoritmi, joka seuraa ja ennakoi säätiloja ja erilaisia energiamuotojen lähteitä ja niillä perusteilla rakentaa sitten uudet hinnat. Mystinen juttu. Mistään nettisaiteilta en ole löytänyt selityksiä. En usko, että elävät ihmiset näitä hintoja asettelee kuten pörssissä on tapana.
Ei paljon lohduta heinäkuun konkurssissa, mutta aion laittaa huomenna kaikki sähkölaitteet päälle koko päiväksi. Toivottavasti näitä päiviä tulisi tässä lisääkin ja jospa se OL3:en nousee joskus tulille (toiveajatteluako?). Meillä siirryttiin halvan määräaikaisen loppuessa 31.3 pörssisähkön käyttäjiksi. Silloinen sähköyhtiön jatkotarjous kuulosti kalliilta ja vähemmän yllättäen muutama kerta on tässä kesän mittaan pohdittu, olisiko kannattanut kuitenkin tarttua siihen. Pahimman katastrofin on saanut vältettyä sillä, että noita pesukoneita pystyy ajastamaan ja pytyssä on säätövoimana vielä halpaa öljyä vaikka koko ensi talven tarpeisiin, mutta olihan noi muutamat laskut ihan älyttömiä, jos vertaa viime kesään. Pistin Vilpin lepäilemään ja käyttövesi lämpenee iloisesti öljyllä. Puut on ilmaisia, joten syksyllä lämpenee myös takka vaikka joka päivä, jos noi hinnat pysyy samoilla tasoilla. Mutta eipä siinä. Näillä mennään toistaiseksi. Leuka rintaan jne...
Mulle ei nyt oikein avaudu mitä siinä säästää jos kaikki laulaa täysillä koko päivän? Ei se sähkö muutu ilmaiseksi vaikka pörssisähkö olisi -5snt/kwh. Sitten jos on oikea tarpeeseen perustuva käyttö, niin asia erikseen. Vähän sama jos joku huoltoasema myisi epähuomiossa bensaa 10snt/L, niin lähdettäisiin ihan huvikseen Utsjoelle kaupoille.
Aika pienestä se on kiinni. 1 GW lisää tuli tuulivoimaa eilisestä niin Suomi erottui Eestin ja pysyy Ruotsin hinta-alueessa. Eestissä hinta nyt 50-kertainen vaikka Suomesta ja Ruotsista tulee halpaa sähköä sen mitä linjat vetää.
Oisko OL3:n koekäytön aikana ollut halpa sähkö koko kesän?
Siirtolinjarahastoon kertyy sellaisia summia nyt, että taitaa tulla aikalailla jykevämmät linjat Ruotsista Suomeen ja molemmista Eestiin jollain aikataululla.
Oisko OL3:n koekäytön aikana ollut halpa sähkö koko kesän?
Siirtolinjarahastoon kertyy sellaisia summia nyt, että taitaa tulla aikalailla jykevämmät linjat Ruotsista Suomeen ja molemmista Eestiin jollain aikataululla.
Ei pörssihinnan muodostuminen sinällään mikään salaisuus ole. Se on yksinkertaisesti kalleimman hyväksytyn tarjouksen hinta. Myyntitarjouksia hyväksytään juuri se määrä, että saadaan kaikki ostotarjoukset katettua. Kuten tuossa edellä jo pariin kertaan mainittiin, siirtokapasiteetti määrää minkä alueen sähkökauppa käydään yhdessä "köntissä". Jos siirtolinjoissa Ruotsiin on varaa, ollaan samaa hinta-aluetta Ruotsin kanssa. Tänään on varaa, kun tuulee hyvin - tuulivoimaa on ollut myytäväksi kotimaassa niin paljon, ettei ruotsalaista sähköä ole ostettu kaapelien täydeltä. Jos kaapeleihin ei mahdu niin paljon kuin haluttaisiin tuoda, meidän hinnat määrää kotimaan kauppa.
Se, miten yksittäiset myyntitarjoukset tuotantoyhtiöissä muodostuvat, on tietenkin niiden oma asia - onko siellä älyä vai tekoälyä tarjousta rustaamassa. Toki jos siirtokapa on täynnä ja hinta-alue erkanee, on myyjän markkinat - halvempaa ei vaan saa muualta kun ei ole tuontikapaa. Mutta ei yksittäinen myyjä voi tietää, mitä toinen tarjoaa. Jos pyytää liikaa, se toinen saakin myytyä hieman halvemmalla oman marginaalituotannon rahtusensa, sen viimeisen joka määrää tuntihinnan kaikelle myydylle tuotannolle. Silloin liikaa pyytänyt jää nuolemaan näppejään, tuotanto jää tekemättä ja raha saamatta.
Ilmeisesti noita tarjouksia ei kuitenkaan mistään näe. Miten tuo hinta-alueiden yhdistyminen/erottuminen oikein hoidetaan tarjouksissa?
X tarjoaa vaikkapa vesivoimaa Suomessa. Eilen hinta oli n. 200 ja tänään n. 10 €/MWh. Tietääkö ennen tarjousta mikä on alue? Ei kai voi tietää, kun sähkövirran suunta riippuu myös hinnoista.
Ydinvoima ja tuulivoima on kutakuinkin pakko saada kaupaksi. Tarjoavatko aina alle 10 €/MWh vai millä varmistavat myynnin myös silloin, kun ollaan Ruotsin halvassa vesivoimahinnassa?
Eikö edes missään kerrota myydyn pörssisähkön määrää? Miten suuri osuus Suomen sähkönkulutuksesta myydään pörssin kautta?
Miten tuo hoidetaan ja pätee tuulivoiman tuotannossa?
Sitä ei myydä pörssiin - ainakaan suoraan, eikä suurinta osaa ydinvoimastakaan. Ylipäänsä pörssissä on vain pieni osa sähkönmyynnistä - se mitä ei ole voitu myydä pitkillä sopimuksilla: kaikenlainen epämääräisempi tuotanto.
Paljonko ja mitä? Kai tuo tieto pitää jossain olla. Jos se tosiaan on vain pieni osa, on hyvin kummallista, että se määrää täysin kuluttajahinnat. Tai edes se, vaan sen viimeinen nokare.
Nyt Eesti on samaa aluetta Suomen ja Ruotsin kanssa. Hinta 9 €/MWh. Liettuassa ja Latviassa 823!
Onko näin?
Esim. Tampereen Sähkölaitos kertoi Twitterissä, että heidän koko fyysinen tuotanto myydään pörssiin ja sitten sähkönmyynti ostaa pörssistä. Ymmärtääkseni lainsäädännöllisestikin on erotettu generation ja retail erikseen ja molemmille pitää laskea tulosta. Siirtohinnoittelu pitää olla läpinäkyvää ja perusteltua. Samoin sähkönjakelun osalta.
Lähde:
Tietty jokainen business voi ostaa johdannaisia tai tehdä omia sopimuksia, mutta "suoraan fyysinen sähkö ei voi mennä loppuasiakkaalle" vaan välissä pitää olla joku siirtohinta. Veikkaan että ihan eri OY:t pitää olla näissä verottajan ja tuloksenlaskennan takia.
Ja väittäisin jopa että verottaja voisi kiinnostua näiden pienten kuntien markkinahintaa matalammasta myyntihinnasta ja pohtia onko tässä kysymyksessä verotettava etuus joka pitäisi verottaa?
Tuolta löytyy määrät. Näyttää olevan Suomessa nyt 4-5 GW ja kovimmilla pakkasilla jopa 10 GW eli 1/2-2/3 Suomen sähkönkulutuksesta.
www.nordpoolgroup.com
See hourly Nordic and Baltic volumes.
See all hourly Nordic and Baltic volumes. Filter to choose your area of interest.
www.nordpoolgroup.com
Eihän sitä etukäteen voi tietää, kun pörssi on yhteispohjoismainen (sis. baltia). Koko alueen kauppa lähtökohtaisesti yhdessä, mutta jos siirtoputki vaikkapa Ruotsista tulee täyteen, niin eihän sen jälkeen voida enää hyväksyä yhtään ostotarjousta Ruotsista Suomeen, kun ei ole mitään millä se sähkö siirretään. Sen jälkeen loput Suomeen tarvittavat on ostettava Suomesta, ja hinnan määrää silloin se, mitä siitä kotimaisesta marginaalituotannosta pyydetään. Yksinkertaisesti vain siellä, missä on ylimääräistä eikä voida siirtää sitä ylijäämää muualle, siellä on halpaa - koska ylijäämää. Kun taas alijäämä "putken imupäässä" tarkoittaa kalliiden tuotantomuotojen käyttämistä täällä paikallisesti. Jos se meidän marginaalituotanto olisi halvempaa kuin Ruotsin vesivoima, toki sitä myytäisiin Ruotsiin ja siellä vesivoimalat himmaisi.
Ja sekin osa tuulivoimasta, joka myydään pörssissä, on halvinta mitä tarjolla on. En usko että se koskaan jää myymättä, kun kutakuinkin kaiken muun voimantuotannon tuotantokustannus on korkeampi kuin tuulivoimalla - eiköhän ne tarjoukset ole sen mukaisia.
Eihän se nyt suoraan kuluttajahintoja määrää. Niillä myyntiyhtiöillä toki määrää nopeasti, jotka pörssistä sähkönsä ostavat. Niillä taas jotka tekevät itse, vaikutus on hitaampi. Jotkut yhtiöt myyvät edelleen omaan tuotantokustannukseen perustuvalla hinnalla, mutta vain paikallisesti oman jakeluverkon alueella. Toki ne tuotantokustannuksetkin ovat voineet nousta, kuten kaikki hinnat nyt kun inflaatio laukkaa.
Teoriassa yksinkertaista, mutta minun ainakin on vielä vaikea hahmottaa miten homma toimii käytännössä. Millä saa kaiken myytyä ja miten estetään kartellimainen toiminta?
Jos joka päivä pitäisi myydä 1 GW ydinvoimaa pörssiin, pitääkö se aina tarjota lähes ilmaiseksi? Vai mitä tarjota, jos ei tiedä onko käypä hinta Suomessa 2 vai 200 €/MWh? Ehkä joskus saa sitten vain sen 2 vaikka olisi voinut saada 200? Tai ehkä joskus ei menekään kaupaksi lainkaan. Mereenkö sitten vaan ydinvoimalan teho?
Tarjouksella ei välttämättä ole mitään yhteyttä tuotantokustannuksiin. Jos tarpeeksi suuri tuottaja Suomessa päättää, että tänään pyydetään 200, sen se sähkö maksaa, vaikka kustannukset olisi 1/10. Varsinkin silloin, kun tietää Ruotsin linjojen olevan tukossa.
Nuo käsittääkseni silti vaihdetaan pörssisähkön hinnoilla, koska välitetään Fingridin verkon kautta. Tuo hoitaa rahaliikenteen pörssihintojen perusteella ja sillä sipuli? Tietenkin osapuolet voivat asettaa sähkömarkkinainstrumentin ennakolta niin, että riskit ja mahdollisuudet tasataan (siis laaditaan sitova sopimus, että jos hinta
Viimeksi muokattu:
Tarjousmuotoja on tusinoittain ja yksinkertaisimmillaan niin, että tietty määrä on kaupan minimilähtöhinnasta. Jos hinta jää matalammaksi, jää myymättä ja laitos pitää sammuttaa (säätövoima on toinen juttu, jos laitos saadaan käyntiin seuraavana päivänä lyhyellä varoitusajalla). Tuulivoimalla ja ydinvoimaloilla tuo lähtöhinta on aika lähellä nollaa (jommalla kummalla puolella)?
Lähtökohtainen tapa on markkinahinta, josta poikkeukset erityistapauksia. Ja Mankala sellainen.
Ymmärtääkseni Mankala on juuri perustettu tuon siirtohinnoittelu-ongelmatiikan ympärille. Se on yksi tapa määrittää siirtohinta yhtiöiden välillä. Eli määrittää mistä summasta maksetaan veroja valtiolle.
Jos joku yhtiö omistaa siivun ydinvoimalasta niin miksei se voi myydä aina sähköä tuotantokustannusten hinnalla plus kate?
Miten voit myydä tuotantokustannusten hinnalla kantaverkkoyhtiön verkkoon? Eihän voimalan omistaja voi mitenkään muutoin myydä kuin kantaverkkoyhtiön kanssa sovitulla hinnalla. Ei kantaverkkoyhtiö ole mikään tukkukauppias, joka ostaa ja myy eri hinnoilla, vaan pikemminkin välittää sähköä kulloinkin voimassa olevan selvityshinnan mukaan.
Voi myydä, mutta verottajan tulkinta tässä ymmärtääkseni on se haastava. Eli varmaan voit myydä, mutta mistä mistä hinnasta yhtiö maksaa verot on se kysymys. Verottajan mielestä kaikki muu kuin markkinahinnoittelu avaa mahdollisuuden piiloteltuun osingonmaksuun. Ja se on kiellettyä.
Ja Mankalassa ymmärtääkseni toimitaan juuri noin. Osakkaat rahoittavat, ja Mankala Oy ei tee voittoa ja myy omakustannehintaan osakkaille. Osakkaat tekee sähkölle omaan lukuun mitä haluaa. Ja verottajalle tuo Mankala Oy - Osakasväli on ok - vaikka ei olekaan markkinahinta. Oikeudessa päätetty näin.
Mutta peruscase ymmärtääkseni markkinahinnoittelu yhtiöiden välillä. Ja siitä Mankala poikkeus.
Ymmärtääkseni tuo jälkimmäinen. Mankala on juuri voimalan ja sen omistajien välinen sopimus ja hinnoittelu. Mitä omistaja sähkölle tekee on sitten toinen juttu. Osa varmaan menee pörssiin, osa omaan käyttöön. Ja omassakin käytössä varmaan keskustellaan siirtohinnasta - avaa taas mahdollisuuden tuloksen siirtelyyn konsernin sisällä.
Käsittääkseni jälkimmäinen on lähempänä todellisuutta. Mankalayhtiön omistajat ovat joka tapauksessa sen verran suuria toimijoita, että käyvät aktiivista sähkökauppaa, ostavat ja myyvät. Jopa sellainen suurkuluttaja, jolla ei ole omaa tuotantoa voi välillä myydä, jos on sopinut osavansa jonkin kiinteän tehon, mutta jokin konekokonaisuus seisoo. Sähkön ostosta on tehty sitova sopimus kolmannen myyjän kanssa tehon ja aikataulun osalta (käytännössä tehdään sitten selvitys kantaverkkoyhtiölle määristä ja hoidetaan sitten korvaus; tuossa tapauksessahan ei pörssihinnalla ole kuin teoreettinen merkitys, kun määrät, aikataulut ja hinnat on lyöty lukkoon ennakolta; Fingrid lienee kiinnostunut vain välitetyn sähkön määrästä, eli tilien on mentävä tasan ja jolleivat mene, sitten on joko sovittava säätösähköstä tai maksettava oletustariffin mukaan tasapainotuspalvelusta -- menee kai lähinnä säätösähkön pörssihintojen perusteella + jokin sakkomainen lisä?).
Toisin kun kuluttajien osalta, sähköä ei kuluteta ja tehdä tarpeen mukaan, vaan aina sovitun aikataulun mukaan sovittu määrä (myös tuulivoimalla on noin). Ellei toteudu, on turvauduttava säätösähköön tai viime kädessä Fingridin tasapainotuspalveluihin, kun ei ole kyetty pitämään solmittua sopimusta. Omat tekemiset on kyettävä tuolla ennustamaan ennakolta ja niistä on pidettävä kiinni tai sovittava muiden kanssa kompensointijärjestelyistä. Jos tuuli esimerkiksi yllättäen heikkenee, tilalle on ostettava sähköä jolta kulta, joka kykenee ja haluaa toimittaa.
Tuo myös ehkä rikkoisi Suomelle vahvistettua EU-poikkeusta kartellisäännöistä mankala-tyyppisen voimalan omistuksessa, koska yhteisö selvästi toimii aktiivisena markkinaosapuolena. Kun sitoutuu pörssihintaan, on riittävän passiivinen poikkeuksen kannalta.
Tuohon voisi vielä lisätä/tarkentaa, että verokohtelu liittyy alkujaan vain siihen, syntyykö voimalaitoksen sijaintipaikkakunnalla oikeutta piilevään osinkotuottoon ja siten kunnallisveroa. Oikeudet päättivät 1960-luvulla, että ei synny, vaan voitto syntyy vasta sähköä edelleen myytäessä (jos syntyy, kuten yleensä syntyykin). Maakunnat jäävät siten nuolemaan näppejään ja verot liikevoitosta maksetaan yhtiön pääkonttorin sijaintipaikkaan, käytännössä usein Helsinkiin. Toki vesi- ja ydinvoimaloista ym. saa kiinteistöveroakin, joka tietenkin perustuu kiinteistön sijaintiin.
Viimeksi muokattu:
Ydinvoimaa tehtiin 2020 Suomessa 22 TWh. Sattumoisin juuri saman verran on eroa tuotannon ja pörssimyynnin välillä. Vai onko sattumaa?
Tietysti siitä verkon kautta kulkemisesta pitää jotain maksaa ja ottaa huomioon tietysti tuotannosta aiheutuvat kulut yms mutta lähinnä hain tässä sitä että jos voimayhtiö X omistaa vesivoimalan tai vaikka sen voimalan siivun jostain ydinvoimalasta voi myydä sitä sähköään edullisemmin kuin mitä siitä tulee pörssin kautta kierrättämällä?
Eri yhtilöillä on varmaan erilaisia tavoitteita. Pienillä yhtiöllä tuottaa paikallisesti kohtuullisen hintaista sähköä ja vastaavasti jollain muulla tuottaa maksimaalisesti voittoa. Omistussuhteissa voi olla myös merkittäviä eroja. Osan omistaa sijoittajat ja osan osakkaat/asiakkaat.
Tässä on myös mainittu että Fortumin kaikki sähkö kiertää myös pörssin kautta.
Käykö tässä niin että etelämpää unionin maat haluavat entistä enemmän rakentaa siirtolinjoja Suomeen? Täällä sitten tuulivoimayhtiö kerrallaan saunotetaan kunnan isäntiä jotta saadaan tuulimyllyjä seutu täyteen kunta kerrallaan, metsää matalaksi, hiekkateitä ja siirtolinjoja maastoon sekä 100 tonnia betonia per mylly.. Tämän jälkeen haitat ilot ovat täällä Suomessa ja etelämpänä vieläkin mukavampaa vihreää sähköä kuluttaessa hymyssä suin vihreää hyvää hyristen. Voittajakuntaan jää jokunen satatonnia per kunta kiinteistöveroja joilla saatiin markkinoitu voimaloiden ihanuus kylän viereen ja osa lähempänäkin koska oli voimalinja ja tie siinä sopivasti hollilla. Väläytettiin jopa että voisi kait sitä kunnallisveroprosenttiakin laskea parilla yksiköllä. Tietenkään kunnan pohjaton kaivo ei sellaista mahdollista mutta ideana kaunis. Kaikesta huolimatta mielialaa nostaa jatkuva matalataajuinen jyly ja pauhu kodissa, sekä pimeinä iltoina valoshow kylässä strobojen viestittäessä lentokoneille että täällä sitä tehdään sähköä, vähän kuin jatkuva ilotus kuin uuden vuoden juhlat vuoden vaihtuessa konsanaan. Hulluhan pitäisi olla jos sellaisesta ei pitäisi. Sitä eläessä alkaa jo tuntumaan että vaikkei sitä veroprosentin alennusta tullutkaan niin tästähän voisi jopa maksaa. Ja sitten aikanaan tästä ihanuudesta saa kyläläiset kertoa elämänkerroissaan että millaista raskastuulivoimateollisuuspuistoelämää vietettiinkään samalla tapaa kuin intiaanit Ameriikan ihmemaassa suloisissa reservaateissaan. Heillä oli ne pelikasinot mutta meillä oli .. no.. hmm .. no oli täällä paljon hienompaa 
Sähköäkin tuotetaan kovin erilaisissa olosuhteissa. Jonkin puunjalostuskombinaatin sellutehtaan sähköntuotannon kierrättäminen kokonaan pörssin kautta tuntuu keinotekoiselta, jos merkittävä osa sähköstä siirretään ja kulutetaan laitoksen sisäisessä verkossa. Tuo silti tilastoidaan kokonaisuudessaan sähkön tuotannoksi (ja siitä yleensä joutuu maksamaan sähköveroa energiaperusteella, toki yleensä alhaisen tariffin mukaan). Joillakin kunnallisilla tai muilla paikallisislla sähkölaitoksilla voi olla hiukan saman tapainen tilanne.
No, jäähän tänne pystytyksen ja huollon palkat, itse sähkö ja sen halventumisen tarjoama mahdollisuus rakentaa ja pyuörittää energiaintensiivistä tuotantoa ja tehdä energiaintensiivisiä tuotteita. Väittäisin, että tuon tuloksena Suomeen voi jäädä enemmän käteen kuin aikojen kuluessa on jäänyt metsistä, joiden puuston jalostuksella ja viennillä Suomi on suurelta osin rakennettu. Kyllä tuo metsätalouskin on paikallisia haittoja aiheuttanut. Voimajohtojen ja kansainvälisten siirtoyhteyksien rakentaminen ei onnistu ilman Fingridin suostumusta ja sehän puolestaan on täysin Suomen valtion ja eläkevakuutusyhtiöiden kansallisessa omistuksessa ja hallinnassa.
Kyllä hetkellisesti jotain jää, mutta voimalat tulevat afaik aika pitkälle(täysin?) ulkomailta nykyään. Myös pystytysporukat joita näkyy pohjoisessa eivät montaa suomen sanaa ole virkkoneet. Varmasti suomalaisiakin yrittäjiä työllistetään rakennusvaiheessa, mutta se on kerta liipaisu ja siinä se. Hallinta on joillakin firmoilla etänä ulkomailta. Sitä en tiedä maksaako voimalan omistaja myymästään sähköstä jotain veroja ja jos maksaa onko siinäkin tehty McDonaldsit ym. että suomalainen tytäryhtiö tekee ns. aina tappiota. No laki mahdollistaa tällaisen ja kaikki muu onkin sitten etiikkaa/moraalia.. ja onko yrityksillä sellaista. Viisaammat jatkakoot tästä.
Mutta ne isoimmat kysymykset eli kuka joutuu asumaan voimaloiden lähellä. Niin hienoa eteeristä kuvaa kuin maalataankin mediassa sanalla tuulipuistot.. Kyllä ne ovat RASKASteollisuusalueita. Suosittelen jokaiselle asumaan läheisyydessä arkea ja juhlaa, sen jälkeen voidaan esittää samat kysymykset uusiksi. Ja onhan näihin luontojärjestötkin ottaneet kantaa kuinka paljon hyönteisiä ym. heittää henkensä ja arkijärjelläkin kun noita huoltoteitä ja raivauksia katselee lähes neitseellisessä metsässä niin vaikea nähdä mitään vihreää siinä. Ja niin, olen ydinvoiman kannattaja joten se on minun ratkaisuehdotukseni, kun monesti sellaista keskustelussa penätään mikäli epäkohtia tuo julki.
Kesälomareissulla tuli ihmeteltyä miten tiheästi Saksassa on tuulivoimaa. Jopa Münchenissä on suurehko voimala Allianz-areenan vieressä (Bayern Münchenin kotikenttä) kehätien varressa, kehän sisäpuolella. Tuo vastaa suunnilleen sitä jos Helsingissä Kehä III varteen pystytettäisiin mylly.
Saksassa tuulivoiman suosio on jo laskenut. Kaikki ei varmaan halua niitä myllyjä joka paikkaa täyteen. Samoin jossain Ranskalaisessa uutisessa näytti lukevan että idyllistä Ranskalaista maisemaa ei haluta pilata joten -> myllyt merelle. Tanskassa suuntaus on sama.
Suomessa todennäköisesti yhtiöt ehtivät rakentamaan joka paikan täyteen ennenkuin vastustus kasvaa riittävästi. Ja sinällään tämä on toki harvaan asuttu maa.
- Tila