Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2022

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
janti sanoi:
Ruotsissa tulossa ydinvoimala ja yksi ydinvoimalan turbiini takaisin verkkoon
Klikkaa laajentaaksesi...
Eipä ole tullut päivitystä tuohon Ringhals 3 UMM, eikä laitos ole verkossa luvattuna ajankohtana??

Nord Pool - UMM Platform

umm.nordpoolgroup.com umm.nordpoolgroup.com
1656517131583.png
 
Tuossa kokeeksi otin pörssisähkön, mutta nyt viime päivät on menty 20...30 c/kWh vuorokauden keskihinnalla.
Muutamaa halpaa yön tuntia kuormittamalla pääsee 20 c/kWh keskihintaan ja ainoastaan sähkiksen akkua lataamalla nyt halvimpien tarjolla olevien sopimusten 12 c/kWh tasolle.
Perheen kulutustottumuksiin en ole puuttunut, jotta vertailu olisi realistisempi.
"Pikavoittoja" ei siis ole luvassa, enkä odota sähkön tuotannon tilanteen merkittävästi parantuvan lähiaikoina. Valtakunnan kulutus puolella ollaan varmaan kohta minimitasolla kesälomien alkaessa pyöriä.
 
Tuo pörssisähkön hinta näyttää olevan aamuyöllä viisi tuntia halpaa, tosin aina ei ole näin, mutta keskimäärin. Henkilökohtaisesti mietin, että jos lattialämmitykset, vesiboilerin ja ulkorakennuksen lämmitykset löisi sopivalla ohjausautomaatiolla talvikaudeksi tehot täysille alkamaan klo 1 ja päättymään klo 5.59, teho reilusti alemmas siis tai pumpulla kierrätystä tms., niin siinä voisi pärjätä. Tosin viileneehän nuo parinkymmenen tunnin aikana ihan reilusti. Toki ensi talvena voi olla, että tuo aamun aikakin on jo hinnoissaan. Nimimerkki zigbee tms-kokeiluja mielessä.
 
Jussi1979 sanoi:
Henkilökohtaisesti mietin, että jos lattialämmitykset, vesiboilerin ja ulkorakennuksen lämmitykset löisi sopivalla ohjausautomaatiolla talvikaudeksi tehot täysille alkamaan klo 1 ja päättymään klo 5.59, teho reilusti alemmas siis tai pumpulla kierrätystä tms., niin siinä voisi pärjätä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo lähes ilmainen aamuyö on kesäaikainen ilmiö. Talvella ei ainakaan esiinny kuin lauhaa ilmaa tuovan myrskyn yhteydessä, jos silloinkaan aikaisemman kokemuksen perusteella. Silloin, kun lämmitystä tarvitaan, sähköä menee paljon yölläkin ja hinnat ovat yöllä lähellä päiväaikaisia (jos talvella nyt varsinaista päivää edes on). Toki sähkö on yleensä öisin halvempaa kuin päiväsaikaan ("kalenterin" ajankohtamääritteillä).
 
kotte sanoi:
Tuo lähes ilmainen aamuyö on kesäaikainen ilmiö. Talvella ei ainakaan esiinny kuin lauhaa ilmaa tuovan myrskyn yhteydessä, jos silloinkaan aikaisemman kokemuksen perusteella. Silloin, kun lämmitystä tarvitaan, sähköä menee paljon yölläkin ja hinnat ovat yöllä lähellä päiväaikaisia (jos talvella nyt varsinaista päivää edes on). Toki sähkö on yleensä öisin halvempaa kuin päiväsaikaan ("kalenterin" ajankohtamääritteillä).
Klikkaa laajentaaksesi...
Totta, mutta kun nyt katsoin toteutuneita esim. tammikuulta, niin on siellä kuitenkin ehkä keskimäärin puoleen hintaan tuo aamu. Toki tässä voi nousta haasteeksi, että jos se puoleen hintaan on vaikkapa 20 tai 30 centtiä, niin vaikeaksi menee, mutta selkeästi edullisin ajankohta keskimäärin tuo on. Jos uusi reaktori ikinä saadaan verkkoon, niin näillä automaatiojärjestelmillä pörssisähkö voi näyttäytyä joillekin jopa kiinnostavana.
 
Kyllä on kallista sähköä viikonlopuks(tuossa hinnat alvittomia). OL1 huoltoseisakki näkyy. Saa nähdä mitä hinnat ovat maanantain osalta. :hmm:
1657367274789.png

Euroopassa muuten taitaa tuulla paljon kun on jopa negatiivisia hintoja ja samaan aikaan hiili palaa saksassa...
1657369777069.png
 
Viimeksi muokattu:
Joo, suomi maailman kalleimpia maita, ellei tosiasiassa kallein, ei ole aivan tuulesta temmattu väite.
Ja palkkoja ja korvauksia on kova hinku leikkaamaan, kun kuulemma liikaa saadaan.
 
Screenshot_20220710-210308_Samsung Internet.jpg

Olkiluoto 1 meni viikoksi seisokkiin su-iltana niin hetihän se näkyy hinnassa. Rajasähkön suhteen tehtävä pörssikauppa on tosi herkkää tuotannon muutoksille.

Kääntäen/positiivisesti OL3 vauhtiin ensikesäksi niin hinnat ovat ihan toisenlaiset. Ja tuulivoimaa tulee paljon lisää kokoajan = halpoja pätkiä ja heiluntaa luvassa.
 
Jykke76 sanoi:
Kehtaako ruinata lähdekoodia malliksi jos virittelisi itselle myös? Harmi jos tuo sahko.tk jää hajalle..
Klikkaa laajentaaksesi...
Muuten voisi ehkä ajatella sitä itse sivun lähdekoodia, mutta toteutin tuon Azuren päällä pyörimään microsoftin tekniikoilla harjoittelumielessä, niin siitä ei sellaisenaan suoraan ole paljoa iloa. Vaatii taustalle CosmosDB:n ja hakee vähän luvattomasti Nordpoolin datasta tiedot. Pitäisi koodailla uusi versio joka käyttää EU:n julkisen datan rajapintaa (entso-e) ja vähemmän spesifejä tekniikoita. Noita saattaa olla jo valmiitakin toteutuksia ainakin tuohon datan hakuun
 
janti sanoi:
Huomenna SE3 ja SE4 alueella negaatiivisia tuntihintoja, samaan aikaan Suomessa 200 €/MWh
Klikkaa laajentaaksesi...
Saksassa ja Tanskassakin käy hinta pakkasen puolella alkuiltapäivästä, vaikka yöllä on jopa Suomeakin kalliimpaa (eli tuulee huonosti, mutta paistaa hyvin). Silloin, kun kulutus on siedettävää, Ruotsin sisäiset siirtoyhteydet riittävät ja pohjoisesta saa halpaa sähköä eteläiseen Ruotsiin. Etelä-Norjaan ja Suomeen ei tuontijohtojen kapasiteetti tuolta suunnalta enää riitä.
 
Mistä Suomen kalliit sähkön hinnat johtuvat? Jos keski-ja etelä Euroopassa nähdään välillä negatiivisia hintoja niin miksi ne ei näy täällä? Miksi Ruotsissa tai Norjassa on moninkertaisesti halvempaa jopa tilanteissa, missä oman maan tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta?
 
Telehell sanoi:
Mistä Suomen kalliit sähkön hinnat johtuvat? Jos keski-ja etelä Euroopassa nähdään välillä negatiivisia hintoja niin miksi ne ei näy täällä? Miksi Ruotsissa tai Norjassa on moninkertaisesti halvempaa jopa tilanteissa, missä oman maan tuotanto ei riitä kattamaan kulutusta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Suomessa tuotantoa on niin paljon vähemmän kuin kulutusta ja siirtoyhteydet eivät riitä paikkaamaan vajetta. Venäjän yhteyden sulku oleellisimpana tällä hetkellä.

Kts. https://elstatistik.se/
 
fraatti sanoi:
Suomessa tuotantoa on niin paljon vähemmän kuin kulutusta ja siirtoyhteydet eivät riitä paikkaamaan vajetta. Venäjän yhteyden sulku oleellisimpana tällä hetkellä.

Kts. https://elstatistik.se/
Klikkaa laajentaaksesi...
Onko siis siirtoyhteyksien kunnosta/kapasiteetista kyse vai jostain poliittisesta syystä. Norjassakin tällä hetkellä kulutus ylittää tuotannon ja tuontisähkön määrä lähes sama mitä Suomessa, silti hintaero on jonkinmoinen.
 
Tämän hetkinen hintataso valuu nyt tuolta etelän suunnalta.
Niin kauan kuin tuo siirtoyhteys tuonne Viron suuntaan ei ole täynnä, niin hinta tullee tuosta suunnasta.

OL1 näkyy kyllä huomisen hinnoissa, 40% edullisempi maanantai kuin viime viikolla.

1658056615397.png
 
VesA sanoi:
kun ei tuule.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ruotsissa näyttää tulevan jatkuvasti n. 5 GW tuulivoimaa viime päivinä. Suomessa pääosin alle 1 GW, vaikka täälläkin on tuullut ihan reippaasti, ainakin Suomenlahdella ja Saaristomerellä.

Ruotsissa taitaa olla n. 3-kertaisesti tuulivoimaa Suomeen verrattuna. Suomessa on rakenteilla yli 4 GW, joten 1-2 vuodessa taitaa yli tuplaantua tuulivoima Suomessa. Tulisko silloin jo edes 2 GW ilman myrskyä? Se ja OL3 tekisi Suomesta jo omavaraisen ellei ole tyyntä?

Onkos Ruotsissa tuulivoima tuottoisampaa nimellistehoonsa nähden? Siellä tietysti on korkeampia vuoria ja länsirannikko toisella merialueella.
 
janti sanoi:
Niin kauan kuin tuo siirtoyhteys tuonne Viron suuntaan ei ole täynnä, niin hinta tullee tuosta suunnasta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Miksi se ei ole täynnä ja miksi vastaavasti Ruotsista Suomeen ja Liettuaan linjat ovat täynnä? Siis koko Ruotsi pysyy halpana, mutta Suomi on kiinni Baltian kalliissa hintatasossa.

Nyt kun OL1 jo käy ilmeisesti 600 MW teholla Suomen vesivoiman tehoa laskettiin reilusti. Miksi?
 
jmaja sanoi:
Onkos Ruotsissa tuulivoima tuottoisampaa nimellistehoonsa nähden? Siellä tietysti on korkeampia vuoria ja länsirannikko toisella merialueella
Klikkaa laajentaaksesi...
Voi se olla tasaisempaa jos voimaloita on laajemmalla alueella. Suomen tuulivoima on pääosin Pohjanmaalla - jos siellä ei tuule ei ole tuulisähköä.
 
jmaja sanoi:
Miksi se ei ole täynnä ja miksi vastaavasti Ruotsista Suomeen ja Liettuaan linjat ovat täynnä? Siis koko Ruotsi pysyy halpana, mutta Suomi on kiinni Baltian kalliissa hintatasossa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ruotsin (talviaikaan) alitehoinen voimansiirron runkoverkko riittää siirtämään kesän loma-ajan kulutuksen pohjoisesta etelään, missä vettä pohjoisen Ruotsin ja Norjan varastoaltaisssa yllin kyllin, minkä ohella siellä ei ole tuuletontakaan. OL1:n ylimääräinen korjauseisokki vei Suomen tuotannon niin alas, ettei johtojen kapasiteetti Ruotsista Suomeen enää riitä Suomen oman kulutuksen kattamiseen ja sen ohella vetämään Viron yhteyksiä tappiin.

Kuten @janti :n liittämästä kartasta näkyy, eipä riitä johdot Etelä-Norjaankaan (norjalaiset eivät ole rakentaneet perinteisesti riittävän järeitä yhteyksiä Ruotsiin ja heidän sisäiset yhteytensä ovat vielä heikommat, mutta toki maantiede on pätevä perustelu).

Viime päivinä Keski-Euroopassa, Tanskassa ja Etelä-Ruotsissakin on usein keskellä päivää ollut poikkeuksellisen halvat hinnat, mihin syynä on puolestaan ollut erityisesti Saksan suuri aurinkovoimakapasiteetti, joka aiheuttaa tuotantohuipun sikäläisen keskipäivän aikoihin. Suomeen tuota ei riitä, kun siirtokapasiteettia ei noin pitkälle matkalle ole vapaana.
 
jmaja sanoi:
Nyt kun OL1 jo käy ilmeisesti 600 MW teholla Suomen vesivoiman tehoa laskettiin reilusti. Miksi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Ettei vesi lopu varastoista. Itse olen katsellut kauhulla jo päiviä Suomen suurta vesivoimatuotantoa, jota ei kestävästi pysty pitämään kauaa yllä. Jos altaat kuivuvat kriittiselle rajalle, sähkön hinta rupeaa heilumaan aivan hirveästi, mistä tähän mennessä nähty vain esimakua.
 
tuossa meidän rannassa on 76.10........keskikorkeus 75.90, joten ei se ihan nopeasti lopu kun virtaamatkin on hyvät
vasta viimepäivinä on alkanut nousu taittua joten tämän vuoden puolella ei mitiä hätiä
 
korsteeni sanoi:
tuossa meidän rannassa on 76.10........keskikorkeus 75.90, joten ei se ihan nopeasti lopu kun virtaamatkin on hyvät
vasta viimepäivinä on alkanut nousu taittua joten tämän vuoden puolella ei mitiä hätiä
Klikkaa laajentaaksesi...

Sähkön kulutuskin on kesällä vähäistä, mutta kasvaa, kun lomakaudesta on selvitty ja ilma viilenee. Monesti on ollut kuivia ja vähätuulisia alkusyksyjä, Loviisan ydinvoimaloiden vuosihuollot alkavat jne. Mutta kun sähköstä on pulaa ja vesivarastossa pinta ei ole lähellä huippua, vesivaraston omistajat voivat hinnoitella sähkönsä miten lystäävät ja kaupaksi silti menee tuohon hintaan. Pois tuo ylimäärin käytetty vesi kuitenkin on myöhemmistä tienisteistä, ellei taivas sitten aukene odotusten vastaisesti jo loppukesästä ja alkusyksystä vedenpaisumukseen. Vanhojen tilastojen pohjaltahan vesivarasto päivittäin hinnoitellaan ja paras hinta tietenkin pyritään saamaan niin, että korkeimman odotetun hintatason aikana on kunnolla myytävää eikä varasto välillä täyty niin, että on myytävä myöhemmin puoli-ilmaiseksi, ettei vielä myöhemmin tarvitse juoksuttaa täysin ilmaiseksi patojen ohitse.
 
Miten tuo siirtoyhteys täynnä määritellään? Tänään näyttää Pohjois-Ruotsista tuleva teho vaihtelevan ainakin 1222-1532 MW, mutta missään vaiheessa ei hinta ollut sama linjan molemmissa päissä.

Vaikkapa 16.7.2021 näytti hinnat olevan samat vasta tehon ollessa luokkaa 500 MW. Onko tuossa joku aikaikkuna, jonka tehoennuste pitää pysyä alle jonkun rajan?

www.fingrid.fi

Itämeren alueen sähköjärjestelmän tila

www.fingrid.fi
 
janti sanoi:
Viron yhteys on noin 1000 MW, silloin kun se siirtyy = "täynnä".
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuntuu olevan hiukan monimutkaisempaa tuon Pohjois-Ruotsin yhteyden perusteella.

Edit: Tuosta linkistäni tietysti näkyy vain toteutunut siirto. Ehkä on myyty koko kapasiteetti, mutta ei ole tarvittukaan.
 
Viimeksi muokattu:
jmaja sanoi:
Tuntuu olevan hiukan monimutkaisempaa tuon Pohjois-Ruotsin yhteyden perusteella.
Klikkaa laajentaaksesi...
Noissa on muitakin reunaehtoja. Vaikka rajan yli on kapasiteetti 1500MW, ei johto hiukan kauempana ehkä kestä, kun vaikkapa osa kapasiteetista on varattu verkon stabiilisuuden ylläpitoon ja jokin huoltotoimenpide vaikuttaa kapasiteettiin. Esimerkiksi jonkin paikallisen voimalan huolto voi vaikuttaa sähkön siirtoreittiin niin, että kapasiteetti laskee väliaikaisen pullonkaulan takia. Hinta-alueen sisäistä siirtoa ei vähennetä sillä perusteella, että vienti vaatisi enemmän (koko hinta-alueen idea on, että siirtokapasiteetti riittää tuolla eikä alueen rajoja muuteta poikkeustilanteen takia). Ruotsin puolella sähköverkossa on enemmän historiallisia kummallisuuksia kuin Suomessa.
 
Tila
Ei avoinna uusille viesteille.
Takaisin
Ylös Bottom