Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2022

Tila
Keskustelu on suljettu.
K

kaihakki

Vakionaama
Loistavaa. Tähän dokuun pitää perehtyä sikäli kun siitä jotain ymmärtää. Heti alussa on jo tärkeä linjaus:
"EUPHEMIA (acronym for Pan-European Hybrid Electricity Market Integration Algorithm). Since February 2014, EUPHEMIA is progressively used to calculate energy allocation and electricity prices across Europe, maximizing the overall welfare and increasing the transparency of the computation of prices and flows."

Eli hyvinvointia maksimoidaan.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
katve sanoi:
Edeltävä sana 'omistajien' tai 'tuottajien' oli jäänyt pois ;D
Klikkaa laajentaaksesi..
Nimenomaan on todistettu, että aidosti toteutettuna tuo optimoi omistaja-tuottajien ja asiakkaiden yhteisen kokonaisedun. Omistajien etua voi toteuttaa paremmin erilaisilla jäykillä järjestelyillä, koska omistaja-tuottajat pystyvät sitten kehittelemään kaikenlaisia kartelleja ja ologipoleja muistuttavia rakenteita paremmin piilossa.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Mikä ihme nosti aamuyöstä Suomessa kulutusta ~1000MW noin tunnin ajaksi tänä aamuna?

1663821954045.png
 
H

huugo

Vakionaama
SE3:een pitäisi olla tehorajoitus Suomen suunnasta= ei vientiä ollenkaan Suomesta. Mutta pieniä määriä mennyt aikaisemmin, mutta nyt jo reilusti.

Tuo "tuo" entistä varmemmin SE3:n hinnat = puuttuva ydinvoimala 1100 MW tammikuun loppuun hinnat Suomeen.

1663823202112.png
 
K

Koelli

Aktiivinen jäsen
bungle sanoi:
Vielä kun tämä kysyntäjousto kehittyy, niin pitää Suomen aina käynnistää varavoimaloita halvimman sähkön aikaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
No, ehkä se sitten ei tule ihan niin yllätyksenä se tehopiikki - jolloinka sellaista erityisen halpaa aikaikkunaa ihannetilanteessa ei edes tulisi. :rolleyes:
 
L

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Koelli sanoi:
No, ehkä se sitten ei tule ihan niin yllätyksenä se tehopiikki - jolloinka sellaista erityisen halpaa aikaikkunaa ihannetilanteessa ei edes tulisi. :rolleyes:
Klikkaa laajentaaksesi..
Pitäiskö tässä sitten kysyntäjoustoon kykenevien toivoa, että mahdollisimman harva tekisi kysyntäjoustoa, jotta pääsevät itse hyötymään hintavaihteluista kaikkein eniten? :)
 
K

Koelli

Aktiivinen jäsen
Lauri H sanoi:
Pitäiskö tässä sitten kysyntäjoustoon kykenevien toivoa, että mahdollisimman harva tekisi kysyntäjoustoa, jotta pääsevät itse hyötymään hintavaihteluista kaikkein eniten? :)
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyllä ja ei. Kansantaloudellisesti kaikki hyötyisivät kysyntäjoustosta, joka korvaisi yksilötason hyödyn moninverroin.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Koelli sanoi:
No, ehkä se sitten ei tule ihan niin yllätyksenä se tehopiikki - jolloinka sellaista erityisen halpaa aikaikkunaa ihannetilanteessa ei edes tulisi
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo lienee aika haastavaa pörssikaupan kannalta. Siellä pitää antaa tarjoukset tietämättä millainen tulee olemaan hinta. Sitten toteutunut hinta ohjaa kulutusta. Pitäisi olla monta iteraatiokierrosta, jotta saataisiin takaisinkytkentä hinnan ja kulutuksen välille.
 
K

Koelli

Aktiivinen jäsen
jmaja sanoi:
Tuo lienee aika haastavaa pörssikaupan kannalta. Siellä pitää antaa tarjoukset tietämättä millainen tulee olemaan hinta. Sitten toteutunut hinta ohjaa kulutusta. Pitäisi olla monta iteraatiokierrosta, jotta saataisiin takaisinkytkentä hinnan ja kulutuksen välille.
Klikkaa laajentaaksesi..
Onko? Käytännössä tulevaisuudessa tuulivoima ylitse muiden määrittää hintatason ja samalla kysynytäjouston salliessa, kysynnän. Eikä tämä tietenkään tapahdu yhdessä yössä, joten hintatasot pitäisi olla mahdollista määrittää yhdellä iteraatiolla, koska näistä kahdesta muuttujasta kumpikaan ei tule "yllätyksenä".

Niin. Ensivaiheessa, tuulivoima tulee paiskomaan hintoja ylös-alas, riippuen tuulivoimatuotannosta, mutta ajan kanssa tilanne tasoittuu väistämättäkin, jolloin itse asiassa yhteiskuntamme tulee juurikin taipumaan kysyntäjoustoon, kun tällä hetkellä tuotanto on se, joka joustaa.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Koelli sanoi:
Kansantaloudellisesti kaikki hyötyisivät kysyntäjoustosta, joka korvaisi yksilötason hyödyn moninverroin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mitä tarkoitetaan kysyntäjoustolla tässä? En olisi varma, että hyvin laajasta hintaohjauskäytöstä olisi kansantaloudellista hyötyä. Antamalla ohjausvalta Fingridille tms. voisi ollakin.

Jos nyt ajatellaan, että Suomessa olisi vaikkapa 5 GW keskimääräinen lämmityssähkön (suorasähkö + lämpöpumput) tarve pakkaspäivänä. Tuon voi totetuttaa kutakuinkin tasaisena 5 GW, halvimmille tunneille keskitetyllä 10-15 GW tai sitten kokonaiskulutusta tasapainossa pitävällä 3-7 GW.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Koelli sanoi:
Onko? Käytännössä tulevaisuudessa tuulivoima ylitse muiden määrittää hintatason ja samalla kysynytäjouston salliessa, kysynnän. Eikä tämä tietenkään tapahdu yhdessä yössä, joten hintatasot pitäisi olla mahdollista määrittää yhdellä iteraatiolla, koska näistä kahdesta muuttujasta kumpikaan ei tule "yllätyksenä".
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuleehan hintaan helposti suuria hyppäyksiä pienistäkin määrämuutoksista. Erityisesti siirtolinjan kapasiteetin rajoilla, mutta myös tarjouksien mukaan.

Jos sinä nyt tekisit ostotarjouksen kuluttajille myytävästä sähköstä, mistä tiedät mitä muut tarjoavat ja miten myyjät tarjoavat. Ostatko 5 GW vai 8 GW? Tuleeko tunnista halpa, jolloin kaikilla on boileri päällä ja lämmitys tapissa vai kallis, jolloin ei ole.

Oliko jo edellinen tunti halpa, jolloin boileri on jo kuuma ja sähköä ei enää menekään?

Jos iteroidaan, suppeneeko iteraatio vai värähteleekö hinta vaikkapa Pohjois-Ruotsin siirtolinjan ollessa täysi joka toisella iteraatiolla?
 
T

tet

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
Mikä ihme nosti aamuyöstä Suomessa kulutusta ~1000MW noin tunnin ajaksi tänä aamuna?
Klikkaa laajentaaksesi..
Veikkaan mittausvirhettä, ei Suomessa ole yhtä noin suurta kuluttajaa. Tornion terästehdas on suurin kuluttaja Suomessa, sekään ei ota puoliakaan tuosta.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Tuo lienee aika haastavaa pörssikaupan kannalta. Siellä pitää antaa tarjoukset tietämättä millainen tulee olemaan hinta. Sitten toteutunut hinta ohjaa kulutusta. Pitäisi olla monta iteraatiokierrosta, jotta saataisiin takaisinkytkentä hinnan ja kulutuksen välille.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuottajat ja sähkön myyjät nyt joka tapauksessa joutuvat vuorokautta ennakolta myymään ja ostamaan kunkin tunnin sähkömääränsä sitovasti, mutta noilla vuorokausimarkkinoilla on perinteisesti ajettu takaa sitä, että riittävä määrä voimalaitoksia on käytettävissä ja sähkön myyjät (käytännössä siirtoyhtiöt) osaavat kutakuinkin arvioida, miten paljon heidän asiakkaansa sähköä kuluttavat. Tuulivoiman tuotantomäärät esimerkiksi perustuvat kantaverkkoyhtiön tuulivoiman tuotantoennusteeseen.

Siltä osin, kun joku ei pysy tuotantositoumuksessaan tai käyttää sähköä eri määrän, mihin on sitoutunut, on turvauduttava päivän sisäisiin markkinoihin ja sovittava siellä tehdyillä kaupoilla poikkeman kompensoinnista toisen osapuolen kanssa. Tämän jälkeenkin voi vielä jäädä epäbalanssia teknisistä syistä, mutta on kantaverkkoyhtiön vastuulla huolehtia itse verkon teknisestä tasapainoista. Lasku tulee sitten perästä sille, joka on tuollaisen sopimuksettoman poikkeaman aiheuttanut. Vuorokausimarkkinoiden ansioista yleensä on ylimäärä säätämiskelpoista tuotantoa verkossa, jolla teknistä tasapainoa kyetään hallitsemaan (etenkin vesivoimaa, rajajohtoja ja joskus yhteistuotantovoimaa).
 
T

tet

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Tuo lienee aika haastavaa pörssikaupan kannalta. Siellä pitää antaa tarjoukset tietämättä millainen tulee olemaan hinta. Sitten toteutunut hinta ohjaa kulutusta. Pitäisi olla monta iteraatiokierrosta, jotta saataisiin takaisinkytkentä hinnan ja kulutuksen välille.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos olen oikein käsittänyt, niin tarjouksien periaate on että "haluan ostaa määrän X, jos hinta on alle Y". Näitä voidaan sitten tehdä kuinka monta tahansa. Jokaisella yleensä on minimimäärä, jonka tarvitsee välttämättä, sen verran tarjoudutaan ostamaan maksimihinnalla. Sitten lisätarjouksilla tarjoudutaan ostamaan lisää, jos hinta jää jonkin oman "kipurajan" alle.

Samalla lailla tuottajien myyntitarjouksissa: "haluan myydä määrän X, jos hinta on yli Y". Näistä tarjouksista muodostuu sitten ne kaksi käyrää, joiden leikkauspisteestä löytyy hinta ja tarvittava sähkömäärä. Hyväksytyksi tulevat kaikki tuota hintaa kalliimmat ostotarjoukset, ja kaikki sitä halvemmat myyntitarjoukset. Tällöin kaikki hyväksytyt ostotarjoukset joutuvat pulittamaan korkeintaan sen hinnan, joka tarjoukseen oli merkitty (tai vähemmän). Samoin kaikki hyväksytyt myyntitarjoukset saavat vähintään sen hinnan joka tarjouksessa pyydettiin (tai enemmän).

Homma siis perustuu siihen, että sekä myyjät että ostajat toimivat sokkona, vain omien tarpeidensa ja kykyjensä ohjaamana.
 
M

maanma

Vakionaama
Olen joitakin kertoja ehdottanut, että kuluttajat voisivat ostaa suoraan futuuri pörssi sähköä. Jos esim tietää tarvitsevansa 18MWh ja ostaa sen, niin alikulutus vuonna ylijäämä jäisi myyntiyhtiölle. Ylikulutus ostettaisiin pörssisähkönä siten kuin yhtiö sen on määritellyt
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Homma siis perustuu siihen, että sekä myyjät että ostajat toimivat sokkona, vain omien tarpeidensa ja kykyjensä ohjaamana.
Klikkaa laajentaaksesi..
Niin juuri. On kohtuu helppo ennakoida viikonpäivän, kellonajan ja ulkolämpötilan mukaan paljonko sähköä kuluu, jos ei ole kulutusjoustoa. Kun jousto tulee mukaan, homma vaikeutuu radikaalisti.

Jos ei tiedä hintoja, ei voi tietää joustoja. Hinnat selviävät vasta tarjousten jätön jälkeen.

Jos Suomessa olisi muutama GW pörssihintaohjattua sähköä, näkyisi taatusti GW-luokan virheitä kulutusennusteissa.

Kuka sitten hyötyy, jos halpana tuntina kuluukin muutana GW ennustetta enemmän? Sähkönvälittäjälle se tullee kalliksi. Tuottaja varmaankin voittaa.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Jos ei tiedä hintoja, ei voi tietää joustoja. Hinnat selviävät vasta tarjousten jätön jälkeen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pörssin tarjousmallissa on kyllä mahdollista tavallaan ohjelmoida joustot tarjoukseen. Joskus olin ymmärtäväni tarjousmallikuvioita tankatessani, että tuolla on jatkuviakin malleja, jolla hankittavan sähkön määrän voi sitoa toteutuvaan hintatasoon (samoin tuotannon) joko jatkuvasti tai portaittain ja pörssialgoritmi sitten ratkaisee tasapainolaskelman ottaen tuon huomioon.

Sille sitten ei voi vuorokausimarkkinoiden puitteissa mitään, jollet noudatakaan tarjoustasi, vaikka se hyväksytään (joko tuottajana tai kuluttajana), mutta tuohan on sähköjärjestelmän kannalta vaikea tilanne vuorokausimarkkinoilla muutenkin, koska tarkoitus on nimenomaan säätää, mitkä voimalat käynnistetään seuraavalle vuorokaudella ja mitkä sammutetaan eikä laskettu tuotanto ja kulutus saa erota liian paljon koko aikana. Tuollahan on vain rajoitetusti joustoa, kun käytössä on vain tietty voimalakanta, eli päivän sisäisille säätömarkkinoille varsin äkkiä joudutaan jo teknisistä syistä.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Helenin mukaan pörssisähkösopimuksen omaavien kulutus on laskenut.
Ihmekö tuo jos hinta on paikoitellen 10x aikaisempaan nähden ja vaihtoehdot alkavat olla vähissä :hmm:

– Keräämämme aineiston perusteella voidaan todeta, että pörssisähköasiakkaat ovat vähentäneet energiankulutustaan keskimäärin 15 prosenttia vuoden takaiseen nähden, ja kolmannes näistä asiakkaista pudotti kulutustaan jopa yli 25 prosenttia. Niissä kotitalouksissa, joissa on edelleen voimassa kiinteähintaisen sähkösopimus, vastaavaa kehitystä ei ole havaittavissa. Sähkön hinnalla on siis merkittävä vaikutus kulutukseen, Helenin Data ja tekoäly -yksikön päällikkö Mikko Muurinen toteaa.
www.helen.fi

Pörssisähköasiakkaat vähensivät energiankulutustaan merkittävästi

Energiamurros ja yhteinen huoli sähkön riittävyydestä ovat saaneet Helenin pörssisähköasiakkaat ryhtymään tuumasta toimeen. Pörssisähköön siirtyneet asiakkaamme vähensivät energiankulutustaan 15 prosenttia samalla, kun kiinteähintaisen sähkösopimuksen solmineiden asiakkaiden kulutus pysyi...
www.helen.fi www.helen.fi
 
Skata

Skata

Vakionaama
fraatti sanoi:
Niissä kotitalouksissa, joissa on edelleen voimassa kiinteähintaisen sähkösopimus, vastaavaa kehitystä ei ole havaittavissa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei niin, se on paljon suurempaa. Kiinteähintainen soppari halvalla hinnalla vielä muutaman kuukauden. Kaikki pudotus ei ole vain aurinkoisilta tunneilta. Helen ei vaan viitsii mainostaa, kun paneelit eivät ole heiltä ostettu :cool:
 

Liitteet

  • 600EDDE5-59E6-4E33-89B1-DF08661C2467.jpeg
    600EDDE5-59E6-4E33-89B1-DF08661C2467.jpeg
    72,3 KB · Katsottu: 180
J

jmaja

Hyperaktiivi
Tänään on Hesarissa juttu sähkösopimuksista ja pörssisähkön hyödyntämisestä. Silmiin pistää sähkötekniikan proffan lausunto:
”Jos itse rakentaisin nyt talon, tekisin sinne ehdottomasti vesikiertoisen lattialämmityksen varaajineen. Yhdistäisin sen poistoilman talteen ottavaan lämpöpumppuun. Siinäpä olisi hyvä ja säästöä tekevä yhdistelmä”, Lehtonen summaa.

Miksi PILP ja varaaja? Eihän PILPissä teho riitä varaajan lataamiseen halvan yön aikana eikä sitä voi päivällä sammuttaa, kun ulos ei saisi lämmintä puhaltaa ja jättää tuloilmaa kylmäksi. Suorasähkölläkö hän ajatteli varaajan kuumentaa yöllä?
 
K

kaihakki

Vakionaama
Proffa varmaan tarkoitti varaajan lataamista yöaikaan halvalla pörssisähköllä. Iso varaaja ja paljon vastuksia, niin pärjää helposti vuorokauden.
 
K

kaihakki

Vakionaama
jmaja sanoi:
Ehkä, mutta miksei sitä lataisi VILP/MLP:llä?
Klikkaa laajentaaksesi..
Pointti on halvan hinnan lyhyt aikaisuus. Jos yöllä on esimerkiksi 5 tuntia halpaa, vaikkapa 4 - 10 sentin kwh hintaa, niin kannattaa suoralla sähköllä puskea varaaja kuumaksi yli 90 asteeseen kuten toimittiin aikoinaan yösähkösysteemissä. VILPille ei jää enää kovin paljoa tehtävää.
Tämä on se idea, jota itsekin mietin, kun reilu vuoden päästä loppuu nykyinen kiinteähintainen soppari. Vaikea on kuitenkin tässä vaiheessa vielä ennakoida tulevaa. Voihan olla, että aikanaan saa taas kohtuuhintaisia kiinteitä soppareita.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
kaihakki sanoi:
Pointti on halvan hinnan lyhyt aikaisuus. Jos yöllä on esimerkiksi 5 tuntia halpaa, vaikkapa 4 - 10 sentin kwh hintaa, niin kannattaa suoralla sähköllä puskea varaaja kuumaksi yli 90 asteeseen kuten toimittiin aikoinaan yösähkösysteemissä. VILPille ei jää enää kovin paljoa tehtävää.
Klikkaa laajentaaksesi..
Onko tämä sitten tilanne seuraavat vuosikymmenet tai edes tuleva talvi? Siis yöllä todella halpaa ja päivällä hinta moninkertainen (huomioiden myös siirto ja vero). Itse en ainakaan usko siihen.

Saa VILP/MLP:llä 55-70 C vettä tehtyä ja tehoa on reilusti yli tarpeen kovimpia pakkasia lukuun ottamatta. Sähköä menee reilusti vähemmän.
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Onko tämä sitten tilanne seuraavat vuosikymmenet tai edes tuleva talvi? Siis yöllä todella halpaa ja päivällä hinta moninkertainen (huomioiden myös siirto ja vero). Itse en ainakaan usko siihen.
Klikkaa laajentaaksesi..

Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Itse olen kysynyt, mikä muuttuu esim 10 vuodessa. Auriko ja tuulivoimaa tulee lisää ja silloin on halpaa, muuten kallista. Nythän nähdään mitä tuulivoima tekee sähkön hinnalle, milloin aurinkoenergiaa on yhtä paljon? Vuonna -20 aurinkovoiman nimellisteho taisi olla n. 1/10 tuulivoiman kapasiteetista eli kestänee jonkin aikaa ennen kuin aurinko voima saavuttaa samat mittasuhteet?
 
Viimeksi muokattu:
J

jmaja

Hyperaktiivi
Espejot sanoi:
Nythän nähdään mitä tuulivoima tekee sähkön hinnalle, milloin aurinkoenergiaa on yhtä paljon?
Klikkaa laajentaaksesi..
Aika vaikea on erotella nyt miten juuri tuulivoima vaikuttaa hintaan. Niin sekaisin on energiamarkkinat. Toki kovalla tuulella on yleensä halpaa, erityisesti koko pohjolan kovilla tuulilla.

Vaikea uskoa, että aurinkoenergiaa tulisi yhtä paljon. Ehkä yhtä paljon kuin nyt on tuulivoimaa eli 4 GW, mutta tuskin 10+ GW kuten tuulivoimaa on parin vuoden päästä. Ellei sitten vetyyn tms. saada tungettua kaikki ylimäärä.
 
V

VesA

In Memoriam
jmaja sanoi:
Ellei sitten vetyyn tms. saada tungettua kaikki ylimäärä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Se ei juuri nyt vaikuta lupaavalta - ruotsalaisten suunnitelma sen käyttämiseksi järkyttävissä määrin kaupallisesti on jotenkin hiipinyt jo 2024->2026.
Tuulivoiman huipputehoa alkaa Suomessa rajoittaa se että voimalat nousevat Pohjanmaan kuntiin - nykyiset siirtoyhteydet alkavat ahistaa.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
kaihakki sanoi:
Pointti on halvan hinnan lyhyt aikaisuus. Jos yöllä on esimerkiksi 5 tuntia halpaa, vaikkapa 4 - 10 sentin kwh hintaa, niin kannattaa suoralla sähköllä puskea varaaja kuumaksi yli 90 asteeseen kuten toimittiin aikoinaan yösähkösysteemissä. VILPille ei jää enää kovin paljoa tehtävää.
Tämä on se idea, jota itsekin mietin, kun reilu vuoden päästä loppuu nykyinen kiinteähintainen soppari. Vaikea on kuitenkin tässä vaiheessa vielä ennakoida tulevaa. Voihan olla, että aikanaan saa taas kohtuuhintaisia kiinteitä soppareita.
Klikkaa laajentaaksesi..
Eikös sulla ole iso varaaja jo olemassa? Onko se ollut yösähkökäytössä?
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
Se ei juuri nyt vaikuta lupaavalta - ruotsalaisten suunnitelma sen käyttämiseksi järkyttävissä määrin kaupallisesti on jotenkin hiipinyt jo 2024->2026.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei varmaankaan tule mitään merkittävää ennen 30-lukua ja silloinkin hyötysuhde on varsin huono eli mielekästä vain todella halvoilla hinnoilla. Autojen lataus voi olla potentiaalisempi ja ainakin hyötysuhteeltaan paljon parempi.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom