Sopiihan se periaatteessa ja onkin historiallisessa mielessä mielenkiintoinen kysymys kaikkine kytkentöineen. Faktahan on, että erityisesti fossiilinen CHP on sähkön tuotannon osalta hyvin tehokasta, eli kaasu- tai polttoöljykäyttöinen kombilaitos on (tai oli) mitä ideaalisin sähkön ja lämmön lähde Suomeen. Mutta tuo ei enää toimi kovin hyvin fossiilittomassa maailmassa eikä biopolttoinen CHP ole sähkön tuotannon kannalta läheskään samanveroinen ratkaisu (tuotettuun kaukolämpömäärään nähden sähköä ei tule puoltakaan edellisestä). Toisaalta teollinen CHP on oma maailmansa, eli istuu hyvin sellunkeiton ja paperinvalmistuksen sopivasti painotettuun kombinaatioon ja tuottaa sähköä ja prosessilämpöä melko tasaisesti vuodenajasta riippumatta. Kaukolämpö-CHP kuitenkin natsaa mainiosti sähkölämmityksen kulutusprofiiliin.
Itse kaukolämpö-CHP on historiallisesti mielenkiintoinen kysymys. Väitän, että sähkölämmityksen suuri osuus Suomessa on tuon kylkiäinen. Kuntien omistamat sähkölaitokset haistoivat synergiaedut ja rakensivat CHP-kaukolämpölaitoksia ja edistivät sitten sähkön lisämenekkiä talvikaudella sähkölämmitystä tukemalla. Kaukolämpönä myytävä lämpö tuli melkein ilmaiseksi tuon kaiken kylkiäisenä ja kehitti oravanpyörän, joka vaati lisää sähkölämmitystä samalla kuin uusia voimalaitoksia rakennettiin. Verottaja pian äkkäsi lämmön edullisuuden ja kaikenlaisen overheadin, mitä tuon markkinan kannattavuus toi mukanaan ja iski väliin. Tekniikasta varsin vähän ymmärtävä vihertävä "sähkö tulee töpselistä"-kansanosa ja maaseudulle kallellaan oleva hiukan samansävyinen joukko sitten iskivät silmänsä lämmöntuotannon osuuteen ja säätivät kaikenlaista tuon muuttamiseksi kiinnittämättä huomiota kytkentöihin (eli siihen, että lämmön tuotanto oli pääosin hukkalämpöä ja sen merkitystä oli liioiteltu päästölähteenä moninkertaisesti eikä sähköäkään voi tehdä ilman valtaosaa tuosta hukkalämmöstä, joka tällä menettelyllä pyydystetään hyvin pienellä lisäenergiankäytöllä).
Valitettavasti kuitenkin aika alkaa ohi fossiilisella primäärienergialal tuotetusta lämmöstä tuo mielepideilmaston takia, vaikka vastapainona koko energiamäärä sitten joka tapauksessa kuluu jossakin muualla sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen. Lämpö voidaan luultavasti hankkia ja sen kulutus tasapainottaa halvemmalla jollakin muulla menettelyllä samalla kuin biopolttoaineisiin pohjautuvan CHP-tuotannon kohdalla on silläkin päästöihin ja hyväksyttävyyteen liittyviä riskejä ja haasteita tulevaisuudessa (sen ohella, että sähkön tuotannon rakennusaste ei voi vetää vertoja fossiilispohjaiselle teknologialle etenkään kaasulle ja öljylle).
/img-s3.ilcdn.fi/cb3eba8ed2207e802778bc54c98723ad8b0b8116f27009455ceb16e96db5687c.jpg)
