Juuri näin. Halusin poikkeaman tähän keskusteluun ettei kaikkia sähköä tekeviä laitoksia leimattaisi ahneudesta.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2022
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
On, mutta ei suhteessa pörssihintoihin. Kivihiili ja maakaasu maksavat nyt n. 5-kertsesti edeltävien vuosien hintatasoon nähden. Öljy ei ole erityisen kallista.
Kivihiili + päästöoikeus maksaa nyt vajaat 90 ja maakasu + päästöoikeus n. 130 €/MWh lämpöä. Osan päästöoikeuksista saa ilmaiseksi. Ei noista millään saa Suomen CHP-laitoksille nähtyjä pörssihintoja.
Ei tietenkään, mutta eihän pörssihinnan kuulukaan perustua mihinkään tuotantokustannuksiin, ei missään ole niin säädetty. Pörssikaupan päätehtävä on pitää huolta, että sähköä on joka hetki saatavana se määrä jonka ostajat haluavat ostaa. Kun sähköstä on pulaa, hinta nousee, jotta ostajien ostointo laskisi samassa suhteessa, ja joku jättäisi ostamatta. Ja näin tapahtuu, ihan työssäni tätä katselen harva se viikko yhden ison sähköä kuluttavan "talon" sisältä.
Jossain blogissa väitettiin pörssisääntöjen kieltävän tarjomista kohtuuttomasti kustannuksia kalliimmalla.
Mikä olisi vapaassa toimivassa kilpailussa syy tarjota 500, jos hyvän tuoton saisi jo 200 tai 300? Eihän se yksittäisen tarjoajan huoli pitäisi olla riittääkö sähkö vai ei.
En tiedä, mutta eipä tuollaisia hintapyyntejä hirveästi näytä olevan. Tuossa esim. huomisen puolenpäivän hintakäyrät, ei tuolla nyt näytä 500 € tai yli pyyntiä olevan hyvä jos sataakaan megawattia. Kysyntää olisi ollut näemmä paljon enemmän kuin tuotantoa, mutta onneksi niin alhaisella ostotarjouksella, ettei tullut kauppoja.
Liitetiedostot
Jotenkin se hinta oli pitkään 500 €/MWh eli täytyyhän niitä olla. Ehkä nyt sitten ei ole, jos tietävät, ettei niillä kaupaksi tänään saa.
Kaikki tuntuvat väittävän noiden kalliimpien olevan kivihiiltä ja maakaasua. Ehkä ei ole? Lienee joukossa välillä vesivoimaakin, kun välillä kalliinkin hinnan aikana vesivoimaa on käytössä vain 1 GW paikkeilla.
Mitenhän paljon on halvalla ostetun myyntiä eteenpäin eli ei käytetäkään itse, vaan pienennetään kulutusta?
Näytti olevan ruotsålaisten isoimpien vaikeuksien aikana.. Kun Oskarsham pärähti tulille hinta laski.
Vaikea sanoa mikä oli ratkaisevaa. Lämpötila noisi myös ja koko Eurooppakin on halvempaa. Mutta olihan kallista n. 1 kk.
Sama kävi viime joulukuussa (2021). Mikä lienee joulukuun ongelma. (Kaikkea tuotantoa ei ole vielä joulukuussa ylhäällä?)
Viimeksi muokattu:
Kiteeläinen maitotilallinen otti aggregaatin käyttöön ja huomasi polttoöljyllä tuotetun sähkön tulevan nyt pörssisähköä edullisemmaksi
Pörssisähkön hinta viikon puolivälissä huiteli 60 sentin vaiheilla...Hän käynnisti tilalle sähkökatkojen varalta hankitun dieselaggregaatin...
..”Viime päivien pörssisähkön hinnalla sähkön tuottaminen aggregaatilla tulee halvemmaksi kuin sen ostaminen. Jos sähkö maksaa 60 senttiä, niin meidän navetan kulutuksella se maksaa päivässä 260 euroa. Aggregaatilla tuotettuna sama energia syntyy yli sata euroa halvemmalla”, Hänninen laskee.
Kyse oli tällä kertaa kokeilusta. Tilalla on vuoden loppuun asti voimassa nykyhintojen valossa edullinen määräaikainen sähkösopimus, jossa energia maksaa 6,7 senttiä kilowattitunti ja siihen verot ja siirtomaksu päälle.
”Tammikuun alussa tilanne muuttuu, kun sähköntoimittaja vaihtuu pörssisähköön”.
Kiteeläinen maitotilallinen otti aggregaatin käyttöön ja huomasi polttoöljyllä tuotetun sähkön tulevan nyt pörssisähköä edullisemmaksi
Tällä kertaa kyse oli kokeilusta, mutta tulevaisuudessa tarve voi olla todellinen.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Jos olet mankala-ringin jäsen ja haluat maksimoida tuloksesi, ajat prosessin alas ja voit myydä sähkön, jos saat riittävän hyvän hinnan. Jotta tuo kannattaisi ja tuotteelle olisi markkinoita, mutta voit tuottaa sen toisessa tehtaassa ulkomailla, missä sähkön on halvempaa (ainakin jollakin hetkellä) ja äärimmäisessä tapauksessa hidastaa prosessituotteen toimituksia asiakkaille. Voi aivan hyvin ajatella, että tuollaisesta lisäsähköstä pyydettäisiin markkinoilla vaikka sitten 4000€/MWh ja enemmänkin, jos olisi mahdollista. Säästetyn sähkön edelleenmyynnin hinnalle ei markkinataloudessa ole ylärajaa ja nyt valitettavasti toimitaan välillä tuossa moodissa sähkön marginaalituotannon osalta.
Nyt eletään markkinataloudessa ja siksi sähkön tuottaja voi vapaasti hinnoitella tuotteensa. On sitten ostajan asia, onko hinta sopiva. Ja mikä sen helpompaa on nykyään, kun on jostain syystä yleisesti hyväksytty, että jokainen tuottaja saa saman hinnan kuin korkein läpimennyt hinta. Tämä on asia, jota ainakin minä ihmettelen, että eikö mitään rajoitusta ryöstämiselle löydy. Näillä näkymin taitaa olla, että uusia voimaloita tuskin helpolla rakennetaan, koska nykyiset tuottavat hyvin. On myyjän markkinat.
Eikös tuota jollakin muulla alalla tutkittaisi kartellina, minusta hinnan ylös hilaaminen on juuri sitä.
Ei tarvi olla ringin jäsen, jos olet tehnyt suojauksia sähkön hintaan niin voi olla silti kannattavampaa ajaa tuotanto alas ja ottaa suojauksista saatavat rahat. Luulen että kasvihuoneviljelijät esimerkiksi ovat tätä harrastaneet, osa tuotannosta alas ja rahat liiviin, jäljelle jääneestä tuotannosta saa sitten vielä korkeamman hinnan kun kun tarjonta vähentynyt.
Kyllä on järjetöntä touhua. Itse aggregaatilla tuotettu sähkö on halvempaa. Voisko aggregaatilla tuotetun sähkön myydä verkkoon samalla tavalla kuin aurinkopaneeleilla tuotetun sähkön. Näin sais vähän taskurahaan Meillä vielä edullinen soppari vuoden verran mutta outoa siinäkin on se että sähkön siirto on 30% kalliimpaa kuin itse sähkö.Kiteeläinen maitotilallinen otti aggregaatin käyttöön ja huomasi polttoöljyllä tuotetun sähkön tulevan nyt pörssisähköä edullisemmaksi
Pörssisähkön hinta viikon puolivälissä huiteli 60 sentin vaiheilla...
Hän käynnisti tilalle sähkökatkojen varalta hankitun dieselaggregaatin...
..”Viime päivien pörssisähkön hinnalla sähkön tuottaminen aggregaatilla tulee halvemmaksi kuin sen ostaminen. Jos sähkö maksaa 60 senttiä, niin meidän navetan kulutuksella se maksaa päivässä 260 euroa. Aggregaatilla tuotettuna sama energia syntyy yli sata euroa halvemmalla”, Hänninen laskee.
Kyse oli tällä kertaa kokeilusta. Tilalla on vuoden loppuun asti voimassa nykyhintojen valossa edullinen määräaikainen sähkösopimus, jossa energia maksaa 6,7 senttiä kilowattitunti ja siihen verot ja siirtomaksu päälle.
”Tammikuun alussa tilanne muuttuu, kun sähköntoimittaja vaihtuu pörssisähköön”.
Kiteeläinen maitotilallinen otti aggregaatin käyttöön ja huomasi polttoöljyllä tuotetun sähkön tulevan nyt pörssisähköä edullisemmaksi
Tällä kertaa kyse oli kokeilusta, mutta tulevaisuudessa tarve voi olla todellinen.
Kohta kun sähkö on ainut energiamuoto niin saas nähdä paljon sähkö maksaa kun vaihtoehtoa ei ole ja pakko on ostaa. Veikkaa että nykyhinnat on varoitus tulevasta
Silloin puhutaan enemmänkin mustan pörssin tyylisestä kaupasta. Ja eihän tuo koske vain mankalaa, vaan kaikkia joilla on mahdollisuus ostaa kiinteällä hinnalla ja myydä se eteenpäin pörssissä.
Tuossa juuri on nykytilanteen ongelma. Sähköä saa hyvin moni taho halvalla ja pörssikauppa on siksi keinotekoista.
Kansantaloudellisesti katastrofaalista laittaa tuotanto kiinni ja keinotella sama/parempi tuotto pörssissä. Pörssikauppa ei tuota mitään todellista.
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Mistäs tämä ilmiö johtuu, että kulutuksella ei ole mitään vaikutusta hintaan? Esim eilen ja tänään on koko päivän spot sähkö saman hintaista? (Sentin sisään)
Tarjontaa tiputetaan sopivasti ettei pääse hinta laskemaan
Kerros nyt vielä mikä/kuka on se maaginen tiputtaja, kun tuo hintataso on käytännössä lähes täysin sama Keski-Eurooppaa (Saksa/Ranska) myöten. Ei taida tuossa paljoa meidän tuotannon pienet muutokset vaikuttaa niin pitkään kun siirtolinjoissa naapureiden kanssa vain on tilaa.
Edit. Sinänsä tuo on jo itsessään mielenkiintoista, ei ole aikaisempina talvina (tai muutenkaan) juuri tainnut olla tilannetta että oltaisiin ainakaan pidempiä aikoja Keski-Euroopan tasossa, vaan siitä on kivasti päästy (Ruotsin ylituotannolla ja Venäjän tuonnilla) irti.
Pörssin nykyidea on, että kukin osallistuja on itsenäinen toimija, jonka ei tarvitse välittää muista, vaan esittää tarjouksia, jotka sitten hyväksytään tai ei (käytännössähän tuonne voi jättää sellaisia jatkuvatyylisiä tarjouksia, joissa on liukuvia määriä kaupan kohteita hinnasta riippuen, kuten monissa kahdenvälisissäkin tarjouksissa usein on). Noin markkinatalous puhtaimmillaan toimii, eli taustalla ei ole verkostoja, jossa jonkinlainen "mafia" vahtisi muutakin kuin asetusmaisessti kirjoitettuja osallistumisehtoja.
Onhan tuo tilanne nykyisellään rikki, mutta ei se korjaannu pörssin sääntöjä rukkaamalla, hintataso alentavilla tukiaisilla tai millään mujillakaan poppakonsteilla. Tuotantoa ei yksinkertaisesti ole riittävästi kulutukseen nähden ja tällöin ainoa mahdollisuus on vähentää kulutusta tavalla tai toisella, koska tuotannon lisääminen vie aikansa eikä asiaan voi vuoden parin tähtäyksellä paljon vaikuttaa. Asiat etenevät omaa aikanaan suunniteltua rataansa. Sähköpörssin säännöt on rakennettu niin, että nykytilanteessa hinta nousee ja nousee, kunnes saavutetaan raja, jossa kulutus saadaan laskemaan niin paljon, että se kohtaa tuotannon.
Tuo on oikeastaan ns. mustan pörssin vastakohta, kun kaikki säännöt ovat aivan julkisia ja kaupat ratkaistaan noiden sääntöjen pohjalta. Ennen sähköpörssiä sähkön kaupassa tosiaankin oli mafiamaisia piirteitä säilyneiden tarinoiden mukaan. Totta kai on kansantaloudelle katastrofaalista, että teollisuuden tuotantoa ajetaan alas korkean sähkön hinnan takia, kun aikaisemmilla sopimuksilla edullisesti hankittua sähköä myydään uudelleen, jolloin myyjä ei voi sitä enää itse käyttää. Nuo ovat sopimuksen aikanaan tehneille finanssiomaisuutta ja aivan samoilla tavoin perustuslain ja kansainvälisten sopimuskäytäntöjen mukaisten omistusoikeuden suojan alaisia kuin mikä omaisuus hyvänsä vaikka omakotikiinteistön tai pankkitalletuksen tapaan. Poikkeaminen tuosta edellyttäisi kommunistisen vallankumouksen kaltaista yhteiskuntarauhan ravistusta. Jos tilanteesta jota kuta syyttää ensisijaisesta vastuusta, niin sitten kuluttajia, jotka eivät pysty tai halua vähentää kulutustaan niin paljon, että sähkö riittäisi teollisuudelle, joka pystyisi käyttämään sen hyödyksi hedelmällisemmin kuin kuluttajat ja mahdollisesti hallitusta ja EU:ta, jotka säätävät jatkuvasti erilaisia tukiaisia, jotka alentavat kuluttajien maksamaa sähkön hintaa ja alentavat siten kuluttajien kynnystä olla vähentämättä sähkön kulutustaan. Jälkiviisaasti voisi kaivaa paljonkin lisää syyllisiä, mutta tuo auttaa nykytilanteessa vain siihen, että antaa eväitä analysoida, missä tulisi toimia toisin tulevaisuudessa. Nykyiset sähkön kuluttajat ovat ainoat, jotka voivat asiaan vaikuttaa ja ainoa vaikutuskeino on sähkön säästäminen ja jäljelle jäävän kulutuksen ajoittaminen sähkön saatavuuden mukaisesti.
pumpauttaja
Aktiivinen jäsen
Tuo mun kysymys koski tuntihintoja. Siis koko päivän sama tuntihinta. Meinaatko siis, että saksalainen kotitalous ei käytä samanlailla sähköä kun suomalainen kotitalous, eli piikkejä tulee aamusta töihin lähtiessä ja iltapäivästä töistä palatessa?
Tuotanto on pudonnut luonnollisista syistä. Asian aukipurkamisen voi aloittaa tuosta linkistä [https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinainformaatio/tuulivoiman-tuotanto/].
Tänään olisi pitänyt säästää kahta kauemmin, jotta hinta putoaisi ... mutta sähkön jälleenmyyjät eivät uskoneet, että sähkön käyttäjät olisivat tuohon kyenneet, joten ...
Tiedä sitten tarkempaa syytä kuin https://umm.nordpoolgroup.com/#/messages/a32df132-ad50-4960-b41c-594b03a82af3/1, mutta onneksi Virosta tulee tällä kertaa pelastus akuuttiin tilanteeseen. Sähkön hinnassa tuollainen väliaikainen päivän, parin häiriö ei oikeastaan vielä näy.
Hempuli
Töllintunaaja
Tämähän on jossakin muodossa sähkön varastoimista, jonka puutteella on perusteltu hinnan voimakasta vaihtelua. Kyllä pörssin pitäisi toimia niin, että joko jokainen maksaa kysynnän ja tarjonnan perusteella tai jokainen voi myydä sopimushintaista sähköään edelleen. Keinottelulta vaikuttaa, jos voi ostaa samaa tehoperusteista sähkötuotantoa halvalla ja myydä kalliilla, koska se nostaa edelleen muutamien kuluttajien pörssiperustaista hintaa ja kansantaloudellisesti surkeata.
Tuohan on aikaisemmin tehty kardinaalimoka, eli sähköyhtiöt mielellään tekivät määräaikaisia sopimuksia kiinteällä sähköenergian hinnalla ja vielä kohtuuttoman halvalla verrattuna pörssisähkön keskihintoihin ja varsin huomattava, jopa pääosa, kuluttajien ja pienyritysten sähköstä meni tuota kautta. Itse olen ainakin kummastellut moista käytäntöä pitempään.
Nyt sitten niitetään satoa tuosta kylmähermoisesta riskeistä piittaamattomasta käytännöstä. Sähkön futuuripörsseissä oli aivan selvät säännöt, miten hankitaan luotettava takaus tuollaisille riskisopimuksille ja niistä on sittemmin koitunut hurja lasku myyjäosapuolelle. Valtiohan joutui jo pääomittamaan Fortumia, ettei se olisi kupsahtanut moiseen, kun oli tehnyt vastaavaa sähkön tuottajana (ja luottokelpoisuus oli jo valmiiksi nollassa Saksan ja Venäjän puuhien seurauksena). Oikeudenmukaisuuskysymykset painavat tietenkin kansalaisen mieltä, mutta tähän asiaan liittyy paljon vakavampiakin näkökulmia.
Vastuuta voisi siirtää myös kuluttajalle velvoitteena ostaa sähkönsä etukäteen. Jos ilmoittaa tarjoussopimuksen yhteydessä ostavansa 14 245 kWh / vuosi, niin sähköt poikki seuraavana päivänä kunnes uusi sopimus on tehty yli menevälle määrälle.
Juuri tällä alijäämä / ylijäämä temppuilulla ajetaan myyntiyhtiöt ostamaan sähköä "myöhemmin" sopimuksen teon jälkeen. Nythän tuota futuurikapasiteettia ei sitten ollutkaan, jolloin ajauduttiin suoraan pörssisähkön uhriksi useammassa yhtiössä. Tämä shitti sitten työnnettiin suoraan uusien sopimusten kautta kuluttajille.
Juuri tällä alijäämä / ylijäämä temppuilulla ajetaan myyntiyhtiöt ostamaan sähköä "myöhemmin" sopimuksen teon jälkeen. Nythän tuota futuurikapasiteettia ei sitten ollutkaan, jolloin ajauduttiin suoraan pörssisähkön uhriksi useammassa yhtiössä. Tämä shitti sitten työnnettiin suoraan uusien sopimusten kautta kuluttajille.
Viimeksi muokattu:
Kulutuksen vähentäminen ei tuossa juurikaan voi auttaa, koska Nordpoolin pelialustalla sähkön tuottajat luonnollisesti vähentävät tarjottavia määriä tasolle, joka takaa edelleen hyvät hinnat. Kyseessä on pelilauta, jossa kuluttajat häviävät aina.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Normaalisti sähkön myyjää tuskin kauheasti kiinnostaa vaikka kulutusennuste meneekin yli. Nyt tämmöisessä poikkeuksellisessa markkinatilanteessa tilanne voi olla toki toinen. Ymmärtääkseni kulutushistoria on tiedossa. Hyödyllisintä olisi varmaan näkemys milloin se sähkö aiotaan käyttää niin kellon, allakan kuin lämpömittarinkin mukaan. Jos lämmitys perustuu johonkin muuhun kuin sähköön, se kulutus tuppaa osumaan aika tarkasti kalleimmille tunneille.
Tn. Vesivoima kun helpposäätöisintä. Tarjontakäyrän siirto lienee oikeampi termi.
Tuota en kyllä vieläkään niele. Viime viikolla sähkö oli sikahintaista. Silti montaa laitosta seisotettiin. Öljyllä ei tuotettu mitään, maakaasulla vain vähän, vaikka molemmilla pääsisi helposti 300 €/MWh hintatasoon tai alle.
No lisätuotot olisivat ehkä menneet ulkomaille, mutta kaikkien maiden tehdessä noin sitten luodaan se keinotekoinen pula ja ylihinta.
Tuosta pitäisi lätkäistä Windfall-verot ellei kyse ole Fingridin pyytämästä kulutuksen vähennyksestä tai tarjoushinta pörssiin vain kohtuullisesti yli sen, mitä sähköstään maksaa. Ei ole mitään järkeä moisessa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eiköhän se liene aika harvinaista, että sähkön myyjä myy pörssihinnalla ostamaansa sähköä kiinteällä sopimushinnalla. Joku tosi peluri on saattanut näin toimia mutta ovat jo konkurssissa.
Asiaa mitenkään tuntematta, oletan että sähkön myyjät niputtavat asiakkaansa kulutusprofiiliensa mukaan. Tämä on ollut toki melko suurpiirteistä, uusien asiakkaiden osalta lähinnä ilmoitetun lämmitystavan mukaan mutta vanhoista asiakkaista saattaa olla paremmatkin tiedot olemassa. Sopimustuottajat sitten lupaa tehdä sen sähkön antamallaan hinnalla. Jos korissa on vaikka 50 000 suorasähkölämmittäjää, kyllähän sen nyt melko hyvin tietää mihin vuoden aikaan ne sen sähkönsä käyttävät. Kaukolämmössä oleva putkiliike ei yöllä paljon kuluta kun klo 16 sammuttaa valot.
Kun siirto ja energianmyynti eriytettiin, homma alkoi pissiä siinä mielessä, että enää ei ole kovin kannusteita "yösähkön" käytölle. Siirtoyhtiölle on saman tekevää milloin se sähkö kulutetaan kunhan sitä vaan kuluu. Liitymien koot rajoittavat kapasiteetin eikä kaikki ota maksimiteholla kuitenkaan yhtä aikaan. Energian myyjälle taas on melkoinen ero, onko lankojen päässä varaava sähkölämmitys vai suorasähkölämmitys.
Jos on hairahtunut salaliittoteorioihin, niin on ja siinä pysyy. En voi auttaa.
Siis mitä täsmälleen ottaen ja valehteliko esim. Fingrid sanomisissaan? Totta kai liikenevä ylimääräinen sähkö olisi mennyt ulkomaille etelään ja länteen. Siirrot eivät juuri olleet tapissa noihin suuntiin.
Normaalin voiton siitä saakin. Saa nähdä, miten käy windfall-verojen kanssa noiden osalta, eli osataanko laki säätää niin, että puree. Verojakaan ei saisi säätää taannehtivasti Suomen lain mukaan, vaan veroperuste ja veron määräytymisperuste tulisi olla säädettynä ennen kuin verotettava kohde realisoituu.
Totta kai hallussaan olevaa omaisuutta saa myydä toisille, jos heillä on siitä pula. Tämä ei edes ole mikään kiskurihintainen kauppa, vaan lain määräämää hintojen määräytymisperustetta soveltava kauppa, johon sinällään ei voi millään puuttua itse tapahtuman osalta, vaikka keksisi millaisia moraalis-eettisiä perusteluja.
Niin itsekin uskoisin, mutta futuuripörssin säännöt lähtevät siitä, että sähköpörssin hinta on ensisijainen ja kaikki johdetaan siitä. Tuosta lähtee suojausketju tuottajasta jälleenmyyjiin ja tukkuomatarveostajiin. Alhaisella hintatasolla viittaan siihen, että kaikenlaiseen kulutukseen ja myös sähkölämmitykseen myytiin sähköä halvemmalla, mitä pörssisähkö maksoi keskimäärin ja ainakin sähkönlämmityskuluttajan kulutusprofiililla painottaen. Futuuripörssisäännöstön päälle vielä tuli takausvastuu, joka räjähti silmille, kun sähkö kallistuikin. Sähkönmyyjät olivat valmistautuneet vain sähkön hinnan halventumiseen ja niin vahvasti, että (kaikesta päätellen) yrittivät petkuttaa kuluttaja-asiakkaat pitkiin sopimuksiin, jotka sitten antaisivat myyjille hyvän tuoton, kun sähkö on halventunut riittävästi.
On se kumma juttu, että valtiovalta ei ole pystynyt rakentamaan yhteiskuntaa palvelevaa pelikenttää energiamarkkinoille. Liikemiehillä ei ole moraalia, eikä muitakaan eettisiä tai vastaavia arvoja koskaan ollut eikä tule. Kaikki nyhdetään, minkä irti saa. Sähkömarkkina on erinomainen esimerkki siitä, miten liikemiehet toimii, kun mitään rajoituksia ei ole ja kyseessä välttämättömyyshyödyke. Markkinatalous toimii vain tilanteissa, joissa kuluttajilla on vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi hedelmissä. Jos jonkun hinta nousee liikaa, sen myynti vähenee ja kuluttajat ostavat muita hedelmiä.
- Tila