Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023

Tila
Keskustelu on suljettu.

huugo

Vakionaama
Et varmaan missään muuten mutta myös Vilpille pitää huomioida tuo kulutusvaikutus. Itsellä VILP -lämmitys ja kulutusvaikutus helmikuussa -11,3% koko talon sähkönhinnassa.

Edit: Siis ainakin järjestelmissä joissa on jonkinlainen energian varastointi.
Juuri näin. Eli keskiarvolla = 0 kulutusvaikutuksella laskeminen on konservatiivinen / varovainen. Lisää VILP edullisuutta.

Eli saako isoa varaajaa + COP 1 lämmitystä edullisemmaksi mitenkään? Ainakaan uusinvestoinnissa.
 

kaihakki

Vakionaama
Sitä vaan mietin, että jos kerran uusi vilp on jo olemassa niin saisiko sen heti hyötykäyttöön? Kustannuksia töistä (jos ei itse tee) + putkiosat. Voihan tuon suunnitella niin, että kun vanhasta vilpistä aika jättää niin sen saa helposti irrotettua systeemistä ja uusi jää niille sijoilleen.

Kovilla pakkasilla sitten tietty vastukset huutaa, mutta niinhän ne huutaisi muutenkin. Kahdella vilpillä ehkä vaan saisi sitö varaajaa nopemmin "täytettyä" jolloin suorasähköä ei ehkä tarvittaisikaan.
Tätä olen myös miettinyt ja suunnitellutkin. Eli että jättäisi nykyisen Ultin käyttöön ja asentaisi rinnalle Panan. Muuten ok, mutta minulla ei oikein mahdu ulkoyksiköt rinnakkain seinustalle. Pitänee vielä fundeerata.
 

Pumppaataikuole

Aktiivinen jäsen

MOT​

Ma 13.03.2023 klo 20.00, YLE TV1

MOT

Miksi jouduimme maksamaan sähköstä yhtäkkiä niin paljon? MOT perehtyy siihen, miten halvalla tuotettua sähköä myydään kalliilla ja miksi sähkömarkkinamallin ongelmia ei ole haluttu korjata.

Tulevat lähetykset »
 

mobbe

Vakionaama
yllättävän edullinen tunti huomenna 3,48snt kello 17-18 edellinen tuntikin halpa 4,88snt kun vuorokauden keskihinta 7,14 ei näillä kelloajastuksilla enään pärjää vaan automaatio tarvitaan joka poimii tarvittavat määrät halvimpia tunteja
 
Vähän matematiikkaa. Oletetaan että "yövastuksella" pääsee 40% alle vuorokauden keskiarvon. Ja siirrot & verot vaikka 6 senttiä per kwh. COP 2.
Sähkön hinta 2 c / kwh => VILP kwh hinta (2 + 6) / 2 = 4 c / kwh, Vastus hinta (2 x 0.6+ 6) = 7.2 c / kwh
Sähkön hinta 10 c / kwh => VILP kwh hinta 8c / kwh, vastushinta 12c / kwh
=> eli muuttuvilla kustannuksilla vastus ei tule misään kohtaa halvemmaksi. Investointikustannukset huomioiden ehkä.

Vai missä lasken väärin?
Oman uskomukseni mukaan pörssisähköläiselle tämä on huomattavasti monimutkaisempi yhtälö; sähkön hinta voi saman vuorokauden aikana vaihdella 10-kertaisella erolla ja "edullisia" tunteja saattaa olla vain muutama. Lisäksi VILPillä ei tietääkseni saa keitettyä yhtä kuumaa vettä, kuin vastuksella, jolloin vastuksia tarvitaan joka tapauksessa maksimaalisen lämpöenergian varastointiin. 80-asteiseksi lämmitetty vesi lattiavaraajassa saattaa kestää muutaman vuorokauden ilman, että sitä tarvitsee lämmittää lisää - jolloin kalliita vuorokausia voidaan välttää.

Täten olen päätellyt, että 10k€+ investointikustannus VILPiin voi olla jopa todella huono ratkaisu. Tuossa laskentaesimerkissäsi suurempi hintaero on 4c/kWh, jolloin 10.000 kWh vuosittaisella lämmitysmenoilla säästöksi tulee vain 400€/v. Investointia ei saa siis kuoletettua.
 

kaihakki

Vakionaama
Oman uskomukseni mukaan pörssisähköläiselle tämä on huomattavasti monimutkaisempi yhtälö; sähkön hinta voi saman vuorokauden aikana vaihdella 10-kertaisella erolla ja "edullisia" tunteja saattaa olla vain muutama. Lisäksi VILPillä ei tietääkseni saa keitettyä yhtä kuumaa vettä, kuin vastuksella, jolloin vastuksia tarvitaan joka tapauksessa maksimaalisen lämpöenergian varastointiin. 80-asteiseksi lämmitetty vesi lattiavaraajassa saattaa kestää muutaman vuorokauden ilman, että sitä tarvitsee lämmittää lisää - jolloin kalliita vuorokausia voidaan välttää.

Täten olen päätellyt, että 10k€+ investointikustannus VILPiin voi olla jopa todella huono ratkaisu. Tuossa laskentaesimerkissäsi suurempi hintaero on 4c/kWh, jolloin 10.000 kWh vuosittaisella lämmitysmenoilla säästöksi tulee vain 400€/v. Investointia ei saa siis kuoletettua.
Tilanne on juurikin noin. Mahdotonta laskea etukäteen tarkasti. Lisäksi ei ole kristallipalloa, josta ennustaa tulevaa. Tässä on vielä sellainenkin kummallisuus, että jos kannattaa luopua VILPistä, niin sähkön kulutus kasvaa samaan aikaan kun sähkölasku pienenee. Mennään todella pahasti metsään ilmaston näkökulmasta. Myös talon myyntitilanteessa kasvanut sähkön kulutus vaikuttaa negatiivisesti. Kyllä poliitikkojen olisi korkea aika tajuta nykyisen sähkönhinnoittelun monisäikeiset vaikutukset.
 

mobbe

Vakionaama
Oman uskomukseni mukaan pörssisähköläiselle tämä on huomattavasti monimutkaisempi yhtälö; sähkön hinta voi saman vuorokauden aikana vaihdella 10-kertaisella erolla ja "edullisia" tunteja saattaa olla vain muutama. Lisäksi VILPillä ei tietääkseni saa keitettyä yhtä kuumaa vettä, kuin vastuksella, jolloin vastuksia tarvitaan joka tapauksessa maksimaalisen lämpöenergian varastointiin. 80-asteiseksi lämmitetty vesi lattiavaraajassa saattaa kestää muutaman vuorokauden ilman, että sitä tarvitsee lämmittää lisää - jolloin kalliita vuorokausia voidaan välttää.

Täten olen päätellyt, että 10k€+ investointikustannus VILPiin voi olla jopa todella huono ratkaisu. Tuossa laskentaesimerkissäsi suurempi hintaero on 4c/kWh, jolloin 10.000 kWh vuosittaisella lämmitysmenoilla säästöksi tulee vain 400€/v. Investointia ei saa siis kuoletettua.
säästö häipyy korkokuluihin korkotaso ei vaikuttanut aiemmin vilp/maalämpö-investointeihin mutta nyt on tilanne toinen ja tarjoukset ennemmin nousussa kuin laskussa
 

jmaja

Hyperaktiivi
sähkön hinta voi saman vuorokauden aikana vaihdella 10-kertaisella erolla
Pörssihinta voi, mutta kovin erikoista olisi, jos kokonaishinnassa olisi usein läheskään noin suuria eroja. Pörssihinnassa suuret erot tulevat lähinnä lähes nolla vs. suuruusluokkas 20 snt/kWh. Tällöin 6 snt/kWh siirto+vero ero jää yleensä alle 4x. Lisäksi on melko paljon päiviä, joissa eroa ei ole juuri lainkaan

80-asteiseksi lämmitetty vesi lattiavaraajassa saattaa kestää muutaman vuorokauden
Saa olla sitten tolkuton varaaja ja pieni kulutus. Vaikkapa 2m3 varaajasta voi saada n. 100 kWh reilun 40 C jäähtymällä. Harvassa talossa tuo riittää pakkasilla vuorakautta pidempään.
 

huugo

Vakionaama
sähkön hinta voi saman vuorokauden aikana vaihdella 10-kertaisella erolla ja "edullisia" tunteja saattaa olla vain muutama.

Lasketko mukaan sähköveron ja siirron? Noiden jälkeen 10x ero on aikalailla harvinainen.

6 senttiä vs 60 senttiä. Ja keskihintana tosiaan tuo 60 senttiä (tai oikeastaan 54 senttiä)

Eli samassa vuorokaudessa 2h nollahinnalla ja keskihinta vuorokaudessa 54 c. Ei varmasti löydy montaa.

Eli 10x on aikamoista liioittelua. Varsinkin kun kaasun hinta tullut alas niin tuommoiset vuorokauden mittaiset piikit todella harvassa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Eli samassa vuorokaudessa 2h nollahinnalla ja keskihinta vuorokaudessa 54 c. Ei varmasti löydy montaa.
Sitten pitäisi olla myös hurjat liittymät ja vastukset, jotta kovin lyhyessä ajassa saisi varattua merkittävästi energiaa jonnekin. Vaikkapa tuo 2 m3 varaajaan saatava 100 kWh vaatisi siis 50 kW vastukset eli vaikkpa 3x100 A liittymän. Kulu siitäkin tulee. Joissain paikoissa on 3x63 A liittymä vielä sama hinta kuin 3x25A, mutta silloin pitää olla keskus jne. tuon mukaiset.

Useimmilla taitaa vastusteho rajoittua 10 kW paikkeille, jolloin se 100 kWh varaaminen vaatii jo 10 h halvan jakson.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mennään todella pahasti metsään ilmaston näkökulmasta.
Eipä mennä. Pörssisähkön hinta putoaa vain silloin, kun sähköä syntyy ylen määrin ja käytännössä jostakin lähteestä, josta sitä tietyllä hetkellä syntyy joka tapauksessa. Tuo sähkö on kulutettava johonkin (vaihtoehtona vain laitoksen pysäyttäminen ja energian päästäminen tielää päässä hukkaan) ja mikä tahansa mahdollisuus varastoida sähköä kannattaa hyödyntää.

Valtio pitää säännöksillään huolen, ettei mahdollisuus tuollaisen runsaan sähkön tarjonnan hyödyntämiseksi ole edes niin houkutteleva kuin tosi asiassa pitäisi olla. Eli sähkön siirtomaksut ja sähkönvero on kytketty kiinteästi kulutettuun energiamäärään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä mennään. Silloinhan valitaan järjestelmiä, joissa kulutus on suuri pakkasilla. Eli pakkasilla sitten laulaa hiili- ja öljykattilat.
Mikään ei kiellä hankkimasta ivlp-laitetta varaavan sähkön rinnalle ja käyttää noita sen mukaan, kumpi tulee kullakin hetkellä edullisemmaksi.

Jos hiili- ja öljykattilat laulavat pakkasella syynä voi olla vain joko sähkön halpa hinta (jolloin ei käytetä kaikkea yhteistuotantoa kaukolämpöpuolella, kun sähköstä ei saa riittävää katetta) tai sitten syynä on, että lämpö ei muutoin riitä. Riittäminen ei ainakaan parane sillä, että on edeltä käsin jätetty ylimääräinen halpa vastussähkölämpö varastoimatta kiinteistökohtaiseen lämpövaraajaan "hyvän sään aikana". Hätätilassahan voisi ivlp:nkin käynnistää rinnalle vaihtoehtona kiinteistökohtaiselle apulämmitysjärjestelmälle.

Asiat pitäisi miettiä kokonaisuutena eikä lähteä mukavalta tuntuvista "sektorioptimoiduista" puolitotuuksista. Sähkön hinnoittelumalli on sellainen, että se kyllä optimoi aika hyvin taloudellisen kokonaisuuden myös ilmastopäästöjen minimoinnin kannalta niin, että paletti on myös realisoituva.
 

kaihakki

Vakionaama
Eipä mennä. Pörssisähkön hinta putoaa vain silloin, kun sähköä syntyy ylen määrin ja käytännössä jostakin lähteestä, josta sitä tietyllä hetkellä syntyy joka tapauksessa. Tuo sähkö on kulutettava johonkin (vaihtoehtona vain laitoksen pysäyttäminen ja energian päästäminen tielää päässä hukkaan) ja mikä tahansa mahdollisuus varastoida sähköä kannattaa hyödyntää.

Valtio pitää säännöksillään huolen, ettei mahdollisuus tuollaisen runsaan sähkön tarjonnan hyödyntämiseksi ole edes niin houkutteleva kuin tosi asiassa pitäisi olla. Eli sähkön siirtomaksut ja sähkönvero on kytketty kiinteästi kulutettuun energiamäärään.
Ajattelen asiaa siten, että kaikissa tapauksissa on järkevää vähentää energian kulutusta. Eli mahdollisimman vähän kilowattitunteja vuodessa. Pörssihinnoittelu ei tue tuota tavoitetta, vaan maksimoi sähköntuottajien voittoja. Kyse on pelikentästä, jossa varsinkin tuettu tuulivoima kahmii satumaisia voittoja. Heidän kannattaa tarjota sähkö ilmaiseksi, koska valtio takaa jonkun hinnan heille joka tapauksessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ajattelen asiaa siten, että kaikissa tapauksissa on järkevää vähentää energian kulutusta. Eli mahdollisimman vähän kilowattitunteja vuodessa.
Ymmärsin kyllä tuon ensimmäisestä viestistäni ja siihen kommentointikin, että ajatus on virheellinen. Paljon riippuu käytetyn energian ja erikoisesti sähköenergian lähteestä, kun sähköä tai sähkön primäärienergialähdettä ei välttämättä voi varastoida (esimerkkinä tuuli ja aurinko, joskus vesi ja tietyssä mielessä myös ydinvoima ajoittain ja osittain).

Lämpöpumppauksen ongelmana on, että sillä ei voi yleensä tuottaa varastoitavaa lämpöä edullisesti. Tuottosuhde putoaa, jos lämpötilaero lämmönlähteen ja tuotetun lämmön välillä kasvaa, mikä on ongelma lämmön varastoinnin kannalta. Hukkaenergia- ja ylijäämäenergia kannattaa käyttää edes osittain hyödyksi mahdollisuuksien mukaan. Sähköenergian hinnoittelumalli tarjoaa hyvät eväät tehdä tuo ympäristön ja kansantalouden kannalta kestävällä tavalla.
 

mobbe

Vakionaama
Varaavan sähkölämmitys tai . vilp kisassa on merkitystä missä asuu.Caruna jossa on kaksi keinotekoista yhtiötä Caruna Oy ja Caruna Espoo Oy yleissiirto +verot on Caruna Oy:ssa 7,6snt ja Caruna Espoo Oy:n yösiirto+verot vain 4,4snt Espoon alueella varaava sähkölämmitys pörssiautomaatiolla on hyvin kilpailukykyinen vaihtoehto mutta Caruna Oy:n alueella ei.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Hyvän graafin julkaisi yksi tyyppi Facen Pörssisähköryhmässä viimeisen vuoden ajalta, että mitkä on ollut kunkin tunnin keskihinta. Ja sitten viimeisinä pylväinä että jos on optimoinut halvimmille tunneille.

Tulee siiis optimoinnilla eroa jonkun verran siihen verrattuna että vain kellolla ohjaa esim. lämminvesivaraajan lämmitystä.

img_1_1679242799353.jpg
 

jarkko_h

Vakionaama
Hyvän graafin julkaisi yksi tyyppi Facen Pörssisähköryhmässä viimeisen vuoden ajalta, että mitkä on ollut kunkin tunnin keskihinta. Ja sitten viimeisinä pylväinä että jos on optimoinut halvimmille tunneille.

Tulee siiis optimoinnilla eroa jonkun verran siihen verrattuna että vain kellolla ohjaa esim. lämminvesivaraajan lämmitystä.

katso liitettä 85731
Ei silti juuri kannata isosti taloudellisesti, jos ei itse tee asennuksia.

Jos taloudessa lämmitetään käyttövettä esim 6kWh vuorokaudessa Tulee älyohjauksella "säästöä" vain noin 60 euroa vuodessa verrattuna Carunan ilmaiseen ja yksinkertaiseen kuormanohjaukseen. Noilla säästöillä pitäisin systeemit yksinkertaisina..

Jos älyyn yhdistää aurinkopaneelien käytön, alkaa olla kannattavuus jo olla hyvällä tasolla. Sähköasentajan ja osien kanssa takaisinmaksuaika luokkaa 2-4 vuotta.
 

mobbe

Vakionaama
En nyt vielä lähtisi huonoa tuomiota antaa tuo grafiikka on tämän poikkeuksellisen kriisiajan spot-hintoja n. 9 sentin varaavalle sähkölle on vielä paljon tuohon vielä päälle siirto ja vero jotka huolella syö kannattavuutta nämä onkin jotka seuraavaksi pitää nostaa tikun nokkaan.Taulukon vastaavan kun saisi vaikka vuosilta -19 -20.
 
K

korsteeni

Vieras
............................................on vielä paljon tuohon vielä päälle siirto ja vero jotka huolella syö kannattavuutta nämä onkin jotka seuraavaksi pitää nostaa tikun nokkaan..................
yhteiskunnalla on myös palikka käytettävissä, progressiivinen vero
miksei tätä ole edes esitetty?
 
Ei silti juuri kannata isosti taloudellisesti, jos ei itse tee asennuksia.

Jos taloudessa lämmitetään käyttövettä esim 6kWh vuorokaudessa Tulee älyohjauksella "säästöä" vain noin 60 euroa vuodessa verrattuna Carunan ilmaiseen ja yksinkertaiseen kuormanohjaukseen. Noilla säästöillä pitäisin systeemit yksinkertaisina..

Jos älyyn yhdistää aurinkopaneelien käytön, alkaa olla kannattavuus jo olla hyvällä tasolla. Sähköasentajan ja osien kanssa takaisinmaksuaika luokkaa 2-4 vuotta.
Olen kolmen toimilaitteen älyohjauksella säästänyt sähkön hinnassa 270€ joulukuun alusta maaliskuun loppuun, jos vertaan SPOT-keskihintaan (toteutunut -38% SPOT-k.a.:sta). Lisäksi päälle tulee lisäsäästöä siitä, että yökulutukseni on ollut talven aikana 75-77% kaikesta kulutuksesta.

Aika kannattavaa.
 

jarkko_h

Vakionaama
Olen kolmen toimilaitteen älyohjauksella säästänyt sähkön hinnassa 270€ joulukuun alusta maaliskuun loppuun, jos vertaan SPOT-keskihintaan (toteutunut -38% SPOT-k.a.:sta). Lisäksi päälle tulee lisäsäästöä siitä, että yökulutukseni on ollut talven aikana 75-77% kaikesta kulutuksesta.

Aika kannattavaa.


On kyllä iso säästö. Toki huomioitavaa että suuren osan tuosta säästöstä olisi saanut ilman älyä kellokytkimillä ajastamalla käyttöä yölle. Mutta älyyn tuossa säästöä myös yön sisällä.

Monessa asunnossa säästöpotentiaali aika paljon pienempi, jos varaavuutta ei ole. Silloin kulutusta voi siirtää vähemmän halvemmille tunneille.
 
Viimeksi muokattu:

tuna

Vakionaama
Meillä oltu vasta helmikuusta pörssisähköllä, päiväkulutuksista suunnilleen 60% on ollut yöaikaan klo 1-5 välillä. Toteutunut tuntikeskihinta on näillä ollut silti vain puolisen senttiä alle puhtaan keskihinnan, maaliskuussa 7.9c/kWh toteutunut vs 8.5c/kWh keskiarvo. Tähän nähden kuulostaa aika ällistyttävältä jos pääsee 40% säästämään keskihinnasta.
Toki joulukuun tilanne olikin aika eri, ei tuollaisia 40% säästöjä nyt enää tällä hetkellä taida olla oikein mahdollista tehdä.
 
K

korsteeni

Vieras
tasasta on yötäpäivää
ei ole viimeaikoina keinottelu lyönyt leiviille, ensikuussa loppuu 3 vuotinen
 

tet

Hyperaktiivi
Olen kolmen toimilaitteen älyohjauksella säästänyt sähkön hinnassa 270€ joulukuun alusta maaliskuun loppuun, jos vertaan SPOT-keskihintaan (toteutunut -38% SPOT-k.a.:sta).
Olisiko noiden laitteiden kulutus ollut keskihintaista siinä tapauksessa, ettei niillä olisi älykästä ohjausta? Jos ne olisivat ilman älyohjausta käyttäneet sähköä enimmäkseen silloin, kun kulutus (ja siten myös hinta) yleensä on korkea (esim. iltaisin), niin säästö lienee suurempikin. Jos taas ne olisivat toimineet enimmäkseen yöaikaan, säästöarvio voi olla yläkanttiin.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tässäpä meidän maaliskuun kulutusjakauma. Käytössä LVV ja sille kellokytkin, ei muuta ohjausta. Klo 16-17 ruoanvalmistusta ei taida oikein pystyä siirtämään. ILPillä lämmittäen ei tuota aamupiikkiä voi oikein välttää. :cool:

1680356642045.png
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko noiden laitteiden kulutus ollut keskihintaista siinä tapauksessa, ettei niillä olisi älykästä ohjausta? Jos ne olisivat ilman älyohjausta käyttäneet sähköä enimmäkseen silloin, kun kulutus (ja siten myös hinta) yleensä on korkea (esim. iltaisin), niin säästö lienee suurempikin. Jos taas ne olisivat toimineet enimmäkseen yöaikaan, säästöarvio voi olla yläkanttiin.
Vaikea yhtälö, kun toisaalta hyvin kalliita vuorokausia on myös jätetty lämmittämättä, jotka olisivat pelkällä kellokäytöllä menneet ostoon automaattisesti. Olimme sydäntalvella 3 viikkoa poissa kotoa, jolloin äly- ja etäohjaus oli varmasti kelloa parempi (huom. meillä on 25 vuotta vanha lämmitysjärjestelmä).
 
Meillä oltu vasta helmikuusta pörssisähköllä, päiväkulutuksista suunnilleen 60% on ollut yöaikaan klo 1-5 välillä. Toteutunut tuntikeskihinta on näillä ollut silti vain puolisen senttiä alle puhtaan keskihinnan, maaliskuussa 7.9c/kWh toteutunut vs 8.5c/kWh keskiarvo. Tähän nähden kuulostaa aika ällistyttävältä jos pääsee 40% säästämään keskihinnasta.
Toki joulukuun tilanne olikin aika eri, ei tuollaisia 40% säästöjä nyt enää tällä hetkellä taida olla oikein mahdollista tehdä.
Ei varmasti pääse tuollaisiin lämmityskauden ulkopuolella, mutta eihän se haittaa; kesäkaudella kun sähköä (ja euroja) kuluu huomattavasti vähemmän. Mutta tulos on kyllä odotettua parempi ollut talven aikana.
 

Sammypiru

Vakionaama
Täällä helmi-maaliskuu, pörssi alkoi helmikuun alusta. Ilman optimointia olisi varmaan prosentin-pari plus -merkkistä kulutusvaikutusta.

1680423690393.png
 

Luukku

Vakionaama
Tässä oma historiani pörssisähkökaudelta. En ole vaihtamassa kiinteähintaiseen.
Tässä oma samalta ajalta eli joulukuun alusta, ihan karvalakkiohjelmoinnilla eli wifi pistorasiaa ja manuaalista päälle pois toimintaa.
 

Liitteet

  • kuva_2023-04-02_113917953.png
    kuva_2023-04-02_113917953.png
    212,1 KB · Katsottu: 99

Hempuli

Töllintunaaja
Eilen alkoi pörssisopimus kätevästi kuukauden 1. päivänä. Mitään en ajasta enkä optimoi, vaan katson kevään ajan miltä näin lukemat näyttää.
Tässä on ideaa. Saa jonkinasteisen vertailupohjan omasta kulutusprofiilista. Viritykset sitten siihen malliin kuin ennen mopojen kanssa, jos tehot ei nouse ja kulutus kasvaa vähemmän kuin 15%, niin viritys katsotaan onnistuneeksi.
 

tuna

Vakionaama
Ei varmasti pääse tuollaisiin lämmityskauden ulkopuolella, mutta eihän se haittaa; kesäkaudella kun sähköä (ja euroja) kuluu huomattavasti vähemmän. Mutta tulos on kyllä odotettua parempi ollut talven aikana.
Kyllähän tässä lämmitetty on maaliskuu vielä liki täysillä, vasta päivisin on lämmitys alkanut olla kokonaan pois päältä ylläpitolämmityksen sijaan. Mutta ennen kaikkea hinnat ovat stabiilimmat niin ajallisen keinottelun tuoma säästö jää pienemmäksi.
 

Pumppaataikuole

Aktiivinen jäsen
Pari viikkoa on nyt ollut pörssisähkö, ja eipä tuossa nyt ole pahempia ylilyöntejä ollut. Pääsääntöisesti paljon edullisempaa kuin toistaiseksin 20c ja tämän kuun alusta olisi ollut 13c. Olkiluoto 3:n uskomatonta mutta totta käynnistyminen lienee tasoittanut aika hyvin.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom