Harrastelija
Hyperaktiivi
Tästäkin on varmasti ihmisiä jotka kaikki eivät ole olleet samaa mieltä. Joku aina osuu oikeaan ja pääsee kehumaan.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
Harrastelija
Hyperaktiivi
Varmasti tuo katkokäynti on ongelma laitoksen toimintavarmuuden osalta.
Mutta menettivätkö rahaa? Riippuu varmaan omistajasta. Jos samalla omistajalla on pari muutakin (jopa isompaa) laitosta niin saattoivat korkeiden hintojen vuoksi jopa pärjätä paremmin. Jos se laitos olisi toimintakunnossa niin hinnat olisi olleet halvemmat.
Toki riippuu missä vaiheessa tarjouskierrosta vika on huomattu.
Ei kai näitä asioita käsitellä valtakunnan tasolla arvausleikkipohjalta kun parempaakin tietoa on saatavilla. Voin kyllä olla väärässä.Tästäkin on varmasti ihmisiä jotka kaikki eivät ole olleet samaa mieltä. Joku aina osuu oikeaan ja pääsee kehumaan.
Sanoinkin ettei kallista varsinkaan tilanteeseen nähden, spottihintoihin kuuluu että ne vähän heiluu mutta pitemmässä juoksussa loivenee ja jotku sanoo että edullisinta.
Minusta näyttää että sinulla on ollut halpaa ainakin elokuuhun 2023 asti
Normihinta mikä kuuluisi olla nytkin.
Suhteessa kilpailijoihin kuitenkin toimimattoman voimalan omistaja kumminkin menetti enemmän (olettaen siis, että sähköä myytiin pörssihinnalla, kuten luultavasti jokin osa myytiin). Tietenkin, jos oli sitouduttu myymään kiinteällä hinnalla, ei voimalan toimimattomuus juuri omistajaa haitannut, koska yleensä kiinnitykset on tehty hintatasolle, jolla yhtenä päivänä ei paljon voittoa kulujen jälkeen heru (nuo Suomessa hajonneet olivat ainakin valtaosin polttoaineilla toimivia).
Britanniassa rakennetaan kahta OL3:n sisarlaitosta, niille on takuuhinta luvattu, ja se takuuhinta elää inflaation mukana. Viime syyskuun noteeraus oli Suomen kuluttajahinnaksi muutettuna (siis meidän ALV:n kanssa) noin 18,6 c/kWh. Siinä hieman esimerkkiä, millaisesta sähkön hintatasosta puhutaan, kun aletaan ydinvoimaa tukemaan takuuhinnalla. Näkisitkö, että nykyistä hintaheiluntaa parempi vaihtoehto olisi maksaa vuoden jokaisena tuntina tuollaista lähes 20 sentin hintaa?
Minä en tuota kirjoittanut. Se oli lainaus toiselta, joten olisi hyvä, että edes lainaisit oikein. Kyllä, välitin tuon viestin. En tiedä mikä mekanismi tasaisi järkyttäviä ylilyöntejä. Mutta joku mekanismi varmasti tasaisi. Monia ehdotuksia on tullut. Britanniankin takuuhinta, no miten se sitten näkyy kuluttajilla, voi olla (huom. "voi olla") kaksi eri asiaa ja jos siellä on valtio-omistusta vahvasti taustalla, niin asiat voi muuttua sovituistakin. Odotellaan valmistumista ja ihmetellään sitten hintoja. UK:ssa sähkönhinta on about 30p/kWh eli siitä johdettuna ilmeisesti 15,88 p/kWh (18,6 c/kWh -> GBP) kuulostaa ihan linjakkaalta (ja alittaa mm. 2021 tason reilusti), eli noin puolet nykyisestä keskihinnasta. Mieluummin se kuin 30p/kWh. Mitä tuo sitten meillä tarkoittaisi, 3-5c/kWh takuuhintaa uudelle ydinvoimalalle (esim. 2023 7.02 c/kWh / 2 = 3,51 c /kWh, toki inflaatioon sidottuna se nousee, mutta niin nousee myös pörssin keskihintakin ja toivottavasti palkat perässä) (numeroissa varmasti verottomia ja verollisia sekaisin, mutta näyttää suurinpiirtein oikein)? Voi olla, ettei UK:ssa rakennettaisi ydinvoimaa laisinkaan ilman takuuhintaa, tuskin nyt markkinaehtoisesti ainakaan.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Yksi mahdollisuus voisi olla, että olisi jokin valtiollinen toimija, joka tilaisi ja ehkä itsekin ylläpitäisi tuotantokapasiteettia ja toisaalta tekisi sopimuksia alassäädöstä erilaisilla ehdoilla. Sähkön voisi sitten myydä keskimääräisen hankintahinnan mukaan. Ennenhän systeemi toimi suunnilleen näin, että silloinen valtiollinen Imatran Voima möi sähköä katsomallaan järkevällä hinnalla ja tuotti sitä eri menetelmillä, käyttökustannuksiltaan minimaalisella vesivoimalla, ydinvoiman kiinteillä kuluilla ja kalliimpien käyttökulujen lauhdevoimalla. IVOlla oli hallitseva markkina-asema jota se ilmeisesti käytti suhteellisen järkevästi. Muut tuottajat täydensivät tuotantoa ja olivat selkä seinää vasten IVO:n kanssa. Teollisuus kuitenkin jo tuolloin turvasi selustansa sekä ihka omalla tuotannolla että TVO:n kautta. Silti kaikki halukkaat saivat tuottaa sähköä ja sitä tuotettinkin paljon kaukolämmön ohessa kuten nykyäänkin. Sähköllä jopa hyökättiin öljylämmityksen kimppuun ja kukistetiin se, monet pienet puukattilatkin kylmeni mutta suuremmat sinnitteli kuten öljykin liikekiinteistöissä, joihin ei kaukolämpöä ollut saatavilla. Hinta oli vakaa vaikka sähköä tuotettiin kokonaisuuden kannalta marginaalisia määriä heikoimpina hetkinä jopa kaasuturbiineilla.
Nythän se tilanne on, että sähköä tulee suunnilleen se mikä sattuu tulemaan ja sopimusten ylimenevästä tuotanto-osasta käydään huutokauppaa. Valtiollinen Fingrid vastaa ainoastaan siitä, että kantaverkko pysyy pystyssä mutta tuotannosta ei vastaa kukaan millään tavalla ei juridisesti eikä henkisesti. Nykyinen jäljellä oleva perusteollisuus on kyllä ollut hyvin kaukonäköinen ja paaluttanut kiitettävän hyvin oman sähkön hankintansa. Asiaa auttaa tasainen kulutus ja tasainen tuotanto näyttää olevan myös kovasti suosiossa. Muut sähkön tarvitsijat ovat sitten jääneet kirjaimellisesti tuuliajolle.
Nykyiset kulutusvaikutteiset sähkösopimukset saattaisivat olla laajemminkin tervehdyttävä tuulahdus yksityisten sähkökaupan suhteen. Perinteinen kiinteähintainen on kyllä aika löperö sopimusmalli, kun sen sähkön käytön voi ajoittaa niin kovin monella tavalla.
On noita mekanismeja ehdotettu ja ainakin pitkälle aikavälillä ne tasaavat hintoja ylöspäin (eli aivan korkeimpia leikataan alaspäin, mutta alhaisia ja tavanomaisia hintoja ylöspäin).
Epäilemättä myös aivan markkinaehtoisesti löytyisi erilaisia ratkaisuja, joissa sopivan teknologiaratkaisupaletin ja eri pituisten sähkönmarkkinainstrumenttien yhdistelmän antaa mahdollisuuden tarjota kuluttajalle sähköenergiatuotteita, joiden hinta pysyy melko vakiona ja silti edullisena. Tavalla tai toisella sopivassa kohteessa sovellettu kulutusjousto antaa parhaat edellytykset tuollaisten pohjaksi ja muut mahdollisuudet vasta seuraavaksi edullisimmat. Keinotekoiset hintarajoitteet sun muut ovat vipuvarsia, joiden vääntö kostautuu jossakin muualla haitallisesti. Toisaalta kategoriset keskusjohtoiset teknologiset ratkaisut tasapainotilan varmistamiseksi tulevat kalliiksi, koska tasapainotusasetelma on epäsymmetrisenä epätaloudellinen.
"Järkevä hinta" tarkoitti aikanaan esimerkiksi nykyisen Turku Energian tapauksessa, että heidän kannatti rakennuttaa oma höyryvoimalaitos, jolla IVO:n pyytämää sähkön hintaa saatiin "neuvotelluksi" alaspäin. Laitosta ei tarvinnut oikeastaan milloinkaan käyttää, sillä se maksoi itsensä, kun IVO suostui alentamaan myymänsä sähkön hintaa. IVO:n kate oli aikoinaan sellainen, että kaikki siirtoverkot ja vesiovoimalat saatiin pystyyn sähkön hintoina nyhdettyinä varoina itse asiassa uskomattoman nopeasti vaikeissa oloissa. Kun kaikki oli rakennettu, sitten rahoilla ruvettiin mälläämään muualla.
Kukaan ei pitkän päälle myy tuotteitaan ns. kristillisellä periaatteella, jolla hyvätekeväisyydessä usein kauniisti toimitaan. Kun palvelu otetaan yhteiskunnan hallintaan, malli on joko monopolille ominainen organisaation ja kulujen paisuminen pullataikinan lailla (jollei omistajien voitoksi, niin yhteiskunnan verovajeiden kattamiseen) tai sitten kommunismille ominainen sotatalouskomentomalli.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Niin, ei se sähkö koskaan halpaa ole ollut. Sähkön voittokulku kuitenkin alkoi 70-luvulta ja suhteellisen nopeasti siitä tuli vallitseva lämmitystapa yksityistalouksissa ja jopa pieniä kerrostaloja ja rivitaloja alettiin rakentaa sähkölämmitteisinä. Puiden polttelukin oli vähän niin kuin että ei maksa vaivaa ja paikoin pannassakin mutta on tainnut tehdä nyt sitten comebackin, kenellä siihen mahdollisuus.
Valtion omistajuus on osoittautunut todellakin siinä suhteessa perin ongelmalliseksi, että näitä ollaan välillä rakentamassa pahimman aktiivisuutensa menettänäiden poliitikkojen loppusijoituspaikoiksi, verotoimistoiksi ja sitten välillä se monopolisoitunut rahasampo halutaan laittaa lihoiksi ja jakaa kavereille. Tämäkin kaipaisi kehittämistä. Valtiollinen monopoli on kuitenkin yksityistä parempi vaihtoehto.
Välttämättähän niitä tuotantovälineitä ei tarvitisi olla valtion omistuksessa vaan myös "virasto" voisi hoitaa saman asian. Siinä sitten mahtaisi olla tie sonnalla kun kaikki kiertäisivät siellä kauppaamassa kapasiteettiaan jota ei edes todellisuudessa ole saatavilla.
Valtion omistajuus on osoittautunut todellakin siinä suhteessa perin ongelmalliseksi, että näitä ollaan välillä rakentamassa pahimman aktiivisuutensa menettänäiden poliitikkojen loppusijoituspaikoiksi, verotoimistoiksi ja sitten välillä se monopolisoitunut rahasampo halutaan laittaa lihoiksi ja jakaa kavereille. Tämäkin kaipaisi kehittämistä. Valtiollinen monopoli on kuitenkin yksityistä parempi vaihtoehto.
Välttämättähän niitä tuotantovälineitä ei tarvitisi olla valtion omistuksessa vaan myös "virasto" voisi hoitaa saman asian. Siinä sitten mahtaisi olla tie sonnalla kun kaikki kiertäisivät siellä kauppaamassa kapasiteettiaan jota ei edes todellisuudessa ole saatavilla.
Se alkoi toisaalta vaiheessa, kun uusia ydinvoimaloita alkoi valmistua vuosikymmenen lopulla ja sähköä oli riittävästi ja toisaalta jo sitä ennen syystä, että kunnalliset sähköyhtöt alkoivat vawrsin laajalti rakentaa useimmiten fossiilisilla polttoaineilla (mukaan lukien turve) toimivia kaukolämmön yhteistuotantolaitoksia, joilla yhtiöiden myymä lämpö saatiin puoli-ilmaiseksi sähkön tuotannon sivutuotteena. Jälkimmäinen oli aivan mainiota lämmitystarpeen mukaan lisääntyvää sähköntuotantoa juuri sähkölämmitykseen.
Valitettavasti ydinvoimaloiden rakentaminen hiipui aluksi kiristyvien turva- ja lupamääräysten sekä myöhemmin taloudellisen kannattamattomuuden takia ja kaukolämmön yhteistuotanto toisaalta verottajan iskettyä hyvin lypsävään lehmään erityisen viritetyillä verotusperiaatteella hiilidioksipäästöjen vähentämisen nimissä. Lopputulos jälkimmäisestä kehityksestä valitettavasti oli, että juuri se sähköntuotantomuoto (kaukolämmön yhteistuotanto), joko oli taloudellisena perusteena sähkölämmityksen yleistymiseen, lakkasi ensin yleistymästä ja alkoi pian huveta. Ydinvoimalat eivät tasaisena sähköntuotantomuotona vastaa moiseen kulutusprofiiliin nyt eikä tulevaisuudessa, koska moinen profilli tekee uudesta ydinvoimasta entistäkin kannattamattomampaa kilpailuasetelmassa tuulivoiman kanssa sähkömarkkinoilla.
Tuuli on kyllä mielenkiintoinen. Silloin kun energiaa olisi, siitä ei saa kunnon korvausta. Ja silloin kun energiaa tarvittaisiin, sitä ei ole toimittaa. Ja sitten on kaikenlaista korvaushimmeliä tämän päällä, joka ei ole markkinaehtoista.
Viimeksi muokattu:
Niin, kyllähän pörssi on halvin jos ajatellaan keskihintaa koko vuodelle. Mutta kun sitä kuluu eniten nyt kalliiseen aikaan, tulee se keskihinta olemaan huomattavasti korkeampi kuin pari vuotta sitten. Ilman syytä. Jos ajatellaan vaikkapa bensan hinta: Samalta jaksolta kun nuo sähköhinnat maksoi 98E keskimäärin 1,40 c/L, ja nyt 1,90 c/L. Tottakai kaikki nousee (paitsi palkat ainakaan mainittavasti), mutta kyllähän jokainen pitäisi ymmärtää että tässä sähkön hinnoittelussa on nyt tullut mukaan jotain likaista.
Noissa minun ajanjaksojen aikana oli koko ajan normi sopimus sähköyhtiön kanssa ilman mitään määräaikaisia tms, paitsi alkaen 13.08.2019 jolloin tein kahden vuoden sopimus energiasta. Se että hinta kuitenkin muuttui kahden vuoden aikana johtui siirrosta. Ja ajatella: sain hinnan niinkin paljon alas kuin 0,35 c/kWh! Kyllähän se lämmitti. Ja nyt ollaan tyytyväisiä kun hinta on 10 c/kWh halvempi kuin edellisenä päivänä, oli hinta mikä tahansa. Toinen kahden vuoden alkoi 13.08.2021. Silloin tarjottiin kalliimpaa hintaa sillä sopimuksella, verrattuna normisopimukseen. Silloin ottivat suurinpiirtein takaisin edellisen alennuksen. Otin sen kuitenkin, onneksi.
Energiaa se kyllä tuottaa, mutta tehoa välistä puuttuu ja välistä on liikaa. Hölmöä juuri onkin, että tuijotetaan liian usein vain energiaa, mikä ei ole ongelma, vaan energian varastointi ja jakelu tehon kysynnän mukaisesti. Ei tuohon muuta ratkaisua ole kuin joko kehittää lisää kulutusjoustavia käyttökohteita, joissa kulutusta voidaan riittävän edullisesti säädellä saatavilla olevan tehon perusteella tai lisäksi rakentaa tehoonsa ja energiakapasiteettiinsa nähden riittävän kustannustehokkaita sähkövarastoja, jotka kykenevät tukemaan tarvittaessa puuttuvaa verkon puuttuvaa tehoa. Samalla tuulivoiman "kannibalisaatioriski" pienenisi ja kannattavuus samoin hinnan tasaantuessa ja kysynnän lisääntyessä.
K
korsteeni
Vieras
pörssisähkön hinnanvaikutuksella ohjaaminen on kuin lehmän henkäys kunnes kaikki liittymät ovat pörssisoppareita
henkseleitä vain paukutellaan ja nauretaan kun ei "meihin vaikuta mitään" hinnan ollessa korkea
umpikiinteät sopparit kaiketi alkaa olla historiaa, kulutusvaikutus vaan kunnon kertoimella niin tuuletukset loppuu ja rauha palaa maahan ja sähkön hintapiikit tasoittuu
henkseleitä vain paukutellaan ja nauretaan kun ei "meihin vaikuta mitään" hinnan ollessa korkea
umpikiinteät sopparit kaiketi alkaa olla historiaa, kulutusvaikutus vaan kunnon kertoimella niin tuuletukset loppuu ja rauha palaa maahan ja sähkön hintapiikit tasoittuu
Tämä on hyvä pointti. Teollisuus ei millään pörssisähköillä vetele. Pörssisähköä aina kehutaan kuinka hienosti se toimii, kun niukkuutta on ilmassa ja hinnat kaakossa. Ja paskat se mitään toimii. Muutamaa sataa megawattia liikuttelee ja siinä se. Jäljelle jää tarpeeton paperin pyörittely ja keinottelu.
Tärkein ominaisuus pörssillä on mielestäni tehdä päätös kuka tuottaa ja milloin. Mutta kaikki tietää tuotantokustannukset niiltä muutamalta toimijalta, joita siellä pyörii, että asian voisi sopia muutenkin. Tietty osa toimijoista voi vain arvailla miten paljon tuottavat (tuuli/aurinko).
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Joo o, mutta miksei voitaisi palata siihen, kun sähkö maksoi hyvällä katteella noin 5s/kWh. Ja lisätä siihen tuotantokustannusten nousu eli vaikka 10%, vaikka hinta ei ole noin paljoa noussut, jos uutisia oikein muistan asiasta.
No, tiedän kyllä, että tämä tyrmätään tässä ketjussa. Vaikka hallitus ja muutama muu paremmin tietävä taho asiaa parhaillaan selvittelee, mm energiavirasto sanoi tutkivansa hinnoittelua ja energia-alan professorikin sanoi, että tarjouskaupassa korjaamisen varaa. Ja eduskunnassa voi puhua asiasta sillätavalla, mikä ei täällä käy laatuun
No, olin varma, että 5.1 aiheuttaa sellaisen poliittisen kuhinan, että jotakin tapahtuu, mutta taitaa pöly laskeutua, kun suomalaiskansallinen maksumies ei metelöi ihan hevillä. On sitä talvisodastakin selvitty, että mitäs tässä nyt on maksellessa. Ja kun on talvisota päällä, niin kyllähän tämä nyt tästä, kun on isovihakin selvitty.
Aikamatkustusta ei osata edes taaksepäin. Eteenpäin sentään etenee itsekseen.
Eikös se 2 €/kWh ohjannut ihan hyvin kulutusta.
Ääriesimerkki eikä silloinkaan mitään rajua ohjausta, koska vaikutus ulottuu vain minimaaliseen osaan. Suurempi ohjaavuus oli sillä, että joka mediassa kaikille sanottiin että välttäkää sähkönkäyttöä. Pienemmillä yliampumisilla ohjaavuus lähellä nollaa. Ja silloinkin pörssi mokas ja osti ydinvoimalaitoksellisen turhaan.
Viimeksi muokattu:
Ei kai tuosta mitään tietoa ole, mikä vaikutti kulutuksen joustoon toista tekijää enemmän. Eikös kulutusjousto ollut ihan merkittävä, jopa raju.
Kuluttajien käyttäytymisestä ei varmaan ennakkoon ollut oikein tietoa. Jos jousto vaatii tuommoiset hinnat, ei joustoa ilmeisesti helposti löydy.
Kuten sanoin. Markkinat olivat ostaneet ydinvoimalaitoksellisen turhaan, jota ei tarvittu. Onhan se iso ja merkittävä, mutta kyseessä on ääriesimerkki. Toivottavasti siitä ei tule jokapäiväistä. Edeltävinä päivinä markkinat olivat ostaneet rajusti liian vähän. Eli toimii vähän kuin jojo. Häiriötilanteissa markkinat toimivat kaaoottisesti. Juuri kun pitäisi olla panikoimatta.
Mutta jos kaikki olisivat joutuneet maksamaan Suomessa sinä päivänä 2€/kWh, niin oltaisiin nähty koko Suomen sulkeminen. Nyt nämä joustot ja hinnat sälytetään pienelle vähemmistölle, jolta toki iso panos silloin perjantaina, mutta muitakin osallistujia toki, mutta kiinteillä saattoi olla myös kulutuksen lisäämistä. Kansantalouden kannalta älytöntä veivaamista.
Viimeksi muokattu:
Husky
Hyperaktiivi
Seurasin kulutusta livenä ja ei se mielestäni kovimpaan hintaan ollut kuin 100-300 MW ali ennusteen? Siitä Fingridin kuvaajasta missä viivan kohdalla kulutus muuttuu ennusteeksi.
Mutta proffa sanoi, että kaupankäynnissä tuollaisessa tilanteessa on korjaamisen paikka
Tuossa ei ole mitään logiikkaa. Tietysti joku hyvin pienen voimayhtiön pienelle voimalalle voisi noin ajatella. Mutta sellaista ei kai ollut rikki, vaan kyse oli Fortumin ja Helenin voimaloista. Heille oli valtava hyöty siitä, etteivät ajaneet voimaloitaan, vaan saivat tolkuttoman hinnan myymästään muusta sähköstä. Varsinkin, kun sitä ei edes tarvinnut toimittaa, vaan todellinen kulutus jäi toimimattomien voimaloiden verran alle tarpeen.
Jos ko. voimalat olisivat olleet käynnissä, olisi sähkön hinta ollut luokkaa 1/10 toteutuneesta. Ei siis voi mitenkää ajatella, että jotai jäi saamatta.
Kuvitteletko tosiaan, että yksittäinen vähemmistöasemassa oleva markkinatoimija (esimerkkinä Helen) voisi parantaa taloudelista tulostaan panttaamalla myyntiään huippukysyntätapauksessa, kun tuotantokapasiteettia olisi? Tuskin kukaan liiketoimintaa joskus vapaahkosti kilpailluilla markkinoilla harrastanut uskoisi moiseen. Kartellit ovat asia erikseen ja niiden valvonta oma kysymyksensä (ja myös ankarasti rangaistava teko, jos moisen olemassaolo kyetään todistamaan).
Omistaja ei katso suopeasti, jos vedätät hintoja ylöspäin omaksi vahingoksesi ja kilpalijoittesi hyödyksi. Huippukysyntätilanne on poikkeus, jollaisessa ei edes mikään markkinastrateginen veto ole millään tavoi järkevä. Kommenttisi on puhdasta huuhaa-salaliittoteoriaa.
Sen sijaan täsmennänpä kirjoittamaani kirjoittamaani kiinteällä hinnalla sopimuksen tehneen sähköntuottajan vähäisestä tappiosta, jos jättää sähkön myymättä, kun kukaan ei ole oikaissut. Tokihan loppukaneetti pätee primääristi myydyn sähkön osalta, mutta myyty sähkö on kuitenkin revittävä jostakin. Huippukysyntätilanteessa sitä saa markkinoilta markkinahintaan tai jos oma tuotanto on aliarvioitu, tuosta menetetään myyntitulot markkinahinnalla. Toki kyse ei ole enää vuorokausimarkkinoista, vaan käytännössä päivän sisäisistä markkinoista.
Aivan varmasti voi. Tuohan ei ole oikea vapaasti kilpailtu markkina. On aivan selvää, että voi parantaa tulostaan, jos pudottamalla vaikkapa 1/3 tuotannostaan pois saa hinnan 10-kertaistumaan. Miten sitten tarkemmin homma menee riippuu tietysti siitä millaisia sopimuksia on. Pahimmillaan tietysti voi joutua itse ostamaan tuota järjettömän kallista sähköä täyttääkseen sopimuksen vaatimukset. Mutta noin puhtaasti pörssihinnoilla toimittaessa koko tuotanto hinnalla X tuottaa Y euron liikevaihdon ja 2/3 hinnalla 10X tuottaa 20/3 * Y. Tietysti vaikkapa Helenille olisi ollut vielä parempi, että jonkun muun laitos olisi ollut alhaalla, jolloin olisi saanut 10 * Y.
Kovin usein ei tietysti hinnat nouse noin paljoa tuotantovajeesta, mutta onhan tuo markkina aivan rikki, minkä nuo kaksi mustaa perjantaita hyvin osoittavat. Tai toimiihan se joten kuten niin kauan, kun noita ei montaa vuodessa tule.
Niin, mikä estää sähköntuottajia tarjoamasta myyntiin esimerkiksi vain 2/3 olemassa olevasta tuotantokapasiteetistaan, eikös se nostata pörssihintaa kun tarjontaa on vähän? Se loppu 1/3 jää sitten heille puskuriksi, jos "sähköpula" uhkaa ja siinähän on sitten hyvää myytävää tarjolla ehkä jopa rapeaan hintaan.
Pumppaataikuole
Aktiivinen jäsen
Yksi käyrä selittää hinnan – näin sähköpörssi toimii
Pörssisähkö pyörii otsikoissa tasaisin väliajoin. Mistä siinä on oikeastaan kyse? Videotoimittaja Ville Riste selvitteli sähköpörssin saloja.
www.is.fi
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuskimpa mikään. Varsinkin vesivoimalle on erittäin vaikea määritellä mitään saatavilla olevaa kapasiteettia pidemmäksi ajaksi. Talvella voi vain tylysti kertoa jos tulee kyse, että vettä ei ole tai seuraavana päivä tarve on vielä kovempi jne. Ei taida olla kenelläkään velvollisuutta tehdä mitään tiliä mistään. Ongelmahan tulee vasta sitten jos ovat itse myyneet enemmän kuin kykenevät tuottamaan, jolloin sen erotuksen joutuisi ostamaan markkinoilta.
Ahneus, koska joku toinen sitten myy ja kerää voitot huimasti korkeammalla hinnalla ja yksinään toimiva vedättäjä jää nuolemaan näppejään.
Ehdotan vain miettimään tilannetta, miten käy torilla, kun yksi torimyyjä alkaa panttaamaan tuotteitaan jonnekin tiskin taakse nostattaakseen hintoja ja miten tuossa sitten käy ... Etenkään toiset kauppiaat eivät ole typeryksiä.
Miksei muka? Kerropa, mitä rajoituksia on, niin voidaan ilmiantaa syylliset.
Jotainhan on pantattu, että se hinta saadaan 2 €/kWh tai sitten kilpailijoilla ei ole mitään myydä (tai kaikki on jo myyty). Jostain kuitenkin tuntuu löytyvän myytävää 2€/kWh hintaan. Tuskin siellä joku markkinoilla vaan odottelee, että nousisipa hinnat 2€/kWh, että pääsisin minäkin tuottamaan (jollain uuni, jossa poltetaan seteleitä). Toimitettava ei ole edes päässyt loppumaan kesken. Pörssisähköläisiä pitäisi palkita kuten teollisuutta, että jos nyt jätänkin sinä kyseisenä perjantaina kuluttamasta vaikka 40 kWh, niin saan 80 euroa.
Viimeksi muokattu:
"Ei oota" on toki pantattu. Ei tarvita paljon viitseliäisyyttä katsoa Energiaviraston julkisesta tietokannasta, mitkä ovat Suomen voimalaitokset ja kuinka paljon niistä irtoaa tuottoa sekä verrata tätä Fingridin tuotanto-, kulutus-, tuonti- ja vientilukuihin, jotka näkee sivuilta muutaman minuutin viiveellä sekä UMM-sivujen vikatietoihin (tuonne on pakko ilmoittaa sähköpörssiin tarjoavien laitosten viat). Kun voimalat ovat kaikki käytössä tai ilmoitetusti rikki (tuulta ja vettä sekä yhteistuontoa ei olosuhteista riippuen aian saa ulos nimellisteholla) ja tuontijohdot tapissa ja kulutus on samoissa lukemissa tai ylikin, niin automaattisesti hinta nousee, kun ainoa tapa saada teho riittämään on sähkön säästö. Niinpä jotkut kuluttajat (lähinnä teollisuuslaitokset tms.) suostuvat ennakolta vähentämään kulutustaan, jos pörssihinta nousee tietyn rajan ylitse.
Jos joku tilanteessa keinottelee, niin kuluttajat (tyypillisesti teollisuus), joka ei suostu säästämään ennen kuin hinta nousee pilviin. On tuo toisaalta ymmärrettävää, koska prosessin sammuttaminen ja käynnistäminen voi viedä lisävuorokausia pienemmällä ja kannattamattomammalla tuotannolla, joten säästöstä voi koitua suuret välilliset kustannukset sähkön käyttäjille.
Ei se ole suostumisesta kiinni. Se käyttämätön palkitaan ruhtinaallisesti (käyttämätön mankalasähkö myydään kotitalouksien välittäjille, jotka yhteen ääneen huutavat 4€ / kWh tarjottu). Toisin kuin pörssisähköläisen käyttämätön, mistä ei saa mitään. Ainoastaan sen säästön, mutta joustoa ei korvata mitenkään. Ei mitään vapaata kilpailua vaan useilla eri korteilla mennään.
Viimeksi muokattu:
Tämähän riippuu ihan sopimuksestasi. Kyllä jos on keskihintalukittu kulutusvaikutteinen (korjatkoot termiä kuka osaa) pörssisopimus, niin ihan kohtuullisen hyvän palkinnon saa kun laittaa tosi korkeilla sähkönhinnoilla kulutuksen nolliin.
Viimeksi muokattu:
Joo. Kaikenmaailman johdannaista varmaan on. Eiköhän kuole nopeasti pois, jos tollasta tapahtuu (tai vähintään ehdot kiristyvät).
Viimeksi muokattu: