Saadaan tuota osittain varastoiduksi, itse asiassa aika hyvinkin. Ensinnäkin Suomen säännösteltyjen vesistöjen kuten Kemijoen ja Oulujoen virtaamia voidaan rajoittaa entisestään hyvän tuulivoiman tuoton ansiosta ja säätöläpät saa taas entistä enemmän auki, kun tuulee huonosti. Toisekseen, etenkin talvella Ruotsista tuodaan edelleen paljon sähköä Suomeen välitettäväksi edelleen esim. Viroon. Tuontisuunnan voi kääntää enemmän vientisuunnaksi myös Ruotsiin, jolloin siellä kuluu vettä vähemmän ja sähköä myydään halvemmalla ja suurempia määriä takaisin, kun ei tuule. Tämähän ei muuta tilannetta, että Suomeen kaivattaisiin lisää varastointikapasiteettia sähkölle ja tuo on taloudellisinta toteuttaa vesivoimalla. Lyhytaikaista säätöä voisi toteuttaa myös akkujärjestelmillä.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
No en tiedä, huipputehon kanssa on ongelmia vain kun jotain puuttuu eikä varalle ole mitään. Huipputeho oli 3.1, noin 15000MW - sähkö 13 senttiä, 5.1 oli 14000MW ja kovin kallista. Minusta jako vara- ja kapasiteettivoimaan on aivan keinotekoinen. Se mikä tässä on minulle epäselvää on Fingridin varavoiman rahoitus - maksetaanko se runkoverkkomaksuissa koska sitä megwattia ei laiteta tulille oikeastaan ikinä. Jatkossahan tätä kummallista varavoimaa ei sitten enää olekaan - on vain kapasiteettivoimaa jonka voi laittaa sähkön hintaan.
5.1 tuuli 700-1000MW 2Eur/kWh hinnoissa.
Ja muistetaan tosiaan että iso ongelma oli perinteisten polttovoimaloiden vikatilanteet. N 1000MW "sää riippumatonta" tuotantoa oli alhaalla pumppu- ja yms vikojen takia.
50% lisää vaikka 1000MW on 500MW ja toivottavasti myös maantieteellisisesti hajautettuna. Ja kyllähän tuulta tulee lisää muuallekin - Ruotsiin ja Baltiaan. Se vaikuttaa samalla tavalla hintoja laskevasti ja huippuja pehmittävästi.
Lämmityskaudella esim huomenna menee 5000MW Suomessa hyvin markkinaan. Hinnat plussalla. En tiedä miten 7500MW mahtuu. Vientiyhteydet alkavat olla suhteessa aika pienet.
Ei-lämmityskausi onkin sitten oma juttu. Juuri ja juuri ydinvoima ja "pakko vesivoima" mahtuu markkinaan. Alhaisia hintoja luvassa.
Omasta mielestäni ei ole keinotekoinen, termistöstä toki voi aina keskustella. Varavoiman tarkoituksena (Fingridin termistöä soveltaen) on varmistaa sähköverkon normaalitilanteen säilymistä tilanteessa, kun vikojen ja kuormanhallintatilanteiden viiveiden takia koko sähköverkon stabiilisuus on riskirajoilla (esimerkiksi riittävän monelta kulutusalueelta ei vielä ole ehditty katkaista sähköjä pois). Suuret tuotanto- ja siirtopuolen häiriöt voivat polkaista mokoman tilanteen käyntiin. Kapasiteettivoiman tarkoituksena taas on varmistaa sähkön saantia sähköverkon normaalitilanteessa, missä sähkömarkkinat ovat vielä toimintakykyiset, mutta ollaan kriittisillä rajoilla ilman ylimääräistä reservin luonteista kapasiteettia, jota ei kuitenkaan käynnistetä hallinnollisella määräyksellä, vaan markkinameknismin pohjalta, kun sähkön hinta nousee riittävän korkealle.
Näiden kahden kategorian väliin jää vielä alue, missä esimerkiksi sähkön hinta on pompannut hallinnolliseen maksimiinsa ja sähköverkon tasapainoa jo hoidellaan katkomalla järjestyneen syklisesti sähköjä kulutuspiireistä ennakkosuunnitelman mukaisesti. Hiukan lievempi tilanne on virallisten reservilaitosten käynnistäminen hallinnollisella määräyksellä (jos se tehdään jo ennen edellisen aktivoitumista).
Niin, mutta eikös tuo ole aivan takaperoista logiikkaa - eikös ensin kannattaisi käynnistää sitä voimaa ja vasta kun se ei riitä katkoa niitä sähköjä. Toki tässä on kyse nopeudesta, eli käytännössä sähköjä poikki - lisää voimaa - rysänperälle sähköt takaisin.
Ei kai tuo Fingridin omistama 927 MW mihinkään ole katoamassa. Käyttöoikeussopimuksia ei uusita, mutta kaiketi tuo Fingridin oma varakapasiteetti on ja pysyy?
No en kyllä osaa tulkita kuinka laajaa remonttia tuo käytännössä tarkoittaa kun siinä puhutaan että jatkossa sitten otetaan kapasiteettimarkkinasta - korvaako se vain ne kartan 'harmaat' vai myös vihreät eli fingridin omistamat, vaikka sitten niin että nekin osallistuvat kapasiteettimarkkinaan.
Ennen kaikkea kyse on siitä, kuka maksaa ja kummasta, eli maksetaanko sähkön siirrosta (varavoima ja reservit menevät tuolta kokonaan ja energiaosuus laskutetaan jälkikäteen muun toteutuman mukaan arvotettuna) vai sähköenergian hinnasta tai molemmista osittain tai osittain valtion budjetista tai erillisellä sähkön hintaan lisättävällä kapasiteettimaksulla. Jos kapasiteettimaksu peritään sähkön tuottajilta, se menee sähköenergian hintaan kokonaan. Kapasiteettimaksuhan kohdistettaisiin "ylimääräisen" tuotantokapasiteetin hintoihin ja tuotantokulut (kuten käytetyn öljyn tai synteettisen polttoaineen hinta sekä muuttuvat huoltokustannukset) menevät joka tapauksessa sähkön pörssihintaan (jos hinnoittelu ja muu systeemi on suunniteltu ja säännelty kestävästi). Varavoima vääristää sähkömarkkinoita enemmän tai vähemmän, kapasiteettivoima ei niinkään, ellei sitten kapasiteettitukea ruveta (typerästi) maksamaan muutenkin verkossa olevalle voimalle kuten vesi- ja ydinvoimalle (joista etenkin jälkimmäinen päin vastoin edellyttää lisää kapasiteettivoimaa silloin tällöin sattuvien ja suuren yksikkökoon kannalta hyvin kriittisten tuotantokeskeytysten takia). Poliitikkohan jopa ehdotti kapasiteettimaksun säätämistä erikoisesti tuulivoimalle, mistä ilman muuta vain seuraa sähkön niukkuustilanteiden ja korkeiden sähkön hintojen yleistymistä entisestään (ja kiinteähintaisten sopimusten hintatason nousua).
Eikö tässä tule rajoittavaksi tekijäksi Suomen pieni (rakennettu) vesivoimakapasiteetti kun ei tuo taida järkevästi säätyä talvella kuin 1000-2500Mw välillä eikä kapasiteettia edes pystytä merkittävästi lisäämään ainakaan nykysäännöksillä ja vaikka pystyisikin niin sen rakentaminen kestää todella kauan. Jo nykyinenkin säätäminen näyttää aiheuttavan ongelmia kun esim. Rovaniemellä ei meinaa joki jäätyä Ounas-ja Kemijoen yhtemäkohdassa enää koko talvena ja muutenkin jäät ovat muuttuneet arvaamattomiksi ainakin Kemijoen vesistöissä. Kyllä vesivoiman varastoinnissa joudutaan luottamaan Ruotsin varastoaltaisiin ja heidän parempaan säädettävyyteen jos Suomeen ei nyt merkittävissä määrin aleta pumppuvoimalaitoksia rakentamaan. Parin vuoden sisään valmistuva Aurora 2 yhteys Ruotsiin helpottaa tilannetta mutta ei sekään autuaaksi tee kun on kapasiteetiltaan 800/900Mw
Fingridin mukaanhan muiden omistamien varavoimalaitosten käyttöoikeussopimukset korvataan "markkinaehtoisella hankinnalla säätökapasiteettimarkkinoilta". Tuollaiset hankinnathan voivat olla pitkäaikaisia ja vaikkapa jotkin datakeskukset taatusti pystyvät myymään varatehoa halvemmalla kuin tuollaiset menneen maailman sopimusvaravoimalaitokset, kun niillä on joka tapauksessa UPS-syötöt ja niitä tukevat omat vara-arggregaattinsa, joiden käyttöön oman sähköenergiansa lähteenä ne voivat siirtyä hyvin joustavasti ja jättää oman normaalikulutuksena valtakunnan verkkoon jaettavaksi.
Onko kellään tietoa montako tuulimyllyä on pystytetty puolen vuoden sisällä, ja toiminnassa? Nimittäin en ole huomannut lisääntynyttä tuotantoa tällä aikavälillä, mitä olen pörssisähköä seurannut ja pitänyt appia kännykässä. Kieltämättä on ikävä kahden vuoden sopimusta mikä oli ennen viidellä sentillä/kWh.
Ilman muuta säätökapasiteetti on rajallinen ja tarvitaan teollisuuden kulutusjoustoa rinnalle. Kaukolämmön tuotanto taitaa olla piakkoin jo melkein suurin kulutusjouston lähde, kun lämmöntuotanto voidaan siirtää suuren tarjonnan aikaan jatkuvasti lisääntyville sähkökattiloille. Säännöstellyt joet kaipaavat rinnalleen akkuvarastoja, jotteivat joudu kovin nopeasti ajamaan tehoaan ylös. En tiedä, onko tuo Rovaniemen tilanne todellinen ongelma. Jos jäät ovat virtapaikoissa heikkoja, niin sitten ovat. On eri asia, jos suuppojään muodostuminen alkaa muodostaa tulvariskejä, mutta säännöstelytaajuuden hidastuminen ei välttämättä tuohon johda, vaan nimenomaan virtauksen nopea sahaus ylös-alas. Vai miten mahtaa olla?
Syksyllä noita tuli lisää satoja megawatteja, mutta talveksi luonnostaan valmistumistahti hiljeni. Kuluva vuosi on aika hiljainen ja kapasiteettia on tulossa lisää vain jokunen sata megawattia. Ensi vuonna valmistumistahdin on suunniteltu taas kiihtyvän, ei tosin aivan parin viime vuoden tahtiin. Kannattaa katsoa tuulivoimayhdistyksen sivuilta, missä on paljon tietoa alan toimijoiden suunnitelmista.
Kyllä tuo ihan todellinen on eikä koske vain Rovaniemeä, on laajempi ilmiö koko Kemijoen vesistössä ja esim. kemijärvessä jäät ovat todella arvaamattomat eikä uskalla liikkua aiemmin "turvallisiksi todetuilla alueilla". Jokiyhtiö toki kiistää kaiken mutta sehän nyt ei mitään uutta ole...
Lapissa ihmetellään jokea, joka ei jäädy edes 30 asteen pakkasella – taustalla jokiyhtiön pörssikikkailu
Kemijoen vesivoimaloiden harjoittama virtaamien raju säännöstely heikentää jäitä ja on ympäristölle erittäin haitallista. Vesivoimayhtiölle lyhytaikaissäännöstely on tuottoisaa.
yle.fi
tuulivoimayhdistys on hieman optimisempi tälle vuodelle, 1008,2 MW
Päivitetty / Updated on 3.1.2024
| Valmis /online in | Voimaloiden lkm / No of WTG | Teho / Capacity (MW) | |
| 2022 | 437 | 2429,96 | MW |
| 2023 | 212 | 1280,2 | MW |
| 2024 | 171 | 1008,2 | MW |
| 2025 | 203 | 1402,6 | MW |
| 2026 | 4 | 25 | MW |
Rakenteilla olevat hankkeet - Suomen uusiutuvat ry
Suomeen on rakenteilla merkittävä määrä uutta tuulivoimaa. Tutustu Suomessa rakenteilla oleviin tuulivoimahankkeisiin.
tuulivoimayhdistys.fi
Kuulutinkin oikeastaan sitä, että miksi tuonne jäälle pitäisi mennä. Ymmärrän toki, että esimerkiksi moottorikelkkareittien katoaminen jääautoteiden ohella voi aiheuttaa paikallista kausihaittaa ja virkistyskalastusmahdollisuudet jäällä saattavat heiketä. Samanlaisten yhteisen hyvän ja ilmaston lämpenemisen vaikutusten kanssa moni joutuu muuallakin tappelemaan.
Kun se vallitseva käytäntö tänä päivänä on rahan takominen ilmastojuttujen ja muun vastaavan varjolla, viis siitä miten me ihmiset kykenemme toimimaan kaiken kyykytyksen jälkeen. Mielestäni sähkön hinta on sellainen asia mikä menee muun edelle. Se ei ole mitään hupia, se on meille välttämättömyys. Ihan sama onko sitten järvet avoinna vai ei.
Ja tämä tunnetusti sopii kaikille kunhan se siirtolinja ei tule minun tontin nurkalle että pistää aina silmään takaterassilta tai tuulimylly pilaamaan minun merinäköalaa tai joki sula kesää talvea minun rantatontin edessä jne
Kaikkien mieleen ei voida hoitaa kaikkia asioita. Koskee vielä paljon muitakin juttuja.
Ja täällä päin Suomea lentokoneet nousevat välillä läheltä kuuluvaa reittiä, ihmiset polttavat pakkasella puita, mitä kaupunkilaiset eivät useinkaan osaa savuttamatta naapurustoa kohtuuttomasti, erilaista mekkalaa järjestetään häiritsevästi silloin tällöin, kadut ja jalkakäytävä aurataan aina kun vihdoin aurataan niin, että tonttiliittymä menee tukkoon jääkokkareista ja niin kapeasti, ettei ajorataa pitkin pääse sivuttamaan vastaantulijaa, mökillä laivojen laineet mylläävät rannan ja vievät laiturit jne. jne.
Rahan takominenha se suurin ongelma on, kuten Matti1965 tossa toteaa.. tää sähköpörssihimmeli viel mahdollistaa sen takomisen nykypäivänä viel paremmin, ku on tän kaiken lisäksi tehty typeriä poliittisia päätöksiäki. Ku on kyse voittojen yrittämisestä tai jopa maksimoinnista, niin olen iha varma että korruptio loistaa, ehkä jopa kartellikin. Tän lisäks veroja kierretään sen mitä ehitään (eiku se olikin verosuunnittelua 
)..
Kapitalismi ja markkinatalous ei vaa toimi välttämättömyyshyödykkeiden kanssa pörssimäisesti myytynä. Ja varsinki tän himmelin algoritmi ei toimi yhtää, ku näitä häiriöpäiviä tulee nykyään enemmän.
)..Kapitalismi ja markkinatalous ei vaa toimi välttämättömyyshyödykkeiden kanssa pörssimäisesti myytynä. Ja varsinki tän himmelin algoritmi ei toimi yhtää, ku näitä häiriöpäiviä tulee nykyään enemmän.
Vaihtoehtona sosialismi on taatusti huonompi.
Ja ei se pörssin vika ole jos kapasiteettitilanne on tiukka. Pörssi vain hinnoittelee kapasiteetin kohtaamaan kysynnän.
Älä ammu viestintuojaa - don't shoot the messenger.
Kuitenkin sähkömarkkinat Suomessa puhdistuneet eli CO2 päästöt alas 80% 15 vuodessa. Mahtava saavutus. Hinnat Euroopan toiseksi alhaisimmat. Mahtava saavutus.
Ja täällä isot miehet narisee ja valittaa. Mahtava saavutus energiateollisuudelta ja viranomaisohjaukselta.
Viimeksi muokattu:
Laitetaan vesi pörssiin kans (pitää sitten olla vain juomatta tiettyinä päivinä tai juoda öisin). Tai miten olisi terveydenhuolto ja koulutus? Tai happi? Sähkö ei ole kapitalismia ja markkinataloutta vielä nähnytkään. Iso osa tuottajista valtionfirmoja. Ja kohtuu yleistä muillakin energia-aloilla.
Viimeksi muokattu:
Kyllä se valitettavasti välttämättömyyshyödykkeiden kanssa toimis paremmin.
Tässä yhteydessä sosialismin voisi määritellä tässä keskitettynä poliittisesti ohjattuna hinnoitteluna.
Silloin moni noista listaamistasi asioista on sosialismia. Osa ei....
Sähkön nykyinen hinnoittelu ei ole sosialismia.
Sosialismian voittokulku on surullinen liuta isoja määriä kuolleita ihmisiä valtioiden romahduksussa. Kannattaa olla varovainen sen pedon kanssa.
Berliinin muuri kaatui ja ihmiset juoksivat vain yhteen suuntaan. Miksi?
Hempuli
Töllintunaaja
Omilla silmillä hinnoittelumekanismin nimittäminen pörssiksi ei tee siitä markkinaehtoista. Kun tuotantokapasiteetista suuri osa on käytännössä hyvin paljon toisiinsa sidoksissa olevien tahojen hallussa, niin siitä on markkinat kaukana ja hinnoittelu ohjattua, kuten sosialismissakin. Markkinaehtoisuus tarkoittaa myös reaalista mahdollisuutta olla ostamatta, jos hinta ei tyydytä. Sähkössä on vielä maksetaan perusinfrasta, vaikka ei kuluttaisi lainkaan ja siitä irtautuminen ja uudelleenkytkentä on tehty taloudellisesti kannattamattomaksi.
Maailman suurin talous taitaa olla Kiina näinä päivänä. Taitaa tulevaisuudessa vielä ohittaa kaikki muut lähes kaikilla mittareilla. Mutta en tosiaan haluaisi samaa systeemiä.
Tuo on itse asiassa Aurora Line 1, ja se kakkonen taitaa olla vasta piirustuspöydällä. Uutisoinnissa hämää se, että ykkönen rakennetaan kahdessa vaiheessa, joista vasta kakkosvaihe vie linjan rajan yli. Tuon ykköslinjan siis pitäisi valmistua 2025 aikana, ja sitten on erikseen Aurora Line 2 jota myös jo ymmärtääkseni suunnitellaan. Kakkosen valmistuminen menee ennakkotietojen mukaan 2030-luvulle.
Taitaa olla paljon vähemmän kuin pari vuotta sitten ennustettiin?
Sellaiset pullonkaulatulot tuosta on tullut, että luulisi rahoituksen olevan kunnossa ja aikataulun nopeampi.
Tuo tietysti edellyttää sitä että pystyy olemaan käyttämättä sähköä juurikaan kalliina hetkenä ( ja vähemmän kalliin viikon aikana) ja käyttämään sitte kun se on halpaa. Siirtämään kulutuksen painopistettä reilusti. Itse olen Vilp lämmittäjänä huomannut ettei kylmän ajan kulutus niin vaan siirry halvan sähkön aikaan vaikka kuinka optimoi. Kiinnitys suojaa kyllä kovasti riskiltä tosi kovista hinnoista.
Oma 1.1.-19.1. kulutusvaikutus + 2,39 c/kwh vaikka kaikki pyykki ym vuorokauden halvimpaan aikaan ja lattialämmitys menee automaattisesti halvoilla tunneille. Sekä Vilp leikkaa lämpöä kalliina aikana ja lisää hieman halvempina.
niin taitaa olla. Syksyllä Yle kirjoitti 3300MW (lähde?):
"Työmailla tahdin hiipuminen ei vielä näy. Vuosina 2024–25 Suomeen asennetaan aiempien päätösten mukaisesti 3 300 megawatin edestä uusia voimaloita."
Mutta tuossa tuulivoimayhdistyksen 3.1.2024 taulukossa oli yhteensä noin 2400MW vuosille 24/25
Tuulivoimarakentamisen kulta-aika on ohi: Suurin kysyntä on tyydytetty ja uudet investoinnit jäissä
Muun muassa voimalavalmistajat kirjasivat raskaita tappiota viime vuonna. Uusia investointipäätöksiä jarruttavat kustannustason ja korkojen nousu. Hankkeet eivät enää ole automaattisesti kannattavia.
yle.fi
Sie pikkasen oiot ja luulet että kannatan aivan kaikkeen ns. komentotaloutta. Mie puhuin vain ja ainoastaan välttämättömyyshyödykkeistä. Ja että niillä ei pitäisi tällee minusta bisnestä tehdä, mitä ny tehää sähkön kanssa. Oli se sitten sosialismista tai ei, mut mobbe tossa yllä hyvin täydensi mitä itsekin ajoin takaa..
PS. Meinasha se Jyväskyläki tässä joku aika sitten myydä vetensä yksityisille sijoittajille. Yks peruste muistaakseni oli, että josko sielt tulis jotain innovointia. Vedelle? En tiiä sit odottivatko, että se innovointi on jotain tyyliin että kuluttaja vois painaa vaa nappia, nii hanasta tuliski veden sijaan viiniä, niin ei enää ketuttaisi se veden korotettu hinta niin paljoa
Juurikin noin.En edes tiedä mikä on tämän meidän talousjärjestelmän nimi joku sekäsikiö kansallissosialismista ja mafian valvomasta markkinataloudesta .Aito markkinatalous edellyttäisi että kuluttajalla on valinnoillaan oikea mahdollisuus vaikuttaa oman taloutensa kuluihin näin ei ole.Jos nostat palkkaasi verotusta nostetaan jos eläkkeet nousee sitä kohta leikataan jos kulutat vähemmän hintoja nostetaan tai laatua vähennetään jos kohennat talon energiatehokkuutta pienempien lämmityskulujen toivossa kiinteistöveroa nostetaan sähkön hintaa nostetaan ja öljykattila pitää hävittää että et vaan pysty aidosti hyötymään
Mielestäni oli paljon suurempiakin lukuja aiemmin ja niiden mukaan 10 GW olisi mennyt pian rikki. Nyt se näyttää kestävän vielä ainakin vuoteen 2026 saakka ja tuo 2022 rakennettu 2,4 GW taitaa jäädä yhden vuoden ennätykseksi.
Loppukuu on ennusteen mukaan lauhempi, ainakin etelässä missä sillä on merkitystä.
Tietää haasteita negatiivisesta kulutusvaikutuksesta haaveileville.
K
korsteeni
Vieras
joku taannoin sanoi että ongelmat ovat ihmisten itse aiheuttamia joten ne on ihmisten korjattavissa
kuten tuolla edellä totesin niin on tämäkin, turha sähkön törsääminen
me kaikki voimme tämän korjata käytöksellämme, ei osteta kallista sähköä
hinnat ovat vieläkin liian halvat ohjaamiseen
kukaan ei palellu, vesivaraaja on halpa yksinkertainen sähkön lämmöntuotannon varastointiin
useat toimijat rakentavat ja ovat rakentaneet suuria säiliöitä.....kutsuvat harhaanjohtavasti akuiksi niitä
kotioloissa parin kuution varaaja on vuorokausitasolla varsin halpa ja toimiva
ei tarvita paria paäivää varten moottoripörisijöitä, sähköhän riittä kun sitä ei lämpönä tuuleteta taivaalle
kuten tuolla edellä totesin niin on tämäkin, turha sähkön törsääminen
me kaikki voimme tämän korjata käytöksellämme, ei osteta kallista sähköä
hinnat ovat vieläkin liian halvat ohjaamiseen
kukaan ei palellu, vesivaraaja on halpa yksinkertainen sähkön lämmöntuotannon varastointiin
useat toimijat rakentavat ja ovat rakentaneet suuria säiliöitä.....kutsuvat harhaanjohtavasti akuiksi niitä
kotioloissa parin kuution varaaja on vuorokausitasolla varsin halpa ja toimiva
ei tarvita paria paäivää varten moottoripörisijöitä, sähköhän riittä kun sitä ei lämpönä tuuleteta taivaalle