P1 HAN - liitäntäportti

[Matti1965]

En ymmärrä tätä logiikkaa. Ampeereita ei lasketa vaan ne mitataan. Jos joku systeemi ei ilmoita mitattuja ampeereita vaan yrittää laskea ne muista tiedoista, jotka eivät tätä tietoa edes ilmaise, niin en tosiaan ymmärrä mitä sellaisella virheellisellä toiminnalla haettaisiin. Hyväksyn toki sen, jos laitteen suunnittelija tosiaan on toimunut näin epäpätevästi ja huomioisin, että laitteen ilmoittamat tiedot ovat epätarkkoja. Ylikuorman karkeaan arviointiin ja rajoittamiseen tieto on varmastikin riittävä.

Et siis ymmärrä miksi eri laitteet ilmoittaa asioita eri tavalla.

Esimerkki: Yhden vaiheen kulutus 380W, jännite 233V.
Cozifyn kautta tullut tieto ampperista on 1,6A (en tiedä saako se tarkempaa tietoa Landis&Gyriltä, ja pyöristää itse).
Shelly Pro3EM luvut Shelly-cloud apista: 380W, jännite 233V. PF on 0,81 ja näennäisteho on 308,64VA. Appi ilmoittaa amppereiksi 2,01A.

SORRYYY: Virhe kun muutin lukuja en hoksannut kaikkia muuttaa, oikea näennäisteho piti olla 469,14VA

Muuten kyllä Shelly on prikulleen yhtä tarkka kuin Landis&Gyr kulutuksen osalta. Ei heitä yhtään.

 

[Arisoft]

Et siis ymmärrä miksi eri laitteet ilmoittaa asioita eri tavalla.

Selvää on se että eri laitteet ilmoittavat mitä sattuu. Shellyä esim. ei ole sertifioitu minkäänlaiseen tarkkuuteen. Lähtökohtaisesti ne näyttävät eri lukemia ja se on hyväksyttävää.

Mutta tehon mittaamisessa ei ole kuin yksi tapa. MItata virta ja jännite ja kertoa ne keskenään. Energia saadaan kun tämä integroidaan halutulta ajalta ja se jaetaan neljäänj kvadrattiin, jolloin saadaan pätöteho ja loisteho. Shelly ei paljasta mikä on sen näytteenottonopeus. Tekoäly valehtelee että: "MID certified energy meters have varying sample rates, but common rates for decent power quality monitoring are often around 256, 512, or even 1024 samples per cycle" pitää vielä muistaa että yksi cycle on 50 kertaa sekunnissa, joten laskettavaa riittää.
Tuo jatkuu vielä näin: "simpler billing meters might do fewer, like 32 or 1600 samples/sec, focusing on accuracy for total kWh rather than detailed waveform capture, ensuring they meet EU legal measurement standards (Class B/1) for billing accuracy (±1%)" Tuo on aika yllättävää, että ne saattavat ottaa noinkin vähän näytteitä, mutta tilastollisesti energia tulee kyllä mitatuksi oikein.

Esimerkki: Yhden vaiheen kulutus 380W, jännite 233V.
Cozifyn kautta tullut tieto ampperista on 1,6A (en tiedä saako se tarkempaa tietoa Landis&Gyriltä, ja pyöristää itse).
Shelly Pro3EM luvut Shelly-cloud apista: 380W, jännite 233V. PF on 0,81 ja näennäisteho on 308,64VA. Appi ilmoittaa amppereiksi 2,01A.

Voi olla että parhaiten todelliset ampeerit saat selville kun laitat oman pihtivirtamitarin siihen vaiheeseen kiinni ja katsot mitä mittari sanoo. Mittareiden pitäisi näyttää samaa ampeerilukemaa tai ne näyttävät väärin. Ampeerille kun ei ole kuin yksi merkitys.

 

[tuna]

Shelly Pro3EM luvut Shelly-cloud apista: 380W, jännite 233V. PF on 0,81 ja näennäisteho on 308,64VA. Appi ilmoittaa amppereiksi 2,01A.

Tarkoitit siis ilmeisesti sanoa että näennäisteho on 380VA, ja pätöteho on 380*0,81 = 308W. Mistä hitosta tuo 2,01A virta on keksitty?
Edit:
Okei, näemmä taitaa olla tosiaan niin, omankin mittaritaulun lukemia katsoen, että mittarin ilmoittama virta on pätötehoa vastaava virta. Shellyn ilmoittama virta siis olisi oikea mitattu virta.
Edit2: Jaa no eipä tästä nyt pysty oikeastaan sanomaan mitään mittausresoluution puitteissa kun koetti laskea eikä perstuntumalla arvata - tehokerroin taitaa olla mittaustarkkuuden puitteissa 1.

 

[tuna]

Voi olla että parhaiten todelliset ampeerit saat selville kun laitat oman pihtivirtamitarin siihen vaiheeseen kiinni ja katsot mitä mittari sanoo. Mittareiden pitäisi näyttää samaa ampeerilukemaa tai ne näyttävät väärin. Ampeerille kun ei ole kuin yksi merkitys.

Näemmä sähkönkulutusmittarin antamat tiedot eivät vastaakaan mitattua virtaa, vaan pätötehoa vastaavaa virtaa.
Tai sitten ei. Tiedä häntä.

 

[-Teme-]

Selvää on se että eri laitteet ilmoittavat mitä sattuu. Shellyä esim. ei ole sertifioitu minkäänlaiseen tarkkuuteen. Lähtökohtaisesti ne näyttävät eri lukemia ja se on hyväksyttävää.

Mutta tehon mittaamisessa ei ole kuin yksi tapa. MItata virta ja jännite ja kertoa ne keskenään. Energia saadaan kun tämä integroidaan halutulta ajalta ja se jaetaan neljäänj kvadrattiin, jolloin saadaan pätöteho ja loisteho. Shelly ei paljasta mikä on sen näytteenottonopeus. Tekoäly valehtelee että: "MID certified energy meters have varying sample rates, but common rates for decent power quality monitoring are often around 256, 512, or even 1024 samples per cycle" pitää vielä muistaa että yksi cycle on 50 kertaa sekunnissa, joten laskettavaa riittää.
Tuo jatkuu vielä näin: "simpler billing meters might do fewer, like 32 or 1600 samples/sec, focusing on accuracy for total kWh rather than detailed waveform capture, ensuring they meet EU legal measurement standards (Class B/1) for billing accuracy (±1%)" Tuo on aika yllättävää, että ne saattavat ottaa noinkin vähän näytteitä, mutta tilastollisesti energia tulee kyllä mitatuksi oikein.

Korjataan sen verran että Shellyn EM laitteet on Accuracy Class B (IEC 62053-21) mukaisia, eli ihan sama kuin yllä, mutta ei MID sertifioituja.

 

[tuna]

Rupesin katselemaan, millaisia virtoja mihinkin kuormiin talossa menee (huomattuani että viime yönä olin sattunut ajastamaan kuivausrummun täsmälleen päällekkäin auton latauksen kanssa, muiden yökuormien ollessa pohjalla jolloin yhdessä vaiheessa oltiin pari tuntia keskiarvona kaiken aikaa yli 25A pääsulakkeen).

Induktiiviliesi on mahtavan nopeatoiminen värkki, niinkin nopea että siitä huomaa nopeuden vaihtelevan tilanteen mukaan. Todistin havainnon äsken mittaamalla. Liedessä on tehosäätö 1-9 ja päälle 'boost' joka antaa joksikin aikaa enemmän kuin nimellistehon käyttöön. Sillä boostilla ja täydellä teholla äänen perusteella ajetaan jatkuvaa tehoa käämeihin, kaikilla muilla tehoa ajetaan pätkissä. Mutta lisäksi pirulainen näyttää antavan tilanteen mukaan erilaista maksimivirtaa pätkittäväksi: Ilmeisesti jos liedellä on valmiiksi kuuma kattila, täysi teho ei ole kuin 7A. Mutta kylmän kattilan liedellä ollessa, täydelle teholle laitto ottaa 9A. Alla olevassa kuvassa oli kattilassa ensin kylmää vettä, boost päälle -> 12A menee tasaisesti. Vesi ei vielä ihan kiehunut kun käänsin pois boostilta, normaalille täysteholle, mikä pudotti virran 7A tasolle jolla se pysyikin myös kattilan alkaessa pian kiehua. Vaihdoin kattilaan kylmää vettä ja annoin liedenkin pari minuutia toipua. Tässä tilanteessa täystehon päälle laitto (ilman boostia) ottikin 9A. Kun vesi oli melkein kiehuvaa, teho hetkeksi pois, ja kun laittoi takaisin täysteholle, alkoikin ottaa taas 7A eikä 9A. On tuossa aika iso ero jo
(Tuo pienempi päällä ratsastava kanttiaalto on lämpöpatterin päälle/pois-kuormaa.)

 

[Matti1965]

Rupesin katselemaan, millaisia virtoja mihinkin kuormiin talossa menee (huomattuani että viime yönä olin sattunut ajastamaan kuivausrummun täsmälleen päällekkäin auton latauksen kanssa, muiden yökuormien ollessa pohjalla jolloin yhdessä vaiheessa oltiin pari tuntia keskiarvona kaiken aikaa yli 25A pääsulakkeen).

Induktiiviliesi on mahtavan nopeatoiminen värkki, niinkin nopea että siitä huomaa nopeuden vaihtelevan tilanteen mukaan. Todistin havainnon äsken mittaamalla. Liedessä on tehosäätö 1-9 ja päälle 'boost' joka antaa joksikin aikaa enemmän kuin nimellistehon käyttöön. Sillä boostilla ja täydellä teholla äänen perusteella ajetaan jatkuvaa tehoa käämeihin, kaikilla muilla tehoa ajetaan pätkissä. Mutta lisäksi pirulainen näyttää antavan tilanteen mukaan erilaista maksimivirtaa pätkittäväksi: Ilmeisesti jos liedellä on valmiiksi kuuma kattila, täysi teho ei ole kuin 7A. Mutta kylmän kattilan liedellä ollessa, täydelle teholle laitto ottaa 9A. Alla olevassa kuvassa oli kattilassa ensin kylmää vettä, boost päälle -> 12A menee tasaisesti. Vesi ei vielä ihan kiehunut kun käänsin pois boostilta, normaalille täysteholle, mikä pudotti virran 7A tasolle jolla se pysyikin myös kattilan alkaessa pian kiehua. Vaihdoin kattilaan kylmää vettä ja annoin liedenkin pari minuutia toipua. Tässä tilanteessa täystehon päälle laitto (ilman boostia) ottikin 9A. Kun vesi oli melkein kiehuvaa, teho hetkeksi pois, ja kun laittoi takaisin täysteholle, alkoikin ottaa taas 7A eikä 9A. On tuossa aika iso ero jo
(Tuo pienempi päällä ratsastava kanttiaalto on lämpöpatterin päälle/pois-kuormaa.)
katso liitettä 110689

Arvaus lieden merkistä: Bosch tai Siemens.

 

[Matti1965]

Selvää on se että eri laitteet ilmoittavat mitä sattuu. Shellyä esim. ei ole sertifioitu minkäänlaiseen tarkkuuteen. Lähtökohtaisesti ne näyttävät eri lukemia ja se on hyväksyttävää.

Mutta tehon mittaamisessa ei ole kuin yksi tapa. MItata virta ja jännite ja kertoa ne keskenään. Energia saadaan kun tämä integroidaan halutulta ajalta ja se jaetaan neljäänj kvadrattiin, jolloin saadaan pätöteho ja loisteho. Shelly ei paljasta mikä on sen näytteenottonopeus. Tekoäly valehtelee että: "MID certified energy meters have varying sample rates, but common rates for decent power quality monitoring are often around 256, 512, or even 1024 samples per cycle" pitää vielä muistaa että yksi cycle on 50 kertaa sekunnissa, joten laskettavaa riittää.
Tuo jatkuu vielä näin: "simpler billing meters might do fewer, like 32 or 1600 samples/sec, focusing on accuracy for total kWh rather than detailed waveform capture, ensuring they meet EU legal measurement standards (Class B/1) for billing accuracy (±1%)" Tuo on aika yllättävää, että ne saattavat ottaa noinkin vähän näytteitä, mutta tilastollisesti energia tulee kyllä mitatuksi oikein.



Voi olla että parhaiten todelliset ampeerit saat selville kun laitat oman pihtivirtamitarin siihen vaiheeseen kiinni ja katsot mitä mittari sanoo. Mittareiden pitäisi näyttää samaa ampeerilukemaa tai ne näyttävät väärin. Ampeerille kun ei ole kuin yksi merkitys.

Ei minulla ole mitään tarvetta saada tietää todellisia amppeereita. Koko tämä keskustelu on joutunut väärille raiteille koska kiinnität huomion toissijaisiin asioihin. Minä vain halusin tuoda esille kuinka eri laitteet ilmoittavat eri amppeerimäärät. Nyt kun muutin skriptiä sillä lailla että se toimii wattimäärällä, niin saamme täysin unohtaa amppeerit. Mahdollinen tehomaksu tulee wattien perusteella, ja silloin saan Shellyn katkomaan liikakulutuksen tarvittaessa. Tosin tänne ei vissiin tulossa tehomaksua, mutta voi hyödyntää sulakkeiden palamisen estossa jos sattuu esimerkiksi olemaan sähköauto ja kattilavastukset samaan aikaan kuluttamassa.

 

[kotte]

Minä vain halusin tuoda esille kuinka eri laitteet ilmoittavat eri amppeerimäärät.

Ampeeri on kuitenkin virran voimakkuutta ilmaiseva yksikkö aivan yksikäsitteisesti. Ei ole sellaista käsitettä kuin tehokertoimella korjattu ampeeriluku, koko käsite on järjetön. Jos laite kumminkin ilmaisee tuollaista, laitteessa on yksinkertaisesti suunnitteluvirhe, eli se antaa väärän lukeman virranvoimakkuudelle.

Jos Cosify ilmoittaa tuollaisen, tuomio on yksikantaan, että kertoo väärin ilmoitetun arvon virralle. Shellyn apin lukemat vaikuttavat loogisilta päältä katsoen (en ruvennut laskemaan tarkasti, menivätkö tehokertoimet ja näennäistehot suunnilleen keskenään oikein). Toki itse kukin voi tarpeensa mukaan laskea moisen virheelliseksi korjatun virtatiedon perusteella melko oikeankin lukeman virralle, kun oikoo mittarin ilmoittaman systemaattisen virheen tehokertoimen perusteella (jos siis tuo on saatavilla).

 

[tuna]

Shellyn apin lukemat vaikuttavat loogisilta päältä katsoen (en ruvennut laskemaan tarkasti, menivätkö tehokertoimet ja näennäistehot suunnilleen keskenään oikein).

No näkeehän sen jo otsallakin että 233V*2A pitäisi tuottaa 466VA näennäistehon, ei siinä ollut termit kohdallaan. PF täsmäisi 380W pätötehoon mutta ei 308VA:n näennäistehoon.

 

[kotte]

No näkeehän sen jo otsallakin että 233V*2A pitäisi tuottaa 466VA näennäistehon, ei siinä ollut termit kohdallaan. PF täsmäisi 380W pätötehoon mutta ei 308VA:n näennäistehoon.

Kuitenkin nuo Shellyn näytöltä kopsatut luvut näyttävät sopivan melko hyvin yhteen, kun tarkastaa taulukkolaskennalla. Tietenkään noita lukuja ei voi verrata jostakin muualta temmattuihin lukuihin (jotka voivat olla joltakin osaltaan puolestaan oikein tai sitten kaikkialta väärin tai aivan muusta tilanteesta mitattuja).

 

[tuna]

Kuitenkin nuo Shellyn näytöltä kopsatut luvut näyttävät sopivan melko hyvin yhteen, kun tarkastaa taulukkolaskennalla.

Mikä lukema siis tuo 308.64VA on laskujesi mukaan? Eihän näennäisteho voi olla pienempi kuin pätöteho.

Shelly Pro3EM luvut Shelly-cloud apista: 380W, jännite 233V. PF on 0,81 ja näennäisteho on 308,64VA. Appi ilmoittaa amppereiksi 2,01A.

 

[kotte]

Mikä lukema siis tuo 308.64VA on laskujesi mukaan? Eihän näennäisteho voi olla pienempi kuin pätöteho.

En tiedä, mistä tuo lukema 308,64VA on tullut, itse viittaan vain tuohon @Matti1965 :n kuvaan shellyn tuottamasta kuvasta edellisellä sivulla. Siinähän on yhtä aikaa kaikki luvut näkyvissä kaikista vaiheista ja sitä kommentoin. Tässä ketjussa nyt on muitakin lukuja, muttei noista oikein pysty koostamaan yhteistä kuvaa, vaikka littyisivät samaan tapaukseen tai olisivat aivan toisistaan riippumattomia.

 

[tuna]

Arvaus lieden merkistä: Bosch tai Siemens.

Gram.

 

[tuna]

En tiedä, mistä tuo lukema 308,64VA on tullut, itse viittaan vain tuohon @Matti1965 :n kuvaan shellyn tuottamasta kuvasta edellisellä sivulla. Siinähän on yhtä aikaa kaikki luvut näkyvissä kaikista vaiheista ja sitä kommentoin. Tässä ketjussa nyt on muitakin lukuja, muttei noista oikein pysty koostamaan yhteistä kuvaa, vaikka littyisivät samaan tapaukseen tai olisivat aivan toisistaan riippumattomia.

Aaah. Nyt kun ymmärsin katsoa aiempaa kuvaa, niin meniköhän Matti1965:llä nyt jokin ajatuksissa ristiin tuon Cozifyn ilmoittaman "main fuse usage"-summan vuoksi. En ihan käsitä, mitä hyötyä on ilmoittaa summa kolmen vaiheen virroista, kun kullekin vaiheelle on oma sulakkeensa.

 

[Arisoft]

En ihan käsitä, mitä hyötyä on ilmoittaa summa kolmen vaiheen virroista, kun kullekin vaiheelle on oma sulakkeensa.

Omassa systeemissäni lasken virtojen summan. Tiedollahan ei varsinaisesti tee mitään, mutta se kuvastaa jossain määrin nousukaapelin kokonaiskuormistusta. Nollavirta pitäisi myös laskea siihen, mutta sitä mittari ei kerro.

 

[Arisoft]

Shellyn apin lukemat vaikuttavat loogisilta päältä katsoen (en ruvennut laskemaan tarkasti, menivätkö tehokertoimet ja näennäistehot suunnilleen keskenään oikein).

Shellyn omalla keskustelupalstalla on tullut välillä vastaan outoja tilanteita joissa Shellyn ilmoittamat lukemat ei täsmää keskenään. Esim. tehokerroin ei olekaan pätö ja loistehon suhde kuten pitäisi vaan jotain muuta. Kaikkeen on siis syytä varautua.

 

[-Teme-]

Shellyn omalla keskustelupalstalla on tullut välillä vastaan outoja tilanteita joissa Shellyn ilmoittamat lukemat ei täsmää keskenään. Esim. tehokerroin ei olekaan pätö ja loistehon suhde kuten pitäisi vaan jotain muuta. Kaikkeen on siis syytä varautua.

Useimmiten syynä virheellinen kytkentä.
Virtapihti ja referenssijännite eivät ole keskenään samassa vaiheessa

 

[tet]

Esim. tehokerroin ei olekaan pätö ja loistehon suhde kuten pitäisi vaan jotain muuta.

Eihän sen kuulukaan olla. Tarkoitit varmaan pätö- ja näennäistehon suhdetta.

 

[Arisoft]

Useimmiten syynä virheellinen kytkentä.
Virtapihti ja referenssijännite eivät ole keskenään samassa vaiheessa

On kuitenkin hankalaa tehdä sellainen virhekytkentä että laite laskee jakolaskun väärin tähän tapaan:

 

[Arisoft]

Eihän sen kuulukaan olla. Tarkoitit varmaan pätö- ja näennäistehon suhdetta.

Niin, loistehoahan tuo mittari ei edes näytä.

 

[Matti1965]

Jos Cosify ilmoittaa tuollaisen, tuomio on yksikantaan, että kertoo väärin ilmoitetun arvon virralle. Shellyn apin lukemat vaikuttavat loogisilta päältä katsoen (en ruvennut laskemaan tarkasti, menivätkö tehokertoimet ja näennäistehot suunnilleen keskenään oikein).

Cozify ei ilmoita. Shellyn tehokertoimet ja näennäisteho menevät juurikin oikein keskenään.

 

[Matti1965]

Mikä lukema siis tuo 308.64VA on laskujesi mukaan? Eihän näennäisteho voi olla pienempi kuin pätöteho.

Unohtakaa nyt hyvänen aika kaikki lähetetyt kuvat. Tämä #521 postaus oli suoraan omasta päästä temmattu esimerkki kuvitteellisilla luvuilla.

Tässä nyt pari uutta kuvaa mitä saatte tutkia:

 

[Matti1965]

Ampeeri on kuitenkin virran voimakkuutta ilmaiseva yksikkö aivan yksikäsitteisesti. Ei ole sellaista käsitettä kuin tehokertoimella korjattu ampeeriluku, koko käsite on järjetön. Jos laite kumminkin ilmaisee tuollaista, laitteessa on yksinkertaisesti suunnitteluvirhe, eli se antaa väärän lukeman virranvoimakkuudelle.

Jos tehokerroin on alle 1 verkko kuormittuu suuremmalla virralla kuin mitä suoraan laitteen tehon mukaan muuten olisi, W/V.

 

[Matti1965]

No näkeehän sen jo otsallakin että 233V*2A pitäisi tuottaa 466VA näennäistehon, ei siinä ollut termit kohdallaan. PF täsmäisi 380W pätötehoon mutta ei 308VA:n näennäistehoon.

SORRYYY: Virhe kun muutin lukuja en hoksannut kaikkia muuttaa, oikea näennäisteho piti olla 469,14VA

 

[Matti1965]

Aaah. Nyt kun ymmärsin katsoa aiempaa kuvaa, niin meniköhän Matti1965:llä nyt jokin ajatuksissa ristiin tuon Cozifyn ilmoittaman "main fuse usage"-summan vuoksi. En ihan käsitä, mitä hyötyä on ilmoittaa summa kolmen vaiheen virroista, kun kullekin vaiheelle on oma sulakkeensa.

SORRYYY: Virhe kun muutin lukuja en hoksannut kaikkia muuttaa, oikea näennäisteho piti olla 469,14VA

 

[Arisoft]

Jos tehokerroin on alle 1 verkko kuormittuu suuremmalla virralla kuin mitä suoraan laitteen tehon mukaan muuten olisi, W/V.

Syyt ja seuraukset pitää vain tunnistaa oikein päin. Esim. jos verkon jännite nousee hieman niin moni laite ottaa verkosta enemmän watteja. Itse huomaan, että joskus auto ilmoittaa lataustehoksi 6.8 kW ja joskus 7.0 ja joskus jopa 7.2kW. Syy on siinä, että verkon jännite on eri latauspisteissä hieman erilainen. Latausvirta on aina sama, mutta energiaa tulee enemmän silloin kun jännite on suurempi.

Jotta energia näytettäisiin oikein, energiamittari mittaa sekä jännitteen että virran monta kertaa sekunnissa. Tehokerroin selviää vasta kun näistä mittauksista tehdään analyysejä.

 

[Matti1965]

Tässä vielä kolme kuvaa Shellyn ja Cozifyn apeista kun tehokerroin on yksi. Näyttävät samaa ampeerimäärää.

 

[Arisoft]

Tässä vielä kolme kuvaa Shellyn ja Cozifyn apeista kun tehokerroin on yksi. Näyttävät samaa ampeerimäärää.

Kaikki on linjassa riittävällä tarkkuudella. Shellyistä on sanottu että pienellä teholla voivat näyttää epätarkasti. Ei sinulla sattuisi olamaan mitää isoa kolmivaihemoottoria tms. jolla voisi tehokerrointa oikeasti saada muutettua?

 

[Matti1965]

Kaikki on linjassa riittävällä tarkkuudella. Shellyistä on sanottu että pienellä teholla voivat näyttää epätarkasti. Ei sinulla sattuisi olamaan mitää isoa kolmivaihemoottoria tms. jolla voisi tehokerrointa oikeasti saada muutettua?

Sellaista ei ole. Onko eroa jos käyttää sellasta isoa moottoria tai sitten esimerkiksi hakkurivirtalähteitä ja muita jotka aiheuttavat alhaista tehokerrointa? Nyt juuri on L2:lla 38W kulutus ja tehokerroin 0,55. Siinä on valvontakameroita, pc, netti, ym pieniä laitteita.
Edit: Tarkoitit ilmeisesti että Shellyllä voi olla hankalaa tehokertoimen suhteen pienillä kuormilla. Pienet kuormat se kyllä kuitenkin tunnistaa erittäin hyvin ja tarkasti.

 

[Arisoft]

Sellaista ei ole. Onko eroa jos käyttää sellasta isoa moottoria tai sitten esimerkiksi hakkurivirtalähteitä ja muita jotka aiheuttavat alhaista tehokerrointa?

Vain vanhat teholähteet ovat huonolla tehokertoimella eikä niistä saa isoa tehoa edes ihmeteltäväksi. Moottorit lähinnä tuottaa niitä isompia loistehoja mutta eipä sellaisia nykyään ole kotitalouksissa.

 

[Harrastelija]

Tässä lukemia useammasta gen1 3EM mallin Shellystä. Ihan pienillä tehoilla tulee jotan ”häiriötä” (epätarkkuutta). Vai liekö johtoihin indusoituu jotain viereisistä piuhoista.

Lähes jokaisessa vaiheessa jotain pientä kulutusta. Jossain jopa miinus merkkistä (eli kertynyt ”myytyä” sähköä.
Ei pitäs olla muuta kuin termostaatti lattialämmitysvastusten lisäksi. Kuvissa tehot niin pieniä että varsinainen vastus ei voi olla päällä.
Kolmannessa kuvassa 2 vaihettä sähköpattereita. Pätkivät tehoa niin tiheään että Shellyn appi ei pysy perässä.




Yhden sähköpatterin huippu ja keskimääräinen teho.



Sitten on tuo kummallisuus kuin 3v LVV. Tästä joskus kyselinkin. Tämän kuvan kun äsken otin niin yhdessä vaiheessa on eloa ja sitä olen ihmetellyt kun eihän noiden pitäisi vaihekohtaisesti mitään pätkiä.
PF kuitenkin 1 sitten kun vastus on päällä.



Edit: korjattu shellyn malli.

 

[Arisoft]

Sitten on tuo kummallisuus kuin 3v LVV. Tästä joskus kyselinkin. Tämän kuvan kun äsken otin niin yhdessä vaiheessa on eloa ja sitä olen ihmetellyt kun eihän noiden pitäisi vaihekohtaisesti mitään pätkiä.

Joissakin on sellainen äly että lisävastuksia tulee sen mukaan miten kylmäksi varaaja menee.

Lähes jokaisessa vaiheessa jotain pientä kulutusta. Jossain jopa miinus merkkistä (eli kertynyt ”myytyä” sähköä.

Tämmöisiä havaintoja näkee toistuvasti. Tuskin se on mitään sen kummempaa kuin virtamittauksen ylikuulumista naapurikanavilta. Määrät lienevä silti merkityksettömiä, mutta joitain ne häiritsee.

 

[kotte]

Jossain jopa miinus merkkistä (eli kertynyt ”myytyä” sähköä.

Kolmivaiheverkkoon kytketyt vaihesiirtoa aiheuttavat laitteet saattavat tietyillä edellytyksillä siirtää tehoa vaiheiden välillä ja kun on kyse vähän kuluttavista vaiheista, moisen näkyminen mittauksissakin pienenä tuottona jossakin vaiheessa ei olisi yllättävää.

 

[-Teme-]

Itsellä on liesi, minkä vaiheet ovat oman 3EM g3 laitteen erillismittauksessa, aiheuttaa sen kun vasemman puolen lämpöalueita käytetään, oikean puolen lämpöalueidne vaiheeseen indusituu ”tuotantoa” eli negatiivista kuormaa ja sama päinvastoin.

 

[Arisoft]

Itsellä on liesi, minkä vaiheet ovat oman 3EM g3 laitteen erillismittauksessa, aiheuttaa sen kun vasemman puolen lämpöalueita käytetään, oikean puolen lämpöalueidne vaiheeseen indusituu ”tuotantoa” eli negatiivista kuormaa ja sama päinvastoin.

Syy voi olla ihan niin simppeli että virtamuuntajiin tarttuu pieni määrä kenttää lähellä kulkevista johtimista ja koska niissä virta menee väärin päin se näkyy pienenä tuotantona. Jos muuntajat ovat irrallisia niitä voi yrittää sijoitella kauemmas toisistaan.

 

[Matti1965]

Sitten on tuo kummallisuus kuin 3v LVV. Tästä joskus kyselinkin. Tämän kuvan kun äsken otin niin yhdessä vaiheessa on eloa ja sitä olen ihmetellyt kun eihän noiden pitäisi vaihekohtaisesti mitään pätkiä.
PF kuitenkin 1 sitten kun vastus on päällä.

Eli sinulla on 3 eri Shelly EM mittaamassa LVV? Ja niille omat käyttöjännitteet vastaavista vaiheista?

 

[-Teme-]

Syy voi olla ihan niin simppeli että virtamuuntajiin tarttuu pieni määrä kenttää lähellä kulkevista johtimista ja koska niissä virta menee väärin päin se näkyy pienenä tuotantona. Jos muuntajat ovat irrallisia niitä voi yrittää sijoitella kauemmas toisistaan.

ei ole ongelma ja tiedän mistä johtuu.
Oli lähinnä tiedoksi että ihan normaalia toimintaa että voi näkyä pieniä määriä negatiivista kulutusta

 

[Harrastelija]

Eli sinulla on 3 eri Shelly EM mittaamassa LVV? Ja niille omat käyttöjännitteet vastaavista vaiheista?

Sorry, kyse siis 3EM kuten kuvistakin näkee.