Ainakin lattialämmityksen jakotukeissa on tuollaisia venttiilejä ja ne suljetaan esim. muovista korkkia kiertämällä, joka tulee noille rungossa oleville kierteille. Siitä ei ole mitään hajua, mistä tuollaisia korkkeja voisi saada hankittua. Kierteiden lisäksi korkin korkeus pitäisi myös olla oikea. Noista on myös erittäin helppo saada kierteet pilattua, nimim. meilläkin on edellisen omistajan jäljiltä yli 50% korkeista pilattu.
Perusputkityökysymyksiä
- Viestiketjun aloittaja pmj
- Aloituspäivämäärä
eikös noita ole eri kokoisina saatavissa ja eri merkkisiä esim. tuollaisia
HONEYWELL HOME KÄSIPYÖRÄ/SUOJAHATTU HONEYWELL M30x1,5 10KPL/PSS | Patteriventtiilit ja patteritermostaatit
Termostaattiosa asennetaan esisäädettävän patteriventtiilin runkoon. Termostaatti säätelee lämmityspatterin läpi virtaamaa lämpimän veden määrää, joka säätää huoneenlämpötilaa. Termostaattiosa täyttää EN215 vaatimukset käytettäessä yhdessä Honeywell patteriventtiilin kanssa.
www.onninen.fi
Juurikin jotain tuollaista etsin. Näitä kun ei osaa etsiä oikeilla termeillä kun ei ole tältä alalta mitään kokemusta.eikös noita ole eri kokoisina saatavissa ja eri merkkisiä esim. tuollaisia
HONEYWELL HOME KÄSIPYÖRÄ/SUOJAHATTU HONEYWELL M30x1,5 10KPL/PSS | Patteriventtiilit ja patteritermostaatit
Termostaattiosa asennetaan esisäädettävän patteriventtiilin runkoon. Termostaatti säätelee lämmityspatterin läpi virtaamaa lämpimän veden määrää, joka säätää huoneenlämpötilaa. Termostaattiosa täyttää EN215 vaatimukset käytettäessä yhdessä Honeywell patteriventtiilin kanssa.
Voi olla tappi ylhäällä ja venttiili on silti kiinni.
Mutta jos tappi on alhaalla niin silloin on kiinni jos ns.lautanen ei vuoda.tappi ei ole välttämättä suorassa yhteydessä lautaseen.
pökö
Kaivo jäässä
Ei ole.
Kyseessä on kaasusammutus jossa joku tulen tukahduttava seoskaasu purkautuu pulloista 320 bar paineella, siksi koeponnaus 450 bar.
Mulla on omakotitalo jossa on tehty putket 10v sitten, mutta talo on ollut jokusen vuoden asumattomana ja saattanut käydä hetkellisesti pakkasen puolella parina talvena. Putket on kyllä laskettu tyhjiksi hanoista kun on jäänyt asumattomaksi, mutta jonnekin mutkaan on toki saattanut jäädä vettä. Putket on PEXiä poislukien wc-istuimen kupariputket ja kellarin teknisen tilan asennukset jotka on myös kuparia. Kaikki liitokset on tietääkseni näkyvillä/tarkastettavissa, poislukien kylppärin ja vessan hanakulmat.
Epävarmuutta aiheuttaa yksi kellarin teknisen tilan kupariputken puristusliitos joka on on auennut itsestään. Ei siinä, saahan sen korjattua, mutta ihmetyttää mikä tuon on voinut aiheuttaa. Voiko tyhjään putkistoon muodostua lämpötilavaihtelusta niin iso paine että se aukaisee tuollaisen liitoksen? Voi olla että olen ajattelemattomuuttani jättänyt kaikki hanat kiinni kun vedet on suljettu.
Putkari tulee jossain vaiheessa asentamaan lämminvesivaraajan poistetun öljykattilan tilalle ja samalla saa tarkistaa ja korjata tuon mainitsemani liitoksen. Tekeekö putkari pyydettäessä painekokeen ensin ilmalla jotta voidaan varmistaa ettei muualla ole tuollaisia kokonaan pettäneitä liitoksia? Käytännössä ne hanakulmat on ainoat jossa tämä on mahdollista, muut liitokset jakotukeissa yms. ovat ainakin silmämääräisesti ihan kunnossa.
Epävarmuutta aiheuttaa yksi kellarin teknisen tilan kupariputken puristusliitos joka on on auennut itsestään. Ei siinä, saahan sen korjattua, mutta ihmetyttää mikä tuon on voinut aiheuttaa. Voiko tyhjään putkistoon muodostua lämpötilavaihtelusta niin iso paine että se aukaisee tuollaisen liitoksen? Voi olla että olen ajattelemattomuuttani jättänyt kaikki hanat kiinni kun vedet on suljettu.
Putkari tulee jossain vaiheessa asentamaan lämminvesivaraajan poistetun öljykattilan tilalle ja samalla saa tarkistaa ja korjata tuon mainitsemani liitoksen. Tekeekö putkari pyydettäessä painekokeen ensin ilmalla jotta voidaan varmistaa ettei muualla ole tuollaisia kokonaan pettäneitä liitoksia? Käytännössä ne hanakulmat on ainoat jossa tämä on mahdollista, muut liitokset jakotukeissa yms. ovat ainakin silmämääräisesti ihan kunnossa.
Varoventtiilin pitäisi sellaisessa tilanteessa laueta. Kylmälle käyttövedelle sellaista ei ole. Pienikin lämmön nosto täysin suljetussa putkistossa nostaa paineen niin suureksi, että putkiston muoto muuttuu tilavuudeltaan suuremmaksi tavalla tai toisella.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Paine on voinut kehittyä jäätymisen seurauksena, vaikka putket onkin pääosin tyhjennetty. Tyhjennys pakkasta vastaan on yleensä erittäin hankala toimenpide, ellei putkistoa ole nimen omaan jo rakennettaessa suunniteltu tyhjennettäväksi. Paineilmalla puhaltelemalla voi päästä jo melko hyvään lopputulokseen. Täydellisen varmuuden saa oikeastaan vain täyttämällä vesiputket wiinalla ja mahdolliset lämmityksen putket pakkasnesteellä.
Jos putkisto on pääosin tyhjä, ei lämpötilanvaihtelu voi aiheuttaa paineen nousua, koska siellä on ilmaa runsaasti mutta jäätyminen voi paikallisesti, koska jäätulppa estää paineen purkautumisen ja jäätymisen tilavuuden muutos nostaa paineen. Patti tulee yleensä sinne mikä jäätyy viimeisenä tai ehkä välttämättä ei edes jäädy ollenkaan.
Jos putkisto on tiivis kuten sen yleensä pitäisi olla, kylmän veden laskemisen jälkeen se putkissa oleva vesi lämpenee ja laajentunut vesi purkautuu johonkin. Yleensä on reitti kylmävesipuolelta kuumalle, jossa sitten onkin jo painevaro. Silloin kun vesi tulee jostakin omasta kaivosta, yleensä on jokin painesäiliö ja paine pääsee purkautumaan takaperin mutta jos vesi tulee vesiverkosta, siellä on todennäköisesti takaiskuventtiili, joka estää paineen purkautumisen vesiverkostoon.
Tuosta puristeliitoksen korjaamisesta tuleekin mielenkiintoisen näköinen, kun siihen pitää luultavasti laittaa pätkä uutta putkea ja molempiin päihin tulee puristeliitokset.
Tuo liitoksen korjaaminen oli itseltä vähän harhaanjohtavasti kirjoitettu. Putkitus muuttunee joka tapauksessa kun tuon pois puretun öljykattilan tilalle tulee lämminvesivaraaja. Eli todennäköisesti tuo kyseisen liitoksen putket olisi purettu pois joka tapauksessa.
Lähinnä tässä tosiaan mietityttää nuo osittain piilossa olevat yläkerran vessan ja kylppärin hanakulmien liitokset, mutta kaipa niiden pitävyys koepaineistuksella viimeistään selviää
Onko tuohon kohtaa mahdollisesti jäänyt vettä, joka on päässyt jäätymään? Jos jäästä pääsee muodostumaan riittävän pitkä tulppa, se pystyy halkaisemaan putket tai avaamaan liitoksetkin, jos liitokset sattuvat olemaan itse putkea heikompaa tekoa. Puristusliitosten avautumiseksi ei kovin kummoista putken sisäistä jäätymistä tarvita.
Joo, tuohon kyseiseen kohtaan on hyvinkin voinut jäädä vettä, itse asiassa se on aika todennäköistä.
Eipä ole näköjään tullut rekisteröidyttyä vaikka tämä foorumi on jo vuosikausia auttanut monessa asiassa. ¯\_O_/¯ Sattumalta kuitenkin Google ohjasi tähän ketjuun, joten muutama OKT-liitännäinen käytännön kysymys samalla kun suunnittelen keruupiirin toteutusta:
1. Porakaivon vesi on kohtuullisen kalkkipitoista. Talon aiemmat omistajat ovat vain sietäneet kerääntyvää kalkkia, mutta nyt olisi tarkoitus laittaa vedenpehmennin ennen rempattujen saunatilojen käyttöönottoa. Käyttövesiverkosto uusittiin kolmisen vuotta sitten pääosin muoviseksi, ja lämmitysverkoston (300L varaaja + LL-putket) vettä on lämmitetty varaajan ja maalämpöpumpun vastuksilla - kannattaako jompaakumpaa systeemiä sitruunahappokäsitellä kalkkikertymien liuottamiseksi sitten kun ioninvaihto on käytössä, maksaako vaivaa? Ainakin varaaja on kuitenkin jossain vaiheessa kertaalleen tyhjennettävä varaajan alaosan kytkennän korjaamisen vuoksi.
2. Vaakaputket (40 mm) lämpökaivolta tulee vaakatasossa sisään keskellä maanvastaista seinää pumpun vieressä, siten ei tarvinnut tehdä ulos tai etenkään maan alle yhtään ylimääräistä kulmaa/liitosta. Putket tarvitsee siis ihan ensimmäiseksi kääntää ylös seinälle, siellä paisarille, täyttöryhmälle, ym ja sitten takaisin alas pumpun yläliitäntöihin (28 mm).
Ihan vaan varmuuden vuoksi messinkiliittimiä (myös sitä Helan pantamallia) enimmäkseen vältelläkseni ajattelin laittaa liittimiksi muoviset GF i-Joint tai vastaavat, mutta kummalla tavalla mielummin: mutkasta suora muutos esim. 1" liittimeen (LVI 1909265), vai normimutka (LVI 1909281), lisäpätkä muoviputkea pystyyn ja siihen lähtöliitin (LVI 1909336)? Ensimmäisessä kannakointi tulisi vain kuparille, jälkimmäisessä saisi kannakkeen kiinni muoviputkeen eli teoriassa jäisi vähän enemmän joustovaraa putken elämiselle - onko sillä merkitystä kun lämpötilahaitari on niin pieni? Kumivaimennetut kiinnikkeet?
3. Paljonko vaakaputkea kannattaa jättää sisäpuolelle? Mitä lähemmäksi seinää kulman saa laitettua, sen helpompi kannakointi olisi tehdä, mutta ei kohtuudella ulkoneva kyhmykään kamalasti häiritse teknisen tilan taaimmaisessa nurkassa. Tässä taas mietin pelottelua ilmataskujen muodostumisesta jos piiriin tulee paljon kulmia - mietin myös yhtenä vaihtoehtona RST kytkentäletkua muoviletkun ja kiinteän kuparin väliin, mutta sellainen on ehkä turhaa hifistelyä, vai?
4. Putken supistaminen/laajentaminen varmaan on fiksuinta tehdä pystyssä jotta ilmalla olisi mahdollisimman vähän mahdollisuuksia jäädä jumittamaan piirissä? Huoltosulku ainakin ennen paisarin ortta ellei siinä ole jo, mihin muualle?
5. Tajusin jälkeenpäin että maalämpökaivon päässä suojaputkien päät todennäköisesti jäi asentajalta suojaamatta (tiivistämättä) ennen kaivannon täyttöä, eli teoriassa lienee mahdollista että niihin pääsee vettä. Veden pääsy sisälle asti on vieläkin teoreettisempaa, mutta mietin pitäisikö tuokin huomioida jotenkin.
1. Porakaivon vesi on kohtuullisen kalkkipitoista. Talon aiemmat omistajat ovat vain sietäneet kerääntyvää kalkkia, mutta nyt olisi tarkoitus laittaa vedenpehmennin ennen rempattujen saunatilojen käyttöönottoa. Käyttövesiverkosto uusittiin kolmisen vuotta sitten pääosin muoviseksi, ja lämmitysverkoston (300L varaaja + LL-putket) vettä on lämmitetty varaajan ja maalämpöpumpun vastuksilla - kannattaako jompaakumpaa systeemiä sitruunahappokäsitellä kalkkikertymien liuottamiseksi sitten kun ioninvaihto on käytössä, maksaako vaivaa? Ainakin varaaja on kuitenkin jossain vaiheessa kertaalleen tyhjennettävä varaajan alaosan kytkennän korjaamisen vuoksi.
2. Vaakaputket (40 mm) lämpökaivolta tulee vaakatasossa sisään keskellä maanvastaista seinää pumpun vieressä, siten ei tarvinnut tehdä ulos tai etenkään maan alle yhtään ylimääräistä kulmaa/liitosta. Putket tarvitsee siis ihan ensimmäiseksi kääntää ylös seinälle, siellä paisarille, täyttöryhmälle, ym ja sitten takaisin alas pumpun yläliitäntöihin (28 mm).
Ihan vaan varmuuden vuoksi messinkiliittimiä (myös sitä Helan pantamallia) enimmäkseen vältelläkseni ajattelin laittaa liittimiksi muoviset GF i-Joint tai vastaavat, mutta kummalla tavalla mielummin: mutkasta suora muutos esim. 1" liittimeen (LVI 1909265), vai normimutka (LVI 1909281), lisäpätkä muoviputkea pystyyn ja siihen lähtöliitin (LVI 1909336)? Ensimmäisessä kannakointi tulisi vain kuparille, jälkimmäisessä saisi kannakkeen kiinni muoviputkeen eli teoriassa jäisi vähän enemmän joustovaraa putken elämiselle - onko sillä merkitystä kun lämpötilahaitari on niin pieni? Kumivaimennetut kiinnikkeet?
3. Paljonko vaakaputkea kannattaa jättää sisäpuolelle? Mitä lähemmäksi seinää kulman saa laitettua, sen helpompi kannakointi olisi tehdä, mutta ei kohtuudella ulkoneva kyhmykään kamalasti häiritse teknisen tilan taaimmaisessa nurkassa. Tässä taas mietin pelottelua ilmataskujen muodostumisesta jos piiriin tulee paljon kulmia - mietin myös yhtenä vaihtoehtona RST kytkentäletkua muoviletkun ja kiinteän kuparin väliin, mutta sellainen on ehkä turhaa hifistelyä, vai?
4. Putken supistaminen/laajentaminen varmaan on fiksuinta tehdä pystyssä jotta ilmalla olisi mahdollisimman vähän mahdollisuuksia jäädä jumittamaan piirissä? Huoltosulku ainakin ennen paisarin ortta ellei siinä ole jo, mihin muualle?
5. Tajusin jälkeenpäin että maalämpökaivon päässä suojaputkien päät todennäköisesti jäi asentajalta suojaamatta (tiivistämättä) ennen kaivannon täyttöä, eli teoriassa lienee mahdollista että niihin pääsee vettä. Veden pääsy sisälle asti on vieläkin teoreettisempaa, mutta mietin pitäisikö tuokin huomioida jotenkin.