Perussähkötyökysymyksiä
- Keskustelun aloittaja jmaja
- Aloitettu
Rakennusaikana itsekin sähkäriltä kuulin, että vikuria ei kannata MLPn kylkeen laittaa, kun se saattaa katkaista sähköt vaikkei mitään vikaa itse MLPssä tai kytkennöissä olisikaan. On siis vain johdonsuojan perässä meillä nyt. Jossain kohtaa tulee yläkertaan lisää ryhmiä kytkettäväksi, niin pitääpä nuo vikurit tsekata MLPllekin kun niitä on sitten eri tyyppisiä nyt (vai onko ollut aina?).
- Keskustelun aloittaja
- #523
On siellä tilaa ja olen nyt kaksi 5x2,5s kaapelia tuonne vetänyt.
Toinen MLP:n turvakytkimelle (IP66), joka tuli tuon mustan putken kulman alle. Jätin koolauksiin lenkin kaapelia, jolloin tuon voi ottaa irti seinästä ja vasta sitten tehdä kytkennät, jos joutuu joskus MLP:n irrottamaan siitä.
Toinen 8 moduulin kotelolle (IP65), joka tulee LTO:n alle. Ei kai se ihan RK ole? Pari relettä ja ehkä uima-altaan lämpötilaohjaus tuonne tulee, sekä sähköt kahdelle pistorasialle. En kaikille noille viitsi kaapeleita vetää erikseen pääkeskukseen.
MLP ja porakaivopumpun TAMU ei tule vikiksen taakse, vaikka ovatkin tuossa uima-altaan vieressä. Tuo toinen 5x2,5 tulee.
Se aiemmin kysymäni jätepumppaamo saa myös jäädä ilman vikistä.
- Keskustelun aloittaja
- #526
Se ei varmaankaan paljoa räpsy, mutta ei sitten suojaakaan muuta kuin ehkä palolta.
Niin, ehkä se palosuoja palolta suojaa, toivottavasti jos niin sattuu.
Kyllähän tuokin melko pienestä laukee, muttei tietysti ole mikään henkilösuoja.
- Keskustelun aloittaja
- #528
Meinaan vaan, että onhan 70 W eli tuon laukaisuraja jo jonkinmoinen teho ja sekin vain tapauksissa, joissa virtaa menee muualle kuin nolla tai toinen vaihe.Niin, ehkä se palosuoja palolta suojaa, toivottavasti jos niin sattuu.
Tuota en kyllä tullut ajatelleeksi, se A tyypin vikis tosiaan ei välttämättä toimikaan taajuusmuuttajan kanssa, vaan tuo F tai B tyyppi voi olla perusteltu.
Tosin "ei toimi" tarkoittaa sitä että se vikis ei välttämättä laukea vuotovirrasta, koska korkea taajuus tai tasajännitekomponentti jumittaa tuon A tyypin vikiksen.
Kyllä ne nimenomaan toimii liian hyvin eli ne laukeaa heti, ABB on pahimmasta päästä mutta esim Mitsun teollisuustamut ei laukaise niin helpolla.
Okei... Mikäköhän siellä saa sen laukeamaan?
Varsinaisessa vikatilanteessa on kyllä vaarana ettei perus A tyypin vikis laukea ollenkaan, koska ainakin tasavirtavuoto saa sen menemään jumiin.
No tietysti, mutta miksi sinne maata vasten tuollaisia olisi asennettu?
Usein tasavirtapuolen miinuspotentiaali on yhdistetty kojeen metallirunkoon ja se yhdistetään suojamaahan (PE) potentiaaliin.
Jos tasasähköpiirissä on isoja elektrolyyttikonkkia esim virtalähteissä kun vaihtosähköä tasasuunnataan niin tasasuuntauksen jälkeen konkkia käytetään piikkien suodattamiseen tms stabilointiin.
Esim tuollaisia
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Pääsääntöisesti nuo pienoisjännitelaitteet ovat kyllä galvaanisesti erotettu, vaikka se tasavirtapuoli olisikin todellista maata vasten.
Taajuusmuuttajien yms täyden jännitteen tasavirtarakenteita en ole tutkinut, ei siellä mun järjen mukaan mitään tarvetta pitäisi olla käyttää maata nollan sijaan, joten siksi tuo vähän kiinnostaa.
Monessa kuluttajalaitteessa on tietysti ne konkat maata vasten, mutta ne ovat siellä häiriönpoiston takia tapauksissa jossa laite kytketään maasoittamattomaan rasiaan, ja sitä kautta tapahtuva vuoto jää mikroampeereihin, wikä siinä tosiaan ole mitään muuta kuin puhdas ac komponentti.
Niijuu. Tomsseen ei hlösuojatussa kytkennässä pitänee olla kiinteä kytkentä tahi liitin ei kuluttajamalli (esim. joku harting töppeli/jne).
Siis kun uusia syöttöjä rakennellaan.
Yhdessä tapauksessa robotin ohjaus (3vaihe) kumikaapelilla turvakytkimeen. Robotis kiintee kaapeli, sekä kytkimellä myös.
Laitoksen sähkäri teki kompromissin (?), koska ohjauskaappi lihasvoimin liikuteltavissa (ja pitääki siirrellä huollossa).
Noi shucomallin robotit hämää. Laitteen mukana tulee shuco liitäntäjohto (ohjauksessa iec liitin). Voi toimia hlösuojatussa tahi sit ei.
Uudemmis 3-vaihe ohjauksissa sentäs tehtaanlainen hartingliitin syötössä.
Nyt siis turinoin saksalaisista laitteista.
No onhan sakemannien hitsausvirtalähteis 32 töppelin jatkona 2,5 neliöine roikka.
Turkkilaisilla 4...
Siis kun uusia syöttöjä rakennellaan.
Yhdessä tapauksessa robotin ohjaus (3vaihe) kumikaapelilla turvakytkimeen. Robotis kiintee kaapeli, sekä kytkimellä myös.
Laitoksen sähkäri teki kompromissin (?), koska ohjauskaappi lihasvoimin liikuteltavissa (ja pitääki siirrellä huollossa).
Noi shucomallin robotit hämää. Laitteen mukana tulee shuco liitäntäjohto (ohjauksessa iec liitin). Voi toimia hlösuojatussa tahi sit ei.
Uudemmis 3-vaihe ohjauksissa sentäs tehtaanlainen hartingliitin syötössä.
Nyt siis turinoin saksalaisista laitteista.
No onhan sakemannien hitsausvirtalähteis 32 töppelin jatkona 2,5 neliöine roikka.
Turkkilaisilla 4...
Onhan näitä metallisrunkoisia pistotulppavehkeitä joissa kummastakin karvasta on pieni häiriökonkka runkoon ja runko noin periaatteessa kelluu sitten 110V jännitteessä jos laitteen shukon laittaa maadoittamattomaan rasiaan. Sopivissa oloissa sellainen jo vähän kutittelee. Kokemusta on UPOn mankelista ja kiinalaisesta PC-powerista.
Osassa laitteissa häiriön/saastanpoistoa juu.
Nyt ns. sähköosaajat voivat mittailla, paljonko jännitettä indusoituu kelluvaan maajohtimeen vaik semmoses parimetrises kaapelis... Eli vaik sen pc:n virtakaapeli maadoittamattomaan (tahi vaik erkkateipillä eristää maajohtimet shucosta) pistorasiaan. Sit mittaa siitä iec pistokkeesta maadoitusnartusta jännän vaik jottai oikeeta maata vasten.
Ei se ehkä tapa, mutta tuntuu.
Otappa kiinni maadoittamattomaan pistorasiaan kytketyn pc:n rungosta (vaikka ei kiinalaisen) ja räplää samalla antennikaapelin liittimen ulkokuorta?
Nyt ns. sähköosaajat voivat mittailla, paljonko jännitettä indusoituu kelluvaan maajohtimeen vaik semmoses parimetrises kaapelis... Eli vaik sen pc:n virtakaapeli maadoittamattomaan (tahi vaik erkkateipillä eristää maajohtimet shucosta) pistorasiaan. Sit mittaa siitä iec pistokkeesta maadoitusnartusta jännän vaik jottai oikeeta maata vasten.
Ei se ehkä tapa, mutta tuntuu.
Otappa kiinni maadoittamattomaan pistorasiaan kytketyn pc:n rungosta (vaikka ei kiinalaisen) ja räplää samalla antennikaapelin liittimen ulkokuorta?
jahonen
Jäsen
Jos kaapelin rakennetta voi pitää symmetrisenä siten, että eristeet suojajohtimesta nolla- ja vaihejohtimeen ovat täysin samanlaiset sekä materiaaleiltaan ja mitoiltaan, niin silloin kelluvan suojajohtimen jännite on puolet vaihejännitteestä. Tämän kapasitiivisen jännitteenjaon "jäykkyys" eli paljonko siitä saa maata vasten virtaa, riippuu sitten johdon pituudesta. Mittasin kokeeksi yhden n. 3,5 m pitkän jatkojohdon L-PE ja N-PE kapasitanssit ja ne olivat kumpikin noin 350 pF, eli n. 100 pF/m. Parempi kysymys onkin sitten miten pitkä se johto voi olla, että tuosta on vaaraa.
t. Janne
t. Janne
Ei tapa, eikö tietenkään saa olla niin merkittäviä virtoja, mutta entäpä jos on maadoitettu 10 osainen jatkojohto 0lk pistorasiassa ja siinä on 10 tietokonetta kiinni. Tuossa alkaa saamaan jo kohtuullisesti virtaa niiden suojakonkkien läpi.
Yhdellä asiakkaalla japanialainen scara.
Kerran/kaks pääkytkin vaihdettu, taas mossahti. Mahtoneko olla y konkka kytkimes.
No. Uusittu ohjaus/robotti. Taas mossahti kytkin.
Robotti vaihdettu, kun oli epäily ohjauksen viallisuudesta. Ja asiakkaan hyllys löyty lelut. Alta 20v laitteita kumminki. 1v sisään ko aktit.
Ny jälkikäteen kuulin, et solun logiikan 24v virtalähde uusittu parikertaa samana aikana.
Pyydetty laitoksen tehdaspalvelua tarkistamaan syötöt/jne jo reilu v sitten. Eivät ole...
Robo ja logiikan syöttö 1vaihe.
Mahtaneeko tulla piikkejä jostain laitteesta? Nollavaurio jossain muussa laittees? Koneita paljon hallis...
Kerran/kaks pääkytkin vaihdettu, taas mossahti. Mahtoneko olla y konkka kytkimes.
No. Uusittu ohjaus/robotti. Taas mossahti kytkin.
Robotti vaihdettu, kun oli epäily ohjauksen viallisuudesta. Ja asiakkaan hyllys löyty lelut. Alta 20v laitteita kumminki. 1v sisään ko aktit.
Ny jälkikäteen kuulin, et solun logiikan 24v virtalähde uusittu parikertaa samana aikana.
Pyydetty laitoksen tehdaspalvelua tarkistamaan syötöt/jne jo reilu v sitten. Eivät ole...
Robo ja logiikan syöttö 1vaihe.
Mahtaneeko tulla piikkejä jostain laitteesta? Nollavaurio jossain muussa laittees? Koneita paljon hallis...
Kuulin tänään kun kaveri kertoi että hänen kollegansa oli tehnyt pienen kävyn. Oli kytkenyt 230v 24v linjaan erään koneen logiikan yhteydessä. Seurauksena tulipalo sähkökaapissa ja nyrkin kokoinen reikä keskellä io-kortteja.
Oli kommentoinut että joskus sattuu, joskus vähän enemmän.... Asiakas ei ollut ymmärtänyt vaan oli ohjannut tehtaan portille ja sanonut että tänne ei ole asiaa enää. Olin saanut kävellä takaisin hotellille ja lentää kotiin.
Eh.
Tommostenki takia käsittelen keskuksia ku olisivat jännitteellisä, vaik joku asiakkaanki edustaja väittäis muuta. Ei koskaa tiä, vaik herra Rane olis käyny.
Tommose 230-24 mosset näkyy onneks heti koeajossa. Oletan kaikkien koepyllistävän kytkentänsä/asennuksensa...
Tommostenki takia käsittelen keskuksia ku olisivat jännitteellisä, vaik joku asiakkaanki edustaja väittäis muuta. Ei koskaa tiä, vaik herra Rane olis käyny.
Tommose 230-24 mosset näkyy onneks heti koeajossa. Oletan kaikkien koepyllistävän kytkentänsä/asennuksensa...
- Keskustelun aloittaja
- #547
Nyt on sähköt vedetty tekniseen tilaan ja vanhan keskuksen kolme aluetta laitettu kukin oman 4-napaisen 40 A vikurin taakse. Aikalailla joutui keskuksessa piuhoja siirtelemään ja sulakepohjia vaihtamaan, jotta kaikki sai vikureiden suhteen järkeville paikoille. Ei ainakaan heti vikurit räpsähtänyt ja toisaalta räpsähtivät sekä testipainekkeesta että pienestä kuormasta pistorasioiden vaiheen ja suojamaan välillä.
57 sulaketta on keskuksessa. Näistä 33 on vikurin takana ja 24 ei. Käytössä 23 vikurin takana (5-9/vikuri) ja 21 ei, joten tilaa on vielä reilusti.
Keskuksessa on nyt kolme DIN-kiskoa, joissa vikurit, vikurien nollakiskot ja kolme sähkömittaria. Niissäkin on vielä hyvin tilaa. Vielä pitää kansipelteihin tehdä sopiva aukko noille. Onnistuukohan poralla ja kuviosahalla? Kaverilla olisi kyllä CNC-konekin.
57 sulaketta on keskuksessa. Näistä 33 on vikurin takana ja 24 ei. Käytössä 23 vikurin takana (5-9/vikuri) ja 21 ei, joten tilaa on vielä reilusti.
Keskuksessa on nyt kolme DIN-kiskoa, joissa vikurit, vikurien nollakiskot ja kolme sähkömittaria. Niissäkin on vielä hyvin tilaa. Vielä pitää kansipelteihin tehdä sopiva aukko noille. Onnistuukohan poralla ja kuviosahalla? Kaverilla olisi kyllä CNC-konekin.
haraldh
Vakionaama
Sähköisellä pistosahalla olen itse tehnyt.
Miten vedetään johtoja tänä päivänä jos kattovalaisemat ovat 12 watin LED-valoja? Vedetäänkö edelleen 1,5 mm² MMJ:ta kattoon, vaikka valoissa ei ole kuin vaihe ja maa, ja pikkuriikkisen ohuet johdot. Saako edes vetää ohuempaa kiinteässä asennuksessa?
Noita Harjun valaisimia ajattelin tallin kattoon; https://www.puuilo.fi/harju-paneelivalaisin-12w-960lm-himm-valkoinen
Miten vedetään johtoja tänä päivänä jos kattovalaisemat ovat 12 watin LED-valoja? Vedetäänkö edelleen 1,5 mm² MMJ:ta kattoon, vaikka valoissa ei ole kuin vaihe ja maa, ja pikkuriikkisen ohuet johdot. Saako edes vetää ohuempaa kiinteässä asennuksessa?
Noita Harjun valaisimia ajattelin tallin kattoon; https://www.puuilo.fi/harju-paneelivalaisin-12w-960lm-himm-valkoinen
- Keskustelun aloittaja
- #549
Ohuempi ei ole enää suoraan kielletty, mutta pitää huolehtia, ettei oikosulkuvirta jää liian pieneksi. Siis 16 A sulakkeen taaksekin saa laittaa 1,5 mm2 johtoa, jos sen päässä on tunnettu kuorma eli ei pistorasia. En ole noita oikosulkuvirtoja alkanut laskemaan (vielä), joten en osaa sanoa miten ohutta ja miten pitkää voisi laittaa. Kyse lienee 10 A sulakkeesta.
Kai niitä yleensä 1,5 mm2 MMJ:llä asennetaan? Ainakin itsellä on tarkoitus. Sehän on halpaakin.
Jos noita aiot laittaa, niin nämähän on 230v juttuja, ei mitään höttövirtaskaa
- Keskustelun aloittaja
- #553
Ei välttämättä kestä. LEDit ottavat suuren käynnistysvirran. Voi olla kymmeniä A muutaman ms, mikä voi olla liikaa pienelle johdonsuojakatkaisijalle.
Mitä sinne sitten meinasit laittaa ennemmin? Sitä 3x0,5n mmj kaapelia saa, mutta se on kalliimpaa kuin 3x1,5s
- Keskustelun aloittaja
- #555
Tuohon taisi löytyä ratkaisu. Noista yhteenkytketyistä kahdesta mustasta vain toinen on oikeasti käytössä. Silloin voi toista mustaa käyttää nollana (merkattava sinisellä) ja suojavaippaa suojamaana. Pitää vielä katsoa saako silloin autotallin pistorasioille helposti sekä nollan että suojamaan. Ainakin autotallin jakorasiaan saa.
Joku maahantuoja ainakin oli sitä mieltä että takuu raukeaa kun pistotulppa katkaistaan. Olen laittanut monesti lyhyen pätkän kumikaapelia ja jatkopistorasian.
Eli voisin laittaa pistorasian 1,5 neliön piuhalla viereen ja siihen tulppa kii (ei löytynyt 2,5 neliön mmj pätkää).
Käytännössä sillä tuskin merkitystä on mutta eihän se määräysten mukainen ole.
EDIT: Itseasiassa yksittäisenä pinta-asennuskaapelina taitaa jopa täyttää määräykset.
Viimeksi muokattu:
Tuo on köytännössä pelkkää lämmintä ilmaa, eivät ne voi kiinteästi asennettavan laitteen takuuta rajoittaa tuolla perusteella.
Tosin uunit ovat vähän sellaisia laitteita että niissä ei käytännössä edes ole takuuta, koska ihan normaali virhevastuukin on laajempi, ja vain virhevastuuuta laajempaa turvaa saa kutsua takuuksi.