Perussähkötyökysymyksiä

F

fraatti

Hyperaktiivi
Hurm0s sanoi:
Hyvää informaatiota :hattu:

Periaatteessa tuossa omassa keskuksessa olisi myös paikka tuossa pääkytkimen vieressä, mutta on tosiaan sinetöidyn kannen alla.
Jotenkin hiton typerästi suunniteltu keskus muutenkin, tyhjää tilaa ihan hemmetisti, vai mille tuossa oikein on varaus.
Mites tuo sinetöinti, uskaltaako kajota?:hmm:
Ja kyllä, ihan törkeä käärmeenpesä tuo mittari, ko. sähkäriä ei kauheasti ole kiinnostanut mikään selkeä reititys.
Klikkaa laajentaaksesi..
Voipi olla että kukaan sähkäri ei suostu kytkemään tuota ellei verkkoyhtiöltä tilaa katkoa. Tai ellei sähkäri suostu itse kääntämään vipua nollille. Sinetti on siinä ettei mittarin ohi otettaisi sähköä. Yleensä verkkoyhtiö laittaa nuo paikoilleen.

Siinähän se paikka tosiaan näyttäisi olevan.
1688498023617.png
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Tuota tyhjää tilaa on sen vuoksi että ennen etämittareita tarvittiin enemmän tavaraa päivä/yösähkön mittaamiseen/ohjaamiseen. Osa noista on purettu pois mittarinvaihdon yhteydessä joten nyt on tyhjää tilaa.
 
M

Mekaniker

Vakionaama
fraatti sanoi:
Voipi olla että kukaan sähkäri ei suostu kytkemään tuota ellei verkkoyhtiöltä tilaa katkoa. Tai ellei sähkäri suostu itse kääntämään vipua nollille. Sinetti on siinä ettei mittarin ohi otettaisi sähköä. Yleensä verkkoyhtiö laittaa nuo paikoilleen.

Siinähän se paikka tosiaan näyttäisi olevan.
katso liitettä 87423
Klikkaa laajentaaksesi..
Kuvassa näkyvä aukko on paras kohta ylijännitesuojalle: Pääsulakkeet suoraan alapuolella ja maadoituskisko myös
Ylijännitesuojien-osat voi vaihtaa ilman työkaluja/lupia kun on asennettu. Toki jos on tarpeen vaihtaa suojat ukkosrintaman jälkeen on parasta tilata sähkäri kuitenkin
 
jahonen

jahonen

Jäsen
Asiat ennen mittaria on minusta jakeluverkkoyhtiön tontilla, joten kysäisisin sieltä että miten on, jos haluaa asentaa/asennuttaa ylijännitesuojat, että onko ok kajota tuonne vai mikä on oikea menettely. Voi olla että suostuvat jos käyvät sitten jälkeenpäin toteamassa asennuksen ok:ksi ja pistämässä uudet sinettinsä siihen.

t. Janne
 
M

markok

Aktiivinen jäsen
Kuinka puhdasta siniaaltoa vikavirtasuoja tarvitsee toimiakseen? Toimiiko oikein, jos sille tulee puolijohdereleellä säädettyä jännitettä?
 
M

Mekaniker

Vakionaama
jahonen sanoi:
Asiat ennen mittaria on minusta jakeluverkkoyhtiön tontilla, joten kysäisisin sieltä että miten on, jos haluaa asentaa/asennuttaa ylijännitesuojat, että onko ok kajota tuonne vai mikä on oikea menettely. Voi olla että suostuvat jos käyvät sitten jälkeenpäin toteamassa asennuksen ok:ksi ja pistämässä uudet sinettinsä siihen.

t. Janne
Klikkaa laajentaaksesi..
Se asia pitäisi olla selvä tässä foorumissa:grandpa:
Täällä käy pyynnöstä nuori sähkömies-yrittäjä jolla on oikeudet tehdä mittarikeskuksiin muutoksia, löytyy varmasti muualta myös
Etukäteen ilmoitus sähköjakelu-yhtiölle on aina tehtävä vaikka omaa luvat
 
M

markok

Aktiivinen jäsen
Ollut harkinnassa muuttaa lämminvesivaraajan lämmitys noudattamaan tarkasti aurinkopaneleilla tuotettua tehoa puolijohderelettä käyttäen, mutta tähän liittyen pari kysymystä jos jollakin olisi tietoa tai edes hyviä veikkauksia näihin.

Lyheneekö LVV:n vastuksen elinikä ratkaisevasti tälläistä ohjausta käytettäessä? Vaihtoehdot olisi toteuttaa ohjaus perinteisellä SSR:llä Shellyn avulla, jolloin päällä-pois aika olisi vähintään luokkaa minuutti. Tällöin vastus ehtisi selvästi jäähtyä syklien välissä mikä ei ehkä ole toivottavaa? Toinen vaihtoehto olisi käyttää PWM ohjausta, missä pätkiminen on hyvin korkealaatuista. Olisiko tällainen ratkaisu järkevämpi? Jonkin verran kalliimpi toteutus olisi jälkimmäinen.

Syy miksi itse epäilen vastuksen kärsivän tällaisesta ohjauksesta on auton lohkolämmittimien rikkoutuminen paikoissa, joissa käytetään pätkäsähköä lämmitystolpissa. Työpaikan pihalle tuli lämpötilan mukaan jaksoa säätävä ohjaus ja tuon käyttöönoton jälkeen useilta tutuilta hajosi lämmittimet. En tiedä onko sattumaa vai jotain muuta? Tuossa lämpötilamuutokset jaksojen välissä tosin on paljon isommat kuin LVV:ssä. Kommentteja asiaan liittyen?
 
J

Jule

Vakionaama
Laittaa ohjauksen triacilla tms vastaavalla säädettävällä systeemillä joka rasittaa sitä vastusta huomattavasti vähemmän.
 
J

Jule

Vakionaama
jahonen sanoi:
Suoja ei sinänsä ole kertakäyttöinen, mutta sillä on rajallinen käyttöikä ylijänniterasituksesta riippuen. Pienempiä transientteja se kestää siis useita, mutta nimellisvirtaisia pulsseja ehkä vain yhden. Ylijännitesuojat yleensä koostuvat metallioksidivaristoreista, ja niiden vuotovirta kasvaa ylijännitealtistuksessa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Noita ylijännitesuojia on varistorisuojien lisäksi ihan vaan ilmavälillä toteutettujakin, joissa ei ole vaihdettavaa varistoria. Eli ne pystyvät suojaamaan useampia pulsseja, mutta toisaalta, kun laite hajoaa se on vaihdettava, eikä pelkkä varistorin vaihto riitä.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
markok sanoi:
Syy miksi itse epäilen vastuksen kärsivän tällaisesta ohjauksesta on auton lohkolämmittimien rikkoutuminen paikoissa, joissa käytetään pätkäsähköä lämmitystolpissa. Työpaikan pihalle tuli lämpötilan mukaan jaksoa säätävä ohjaus ja tuon käyttöönoton jälkeen useilta tutuilta hajosi lämmittimet. En tiedä onko sattumaa vai jotain muuta? Tuossa lämpötilamuutokset jaksojen välissä tosin on paljon isommat kuin LVV:ssä. Kommentteja asiaan liittyen?
Klikkaa laajentaaksesi..
Kysynpä vain, että kestäisivätkö lämmittimet yhtään paremmin, jos olisivat jatkuvasti päällä? Vastuksilla vain pakkaa olemaan tietty käyttöikänsä ja erityisesti lohkolämmittimien kaltaisilla mahdollisimman halvalla halvoista materiaaleista valmistetuilla tekeleillä, joissa puristetaan suuri teho minimaalisella materiaalin käytöllä (eipä lohkoon edes suurikokoista vastusta saa useimmiten mahtumaankaan).
markok sanoi:
Eikös triac säätö periaatteessa myös pätki syöttöä eli PWM ohjauksella olisi sama lopputulos?
Klikkaa laajentaaksesi..
Triac voidaan ja yleensä vastusten tehon säädössä kytketäänkin nollapisteohjauksella, joka ei ole perinteinen PWM. Virta kytketään aina päälle vain puolijakson alussa. Tällä vältetään radiohäiröiden muodostumista ja parannetaan muuta EMC-laatua huomattavasti, jolloin piiri ei vaadi erityistä häiriönpoistosuodatustakaan. PWM-ohjauksen jyrkkä päällekytkentä (tai IGBT-ratkaisuilla poiskytkentäkin) rasittaa sekin vastuksia aiheuttamalla nopean ja taajaan toistuvan lämpenemistransientin, mistä on seurauksena materiaalin väsymisriski.
 
M

markok

Aktiivinen jäsen
roots sanoi:
Mitens olis mieluummin 15min jaksoissa ylimääräisen energian pohjalta, näin ehkä itse tekisin jos tarttis tehdä?
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuokin olisi mahdollinen toteutustapa. Itse ajattelen, että tuo rasittaa vastusta kaikista eniten, mutta tutkittua tietoa tuosta ei taida olla.
 
M

markok

Aktiivinen jäsen
roots sanoi:
Eikös tuo vastaa aikalailla samaa kuin termostaattiohjaus...kai tuo niin vaarallista oo.
Klikkaa laajentaaksesi..
Olet kyllä ihan oikeassa. Suunnilleen tuolla aikavälillä termostaattikin sähköä pätkii ainakin lämmitysjakson päätteeksi. Varmaan jonkinverran pätkiminen lisääntyisi tällaisella ohjauksella, mutta ei välttämättä hirveän paljon varsinkaan verrattuna siihen, että varaajalle tulisi kokoajan sähköt ja termostaatti pitäisi sen aina samassa lämmössä.
 
M

markok

Aktiivinen jäsen
Nyt todellakin topicin aiheen mukainen kysymys liittyen keskuksien vaihekiskoihin. Siis kiskot, jotka ovat johdonsuoja-automaattien välissä. Katselin tänään kaupassa näitä kiskoja ja pyörittelin johdonsuojia käsissä enkä keksinyt miten nuo kuuluisi asentaa? Kyseessä oli haarukka mallisella liitännällä oleva kisko ja normaali Schneiderin johdonsuoja. Eihän tuollainen haarukka mahdu siihen johdonsuojan liitäntään mitenkään. Onko johdonsuojia erilaisia mihin nuo sopivat vai mihin tuollaiset kiskot on tarkoitettu?
 
M

Matias

Aktiivinen jäsen
Haarukka mallisen virransyöttökiskon liitinhaarukka tulee automaatin alapuolelle ruuvinkannan alle.
 

Liitteet

  • virtakisko.jpg
    virtakisko.jpg
    59,5 KB · Katsottu: 154
M

Matias

Aktiivinen jäsen
fraatti sanoi:
.Ja taitaa eri merkeissä olla erilaisia kiskoja jotka eivät ole yhteensopivia keskenään. Lisäksi kiskon paikka puuttuu osasta johdonsuojia.
Klikkaa laajentaaksesi..
Juuri näin,eli tarttee tuntea nuo asiat kun valitsee osia.
Esim kaikissa automaateissa ei voi käyttää haarukka mallista virtakiskoa jos automaatin alapuolelle tulee kiskon lisäksi johto,joissakin automaateissa kiristyy vain johtoliitin mutta kisko jää löysälle kun kiristys samalla ruuvilla yms
Ei ole "maallikon" hommia nuo asennukset
 
R

repomies

Hyperaktiivi
Valitettava tosiaan tuo juttu, että johdonsuojat eivät ole keskenään vaihdettavissa, kun käytetään kiskoja. Ilman kiskoja ei ole niin tarkkaa.

Kannattaa hommata saman valmistajan osia kaappiin, pääsee helpommalla. Ihan muutaman valmistajan palikat käyvät keskenään, mutta jos ei tiedä mitkä, niin ostaa vain samoja kuin mitä jo on. Esimerkiksi Eibabo on varsin halpa putiikki sähkökaapin kalusteita hankkiessa.
 
J

Jule

Vakionaama
Kyllä ne eri valmistajien johdonsuojatkin menevät ristiin, mutta pitää vaan tutkia keskenään samanlaisilla mitoilla olevat.

markok sanoi:
Nyt todellakin topicin aiheen mukainen kysymys liittyen keskuksien vaihekiskoihin. Siis kiskot, jotka ovat johdonsuoja-automaattien välissä. Katselin tänään kaupassa näitä kiskoja ja pyörittelin johdonsuojia käsissä enkä keksinyt miten nuo kuuluisi asentaa? Kyseessä oli haarukka mallisella liitännällä oleva kisko ja normaali Schneiderin johdonsuoja. Eihän tuollainen haarukka mahdu siihen johdonsuojan liitäntään mitenkään. Onko johdonsuojia erilaisia mihin nuo sopivat vai mihin tuollaiset kiskot on tarkoitettu?
Klikkaa laajentaaksesi..
Schneider käyttää haarukan sijaan tappimallisia virtakiskoja. Tappikiskohan käy minkä tahansa valmistajan johdonsuojaan, vaikkei erimerkkiset välttämättä sovikaan yhteen.
 
M

markok

Aktiivinen jäsen
Nyt selvisi sitten tämäkin asia. Kuvittelin, että tuo kiskon liitäntä olisi standardoitu, mutta näin ei selvästikään ole. Schneiderin ja Siemensin johdonsuojissa, mitä käsissä pyörittelin ei ole haarukka mallisen kiskon liitäntää ollenkaan.
 
R

roots

Hyperaktiivi
markok sanoi:
Nyt selvisi sitten tämäkin asia. Kuvittelin, että tuo kiskon liitäntä olisi standardoitu, mutta näin ei selvästikään ole. Schneiderin ja Siemensin johdonsuojissa, mitä käsissä pyörittelin ei ole haarukka mallisen kiskon liitäntää ollenkaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Schneideriin taitaa olla 'tappimallinen' kiskosto, eli menee sinne koloon... tuo sopi AAB:n vanhoihin malleihin tai panin sopimaan. :D
 
T

-Teme-

Vakionaama
markok sanoi:
Ollut harkinnassa muuttaa lämminvesivaraajan lämmitys noudattamaan tarkasti aurinkopaneleilla tuotettua tehoa puolijohderelettä käyttäen, mutta tähän liittyen pari kysymystä jos jollakin olisi tietoa tai edes hyviä veikkauksia näihin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Itselle tulossa 3-vaihe tehonsäädin jossa ohjaus esim 0-10Vdc. Ensin tulee ihan testiin ja jos toimii hyvin niin asennetaan LVV ohjaukseen. https://www.finglai.com/products/re...olid-state-voltage-regulator/LSA-TH3P35Y.html
 
M

markok

Aktiivinen jäsen
I

iro

Vakionaama
90-luvulla rakennetun omakotoitalon sähkökeskuksen SLY-kontaktorit ovat alkaneet pitää häiritsevää murinaa. Aiemmin äänen sai useimmiten hiljenemään käyttymällä kontaktoria OFF-tilassa, mutta enää tuo ei useinkaan auta. Kontaktorit ovat kiskokiinniteisiä ja tyyppiä "Lovato MC9". Olisiko raatilaisilla ehdotuksia korvaavista (hiljaisemmista) kontaktoreista ?
 

Liitteet

  • IMG_20230731_123659669.jpg
    IMG_20230731_123659669.jpg
    301,9 KB · Katsottu: 188
kurre orava

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Nuo kontaktorit näyttävät olevan kaikki samanlaisia eli kolmella sulkevalla kärjellä ja yhdellä aukeavalla. Useimmissa tuo aukeava kärki taisi olla kytkemättä. Mutta löytyy noita hurinattomia esimerkiksi tuollainen:

www.onninen.fi

HAGER KONTAKTORI HAGER ESC428S 3s+1a 25A k.230V hur | Kontaktorit

<p>Hurinaton moduulikontaktori valaistuskuormien ja muiden yleiskuormien ohjaukseen. Asennettaessa useita kontaktoreita rinnakkain, asenna välimoduuli LZ060 joka toisen kontaktorin väliin riittävän ilmankierron takaamiseksi tuotteiden välilllä.</p> <b>Ominaisuudet</b> <ul><li>normit: DIN EN...
www.onninen.fi www.onninen.fi

Muoks: tuli huolimattomasti katsottua kuvaa, oikea korvaava tyyppi alempana.
 
Viimeksi muokattu:
T

-Teme-

Vakionaama
kurre orava sanoi:
Nuo kontaktorit näyttävät olevan kaikki samanlaisia eli kolmella sulkevalla kärjellä ja yhdellä aukeavalla. Useimmissa tuo aukeava kärki taisi olla kytkemättä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Itseasiassa tuo 4.kärki on myös NO eli sulkeutuva. Tällöin dropin korvaava on ABB B6-30-10
Onniselta ostohinta 15€/kpl ALV24 (sh 21€)
www.onninen.fi

ABB KONTAKTORI ABB B6-30-10/230, 4KW, 3s+1s | Kontaktorit

<p>Minikontaktorit sopivat ihanteellisesti sovelluksiin, joissa vaaditaan luotettavuutta ja joissa on vain vähän asennustilaa. Mitat, tekniset ominaisuudet ja valikoiman laajuus tarjoavat asiakkaille joustavuutta lukuisiin eri sovelluksiin. </p> Edut: <ul><li>Markkinoiden matalin...
www.onninen.fi www.onninen.fi
 
kurre orava

kurre orava

´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
-Teme- sanoi:
Itseasiassa tuo 4.kärki on myös NO eli sulkeutuva. Tällöin dropin korvaava on ABB B6-30-10
Onniselta ostohinta 15€/kpl ALV24 (sh 21€)
www.onninen.fi

ABB KONTAKTORI ABB B6-30-10/230, 4KW, 3s+1s | Kontaktorit

<p>Minikontaktorit sopivat ihanteellisesti sovelluksiin, joissa vaaditaan luotettavuutta ja joissa on vain vähän asennustilaa. Mitat, tekniset ominaisuudet ja valikoiman laajuus tarjoavat asiakkaille joustavuutta lukuisiin eri sovelluksiin. </p> Edut: <ul><li>Markkinoiden matalin...
www.onninen.fi www.onninen.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Ok, tuli varmaan hutiloiden katsottua sitä kuvaa tai sit yksinkertaisesti aivopieru, NO:han noissa selkeästi lukee joo. Mutta joo, löytyyhän noita hurinattomia eri konfiguroinnilla. Tosin suurimmassa osassa taisi olla se neljäs kärki kytkemättä jolloin ei oo sit niin väliä mutta tietty parempi hankkia identtiset.
 
  • Tykkää
Reactions: iro
I

iro

Vakionaama
Liitteenä oleva kuva oli hieman epätarkka, kaikki 4.kärjet ovat kytkemättä. Varmaan laitan nuo ABB kontaktorit tilaukseen ja vaihdan paikallen kunhan ehdin. Kiitos vinkeistä
 
M

markok

Aktiivinen jäsen
Miten onnistuisi helpoiten analogisen ohjauksen virran vahvistaminen? On siis 0-10V säätö, mikä ei anna riittävästi virtaa säädettävälle laitteelle. Jännitetaso pitäisi pysyä samana, mutta virtaa pitäisi saada enemmän. Ohjain antaa ulos 10mA ja vähintään 100mA pitäisi saada. Olen yrittänyt etsiä valmiita moduleita tähän liittyen, mutta huonolla tuloksella. Olisko jollain linkkiä tällaiseen tai piirustuksia jos pitää itse rakentaa?
 
J

Jule

Vakionaama
markok sanoi:
Miten onnistuisi helpoiten analogisen ohjauksen virran vahvistaminen? On siis 0-10V säätö, mikä ei anna riittävästi virtaa säädettävälle laitteelle. Jännitetaso pitäisi pysyä samana, mutta virtaa pitäisi saada enemmän. Ohjain antaa ulos 10mA ja vähintään 100mA pitäisi saada. Olen yrittänyt etsiä valmiita moduleita tähän liittyen, mutta huonolla tuloksella. Olisko jollain linkkiä tällaiseen tai piirustuksia jos pitää itse rakentaa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Jos käytät 0-10 säädintä jollekin laitteelle tehon syöttöön, niin eihän se toimi.

Toimisiko jokin led himmennin tuossa? Siis 12v lednauhaan sinne 12v puolelle tarkoitettu pwn säädin.
 
mimique

mimique

Tekninen taiteilija
Tarvitset jännitteenseuraajan. Minulla oli samanlainen ongelma, Siemensin LOGO! AM2 0 - 10 V lähtö ei jaksanut ohjata Zamelin DIM30 valohimmennintä. Tein operaatiovahvistimesta CA3240 yksinkertaisen jännitteenseuraajan.

Tuo CA3240 ei sinun sovellukseesi riitä virranajokyvyn puolesta (muistaakseni 40 mA), tarvitset vahvemman lähdön. Hakukoneeseen termi high-output current op-amp, niin löytyy paljon sopivia piirejä. Kytkentä löytyy taas hakutermillä voltage follower.
 
M

markok

Aktiivinen jäsen
mimique sanoi:
Tarvitset jännitteenseuraajan. Minulla oli samanlainen ongelma, Siemensin LOGO! AM2 0 - 10 V lähtö ei jaksanut ohjata Zamelin DIM30 valohimmennintä. Tein operaatiovahvistimesta CA3240 yksinkertaisen jännitteenseuraajan.

Tuo CA3240 ei sinun sovellukseesi riitä virranajokyvyn puolesta (muistaakseni 40 mA), tarvitset vahvemman lähdön. Hakukoneeseen termi high-output current op-amp, niin löytyy paljon sopivia piirejä. Kytkentä löytyy taas hakutermillä voltage follower.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kiitos! Tuolla haulla jotain jo löysin ja pitää perehtyä asiaan lisää. Tuo 100mA oli hatusta heitetty arvo ja vähän yläkanttiin. Tuo 40mA varmaan riittäisi minunkin tapauksessa.
 
M

markok

Aktiivinen jäsen
mimique sanoi:
Tarvitset jännitteenseuraajan. Minulla oli samanlainen ongelma, Siemensin LOGO! AM2 0 - 10 V lähtö ei jaksanut ohjata Zamelin DIM30 valohimmennintä. Tein operaatiovahvistimesta CA3240 yksinkertaisen jännitteenseuraajan.

Tuo CA3240 ei sinun sovellukseesi riitä virranajokyvyn puolesta (muistaakseni 40 mA), tarvitset vahvemman lähdön. Hakukoneeseen termi high-output current op-amp, niin löytyy paljon sopivia piirejä. Kytkentä löytyy taas hakutermillä voltage follower.
Klikkaa laajentaaksesi..
Onko sulla tallella tuon kytkennän kytkentäkaaviota? Lähinnä kiinnostaa millaisilla oheiskomponenteilla tämän teit, kun netistä löytyy monia vaihtoehtoja. Suurinosa on LM741 pohjaisia mikä ei taida antaa kuin 20mA. Tuo 40mA näyttäisi minullekin riittävän kun asiaa tutkin.
 
mimique

mimique

Tekninen taiteilija
Toki. tällainen:
IMG_20230817_071823.jpg

Operaatiovahvistimen tulossa oleva 47K vastuksen tehtävänä on varmistaa, että lähtö on 0V kun tuloa ei ole jostain syystä kytketty. Siemens LOGO!:n syöttöjännite on +24V, siksi tuo Zenerillä tehty simppeli jännitteen alennus. Jos sinulla on +12V tarjoilla, selviät helpommalla.

Laitoin kytkennän DIN-koteloon, niin näyttää siistimmältä (punainen nuoli osoittaa jännitteenseuraajan):
IMG_20230817_071918.jpg

Kahden kanavan ohjausjännite 0 - 10V tulee Siemens LOGO! rivin oikeanpuoleisimmasta moduulista (AM2), menevät jännitteenseuraajaan, ja jatkavat siitä sitten alemman rivin vasemmassa laidassa oleviin Zamelin jänniteohjattuihin DIM-30 valohimmentimiin.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom