PetriK - vilp pohdintaa

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tuli sitten laitettua myös pitemmän tähtäyksen suunnitelma alustavaan toteutukseen ...

Edit - varastoidaan tähän myös muutamia linkkejä vastaisuuden varalle vaikka ei olekaan vielä ajankohtaista.

Sulatusalgoritmi hyödyntäen tukkeutuneen kennon paine-eroa:
http://www.gpsinformation.org/joe/HeatPump2.html

sulatusalgoritmi perustuen ulkotilan kosteuteen:
http://harizanov.com/2012/02/defrost/

 

[VesA]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tuli sitten laitettua myös pitemmän tähtäyksen suunnitelma alustavaan toteutukseen ...

Edit - varastoidaan tähän myös muutamia linkkejä vastaisuuden varalle vaikka ei olekaan vielä ajankohtaista.

Sulatusalgoritmi hyödyntäen tukkeutuneen kennon paine-eroa:
http://www.gpsinformation.org/joe/HeatPump2.html

sulatusalgoritmi perustuen ulkotilan kosteuteen:
http://harizanov.com/2012/02/defrost/

Eiköhän nuo epäsuorat tavat laukoa sulatusta ole jotensakin turhia.. parempi vaan seurata, jaksaako kenno vielä höyrystää tarpeeksi. Ja paljonko se sitten on riippuu tehontarpeesta, sulatustarve ei mitenkään suoraan riipu pelkästä kennon tukkoisuudesta tai pelkästä ulkoilman kosteudesta. Toki nuokin tavat umpimähkäisen kellosulatuksen voittavat.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

VesA, tämän päivän kokemus tukee ajatustasi, sillä kun kenno lumisateessa veti tukkoon tuotto tippui merkittävästi samalla nestelasissa alkoi näkymään kuplia. Ei jaksanut enään höyrystää tarpeeksi kun kenno meni tukkoon.

Ehkä helpoin tapa ennustaa sulatustarvetta on verrata tuotto kullekin ulkolämpötilalle sallitulle minimituotolle. Tosin VILP:ssä tuottoon ja COPiin vaikuttaa myös vaihtimen dT joten ihan yksikäsitteinen tämäkään menetelmä ei ole.

... Vai löytyisikö hyviä ehdotuksia mikä olisi tehokas sulatusalgoritmi ?

 

[janti]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

... Vai löytyisikö hyviä ehdotuksia mikä olisi tehokas sulatusalgoritmi ?

Lueppa tämä
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7380.0

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Joo kyseinen nimimerkki ottaa puhaltimen virrankulutuksesta sulatusindikaation, paljoa ei eroa tuosta että mittaisi painetta ennen ja jälkeen kennon. Siinä mitä VesA sanoo on pieni järkikin, käsittääkseni joissain tilanteessa pieni jäähuuru kennossa on jopa hyväksi lisäten pinta-alaa. Jotenkon viehätyin ajatuksesta yrittää mitata dT:n avulla sulatusta.

Varsinkin alkumetreillä hyvä keustelu auttaa viemään kaikkien ajatuksia eteenpäin.

Tuleeko muita hyviä ehdotuksia mieleen ?

 

[VesA]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Joo kyseinen nimimerkki ottaa puhaltimen virrankulutuksesta sulatusindikaation, paljoa ei eroa tuosta että mittaisi painetta ennen ja jälkeen kennon. Siinä mitä VesA sanoo on pieni järkikin, käsittääkseni joissain tilanteessa pieni jäähuuru kennossa on jopa hyväksi lisäten pinta-alaa. Jotenkon viehätyin ajatuksesta yrittää mitata dT:n avulla sulatusta.

Varsinkin alkumetreillä hyvä keustelu auttaa viemään kaikkien ajatuksia eteenpäin.

Tuleeko muita hyviä ehdotuksia mieleen ?

Eri temppujen menestys riippuu toki myös pumpusta. Argo-mittausten mukaan tyhmälläkin lähes vakiodT-rajalla käy niin, että nollakeleillä ( joilla vehje käy aika pienillä ottotehoilla ja höyrystin on 'iso' suhteessa tehoihin ) sulatettavaa jäätä kerätään kennoon paljon enemmän kuin kylmemmillä säillä. Kukaan ei liene kokeillut kuinka paljon systeemiä pystyisi vielä parantamaan. Argossa, kuten muissakin, tehopyrähdyksille herkkää dT-mittausta on hillitty ajastimilla joilla on vuorostaan aika vakavia sivuvaikutuksia jos pumppu on vaikkapa hiukan iso suhteessa tilaan. On tässä vielä säätämistä.

 

[SON]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Jos et ole lukenyt tätä niin tuossa on tästä sulatuksesta jotain tarinaa. http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15604.0

Olen kokeillut montaa asiaa sulatuksen tarpeellisuuden ja oikea- aikaisuuden toteamiseksi, tosin en tuota paineneroa, mutta tuo höyrystimen ja ulkoilman lämpötilaeroon perustuva sulatuksen ajoitus on mieletäni hyvä. Tuossa viiimeisimmässä viestissä tosin on puhe pohjan sulapitovastuksen ohjauksesta mutta tuota itse sulatusta ohjataan aivan samalla periaatteella ja nyt tuo sulatuksen laukaiseva ulkoilman ja höyrystimen min lämpötilaero on 15 astetta ja se vaikuttaa hyvältä. Tässä täytyy huomioida se että sulatuksen pitää sulattaa se höyrystinkenno kokonaisuudessaan joten ei sitä kannata liian paksuksi jääklöntiksi jäädyttää.

Minulla on tässä vain sellainen "ongelma" että en suoraan ohjaa sulatusta vaan " huijaan niitä lämpöpumpun sensoreita joiden perusteella esim ilp sulattaa ja tässä on ollut ongelmia saada kahden säädön, ilp:n oman säädön ja taloautomaation säätöhjelman "ymmärtämään toisiaan". Smiley211007

 

[jussi]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Eiköhän nuo epäsuorat tavat laukoa sulatusta ole jotensakin turhia.. parempi vaan seurata, jaksaako kenno vielä höyrystää tarpeeksi. Ja paljonko se sitten on riippuu tehontarpeesta, sulatustarve ei mitenkään suoraan riipu pelkästä kennon tukkoisuudesta tai pelkästä ulkoilman kosteudesta. Toki nuokin tavat umpimähkäisen kellosulatuksen voittavat.

Minä kun loggaan myös antotehon, niin kyllä aivan täsmällisesti antoteho alkaa putoamaan kun tukkoisuusvahti käskee sulattamaan. Ihan toistuvasti,
jo kuukausia. Ja kaikilla kosteuksilla. Sulatusväli 30min - 25 tuntia.

 

[VesA]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Minä kun loggaan myös antotehon, niin kyllä aivan täsmällisesti antoteho alkaa putoamaan kun tukkoisuusvahti käskee sulattamaan. Ihan toistuvasti,
jo kuukausia. Ja kaikilla kosteuksilla. Sulatusväli 30min - 25 tuntia.

En lainkaan epäile tätä, tukkovahtikin toimii hyvin jos pumppu pitää höyrystimen aina 'täysillä'.

 

[jussi]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

En lainkaan epäile tätä, tukkovahtikin toimii hyvin jos pumppu pitää höyrystimen aina 'täysillä'.

Kun pikkutehoilla invertterissä se tukkeutuminen alkaa höyrystimen alkupäästä (voisin arvella), niin aktiivinen osa siirtyy samalla edemmäs.
Jossain vaihessa viimenen 5% on vielä auki, niin eiköhän sekin kohta ole jo "taysillä" ihan minimikierroksillakin.
Voihan se koko jääklönttikin höyrystää pikkukierroksilla tarpeeksi Octopus-tyyliin, mutta onko se hyvä tila? Sulatettavaa on vaan sitten tarvittaessa paljon
enemmän.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Ottamatta kantaa sulatusalgoritmiin haluaisin palata tähän ylitäyttöteoriaan muutettaessa ILP VILPiksi.

Nyt kun kelit ovat pumpun kannalta hankalat alkaa nestelasissa näkymään kuplia hyvin lyhyen käyntijakson jälkeen samalla kun COP ei enään ole samalla tasolla kuin kuivemman kelin mittauksessa. Näillä lumisadekeleillä näytetään pääsevän enään COP tasolle 2 ennen kuin täytyy käynnistää uusi sulatus.

Käsittääkseni kuplinta nestelasissa kertoo että lauhduttimen kapasiteetti on ylitetty. Tämä puolestaan johtunee siitä, että höyrystin menee ulkoilman kosteuden takia tukkoon. Näistä ilmiöistä sekä siitä että lauhtumislämpö on matala päättelen että kun sisäyksikkö vaihdetaan 0,65L lämmönvaihtimeen aikaansaa tämä ylitäytön. (kyseessä siis kapillaarikone tällaisia testejä varten)
...Pitäisi ehtiä testaamaan...

Kommentteja ???

Ps. Kontrollerin myyjältä tuli mailia että lähettää refundin jos ei tule 31 päivässä. Täytyypä miettiä että haluanko uuden kontrolleron vai rahat takaisin.

 

[tms]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ps. Kontrollerin myyjältä tuli mailia että lähettää refundin jos ei tule 31 päivässä. Täytyypä miettiä että haluanko uuden kontrolleron vai rahat takaisin.

HongKongista kun olen jotain tilannut niin yleensä on tullut 2-4 viikossa, pari kolme kertaa kestänyt noin 1,5kk ja kerran tasan 2kk, mutta aina ovat kaikki tulleet perille. Otos jotain 40. Ebaystä ei ole yksikään tilaus jäänyt tulematta.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

No nyt on kolme varasuunnitelmaa käynnissä, nämä kaikki tilattu...

1) Arduino Mega 2560 + näyttö + relekortti
2) Arduino UnO + näyttö + relekortti + kosteusanturi
3) Alkuperäistä toimittajaa pyydetty lähettämään DHL:llä uusi ja samalla lupasin maksaa molemmat jos aiempi tulee perille.

Eiköhän joku näistä tule perille... Tuo valmis kontrolleri toivottavasti mahdollisimman nopeasti jotta saadaan VILP pumppu lämmittämään erityisesti märkätiloja suorasähkön sijaan. ILP hoitanee kohtuullisesti asuintilat näillä keleillä.

Arduino vaikuttaa pitkällä aikavälillä mielenkiintoiselta tällaiselle ei insinööri/ei ohjelmia ammatikseen tekijälle. Aiemmin ohjasin suoraa sähkölämmitystä PC pohjaisella ohjelmalla (päivä/yösähkö + liiketunnistimet) mutta kun windowsia joutuu kerran kuussa aina boottaamaan niin päätös tuollaisesta erillisohjaimesta syntyi jo muutama vuosi sitten ennen ILP/VILP valintaa. Tosin ATmelista ei ole aiempaa kokemusta (vain sh7052 ja m32r on tuttuja), mutta Arduino ohjelmointiliittymä vaikutti lyhyellä tutustumisella todella helppokäyttöiseltä. Ainut mikä huolettaa on ohjelmointiympäristön pystytyksen vaikeus sekä mahdolliset ohjelmointiliittymän bugit.

 

[VesA]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ainut mikä huolettaa on ohjelmointiympäristön pystytyksen vaikeus sekä mahdolliset ohjelmointiliittymän bugit.

Ohjelmointiympäristöä ei varsinaisesti pystytetä. Ensimmäinen itsemuokattu esimerkki on varmasti ajossa alle puolen tunnin. Vaivaa saattaa olla verkosta haalituista lisäkirjastoista jotka eivät ole aina ihan täydellisiä.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ohjelmointiympäristöä ei varsinaisesti pystytetä. Ensimmäinen itsemuokattu esimerkki on varmasti ajossa alle puolen tunnin. Vaivaa saattaa olla verkosta haalituista lisäkirjastoista jotka eivät ole aina ihan täydellisiä.

Hyvä homma jos onnistuu noin helpolla ! ... No, edelleem nuo lisäkirjastojen bugit huolestuttaa, näytönohjaus, 1-wire kirjasto jne. Useimmiten bugien kiertämiseen on tuntunut menevän enemmän aikaa kuin itse algoritmin kehittämiseen.

Löytyyköhän foorumin Arduino käyttäjiltä intoa lähteä keskustelemaan ja jakamaan julkisesti omien säätöohjelmien algoritmeja ja sitä kautta rakentamaan VILP open source ympäristöä ? meikäläisellä ei tällaiseen vielä ole annettavaa eikä edes ajankäytöllistä mahdollisuutta, kunhan kyselen vastaisuuden varalle jos innostun aloittamaan projektin. Itse tehty tai ainakin parannettu versio toimii aina parammin kuin kaupasta ostettu

Keneläköhän foorumilaisista tuollaisia Arduino tai muita vastaavia on käytössäkään ?

 

[AnttiP]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Olen kokeillut montaa asiaa sulatuksen tarpeellisuuden ja oikea- aikaisuuden toteamiseksi, tosin en tuota paineneroa, mutta tuo höyrystimen ja ulkoilman lämpötilaeroon perustuva sulatuksen ajoitus on mieletäni hyvä.

Hienoa son, että olet kehittänyt toimivan sulatuksen ajoituksen.

Ulkoyksikön puhaltimen moottorin ottoteho tiettävästi muuttuu kennon kuurottumisen mukaan. Olisiko ottotehon muutos valjastettavissa ohjaamaan sulatuksen käynnistymistä siten, että laite sulattaisi vain tarvittaessa?
Olet ehkä jo kokeillut tätäkin ohjausmahdollisuutta.

 

[SON]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Hienoa son, että olet kehittänyt toimivan sulatuksen ajoituksen.

Ulkoyksikön puhaltimen moottorin ottoteho tiettävästi muuttuu kennon kuurottumisen mukaan. Olisiko ottotehon muutos valjastettavissa ohjaamaan sulatuksen käynnistymistä siten, että laite sulattaisi vain tarvittaessa?
Olet ehkä jo kokeillut tätäkin ohjausmahdollisuutta.

Tämä on oikeastaan PetriK:n case mutta mutta sellaisia variaatioita olen pohjan sulanapitovastuksen ja höyrystinkennon sulatuksen ajoittamiseksi kokeillut kuin, hetkellistä min COP arvoa, sy:n puhallus- ja imuiman eroa, pelkästään kahden höyrystimessä olevan lämpötila- anturin lämpötilaeroa, toisinsanoen kylmäaineen jäähtymistä, 4-tieventtiilin asentotietoa, aikaohjausta ja näiden em yhdistelmiä mm ulkoilman lämpötilan kanssa ja taisi antoteho olla jossain vaiheessa mukana.

Systeemin ottotehoa ei voi näissä inventterivehkeissä käyttää sulatuksen indikointiin monestakin syystä mm sen johdosta jos sisäilman lämpötila nousee yli asetusarvon ja säätö pienentää automaattisesti ja aiheellisesti ottotehoa. Samoin tuon höyrystimen puhaltimen ottotehon olisi ollut hankalaa kun siinä on kaksi nopeutta ja sille olisi pitänyt viritellä oma mittaus ja vapaita piuhojakaan ei ollut.

Ja kaiken tämän jälkeen olen päätynyt tuohon pohjan sulatusvastuksen ohjauksessa höyrystimen lämpötilan ja ulkoilman lämpötilan eron- tai 4- tieventtiilin tilatiedon tai käsikäytöllä tapahtuvaan ohjaukseen. Höyrystinkennon sulatuksen ohjauksessa on käytössä hetkelliseen COP arvoon-, höyrystimen lämpötilan ja ulkolämpötilan eroon- ja käyntiaikaan aikaan
perustuva sulatuksen ohjaus.

Smiley211004

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Hienoa. Kaikki kirjoittelu omista käytännön kokemuksista ilalämpöpumpun säätämiseen liittyen on todella hyvä asia meikäläisen projektille, joten siitä vaan lisääkin vastaavia esimerkkejä.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kun sisäyksikölle ei muutamasta kiinnostuneesta huolimatta tullut noutajaa otin sen hyötykäyttöön ja mittasin lämmityskennon tilavuuden. Eli kaksirivisen sisyksikön kennon sisään meni punnitusten perusteella 3.02kg-2.18kg vettä eli 822ml (olettaen juomaveden painoksi 1kg/litra). Lämmönvaihtimen tilavuus valmistajan ilmoituksen mulaan on 0,64L eli ylitäyttöä 182g vaikka eihän tietysti asia varmaan ihan näin suoraviivainen ole.

Onkohan isommissa laitteissa kolmirivinen sisäyksikkö jolloin ylitäyttö olisi vieläkin suurempi ? Meikäläosen isäyksikön mitat löytyy tuolta aiemmista linkeistä mutta leveys muistaakseni karvan alle 80cm jos joku muu VILPintekiä haluaa päätellä oman levarinsa suhdetta kaasuntarpeeseen.

edit - laitoinpa samalla sitten sisäyksikön elektroniikan myös testikäyttämään pumppua. Tähän liittyen huomio sisäkennoanturista. Se vaikuttaisi olevan 1/3 kuumakaasun puolella. Koska kyseessä on on-off laite sen (siäyksikön kennoanturin) perusteella varmaankin säädetään sulatusta ja sisäyksikön puhaltimen kierrosnopeuden säätöä. Tässä laitteessahan alkuperäisesti ulkoyksikön ulkolämpötilan anturia käytetään vain ja ainoastaan säätämään pohjan sulanapitovastusta joten sulatuksien laukaisussa ei hyödynnetä millään tavoin ulkoilman lämpöä.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tarkistin vielä tuon kylmäaineen täyttömäärän joka on 840g tehtaalla. Lämmönvaihdin on siis 0,64L tilavuudeltaan ja sisäyksikön kenno on 0,82L tilavuudeltaan.

Jos perusperiaatteena kenno on puoleksi kaasua ja puoleksi nesttettä niin ylitäyttöä on noin 80g eli suunnilleen 10%. Tämä laskettu ylitäytön määrä on linjassa aiemmin esitettyjen mittaustulosten kanssa. Mittaustulokset siis lämmönvaihtimen dT:stä. Lisäksi huomio siitä että nestelasissa alkaa näkymään kuplia kun lämmönvaihtimen dT laskee ulkoyksikön kennon alkaessa huurtumaan tukee mielestäni ylitäyttöä käytettäessä tehtaan kaasumäärää.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Pumpun alkuperäisen ohjauksen sulatusalgoritmi tarkistettu. Ensisijaisesti sulattaa 40min kompuran käyntiajan perusteella. Tämän lisäksi toissijaisesti verrataan kuumakaasun lämpöä sisälämpötilan pyyntiin, sulatuksen kynnysarvo tässä toissojaisessa menetelmässä määritellään sisäyksikön puhaltimen perusteella.

Sulatuksen lopettaminen mielenkiintoisesti tunnistetaan joko sulatukseen kuluneen ajan tai kompressorin ottotehon perusteella. Tätä manuaalikäytölläkin pohdin että virta alkaa nousemaan kun kenno alkaa sulamaan...

Edit - laitetaanpa tähän muistiin tällainen mielenkiintoinen kauppa vaikkei tarvetta tuolta juuri nyt olekaan:
http://360kongtiao.taobao.com/

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ensimmäinen yö ajettu VILPillä vanhalla ohjauslogiikalla joka valitettavasti näyttää aina välillä resetoituvan. Ohjekirjassakin on maininta että välillä syöttöjännite menee niin alhaiseksi että prosessori resetoituu auto tilaan.

No lukemat sisältäen sulatukset ovat silti ihan rohkaisevia, pumppu on ollut päällä noin 59% ajasta ja cop on asettunut tasolle 2,3 sisältäen sulutustenaikaisen kulutuksen sekä tuon hämärän pohjan sulanapitovastuksen jatkuvan päälläolon näissä keleissä. Samalla myös päälämmönlähteen eli ILPin käynti on tasoittunut kun VILP pitää yllä peruslämpöä tasaisemmin kuin suora sähkölämmitys.

Lämpö on tässä testissä vaihdellut välillä +2...-2, duty eli pumpun päälläoloprosentti on laskettu sähkönkulutuksen perusteella ja on siten vain suuntaa antava.

PetriK diy VILP kWh/h Duty kWh/h m3/h COP
17h 0,56 59 % 1,27 0,36 2,28

24h 13,40 59 % 30,55 8,65 2,28

Käyrä ja lukemat lupaavia, ei tarvita puskurivaraajaa.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Aiemmalla sivulla olevan arvion perusteella 115g kaasua nyt siirtopullossa. Tämä siis siksi että alkuperäinen 79cm leveä sisäyksikkö on noin 0,2L tilavampi kuin Dieterhoevenin levylämmönvaihdin.

Mielenkiintoista että sucooling nousi 12K tasolle kun testiraportin kuvan perusteella odotin sen laskevan, no sää eivät liene suoraan vertailukelpoinen joten aika näyttää miten hyötusuhde muuttuu. Toisaalta tämä muutaman asteen subcoolingin nousu voisi kertoa että laitteessa oli vielä paljon isompinylitäyttö kuin mitä alkujaan arvioinkaan - vaikka teorian mukaanhan kaasun määrää vähennettäessä subcooling nousee.

Edit - muutaman tunnin köyttökokemuksella näyttäsi että COP (sulatukset ja vastus mukana) nousi tasolle 2,8. Tosin ulkoilma lämpesi muös 1-2K, joten aivan suoraa vertailua ei voi tehdä.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Joopa joo - oli tainnut mennä subcooling ja superheat ajatuksissa väärinpäin aiempaa viestiä kirjoittaessa, olisikohan tämä nyt oikeinpäin.... ?

Ohessa kuva joka kertoo mitä 115g siirtopullossa tarkoitti vaihtimen dT:n kannalta.

Toisaalta ulkoyksiköstä otetaan nyt vähemmän tehoa kun sen dT tippuu mutta toisaalta ei vedä niin helposti sitten jäähänkään - vai ?

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Alustava testailu jatkuu...

Tuotto noin 2.5Kw(-2C) - 2,8kw(+2C) pumpun käydessä. Vuorokauden keskilämpötila ollut nollan tietämillä. Pumpun käyntiaika (duty) arvioitu ottotehosta. COP laskennassa sulatusjaksot sekä sulanapitovastus mukana.

PetriK 500€ diy VILP

kWh Duty kWh COP
1h 0,6 59 % 1,3 2,28
24h 13,4 59 % 30,5 2,28
48h 21,8 48 % 53,0 2,55

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ja laitetaanpa muutamia "kauhistuttavia" projektikuvia näistä keskeneräisistä jutuista.

Kuvissa
- sisäyksikön ohjauslogiikka purettuna testikäyttöä varten
- putkentaivutustesti kertomaan mitä eristeen alla voi löytyä jos taivituksen tekee käsivaralla (puretun sisäyksikön putkien taivutuskokeilu)
- ekotyökalu kaasujen poistoa varten, tällainen pitää löytyä jokaisen vastuullisen harrastajan käsityökaluista
- Siirtopumppu rakennettuna ilmankuivarista sekä tietysti 5kg kirjevaaka

Tänään muuten testatessa siirtopumppua sanoi vakuumipumppu sopimuksen irti - pumpun sisältä kuului POKS ääni ja enään ei löydy imukykyä. Ebay.de (noin 78e postikuluineen) auttaa toivottavasti muutaman päivän kuluessa.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Jatketaanpa pohdintaa toisesta näkökulmasta, eli miten saadaan helposti normaalipumppuun ilman erillistä logiikkaa laitettua säätö ulkoilman lämmön mukaan.

Tein nopean simuloinnin mitä tapahtuu jos laitetaan sisäyksikön oman lämpöanturin kanssa sarjaan 1K ntc ja näiden molempien rinnalle 85k vastus niin että pumppu näkee yli 15C ulkolämmöissä normaalin sisälämmön mutta tätä alemmilla ulkolämmöillä lisää pyyntiä. Tuo 1K ntc sijoitettaisiin ulkoilmaan niin että sen avustuksella pumppu lähtee kylmemmillä ilmoilla tavoittelemaan suurempaa sisälämpöä ja normaali sisäyksikön lämpöanturi pidetään tunnistelemassa sisäilmaa.

Alla taulukko mitä pumppu tällaisella modauksella näkee, luulisin että ilmalämmitystalossa ja tällaisella VILP tekeleellä tuo pyynnin lisäys voisi toimiakin hyvin.

25 -> 25
20 -> 25
15 -> 25
10 -> 24 (pyynti + 1)
5 -> 23 (pyynti + 2)
0 -> 23 (pyynti + 2)
-5 -> 22 (pyynti + 3)
-10 -> 21 (pyynti + 4)
-15 -> 20 (pyynti + 5)
-20 -> 18 (pyynti + 7)

Luulen että ILP käytössä pyynti ulkolämpötilaan nähden on liian suuri ja vaatii tuon ntc:n rinnalle vielä 2.2k lisävastuksen tasoittamaan ulkolämmityksen vaikutusta pyyntiin. Samalla 85k rinnakkaisvastus pitää mitoittaa uudestaan ja korvata 127k vastuksella. (edit - mitoitus laskettu uudestaan) Tällöin pyynnin lisäys verrattuna yllä olevaan taulukkoon noin puolittuu ja vastannee paremmin lisälämmitystarvetta.

Edit ebay - 10kpl ntc 1k kotiin toimitettuna 1,42€. Siitä vaan pujottelemaan kaapelia ulos kondenssivesiputken kautta....

Edit 2 - tässä linkki dokumenttiin missä kaava jolla ntc vastusten arvot lasketaan.http://www.pcsilencioso.com/cpemma/rs_thermistors.pdf

onkohan kukaan testannut tätä ajatusta ulkolämmön mukaan säätyvästä pyynnistä tällaisella yksinkertaisella kahden ntc:n kytkennällä ?

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Pöytälaatikosta löytyi 2,2k NTC laitettavaksi sarjaan sisäilman anturinkanssa. Nopea laskutoimitus näyttää että 68k rinnalle olisi oikea arvo. Käyrä ei ole ihan riittävän agressiivinen ViLP:lle, mutta parempi kuin ei mitään.

Alla mitä 2,2K NTc sarjassa ja 68k rinnakkaisvastus konvertoituvat laskurin mukaan pyynniksi. Tällainen meni sitten samantien testikäyttöön.

Ulkolämpö -> Pyynti
25 -> -1
20 -> -1
15 -> 0
10 -> 0
5 -> 0
0 -> +1
-5 -> +2
-10 -> +2
-15 -> +2
-20 -> +2

 

[Tompp@]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Minulla on ollut omassa vilpissä sarjassa oman anturin kanssa 1k ntc ja on kyllä parempi kuin ei mitään... muistaakseni +5 ja -18 c asteen välillä nostaa paluu veden pyyntiä n 3-4 astetta... välttää minulle noinkin yksinkertainen lämpötila käyrän säädin.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Kiitos Tomppa@, eli idea toimii.

Laskin vielä tarkistuskierroksen 1k ntc sarjaan/68k rinnan. Tämä lienee paras kombinaatio VILP käyttöön muutaman simulaatiokierroksen jälkeen

Ulkolämpötila -> Pyynti
25 -> -2
20 -> -1
15 -> 0
10 -> 0
5 -> 0
0 -> +2
-5 -> +3
-10 -> +5
-15 -> +8
-20 -> +13

 

[janti]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tässäpä esimerkki tehtaalla tehdystä ulkoilmakompensoinnista ILPin ohjauksessa sivulla 17. Tuossa oli aika pieniä nuo ulkolämpötilan perusteella ohjaukseen tehdyt muutokset.
http://www.lmg.nu/fileadmin/support/servicemanualer/s_e9_12dke.pdf

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kiitos Janti, ILP käytössä olen huomannut samankaltaisen ilmiön. Sisälämpötilan anturiin voi laittaa sarjaan vain noin 200-300ohm lisävastuksen ilman että ILP muuttuu on-off pumpuksi. ILP käytössä varmaan tämä laatikon pohjalta 2.2k löytynyt ntc olisi parempi kuin 1k jota tuossa yllä laskeskelin

Omaan ViLP käyttöön tämä meikäläisen talohan on ilmalämmitystalo jossa kiertoilman lämmön pyynnin pitää nousta ulkolämmön mukana joka puoltaa jyrkempää käyrää lämmitykseen.

Sellainen huomio että NTC ja vastuksissakin on 5% toleranssi, tarkoitti heti lämpötilan uudelleensäätöä kun kytkennän otti käyttöön. Paras olisi varmaan laittaa rinnanvastukseksi säätövastus jotta nomerot saa käyttöaelueella paremmin täsmäämään vaikka toleranssi vähän heittäisikin.

2,2ntc sarjaan+3,3k rinnan/68k rinnan
25 -> -1
20 -> -0,5
15 -> 0
10 -> 0
5 -> +0,5
0 -> +1
-5 -> +1,5
-10 -> +1,5
-15 -> +2
-20 -> +2,5

 

[Deleted member 1344]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

onkohan kukaan testannut tätä ajatusta ulkolämmön mukaan säätyvästä pyynnistä tällaisella yksinkertaisella kahden ntc:n kytkennällä ?

Mä olen miettinyt tuota jo ajat sitten, mutta en ole koskaan päässyt toteutuksen asteelle asti. Mä lähtisin kyllä tuolla 1 kOhm NTC:llä liikkeelle, ainakin jos on vähänkin isompi talo.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Lisä NTC:llä ajettu yksi aurinkoinen päivä. Lisäsi selvästi viihtyvyyttä kun ilmalämmitys reagoi nyt nopeammin auringonpaisteeseen ja lämmittää kylmemmällä. Auringon lämmitysvaikutus on näillä keleillä todella suuri jota lisä NTC kompensoi sitä hienosti varsinkin kun ntc on auringon lämmittämälöä sivulla jolloin se simuloi ikkunoista tulevaa lämpöä. (suorassa sähkölämmityksessä on kyllä ulkolämmön mukaan säätyvä vedenlämpö, mutta sehän ei mulla nyt vilp kytkennässä ole käytössä).

Kytkentä on molemmat ntc:t (1k ja normaali 10k) sarjassa ja 68k vastus rinnalla. Näyttäisi sopivan hyvin tähän normaalin huoneilman säätöalueeseen vilp käytössä.


--+- 1k ulkontc ----- 10k sisäyksikön ntc --+---
+------------68k vastus -----------------+

 

[Deleted member 1344]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tää NTC-vastuksen lisäys on kyllä niin hyvä juttu, että tästä pitäisi tehdä ihan oma viestiketjunsa tähän osioon.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

No kerätään nyt laajemminkin kokemuksia ntc kytkennästä muiltakin ..., mutta lupaavalta vaikuttaa.

Ohessa liitteessä miltä VILP:n tuottama lämmityskäyrä (tummanvihreä) näyttää suhteessa ulkolämpöön (musta) kun lämpöä säädetään ilmalämmityskanavan lämmöstä kun käytetään 1K lisäNTC:tä ja 68k rinnakkaisvastusta. Tummanvihreässä käyrässä näkyy muutaman asteen hystereesi jolla pumppua ajetaan.

Vaaleanvihreä taas on normaali ILPin imuilma jossa ei ole lisä ntc:tä ja vaaleansininen on ILP:n sisäyksikön dt. Nämä mukana kun niitä normaalistikin loggailen.

Ohessa myös S-3330 kontrollerin manuaali (DHL toi tänään ;-). Näyttää ihan riittävän monipuoliselta VILP käyttöön kunnes joskus saan oman arduino ohjauksen toimimaan.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

S-3330 kontrolleri eli se 50€ maksava asennettu. Johdotus oli helppoa, suurin pohdinta oli siinä että mihin kohtaan ulkoyksikön kennoanturi kannattaisi laittaa.Turvatekijänä kompuran lämpöanturin asennus kompuran yläpuolelle oli helppoa.

Laitetta ohjelmoitaessa meinasi mennö sormi suuhun, paperilla olintoimitettu rel1 ohjeet mutta piirikortilla luki rel 1.11 - eli suurin osa parametrien paikoista oli muuttunut. Tässä alla mitä nopeasti selvitin parameterien merkitystä että sain pumpun lämmittämään kun kerran se tuli liitettyä.

Sulatusparametrit on ne perinteiset. Hystereesin asettamisesta erityisesti on hyötyä tällaisessa ilmalämmitystalossa jotta ilman lämmön saa pidettyä miellyttävänä.

S-3330 rel 1.11

Press S for 5 secs to enter programming mode. After programmong press S for 5 secs to save and return normal mode.

F01 temperature setting eg 26 degrees
F02 temperature return difference (hysteresis) eg 1.5 degrees
F03 max temp setting
F04 min temp setting
F08 compression protection time eg 3 min
F09 temp sensor calibration
F10 start defrosting temp eg -3
F11 stop defrosting temp eg 15
F12 start defrosting time, e.g. 30 or 45 minutes
F14 max defrosting time
F19 defrosting mode Set to 1 for heatpump, 2 for electric heater, 0 for reversed valve

F50 after lift ext alarm permitted recovery time minutes
F51 delay for auto clearing alarms
F55 external alarm 0=close, 1=open, 2=not in use

F64 22 unknown
F65 5 unknkown
F66 0 or 1 unknown

F69 exhaust temp control, 0 high temp prot no fan, 1 high temp prot with fan, exhaust sensor disable
F68 exhaust protection hysteresis ecg 10 degrees
F67 exhaust temp protection temersture eg 75degrees

F99 set password, 0 no password
F93 set beep
F92 set backlight, 0,1,2
F91 backloght duration eg 30 sec
F90 mode after no power, 0=off, 1=last setting

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Projekti etenee kohti ensimmäiseen vaiheen viimestelysäätöjä. Niihin liittyen pari kysymystä:


1) Mihin kohtaan putkistoa/kennoa olette laittaneet outdoor pipe temp anturin kiinni ?

2) Mitä olette käyttäneet sulatusehtoina VILPeissä (lähinnä kennon alku ja loppulämpötilat kiinnostaa) ?


Laitoin laiskuuttani outdoor pipe temp sensorin kiinni ulkokennon yläosasta lähtevään... mutta näytti tänään kenno tihkusateessa menneen tukkoon koska sulatuksen lopetuslämpötila (15C) saavutettiin jo alle minuutin sulatuksella. Noin sentin paksun lumikennon alla outdoor pipe temp näytti jo -20C ulkolämpötilan ollessa 3C kun lämmitysmoodi päällä joten sulatus kyllä oli liipaistu päälle jo useampaankin kertaan. Sulatuksen loppumisehdoksi jouduin laittamaan 35C/6min jotta sulatus ei loppunut liian aikaisin silloin kun kenno oli aivan tukossa.

ILPissä näyttää olevan kennon lämpöanturi ennen jakokapillaareja kennon alaosassa. Ajattelin että VILP lämmityskäytössä yläosa on parempi koska se huomioi paremmin kennon huurtumisen lämmityskäytössä - mutta enään en olekaan varma ?

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ok, noihin yllä oleviin ei löydy nähtävästi helppoa vastausta. Entäpä tähän kysymykseen:

Mistä olette ostaneet 1-vaihe taajuusmuuttajia (inverttereitä) näihin scroll kompuroihin joissa ottoteho on noin 1kw luokkaa.

Muiden projekteista oppineina ei varmaan kannata ajaa liian alas kierroksia, mutta tuohon arduino projektiin kiinnostaa tietty säädettävyys jossain vaiheessa...

 

[peeki]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Mulla voi löytyä vaconin vanha tamu, 1 vaiheinen. Eli 1 vaihe sisään ja kolme ulos, jännite 240v. Satakakskymppiä jos siitä sais niin voisin luopua siitä. Sitten mulla on yksi tuttu joka korjaa noita työkseenja voin kysäistä siltä oisko niillä myynnissä uudempia laitteita tai joku vaihtolaite kun tuo mun oma. Yksivaiheisella syötöllä tuskin enään valmistetaan mutta muistaakseni cx ja nx malleissa pystyi ottamaan vaihevahdin pois ja siten myös toimii 1 vaiheisella syötölla. Asia oli ajankohtainen joitain kk sitten kun meillä töissä hajosi ruotsissa valmistettu taajuusmuuttaja joka oli 1 vaiheinen ja piti saada uusi tilalle. Ruotsalaiset olivat lopettaneet ko tamun valmistamisen ja laitettiin vaconilainen tilalle.