PetriK - vilp pohdintaa

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Saan kyllä helposti 3 vaihe syötön, mutta kompura on yksivaiheinen - joten auttakaapas noviisia miten kompuraan jossa on vain yksivaiheinen virransyöttö ja käynnistyskonkka tuollainen tamu kytketään ?

 

[tms]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Projekti etenee kohti ensimmäiseen vaiheen viimestelysäätöjä. Niihin liittyen pari kysymystä:

1) Mihin kohtaan putkistoa/kennoa olette laittaneet outdoor pipe temp anturin kiinni ?
2) Mitä olette käyttäneet sulatusehtoina VILPeissä (lähinnä kennon alku ja loppulämpötilat kiinnostaa) ?

Laitoin laiskuuttani outdoor pipe temp sensorin kiinni ulkokennon yläosasta lähtevään... mutta näytti tänään kenno tihkusateessa menneen tukkoon koska sulatuksen lopetuslämpötila (15C) saavutettiin jo alle minuutin sulatuksella. Noin sentin paksun lumikennon alla outdoor pipe temp näytti jo -20C ulkolämpötilan ollessa 3C kun lämmitysmoodi päällä joten sulatus kyllä oli liipaistu päälle jo useampaankin kertaan. Sulatuksen loppumisehdoksi jouduin laittamaan 35C/6min jotta sulatus ei loppunut liian aikaisin silloin kun kenno oli aivan tukossa.
ILPissä näyttää olevan kennon lämpöanturi ennen jakokapillaareja kennon alaosassa. Ajattelin että VILP lämmityskäytössä yläosa on parempi koska se huomioi paremmin kennon huurtumisen lämmityskäytössä - mutta enään en olekaan varma ?

Juu, ne on aivan eri ehdot siellä kennon yläosassa kuin ennen jakokapillaareja. Joudut varmaan laittamaan sinne alaosaan kun sinulla on tuo valmis ohjain.
Minulla on näin sulatuksen lopetusohjeet kun kennon yläosasta mitataan:
4 min sulatusta ja Kenno yli 42C
tai
Kenno yli 52C
tai
Virta yli 5 A (noin kilowattinen kompura)

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kiitos tms, Tuo lopetusehto on helppo, mulla näyttää 5min/45C toimivan - mutta mitenkäs tuo aloitusehto esim -alle 3c ja vähintään 30min tms. silloin kun anturi on kennon yläosasta ?

 

[tms]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kiitos tms, Tuo lopetusehto on helppo, mulla näyttää 5min/45C toimivan - mutta mitenkäs tuo aloitusehto esim -alle 3c ja vähintään 30min tms. silloin kun anturi on kennon yläosasta ?

Aloitusehtona (sulatusvastus päälle kun Ulko/kenno ero 3,5 astetta) varsinainen sulatuksen aloitus kun Ulko/kenno ero vähintään 4,5 astetta ja kompressori käynyt vähintään 40 minuuttia. Jossain ääriolosuhteissa olen huomannut, että pitäisi sulattaa jo 30min jälkeen, mutta eipä se käytännössä haittaa vaikka sulattaakin silloin vähän myöhemmin.
Tässäkin rajalämpö on sitten aivan erilainen jos anturi on siellä alhaalla.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Hienoa, vastaaviin päädyin itsekin - eli rajaehto noin 5C ja aika joko 30min tai 44min tuon rajaehdon piirissä.

 

[jussi]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Saan kyllä helposti 3 vaihe syötön, mutta kompura on yksivaiheinen - joten auttakaapas noviisia miten kompuraan jossa on vain yksivaiheinen virransyöttö ja käynnistyskonkka tuollainen tamu kytketään ?

Muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta ei mitenkään. Useimmat tamut eivät suostu ajamaan 1-vaihekonetta, eikä useimmat 1-vaihemoottorit suostu
käymään tamulla. Moottoriahan ei tässä tapauksessa voi vaihtaa, joten ehkä muutamankin eri tamun hankinta kokeilua varten ei ole järkevää.

Kennoanturia en laittaisi mihinkään muualle, kuin höyrystimen alkuun, eli alapäähän. Yksi putkilenkki alusta, siis eka mutka syötön yläpuolella. Ja sulatusehtoon
loppulämmöksi jotain 15-20C. Yläreunan mittaus ei lopuilleen kerro yhtäään mitään kennon sulamisesta.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Näytti olevan tuo kompura sitten kuitenkin kolmella syöttöjohdolla joista kaksi menevät konkalle. Eli eiköhän sittenkin ole kolmivaihemoottori johon pitäisi löytää noin 1kw tamu. Mistäköhän tsmujs löytyy ?

Tällä hetkellä katkokäynnillä sulatukset mukans kulutuksessa COP on noin 2,5 ja keskimääräinen tuotto on noin 2,5kwh vähän vaihellen ulkolämpötilasta.

Täytyy varmaan siirtää tuo ulkokennon anturi kunhan ennätän. Nyt sulatus toimii kohtuullisesti, psitsi että kennon sisäreunaan mutkan kohdalle jää vähän jäätä. Nähtävästi pohjannsulanapitovastuksen pitäisi sulattaa jäät mutta nyt meikäläisen kytkennässämjäät jäävät vähän pystyyn.

 

[JRA]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Näytti olevan tuo kompura sitten kuitenkin kolmella syöttöjohdolla joista kaksi menevät konkalle. Eli eiköhän sittenkin ole kolmivaihemoottori johon pitäisi löytää noin 1kw tamu. Mistäköhän tsmujs löytyy ?

Jos siinä on ollut 1-vaihe syöttö ja konkka, niin välttämättä siinä ei ole kolmea samanlaista käämiäkään. Joissain moottoreissa mitkä on suunniteltu käytettäväksi yhdellä vaiheella on tukevampi pääkäämi ja apukäämit "konkkapiirissä". Jos näin on niin saattaa muutaman minuutin pyöriä tamulla, kunnes savut karkaa. Tietäisiköhän joku voiko käämitystä tarkastaa mittaamalla?

 

[jussi]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Jep, jos, (ja kun) se on ollut 1-vaihemoottoriksi tehty, niin käämitys ei vastaa 3-vaihemoottoria. Kyllä siitä jonkun epäsymmetrisen avokolmion saa, mutta
toiminta ei ole ollenkaan varmaa. Tai kesto.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Ok, kiitos vinkeistä. Kompura on Toshiba pa118m1c, harmi että ei pääse testaamaan kierrosten säätöä, olisi voinut olla hauska lisä projektiin. Yllättävän hyvin toimii tämä 13 sarjalainen pikkuvilp. Tällä hetkellä kulutus on noin 10kwh päivässä ja loggauksen mukaan on/off duty on jossain 50% tienoilla joten toivoa on että lämpöä tulee vielä pikkupakkasillakin. Alustavien loggaustietojen perusteella näyttää siltä että ILP ja VILP yhdistelmä säästää noin 10000kwh vuositasolla ja kokonaisinvestointi molemmista yhteensä ilman omia työtunteja on ollut luokkaa 1500€ ;-).

Nyt kun kaikki näyttää toimivan kohtuullisen hyvin niin tuli mieleen laajentaa projektin scopea, siksi tuo inverter kysymyskin.

No entäpä tämä: Mitenkähän eev nestelinjassa ilman että poistaa kapillaareja ? Jos laittaisi eev:n suoraan lämmönvaihtimen jälkeen sisätiloihin ?

Pyörittelen näitä ajatuksia ihan vaan siksi että saisin ohjauslogiikkaan jotain älykkyyttäkin jos sellaisen joskus teen, tuollainen on/off ja sulatukset logiikka ei vaikuta kovin paljon älyä vaativalta.

 

[jussi]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

No entäpä tämä: Mitenkähän eev nestelinjassa ilman että poistaa kapillaareja ? Jos laittaisi eev:n suoraan lämmönvaihtimen jälkeen sisätiloihin ?

Joudutaan tilanteeseen, jossa kaksi toisensa toiminnasta tietämätöntä "säädintä" yrittää hoitaa samaa asiaa. Yleensä missään (muuallakin, kuin ko. tapauksessa)
tuo ei onnistu. Paitsi, jos jotenkin saisi sen huomioitua, että eev toimisi vain rajoittimena tai kuristimena. Muuhunhan se ei pysty. Niiden pakkaskelien alapään
rajoitukseen.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Kapillaarikoneessa ?

 

[jussi]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kyllä se kapillaarikin on "säädin".

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Olen aina ajatellut kapillaaria passiivisena järjestelmänä - joten voisiko mahdollisia ongelmia kuvata hieman ?

 

[jussi]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ehkä joku muu on parempi kertomaan kapillaarin todellisesta käytöksestä kylmäpiirissä...
Mutta noin loogisesti ajatellen kapillaarin vaikutus ei ole lineaarinen suhteessa paineeseen ja virtausmäärään. Ajattele vaikka säätäväsi eev hyvin pienelle
avautumalle, jolloin sen jälkeinen kapillaari ei enää "näy" mitenkään virtaamassa. Aine lisäksi aloittaa höyrystymisen jo ennen kapillaaria, mikä muuttaa
taas kapillaarin vaikutusta. Tuosta säätöpisteestä eev:n avaaminen alkaa muuttamaan kapillaarin osuutta "kuristuksesta" isommaksi, mutta pahoin pelkään, että
muutos on kaikkea muuta kuin lineaarinen tai ennustettava. Kunnes eev:n ollessa täysin auki, toiminta on sama, kuin pelkällä kapillaarilla. Saatu hyöty?
Voidaan ehkä estää kapillaarisysteemin toiminnan romahtaminen hyvin kylmissä ulkolämmöissä. Ajatuksia, ei välttämättä totuuksia.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Mielenkiintoista keskustelua, meikäläinen ajattelee tuota hieman eri tavalla - joten vaihdetaanpa ihmeessä ajatuksia.

Kuvatussa tilanteessa oma ajatus on että tuo primäärikapillaari ei hankaloita tilannetta sen enempää kuin ne kapillaarit joilla virtaus jaetaan tasaisemmin ympäri kennoa
- eev on paineenalennin, eev:n maksimiavaus on esim luokkaa 1,4mm ?
- kapillaari on virtauksenrajoitin, kapillaari on esm 0,7mm ?
- toisiokapillaarit ovat Myös virtauksenrajoittimia jotka jakavat nesteen tasaisesti kennon sgmentteihin.
- näiden välissä virtaa nestettä koska höyrystyminen ei ehdi vielä tapahtumaan ennen kuin viimeisetkin virtauksenrajoittimet on ohitettu ja kaasu pääsee laajentumaan ulkokennon putkissa.

Missäköhän kohtaa ajattelen pieleen tai eri tavalla ?





Toki eev:n säätövaikutus pienenee kun avaus lähestyy tai ylittää kapillaarin virtauskyvyn.

 

[wasp]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ultin 9000 höyrystimen modaamisesta olen oppinut.

Ne parinkymmenen sentin kapillaarit höyrystävät kylmäainetta sulatuksen aikane.

Paisarilta lähtee vaahtoa koska monen rinnakkaisen pillin virtausvastus ei riitä paineen ylläpitämiseen.

Kyllä vaahtoakin voi jakaa eri virtausteihin.

Ja uusi havainto.

Kevään kunniaksi laitoin 1,5dl kompuraöljyyn pari ruokalusikallista vettä ja imaisin, en huiviin, vaan tyhjöön 200Pa

VESI EI KIEHU HUONEENLÄMMÖSSÄ 200 Pa TYHJÖSSÄ ÖLJYN ALLA, nyt minulta loppuivat selitykset?

 

[jussi]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ne tasaus"kapillaarit" ovat yleensä jonkun sortin diffuusorin perässä, ja yleensä niin lyhyitä, etteivät käyttäydy oikean kapillaarin tavoin. Eikä niitä ole
siihen tarkoitettukaan.
Mutta saahan kaikkea kokeilla.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Mielenkiintoista, eli vaahtoa liikkuu - kiehuminen ehkä tarkoittaa vedessä olevien ilmakuplien laajenemista. Tässä ehkä tarkoitettiin höyrystymistä pinnan kautta jonka öljy estää ? Muistelisin myös että öljy on erittäin huono kaasuliuotin, kestää pitkään ennen kuin kaasu liukenee öljyn/rasvan lävise. Kemiaa paremmin muistavat varmaan kommentoivat paremmin ?

Arduino laudat tulivat - kuten joku osasi neuvoa että helppoa on, meni alle tunti kun softat oli installoitu ja Arduino luki NTC arvoja ja printtasi lämpötilan myös näytölle ja samaan aikaan ledit vilkkuvat . Suurin ongelma näyttää tulevan tyyppikonversioissa, joten täytyy varmaan laittaa kaikki tyypit suoraan floatiksi. Tästä onkin helppoa jatkaa kunhan ideat ensin jonkun pidemmän aikaa kypsyvät mielessä ...

 

[wasp]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kyllä, kiinalainen kokeilee ja myy Suomeen lämpöpumppuina

Öljyssä vesi asettui pohjalle ja puolen tunnin tyhjiöinnin jälkeenkin möllötti siellä kuin p...a tuvan seinässä. Liikautin pulloa ja vesi räjähti, mutta asettui nopeasti takaisn pohjalle.

Sekoitin seoksen emulssioksi ja siinä vesi kiehui jonkin aikaa ja paine nousi hiukan, jolloin kiehuminen lakkasi. Tyhjön uudellen muodostuessa 250Pa vesipisarat lilluivat öljyssä ja valuivat hissukseen pohjalle välittämätta kiehumispisteestä.

Lämmittämällä sain aikaan paikallista kiehumsta joka loppui heti lämmön poistamsien jälkeen.

Digitaalisen huoltomittarin ja R134a pullon mukan huoneen lämpötila oli 21,1astetta Celsius

 

[ekopentti]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Pullon sisällä oli ilmanpaine 200Pa

Öljyn alla 6cm öljykerroksen takia 600Pa+200Pa=800Pa

Mikä on veden kiehumispiste 800Pa paineessa?

V: Noin 4 astetta, en vieläkään täysin ymmärrä miksi silkka vesi kirkkaana kerroksen 6cm öljykerroksen alla ei kiehu huoneenlämmössä vaikka pullo on 200Pa tyhjössä.

 

[VesA]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Pullon sisällä oli ilmanpaine 200Pa

Öljyn alla 6cm öljykerroksen takia 600Pa+200Pa=800Pa

Mikä on veden kiehumispiste 800Pa paineessa?

V: Noin 4 astetta, en vieläkään täysin ymmärrä miksi silkka vesi kirkkaana kerroksen 6cm öljykerroksen alla ei kiehu huoneenlämmössä vaikka pullo on 200Pa tyhjössä.

Veikkaanpa että kiehumiseen tarvittavaa energiaa ei siirry tarpeeksi. Eli se vesi ei ole enää huoneenlämmössä, vaan on hiukan kiehahtanut ja jäähtynyt samalla. Pulloa vatkaamalla energiaa saa siirtymään öljystä ja pullon seinämistä.

 

[wasp]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Riittävän pitkän tyhjiöinnin jälkeen vesi räjähtää liikahduksesta. Samoin tekee höyrystimeen jäänyt voiteluöljy kun sitä lämmitetään (meillä on lasiputkesta tehty höyrystin jolle teemme toisinaan pumpdownin).

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tästä tuli mieleen että mistähän saisi halvan vakuumimittarin ?

Tyhjiöpumpun vakuumimittari oli sanonut poks. Kun luulin että vika oli pumpussa tilasin uuden pumpun mutta ei mittaria - eli nyt on kaksi valuumipumppua mutta ei yhtään vakuumimittaria ;-)

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Tuotto 10pv ajalta, muutamia yöpakkasia ja lämpiä päiviä - 249kwh lämpöistä vettä, cop 3.01 sisältäen sulatukset.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Tuo lisä NTC kytkentä näyttää toimivan erinomaisesti. Tänään kun ulkolämpö oli 15C lukemissa tiputti pyyntiä niin että pumppu käynnistyi vain kerran päivällä. Illalla sen sijaan alkoi normaali lämmittäminen kun ulkolämpö painui 7C tasolle.

Suosittelen !

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa


Edelleen nakuttaa COP 3 kun ILP menee COP 4 lukemassa, olisin odottanut että lämpimämmällä cop paranee mutta nähtävästi katkokäynnin käynnisttykset pitävät 500€ itse tehdyn vilpin COP 3:ssa.

Tuo 1k Ohm kytkentä osoittautunut vieläkin paremmaksi näin kelien lämmettyä. Tiputtaa pyyntiä asteen pari päivällä aamun pyyntilukemista samalla kun aurinko alkaa lämmittämään. Tällä tavoin asumisviihtyvyys on parempi ainakin näin ilmalämmitystalossa.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Itse tehty VILP on nyt ollut toiminnassa noin 7kk ja pollycomin mukaan tuottanut lämpöä 3214kWh. Valitettavasti en ole mitannut ottotehoa samalla tavalla vaan ainoastaan tarkkaillut hetkellistä COPia joka on kennon jäätymisasteen ja ulkolämpötilasta riippuen vaihdellut välillä 3.5-1.9. Tässä välissä on mittausjärjestelmäksi päivittynyt Arduino pohjainen Openenergymonitor.org joten nyt voidaan COP laskennassakin tehdä pidemmälle vietyjä päätelmiä.

Nyt kun SON:n mittausten yhteydessä tuli keskustelua katkokäynnin COP:sta vs. jatkuvan käynnin COP:sta päätin selvittää asiaa tarkemmin ja laitoin arduinon tulostamaan ruudulle COP laskelmia. Tällä hetkellä ulkolämmön ollessa noin 5C pumppu käy noin 7-8t katkokäynnillä ennen kuin tekee sulatusjakoson. Perustuen seurantagrafiikkaan www.emoncms.org/petrik näyttäisi siltä että ulkolämpötilan ollessa plussan puolella katkokäynnin katkojen aikana kenno ehtii sulaa jolloin kokonaiscop on parempi kuin pidempijaksoisilla käyntijaksoilla. Asiaan vaikuttanee myös se että VILP tuottaa jonkin verran lämpöä myös kun kompressori on pysäytetty koska systeemi pyrkii paineen tasapainotilaan. Tässä linkki alkuperäiseen keskusteluun http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15604.msg216487#msg216487

Testausta varten laitoin seurannan jossa lämpöpumppua seurataan 10s välein tulostaen seuraavat luvut:
- hh:mm:ss,
- input w,
- output w,
- kumulatiivinen input kWh,
- kumulatiivinen output kWh,
- COP laskettuna kumulatiivisen kWh:n perusteella

Laskenta tehdään float tyypillä esittäen tuloksen kahden desimaalin perusteella (alla esimerkki katkolle siirtymisestä):

Klo=11:23:24,ottoteho=906,antoteho=2800,ottoteho_kWh=0.03,antoteho_kWh=0.09,kumulatiivisen_kWh:n_COP=3.08

11:23:34,909,2800,0.03,0.09,3.08
11:23:44,905,2800,0.03,0.10,3.08
11:23:54,914,2776,0.04,0.11,3.07
11:24:4,913,2824,0.04,0.12,3.08
11:24:14,26,2400,0.04,0.12,3.25
11:24:24,25,1376,0.04,0.13,3.34
11:24:34,25,848,0.04,0.13,3.40
11:24:44,25,500,0.04,0.13,3.43
11:24:54,24,428,0.04,0.13,3.45
11:25:4,25,352,0.04,0.13,3.47
11:25:14,24,300,0.04,0.13,3.49
11:25:24,26,272,0.04,0.13,3.50

Tarkoitus on nyt ajaa pumppua katkokäynnillä muutamia käyntijaksona ja tämän jälkeen lisätä sekä pyyntilämpötilaa niin että käyntijaksot pitenevät ja samalla oletettavasti sulatusväli lyhenee. Sulatusten vedestä ottama energia vähennetään tuotosta ja se näkyy negatiivisena tuottona.

Katkokäyntitestin aloitushetkellä kenno ei ole huurtunut vaikka edellisestä sulatuksesta on 2 tuntia.

 

[SON]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Mielenkiintoista kollegalta. Tänään olisi tarkoitus pusertaa oma samanlainen Diy Vilp käyntiin. Ennen sitä kuitenkin kysyisin minkä tehoinen on sinun levylämmönvaihdin? Saattaa olla esitettykin mutta kun oli muutakin asiaa niin kysyn näin.

Tuosta Cop laskennasta. Katso tuota minun viimeistä Midean mittausta. Siinä on mielenkiintoisena pointtina tuo että kumulatiivisen Cop:n voi aika tarkasti laskea myös suoraan anto- ja ottotehojen keskiarvosta joka saattaa yksinkertaistaa laskutoimituksia.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Testiä ajettu ensimmäinen tunti katkokäynnillä. Datalogi vahvistaa että COP on parhaimmillaan katkon aikana, käyntijaksot tiputtavat COPia.

Katkolla:
12:18:23,20,100,0.36,1.19,3.29
12:18:33,21,124,0.36,1.19,3.29
12:18:43,22,124,0.36,1.19,3.29
12:18:53,23,100,0.36,1.19,3.29
12:19:3,20,100,0.36,1.19,3.29
12:19:13,23,100,0.36,1.19,3.29
12:19:23,23,100,0.36,1.19,3.29
12:19:33,24,100,0.36,1.19,3.29
12:19:43,23,100,0.36,1.19,3.29
12:19:53,27,76,0.36,1.19,3.29
12:20:3,26,124,0.36,1.19,3.29
12:20:13,813,148,0.36,1.19,3.27

DIY VILP Käynnistyy:
12:20:23,872,1372,0.37,1.20,3.26
12:20:33,870,2128,0.37,1.20,3.26
12:20:43,861,2476,0.37,1.21,3.25
12:20:53,849,2552,0.37,1.22,3.25
12:21:3,835,2524,0.38,1.22,3.25
12:21:13,831,2448,0.38,1.23,3.25

DIY VILP Käynnissä:
12:28:13,869,2524,0.48,1.52,3.19
12:28:23,871,2548,0.48,1.53,3.19
12:28:33,870,2524,0.48,1.54,3.19
12:28:43,873,2552,0.48,1.54,3.19
12:28:53,878,2548,0.49,1.55,3.18

Siirtymässä katkolle:
12:31:53,874,2500,0.53,1.68,3.16 (ottoteho 874, antoteho 2500w)
12:32:3,876,2500,0.53,1.68,3.16
12:32:13,22,2524,0.53,1.69,3.17
12:32:23,24,1948,0.53,1.70,3.18
12:32:33,22,1148,0.53,1.70,3.19
12:32:43,21,724,0.53,1.70,3.19
12:32:53,24,528,0.53,1.70,3.19
12:33:3,21,400,0.53,1.70,3.19 (ottoteho 21W, antoteho 400W)

EDIT - Katkolla, systeemin paine tasaantumassa synnyttäen vielä 248-276w antotehoa
12:35:13,24,276,0.53,1.72,3.21
12:35:23,26,276,0.53,1.72,3.21
12:35:33,25,276,0.53,1.72,3.21
12:35:43,26,248,0.53,1.72,3.21
12:35:53,24,252,0.53,1.72,3.21
12:36:3,20,248,0.53,1.72,3.21 (ottoteho 20w, antoteho 248w)

EDIT - Katkolla 8min, antoteho tippunut tasolle 100w
12:40:33,24,152,0.54,1.73,3.23
12:40:43,27,124,0.54,1.73,3.23
12:40:53,25,124,0.54,1.73,3.23
12:41:3,26,128,0.54,1.73,3.23
12:41:13,25,124,0.54,1.73,3.23
12:41:23,27,148,0.54,1.73,3.23
12:41:33,27,100,0.54,1.73,3.23 (ottoteho 27w, antoteho 100w)

EDIT - kompressori käynnistyy katkon jälkeen
12:43:23,27,100,0.54,1.74,3.23 (ottoteho 27w, antoteho 100w)
12:43:33,578,100,0.54,1.74,3.22
12:43:43,808,300,0.54,1.74,3.21
12:43:53,851,1148,0.54,1.74,3.20
12:44:3,863,1928,0.55,1.75,3.20
12:44:13,836,2400,0.55,1.75,3.19
12:44:23,829,2424,0.55,1.76,3.19 (ottoteho 829w, antoteho 2424)


(Ottotehon mittaus aivan pienillä tehoilla huojuu hieman johtuen siitä että mennään AD muuntimen tarkkuusrajoilla, mutta koska COP lasketaan kumulatiivisesta energian kulutuksesta tällä pienemmän tehon huojumisella ei ole käytännön merkitystä kumulatiivisessa laskennassa. Antotehon mittaus tehdään 1-wire lämpöantureilla joten niiden tarkkuus on ok. Antotehon anturit kupariputken pinnalla alumiiniteipin sekä putkieristeen sisäpuolella kalibroituna pollycomin kanssa.)

EDIT - Vaihdin on Dieterhoeven 23/30/wp01, http://www.dieterhoeven.de/?site=products/wt/23_30_wp01

 

[SON]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Kiitti. Tilasin samasta putiikista 23/50/WP01 tyyppiset eli jonkun verran kookkaamat. Toisen varalle/ jälleen uutta projektia varten. Olen pähkäillyt sitä pitääkö laittaa vielä jotain rinnalle tai sarjaan mutta en nyt laita. Helpottaa hommaa.

Ja itse mittaustuloksista. Mielenkiintoisia havaintoja! Smiley211001

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

2kWh tuotto saavutettu, COP=3.16

12:49:43,847,2476,0.62,1.98,3.16
12:49:53,846,2500,0.63,1.98,3.16
12:50:3,842,2476,0.63,1.99,3.16
12:50:13,849,2476,0.63,2.00,3.16
12:50:23,845,2452,0.63,2.00,3.16 (2kWh tuoton kohdalla COP 3.16)
12:50:33,853,2448,0.64,2.01,3.16
12:50:43,848,2448,0.64,2.02,3.16
12:50:53,853,2452,0.64,2.02,3.15
12:51:3,851,2424,0.64,2.03,3.15
12:51:13,855,2424,0.65,2.04,3.15

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Pakotettu 5min sulatusjakso. Alussa 0.16kWh jakson lopulla -0.01 tarkoittaen että pakotettuun sulatukseen menee 0.17kWh energiaa. Normaali sulatusjakso on 8 min pituinen jolloin energiankulutus on noin 0.2kWh.

12:59:1,445,228,0.05,0.16,3.05
12:59:11,444,28,0.05,0.16,2.98
12:59:21,430,-376,0.06,0.16,2.90
12:59:31,431,-1028,0.06,0.16,2.79
12:59:41,433,-1552,0.06,0.16,2.66
12:59:51,435,-1724,0.06,0.15,2.52
13:0:1,442,-1952,0.06,0.15,2.38
13:0:11,448,-2124,0.06,0.14,2.24
13:0:21,458,-2376,0.06,0.13,2.09
13:0:31,483,-2648,0.06,0.13,1.93
13:0:41,505,-2800,0.07,0.12,1.77
13:0:51,544,-3000,0.07,0.11,1.61
13:1:1,575,-3228,0.07,0.10,1.44
13:1:11,598,-3448,0.07,0.09,1.28
13:1:21,656,-3824,0.07,0.08,1.10
13:1:31,695,-4028,0.07,0.07,0.92
13:1:41,756,-4200,0.08,0.06,0.74
13:1:51,808,-4324,0.08,0.05,0.57
13:2:1,882,-4376,0.08,0.03,0.40
13:2:11,915,-4248,0.08,0.02,0.25
13:2:21,979,-3800,0.09,0.01,0.12
13:2:31,38,-3172,0.09,0.00,0.02
13:2:41,34,-1924,0.09,-0.00,-0.04
13:2:51,35,-848,0.09,-0.01,-0.07
13:3:1,36,-276,0.09,-0.01,-0.08
13:3:11,38,48,0.09,-0.01,-0.08
13:3:21,36,28,0.09,-0.01,-0.08
13:3:31,35,-24,0.09,-0.01,-0.08
13:3:41,35,-48,0.09,-0.01,-0.08
13:3:51,31,-52,0.09,-0.01,-0.08
13:4:1,33,-152,0.09,-0.01,-0.08
13:4:11,36,-200,0.09,-0.01,-0.09
13:4:21,38,-300,0.09,-0.01,-0.10
13:4:31,699,-124,0.09,-0.01,-0.10

Pumppu käynnistyy sulatuksen jälkeen:
13:4:1,33,-152,0.09,-0.01,-0.08
13:4:11,36,-200,0.09,-0.01,-0.09
13:4:21,38,-300,0.09,-0.01,-0.10
13:4:31,699,-124,0.09,-0.01,-0.10
13:4:41,864,1652,0.09,-0.00,-0.05
13:4:51,810,2676,0.09,0.00,0.03
13:5:1,802,2676,0.10,0.01,0.11

Sulatuksen jälkeen COP=1 eli pumppu alkaa tuottamaan vasta noin 10 min kuluttua. (Pohjalla oli 0.16 ja tässä päästään 1.15 tasolle 9min sulatuksen alkuhetkestä)
13:8:2,844,2748,0.14,0.14,1.04
13:8:12,844,2752,0.14,0.15,1.07
13:8:22,848,2776,0.14,0.16,1.11
13:8:32,852,2776,0.15,0.17,1.15
13:8:42,859,2800,0.15,0.17,1.18

Sulatuksen jälkeinen tuotto on 400w suurempi kuin ennen sulatusta, mutta tästä huolimatta COP:n nouseminen sulatusta edeltävälle tasolle kestää..., esim 13min sulatuksen alusta on vasta saavutettu kumulatiivinen COP = 1.8
13:12:12,897,2952,0.20,0.34,1.73
13:12:22,888,2924,0.20,0.35,1.74
13:12:32,893,2948,0.20,0.36,1.76
13:12:42,900,2948,0.21,0.37,1.78
13:12:52,899,2952,0.21,0.38,1.80

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Pyynti nostettu tavoitteena pidempi käyntiaika. Lähtötilanne sulatuksen jälkeen yksi lyhyt käyntijakso jonka jälkeen laskureiden nollaus. Tavoitteena on tuottaa yhtäjaksoisesti 2kWh yhtäjaksoisella käyntijaksoilla.

Pidempi käyntijakso alkoi, pohjalla hieman "ilmaista energiaa" joten COP näytäää 4.86:tta suosien tätä pidempää käyntijaksoa.:
13:29:16,23,100,0.00,0.00,4.86
13:29:26,26,128,0.00,0.00,4.86
13:29:36,21,100,0.00,0.00,4.86
13:29:46,22,100,0.00,0.00,4.84
13:29:56,24,100,0.00,0.01,4.80
13:30:6,26,100,0.00,0.01,4.74
13:30:16,25,76,0.00,0.01,4.64
13:30:26,855,152,0.00,0.01,1.68
13:30:36,889,1676,0.01,0.01,1.76
13:30:46,889,2400,0.01,0.02,2.03
13:30:56,889,2728,0.01,0.02,2.27
13:31:6,876,2828,0.01,0.03,2.44
13:31:16,878,2876,0.02,0.04,2.57
13:31:26,864,2824,0.02,0.05,2.66
13:31:36,869,2776,0.02,0.06,2.72

Pumppu käynnissä, 0.3kWh saavutettu, COP 3.10
13:36:26,903,2900,0.09,0.28,3.09
13:36:36,897,2900,0.09,0.29,3.09
13:36:46,900,2876,0.10,0.30,3.10
13:36:56,900,2900,0.10,0.31,3.10

Pumppu käynnissä, 0.4kWh saavutettu, COP 3.12
13:38:36,921,2948,0.12,0.39,3.12
13:38:46,920,2952,0.13,0.40,3.12
13:38:56,920,2948,0.13,0.40,3.12
13:39:6,921,2948,0.13,0.41,3.12

Tässä vaiheessa tuli normaalipyynnillä 29C katko, nostettu 40C.
13:40:26,933,3000,0.15,0.48,3.13
13:40:36,930,2976,0.16,0.49,3.13
13:40:46,940,3000,0.16,0.49,3.13
13:40:56,937,3000,0.16,0.50,3.14
13:41:7,23,2700,0.16,0.51,3.18
13:41:16,24,1576,0.16,0.51,3.21
13:41:26,21,948,0.16,0.52,3.22
13:41:37,20,600,0.16,0.52,3.23
13:41:47,20,476,0.16,0.52,3.24
13:41:57,23,400,0.16,0.52,3.24
13:42:7,23,324,0.16,0.52,3.25
13:42:17,869,324,0.16,0.52,3.21
13:42:27,952,1524,0.17,0.53,3.18
13:42:37,963,2324,0.17,0.53,3.17
13:42:47,959,2728,0.17,0.54,3.16
13:42:57,950,2928,0.17,0.55,3.16

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Pidennetty käyntijakso jatkuu...

Saavutettu 0.7kWh yhtämittaisella käyntijaksolla. Grafiikan mukaan COP alkaa tippumaan saavutetusta maksimiarvosta COP=3.17, ulkoyksikön kennon lämpö -1.6C.
13:45:17,935,2876,0.21,0.67,3.17
13:45:27,934,2900,0.21,0.67,3.17
13:45:37,934,2900,0.22,0.68,3.17
13:45:47,939,2900,0.22,0.69,3.16
13:45:57,939,2928,0.22,0.70,3.16
13:46:7,940,2924,0.22,0.71,3.16
13:46:17,946,2924,0.23,0.71,3.16

Saavutettu 1kWh yhtämittaisella käyntijaksolla, COP=3.14 selvästi tippumassa. (Vespatterilla ämmitettävän kiertoilman lämpö 30C, normaalisti katko alkaa 29C:ssä joten lämpötilassa ei merkittävää eroa)
13:51:27,973,2972,0.31,0.97,3.15
13:51:37,978,3000,0.31,0.98,3.15
13:51:47,975,3000,0.31,0.99,3.15
13:51:57,972,3000,0.32,1.00,3.15
13:52:7,975,3000,0.32,1.00,3.14
13:52:17,982,3000,0.32,1.01,3.14

Saavutettu 1.25kWh, COP tippunut tasolle 3.12 ja suunta edelleen alaspäin. Ulkoyksikön kennossa havaittavissa pientä huurtumista 2/3 pinta-alasta.
13:56:47,986,2900,0.40,1.24,3.12
13:56:57,988,2928,0.40,1.24,3.12
13:57:7,981,2924,0.40,1.25,3.12
13:57:17,979,2924,0.40,1.26,3.12
13:57:27,986,2900,0.41,1.27,3.12
13:57:37,985,2900,0.41,1.28,3.12
13:57:47,979,2876,0.41,1.28,3.11

Saavutettu 1.5kWh, COP=3.08
14:2:7,980,2776,0.48,1.49,3.08
14:2:17,978,2776,0.49,1.50,3.08
14:2:27,976,2776,0.49,1.50,3.08
14:2:37,979,2776,0.49,1.51,3.08
14:2:47,975,2776,0.49,1.52,3.08

 

[SON]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Ennenkuin alan vaihtamaan tätä oman Diy Vilpin ulkoyksikköä niin muistatko kuin päin tuo nelitieventiili on sulatuksella, jännitteellisenä vai jännitteettömä? Tämä nykyinen koe vilpin yksikkö on niinpäin että sulatuksella nelitieventtiili on jännitteetön. Kysyn siksi jos on toisinpäin niin koodia pitää kirjoittaa jonkunverran uusiksi (etukäteen).

Kiitoksia etukäteen!

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Peli alkaa olemaan selvä jos tämän testin säännöt ja laskentatavat hyväksytään. Jatkuvalla käynnillä tuotettu 2kWh, COP=2.99, tällöin loppulämpötila oli 32.4C vs. normaali 29C joka yksin ei riitä tätä jatkuvan käynnin heikompaa COPia selittämään.
14:13:17,964,2524,0.66,1.98,2.99
14:13:27,965,2476,0.67,1.99,2.99
14:13:37,965,2500,0.67,2.00,2.98
14:13:47,953,2476,0.67,2.00,2.98
14:13:57,960,2476,0.67,2.01,2.98
14:14:7,955,2476,0.68,2.02,2.98

Ilmiö näkyy tästä kuvaajasta (joka ei ilman numeroita kelvannut ;-). Katkokäynnillä kenno huurtuu hitaammin taukojen ansiosta kun taas jatkuvalla käynnillä COP tippuu huomattavan nopeasti.

ps. Nelitie on muistaakseni jäähdytyksellä jännitteetön.

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Yhteenveto ulkolämpötilan ollessa 5.4C, kuten yllä on kuvattu testin lähtötilanteessa suosittiin jatkuvaa käyntiä. COP:n arvioinnissa ei huomioitu sulatusjaksoja jotka käsitykseni mukaan esiintyessään tiheämmin entisestään heikentäisivät jatkuvan käynnin COPpia. (Mittausjärjestelmänä openenergymonitor.org jota muokattu tulostamaan kumulatiiviset tiedot näytölle. Pumppuna itsetehty kapillaari VILP jolla lämmitetään ilmakiertolämmityksen vesipatteria ja kylpyhuoneen lattiaa ilman erillistä energiavaraajaa.)

Katkokäynnillä 2kWh tuoton kohdalla COP=3.16 (12:50:23,845,2452,0.63,2.00,3.16)
Jatkuvalla käynnillä 2kWh tuoton kohdalla COP=2.98 (14:13:37,965,2500,0.67,2.00,2.9

Oletan että tilanne muuttuu oletettavasti lämpötilan siirtyessä nollan alapuolelle mutta tällöin pumppu käy joka tapuksessa pitkiä jaksoja ja sulatuksen tehokkuudella alkaa olemaan enemmän merkitystä.

 

[timbba]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Nyt kun SON:n mittausten yhteydessä tuli keskustelua katkokäynnin COP:sta vs. jatkuvan käynnin COP:sta päätin selvittää asiaa tarkemmin ja laitoin arduinon tulostamaan ruudulle COP laskelmia. Tällä hetkellä ulkolämmön ollessa noin 5C pumppu käy noin 7-8t katkokäynnillä ennen kuin tekee sulatusjakoson. Perustuen seurantagrafiikkaan www.emoncms.org/petrik näyttäisi siltä että ulkolämpötilan ollessa plussan puolella katkokäynnin katkojen aikana kenno ehtii sulaa jolloin kokonaiscop on parempi kuin pidempijaksoisilla käyntijaksoilla. Asiaan vaikuttanee myös se että VILP tuottaa jonkin verran lämpöä myös kun kompressori on pysäytetty koska systeemi pyrkii paineen tasapainotilaan. Tässä linkki alkuperäiseen keskusteluun http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15604.msg216487#msg216487

Aah.. nyt vasta hokasin, että olet ilmeisesti puhunut VILPistä koko ajan. VILPillä sahauskäynti onkin aivan eri juttu kuin ILPillä..

 

[P3trik]

Vs: PetriK - vilp pohdintaa

Hmmm..., meikäläisen VILP lämmittää ilmakiertopatteria eikä energiavaraajaa. Lisäksi lämpötila-anturi on ilmavirrassa eikä vedessä joten ehkä käyttäytymisessä ei ole paljonkaan eroa normaaliin ILPiin. Voisin jopa veikata että sama tulos tulee ajettaessa mitä tahansa kapillaarikonetta tai EEV ILPiä täydellä teholla.

Alla kuva viime päivien EEV laitteen COP:sta kun viime päivinä ollut pääsääntöisesti lyhyempiä käyntijaksoja kun taas alussa käyntijaksot olivat pidempiä. Ottoteho on koko tuolla tarkastelujaksolla noin 500W aina laitteen käydessä. Antoteho on vaihdellut välillä 18-25kWh/päivä.

EEV laitteen osakuorman COP katkokäynti vs. jatkuva käynti on haastavampi mitata, ehkäpä siinä puhalluksen voimakkuudella voisi leikkiä niin että käy jatkuvammin tai lyhyemin.