Pienen uudis-OKTn lämmitysjärjestelmä

[Impivaara]

Suunnitteilla noin 80-100 m2 energiatehokas OKT eteläiseen Suomeen. Nykyisessä, kolmisen kertaa suuremmassa talossa on 15 vuoden ajan hyvin palvellut MPL + aurinkokeräimet, mutta pienillä neliöillä se ei taida kannattaa (?)

Faktat / vaadittavat speksit:

- lämmitys vesikierrolla lattiaan
- pörssin hintavaihtelut saatava hyödynnettyä suht vaivattomasti (ei pellepeloton-patentteja)
- muutenkin plussaa "älykkäistä"ominaisuuksista
- lämmintä vettä 2 hengen tarpeisiin
- viilennysmahdollisuus iso plussa (mieluiten suoraan iv-kanavaan)

Ajatuksia?

 

[pjkl]

Helppo ratkaisu: Nibe PILP+SAM ja lattialämmitys sähköllä hoitaa loput.

Toinen tie on VILPillinen.

 

[Mikki]

Tekninen tila neliöistä huolimatta muutama neliö.

Upota talon ympärille kaivantoon routaeristeiden alle 150m 32mm vesijohtoa ja nosta päät tekniseen tilaan ilmanvaihdon esilämmitystä ja kevyttä jäähdytystä varten. Veab CWK 200 kanavapatteri ennen iv konetta.

IV kanavat betterpipe putkilla. IV koneeksi joku perus kuutiokone.

Tekniseen tilaan 300l perusvaraaja ja sille pörssiohjaus. Varaajaan vesi lattiakierron menoon laitetun levylämmönvaihtimen kautta.

Ainiin... Sitten se lämmitys... Joku halpa 6kW VILP lämmittämään suoraan lattiakierron vettä käyrällä. Monoblock kone että on helppo ja halpa uusia.

Pörssiohjaus onnistuu helposti pumpuilla joissa on jonkinlainen releohjausmahdollisuus. Esim. kompuran sammutus. Ja betonilattiaan paksuutta 150mm että se varaa lämpöä hyvin.

Tee talo EPS harkoista niin tulee tiivis ja energiatehokas

 

[pökö]

Suunnitteilla noin 80-100 m2 energiatehokas OKT eteläiseen Suomeen

Mikä tuon talon lämmitysenergian ja veden lämmityksen kulutus on?

 

[Impivaara]

Talo on tosiaan tarkoitus totetuttaa EPS-harkoilla, eli kulutus pitäisi olla pieni.

En ole kovin tarkkaan seurannut hintatasoa, mutta äkkiä näyttäisi että ainakin VILP menee kovin lähelle maalämpöä?

 

[Hegsa]

Hieman erilaisena ratkaisuna Nilanin EC9 PILP + pieni ja halpa monoblock VILP lattialämmityskiertoon sarjassa. Sisältää samassa IV-koneen, vie ainoastaan yhden 60 cm moduulipaikan teknisessä tilassa ja sisältää myös viilennyksen IV:n kautta. Speksejä vasten:

- lämmitys vesikierrolla lattiaan

Onnistuu. Pääasiallisesti VILP:llä ja viimeisenä takaporttina EC9:n 9 kW vastukset. Pienessä EPS-talossa pystyy lattiakierron lämpötilat pitää todella alhaalla, jolloin COP on halvallakin pumpulla hyvä.

- pörssin hintavaihtelut saatava hyödynnettyä suht vaivattomasti (ei pellepeloton-patentteja)

PILP:n kompura pyörii joka tapauksessa talvella 24/7 tuloilman lämmitykseen (500 W) ja halpojakin VILP:ä voi tyypillisesti ohjata releillä tai suoraan ohjelmallisesti.

- muutenkin plussaa "älykkäistä"ominaisuuksista

Nilan keskustelee modbusin yli minkä tahansa järjestelmän kanssa VILP:ssä järjestelmästä riippuen.

- lämmintä vettä 2 hengen tarpeisiin

Nilanissa 180 l varaaja, lämpenee samalla kun tuloilmaa lämmitetään.

- viilennysmahdollisuus iso plussa (mieluiten suoraan iv-kanavaan)

Löytyy Nilanista, bonuksena viilennyksen hukkalämpö ajetaan suoraan lämpimän käyttöveden tekoon.

Ajatuksia?

Tuohon pitäisi kilkkeet löytyä ~9k€ hintaan, sisältäen LVV:n ja koko ilmanvaihdon. Pieneen taloon vielä plussana tuo aiemmmin mainittu pieni tilantarve sisällä säästää neliöitä.

 

[Mikki]

Talo on tosiaan tarkoitus totetuttaa EPS-harkoilla, eli kulutus pitäisi olla pieni.

En ole kovin tarkkaan seurannut hintatasoa, mutta äkkiä näyttäisi että ainakin VILP menee kovin lähelle maalämpöä?

Hyvä eristys on tosiaan järkevä investointi. Sitten kulutus on pieni vaikka lämmittäisi suoralla sähköllä.

Ilmanvaihdon esilämmityspiiri alentaa ilmanvaihdon kulutusta ja vähentää jonkun verran jäähdytystarvettakin. Järkihomma rakentaessa, PEM putki ei hurjia maksa silloin asentaa, lisäksi kanavapatteri ja kiertovesipumppu.

Käyttöveden lämmitys ei paljoa maksa, jos sen pörssiohjaa JA lisäksi esillämmittää sen varaajaan menevän veden lämmityskierrron vedellä.

Näiden jälkeen kyse on enää että millä talo lämpiää. Ihan kauheasti tuohon ei kannata pienessä hyvin eristetyssä talossa investoida. Joku halvemman pään VILP on 3-5kEUR laite ja asennus päälle. Tuosta vaikka:

Panasonic (R290 prop.)

www.maalampotukku.fi

 

[Impivaara]

Kiitoksia kommentoineille, olen jo saanut mukavasti suuntaviivoja suunnittelulle.

Tuon kokoluokan EPS-kämppä pitäisi lämmetä 3-4000 kWh:lla, joten säästöpotentiaali paremman hyötysuhteen kautta on tosiaan pieni. Aurinkosähköä on tarkoitus hyödyntää myös, joten kevät-syksy välillä suora sähkö toimisi sekä lattiassa että veden kanssa. Omaa puuta on myös mahdollisuus ja tarkoitus polttaa takassa, sillä saadaan pahimpia pakkas/pörssijaksoja loivennettua.

 

[Mikki]

Muista vetää takalle korvausilmaputki ulkoa! Siinä vielä yksi suunnitteluohje.

 

[Impivaara]

Tekniseen tilaan 300l perusvaraaja ja sille pörssiohjaus. Varaajaan vesi lattiakierron menoon laitetun levylämmönvaihtimen kautta.

Jäin miettimään tätä:

Lämmönvaihtimen turvallisuus käyttöveden kanssa?

Kuinka paljon esim suihkussa käyminen sotkee lattiaan menevän veden lämpötilaa? Ja toiselta kantilta, riittääkö lämpötilaero lämmittämään varaajalle menevää vettä mainittavasti? Lattiaan vesi menee 25-30 asteisena, uskoisin.

 

[Mikki]

Jäin miettimään tätä: Lämmönvaihtimen turvallisuus käyttöveden kanssa?

Kuinka paljon esim suihkussa käyminen sotkee lattiaan menevän veden lämpötilaa? Ja toiselta kantilta, riittääkö lämpötilaero lämmittämään varaajalle menevää vettä mainittavasti? Lattiaan vesi menee 25-30 asteisena, uskoisin.

Kun lämmönvaihtimen molemmilla puolilla on vesi, niin eipä siinä mitään suurempaa riskiä ole. Ja toisaalta jos miettii sitä, että käyttövesipuolelta puhkeaa pääsy lämmityspuolelle, niin samahan voi tapahtua kierukallisissa varaajissakin. Lämmityspuolella pitää olla varoventiili, mistä ylimääräiset paineet pääsee ulos.

Kyllä lämpö siirtyy ihan hyvin siinä välillä, tässä esim. yhden 45-levyisen vaihtimen teho:
10 kW teho: 5 °C lämpötilaero
20 kW teho: 10 °C lämpötilaero

Suihkussa käynti toki laskee menolämpöä, mutta jos se vesi on menossa betonilattiaan, niin se ei "tunnu missään" siinä massassa.

 

[Hegsa]

Tekniseen tilaan 300l perusvaraaja ja sille pörssiohjaus. Varaajaan vesi lattiakierron menoon laitetun levylämmönvaihtimen kautta.

Onko tuntumaa kuinka pahasti tässä tulee takkiin COP:ssa kun kaikki lämmitys kiertää ylemmän lämpötason kautta? Nopeasti laskettuna VILP:llä COP on aika eri vesikiertoisen lattialämmityksen ~25-30 C:ssä kuin LVV:n 50+ C:ssä.

 

[Mikki]

Onko tuntumaa kuinka pahasti tässä tulee takkiin COP:ssa kun kaikki lämmitys kiertää ylemmän lämpötason kautta? Nopeasti laskettuna VILP:llä COP on aika eri vesikiertoisen lattialämmityksen ~25-30 C:ssä kuin LVV:n 50+ C:ssä.

Eikun siis kaikki lämmitys VILP:llä tehtäisin lämmityskäyrän mukaan ja siitä menosta vain varastettaisiin käyttöveden esilämmitys. Itse käyttövesivaraaja olisi sähköllä toimiva. VILP tekisi siis aina parhaalla mahdollisella COP:lla lämpöä.

 

[Hegsa]

Eikun siis kaikki lämmitys VILP:llä tehtäisin lämmityskäyrän mukaan ja siitä menosta vain varastettaisiin käyttöveden esilämmitys. Itse käyttövesivaraaja olisi sähköllä toimiva. VILP tekisi siis aina parhaalla mahdollisella COP:lla lämpöä.

Mitenhän on tuon kanssa, onko kaiken vaivan arvoista varsinkaan jos edes etäisesti harkitsee aurinkopaneeleja? Jos laskisi tuosta saavan (optimistisesti) ~40 % käyttöveden deltaT nostosta ja paneelien tuottoajan voisi ajaa ylituotannon veteen niin vuositasolla hyöty olisi ~25% käyttöveden lämmitystarpeesta-

 

[Mikki]

Mitenhän on tuon kanssa, onko kaiken vaivan arvoista varsinkaan jos edes etäisesti harkitsee aurinkopaneeleja? Jos laskisi tuosta saavan (optimistisesti) ~40 % käyttöveden deltaT nostosta ja paneelien tuottoajan voisi ajaa ylituotannon veteen niin vuositasolla hyöty olisi ~25% käyttöveden lämmitystarpeesta-

Niin, näissä pitää asettaa itselle jotain tavoitetasoja että mikä kannattaa ja mikä ei. Mutta mitä tulee tuohon käyttöveden esilämmitykseen. Eihän tuollainen levylämmönvaihdin paljoa maksa ja asennus on suht suoraviivaista etenkin rakennusvaiheessa. Voisi laittaa vaikka sulut millä tuon saa ohitettua tarvittaessa.

VEVOR Heat Exchanger 3/4” MNPT Ports Brazed Plate Heat Exchanger 40 Plate heat exchanger plate exchanger Stainless Steel 316L Flat Plate Heat Exchanger Plate Chiller Wort for Hydronic Heating | VEVOR EU

VEVOR Beer Wort Chiller offers high thermal efficiency with 40 plates of 316L stainless steel, robust construction, energy optimization, and a compact design.

eur.vevor.com

 

[Impivaara]

Mikä näiden vaihtimien mitoitusperiaate on? Niin iso kuin mahtuu ja pers kestää?

 

[Hegsa]

Niin, näissä pitää asettaa itselle jotain tavoitetasoja että mikä kannattaa ja mikä ei. Mutta mitä tulee tuohon käyttöveden esilämmitykseen. Eihän tuollainen levylämmönvaihdin paljoa maksa ja asennus on suht suoraviivaista etenkin rakennusvaiheessa. Voisi laittaa vaikka sulut millä tuon saa ohitettua tarvittaessa.

VEVOR Heat Exchanger 3/4” MNPT Ports Brazed Plate Heat Exchanger 40 Plate heat exchanger plate exchanger Stainless Steel 316L Flat Plate Heat Exchanger Plate Chiller Wort for Hydronic Heating | VEVOR EU

VEVOR Beer Wort Chiller offers high thermal efficiency with 40 plates of 316L stainless steel, robust construction, energy optimization, and a compact design.

eur.vevor.com

Kaivoin ihan laskurit esille mille tuo näyttää levylämppärinä:

Omassa snadisti isommassa talossa lämmityskierto on kaikki tilat auki noin 0,5 m3/h, jolloin todellinen on valtaosan ajasta murto-osan siitä. Simulaattori ei taipunut suoraan noin pieniin lukuihin, joten käytin pienimpiä mitä pystyy. Jos tuosta laskisi 250 l/h lämmityskierroksi saisi LVV:ä täyttää noin litran minuutissa, jotta saisi edes 20C ulos lämppäristä. Pinta alaa tarvittaisiin noin 0,14 m2 eli satakunta levyä tuon linkin takaa.

Suurimmaksi ongelmaksi tuossa tulee onnettoman hidas LVV:n täyttö ellei lattialämmityksessä kierrä aivan poskettoman isot virtaukset tai aja todella kylmää lattiaan. Isommalla lämppärillä vähän helpottaa, mutta ei sekään paljoa auta. Samoin tuo 16 C lämpeneminen jää melko kauas 40%:sta niin en vaan saa termodynamiikkaa toimimaan kauhean hyvin tälle ratkaisulle.

 

[Hegsa]

Mikä näiden vaihtimien mitoitusperiaate on? Niin iso kuin mahtuu ja pers kestää?

Termodynamiikka tuon viimekädessä määrää. Jos haluaa itse pyöritellä niin esim täältä pääsee alkuun: https://www.hisaka-ex.com/simulator_english/ Perustiedot termodynamiikasta ja mielellään lämmönsiirrosta auttaa, tärkeimpämä muistaa energiatase eli toisen puolen pitää jäähtyä saman verran kun toisen lämmetä.

Hyvin nopeasti isommalla ei enää saada merkittäviä hyötyjä aikaiseksi ja tekee mieli ruveta logaritmista lämpötilaeroa lämppärin yli.

 

[Hegsa]

Jäi häiritsemään tuo taloudellisuus niin piti ottaa laskuri tarkemmin käteen. Jos LVV:ä täyttää samalla nopeudella kuin yksi sadesuihku sitä tyhjentää (sadesuihku 20 l/min --> 14 l/min 50 C vettä LVV:stä) ja lattiassa kiertää 0,5 m3/h 25 C näyttää luvut tälle:

9 kW on kohtalaisen järeä otto lattiakierrosta ja pienen vesitilavuuden takia lämpötila tipahtaa nopeasti jos ei VILP satu olemaan juuri sillä hetkellä käynnissä.

Jos tuon 9 kW saisi lämmönvaihtimen läpi, jos kiinteistölle tuleva kylmävesi olisi 4 C ja jos lämmityskierrossa olisi koko ajan täysi kierto saisi lämmönvaihtimen läpi vajaa 20 % käyttöveden lämmitystarpeesta. Jos VILP:n COP on 4 säästää suorasähköön verrattuna ~15% käyttöveden primäärienergiassa. VILP:ä olisi myös käytettävä samaan aikaan kun että kuluu kun puhtaalla sähkölämmityksellä saa vapaammin lämmittää.

Halvalla lämppärillä varmaan saa maksamaan itsensä takaisin, mutta Alfa Lavalilla tehdessä tuskin Energiatehokkuudessa väittäisin PILP + monoblock VILP (+Mikkin mainitsema esilämmitys, tosin ei ehkä välttämätön näin pienessä) päihittävän pelkän monoblock VILP + perus-LTO ratkaisun, todennäköisesti myös hankintahinnassa vaikkei laskisi kompaktimman rakenteen säästämiä neliöitä. Bonuksena saa jäähdytyksen IV:n kautta mikä oli plussaa.

 

[Adamooppeli]

Kiitoksia kommentoineille, olen jo saanut mukavasti suuntaviivoja suunnittelulle.

Tuon kokoluokan EPS-kämppä pitäisi lämmetä 3-4000 kWh:lla, joten säästöpotentiaali paremman hyötysuhteen kautta on tosiaan pieni. Aurinkosähköä on tarkoitus hyödyntää myös, joten kevät-syksy välillä suora sähkö toimisi sekä lattiassa että veden kanssa. Omaa puuta on myös mahdollisuus ja tarkoitus polttaa takassa, sillä saadaan pahimpia pakkas/pörssijaksoja loivennettua.

3000 - 4000 kWh kuulostaa pelkälle lämmitykselle pieneltä määrältä. Käyttäisin lähtöarvoa 8000 kWh lämmitys ja lämminkäyttövesi 4000 kWh niin et mene pahasti metsään. Lisäksi muista että maalämpö kannattaa aina, koska pienempi kulutus tarkoittaa aina pienempää keruuta ja näin ollen pienempää kokonaiskustannusta maalämmön osalta.

 

[pökö]

PILP:n kompura pyörii joka tapauksessa talvella 24/7 tuloilman lämmitykseen (500 W) ja halpojakin VILP:ä voi tyypillisesti ohjata releillä tai suoraan ohjelmallisesti.

Kyllä kannattaa vältellä tuollaista sähkörohmua, Nilanin käyttäjiltä ei ole juuri mitään hyvää kuulunut ikinä.

 

[Hegsa]

Lisäksi muista että maalämpö kannattaa aina, koska pienempi kulutus tarkoittaa aina pienempää keruuta ja näin ollen pienempää kokonaiskustannusta maalämmön osalta.

Ei kannata. Viime talvena ei Nilanin sähkökattilan kuluilla olisi maksanut edes maalämpölkaivon porauksen korkoja, saatikka muita kuluja.

 

[Hegsa]

Kyllä kannattaa vältellä tuollaista sähkörohmua, Nilanin käyttäjiltä ei ole juuri mitään hyvää kuulunut ikinä.

Ihan hyvä vehje se on kun tietää mitä on tekemässä, mullakin on yksi. Pienessä talossa melko ok lämmönlähde yksinään, keskikokoisessa toimii osana hybridilämmitystä kustannustehokkaasti.

Ei LTO myöskään pyöri pyhällä hengelle ja Nilani kompuraa saisi pyörittää 24/7 kesät talvet päästäkseen samaan sähkönkulutukseen kun tuon esimerkin VILP:llä esilämmitetyn käyttöveden teossa. Nilanilla vaan tulee samoilla sähköillä IV:n lämmitys lämmityskautena ja jäähdytys kesällä.

 

[pökö]

Ei LTO myöskään pyöri pyhällä hengelle ja Nilani kompuraa saisi pyörittää 24/7 kesät talvet päästäkseen samaan sähkönkulutukseen kun tuon esimerkin VILP:llä esilämmitetyn käyttöveden teossa

LTO koneen roottoria pyörittää 6 Watin moottori ja jälkilämmitystarve on lähes olematon. LTO-roottori pyörii 100 tuntia nilanin kompuran yhden tunnin sähköllä.

 

[Hegsa]

LTO koneen roottoria pyörittää 6 Watin moottori ja jälkilämmitystarve on lähes olematon. LTO-roottori pyörii 100 tuntia nilanin kompuran yhden tunnin sähköl

Menee offtopiciksi (ja muutenkin vääntämiseksi), mutta ei riitä 6W tehontarpeen lisäys IV-puolella vs. Nilanin hoitaessa ilmanvaihdon. LTO:ssa on hyvätkin puolensa verrattuna PILP:iin, mutta energiatehokkuus tässä kyseissä käytössä yhdistettynä ehdotettuun LVV-ratkaisuun ei kuulu niihin.

 

[pökö]

Menee offtopiciksi (ja muutenkin vääntämiseksi), mutta ei riitä 6W tehontarpeen lisäys IV-puolella vs. Nilanin hoitaessa ilmanvaihdon

Puhallinteho päälle tottakai, 6+70 Wattia meillä 160 m2 tiloissa. On siinä nilanissakin puhaltimet.

 

[pökö]

Mutta joo, ei väännetä.

Sähkölämpö vesikierrolla ja ILP olisi varmaankin minun ratkaisu rakennusvaiheessa kun tuon isompi rakennus ei ole kyseessä ja IV pyörivällä talteenotolla. Myöhemmin sitten tuunauksia tarpeen mukaan kun kokemuksia kertyy

 

[Mikki]

Josko vaihdan ehdotusta ja komppaan Pököä:

- Enervent Salla LTO
- Käyttövesivaraaja pörssillä
- Lämmitys vesikierrolla sähkökattilalla pörssille
- Lämmityskierron paluuseen sulut ja haarat mahdollista VILP kytkentää varten
- Aurinkopaneelit
- ILP jäähdytykseen
- Hyvä takka

Kattila: https://profil.fi/lammitys/sahkokattilat/sahkokattila-elte-6-24-kw-pv-ready

Vuosikymmeniksi vähän huoltoa vaativa paketti.

 

[Hegsa]

Josko vaihdan ehdotusta ja komppaan Pököä:

- Enervent Salla LTO
- Käyttövesivaraaja pörssillä
- Lämmitys vesikierrolla sähkökattilalla pörssille
- Lämmityskierron paluuseen sulut ja haarat mahdollista VILP kytkentää varten
- Aurinkopaneelit
- ILP jäähdytykseen
- Hyvä takka

Kattila: https://profil.fi/lammitys/sahkokattilat/sahkokattila-elte-6-24-kw-pv-ready

Vuosikymmeniksi vähän huoltoa vaativa paketti.

Tämä olisi ainakin luotettava, mutta meneeköhän pykälistä läpi? Voi olla tiukalla saada energiatehokkuusvaatimukset täytettyä laskennassa ainakaan ilman varaavaa takkaa kun on niin paljon suoraa sähkölämmitystä. Omia 3 vuoden takaisia lappujja katsellessä Nilanilla + varaavalla takalla E-luku oli 125 maksimin ollessa 133. Ainakaan ilman takkaa tuo ei olisi mennyt Nilanin sijaan LTO + suorasähkö yhdistelmällä läpi.

Hintaa tulee myös varmaan Nilanin verran, energiatehokkuudessa tulee takkiin ja vaatii enemmän tilaa. Sinällään ajatus on aika lähellä omaa toteutusta (Nilan pörssiohjauksen takana + pienet paneelit + ILP + varaava takka), mutta en kyllä PILP:ä vaihtaisi LTO+LVV suorasähköllä millään.

 

[Adamooppeli]

Ei kannata. Viime talvena ei Nilanin sähkökattilan kuluilla olisi maksanut edes maalämpölkaivon porauksen korkoja, saatikka muita kuluja.

Mihin verrattuna mlp ei kannata ? PILP ? , VILP ?, joku muu ? Kiinnostaa mikä on se kannattava, mihin kulutuksiin päästiin tällä kannattavalla vuositasolla ja millä keinoilla.

 

[pökö]

Tämä olisi ainakin luotettava, mutta meneeköhän pykälistä läpi? Voi olla tiukalla saada energiatehokkuusvaatimukset täytettyä laskennassa ainakaan ilman varaavaa takkaa kun on niin paljon suoraa sähkölämmitystä.

Lähinurkilla tehtiin juuri esittämäni 120m2 ratkaisu. En ole ollenkaan k
ärryillä lupajutuista mutta läpi tuo meni.

 

[huugo]

Tämä olisi ainakin luotettava, mutta meneeköhän pykälistä läpi? Voi olla tiukalla saada energiatehokkuusvaatimukset täytettyä laskennassa ainakaan ilman varaavaa takkaa kun on niin paljon suoraa sähkölämmitystä. Omia 3 vuoden takaisia lappujja katsellessä Nilanilla + varaavalla takalla E-luku oli 125 maksimin ollessa 133. Ainakaan ilman takkaa tuo ei olisi mennyt Nilanin sijaan LTO + suorasähkö yhdistelmällä läpi.

Hintaa tulee myös varmaan Nilanin verran, energiatehokkuudessa tulee takkiin ja vaatii enemmän tilaa. Sinällään ajatus on aika lähellä omaa toteutusta (Nilan pörssiohjauksen takana + pienet paneelit + ILP + varaava takka), mutta en kyllä PILP:ä vaihtaisi LTO+LVV suorasähköllä millään.

NILAN PILP vs. LTO+LVV suorasähkö vertailua.

Samaa
* molemmat lämmittää lattian suoralla sähköllä

NILAN PILP plussat
* Nilanin jätelämpö noin nolla, eli energiaa saadaan käyttöveteen n 6kk jäteilmasta - potentiaali max 2000kwh.

NILAN PILP miinukset
* tasainen 1kwh kulutus kun LTO-käytössä = > noin 2000kwh per vuosi.
=> plussat ja miinukset noin tasan.

LTO-plussat
* pakkaskelien jäteilma menee pakkaselle - potentiaali max 1000kwh.
* LTO toimii ilman kompuraa - erotus noin 600w vs. NILAN PILP. Osa ajasta jälkilämmitys.

Väittäisin että aikalailla samoihin menevät.
Nilanin PILP etua vähentää kesäajan halvat sähköt ja aurinkopaneelit (jos sellaiset on ajatus laittaa)
Pakkasen lämmitystarvetta voi vähentää takalla.

 

[Mikki]

Kun on tulossa pieni EPS talo ja olettaisin että matalaenergiaikkunat, niin ilmanvaihdon kulutus on aika suuri kaikesta lämmityksestä.

Siksi ilmanvaihtoon kannattaa käyttää minimaalisesti energiaa ja siksi ehkä investoida myös. Pyöriväkennoinen on tähän paras. Jos haluaa vielä parantaa ilmanvaihdon energiatehokkuutta, niin se maapiiri + kanavapatteri on sekä kovien helteiden että kovien pakkasten loiventaja. Jos nämä on EPS talossa, niin ilmanvaihdon energiankulutus on varmasti tosi alhainen. Ja vaipan yli ei paljoa karkaa.

Tähän kun lisää takan ja puut omasta takaa, niin kovien pakkasten kulutus alkaa olemaan pieni myös. Pyöriväkennoinen levittää takan lämpöä hyvin myös.

Eli lämmitystarve on todella maltillinen mitoituslämmössäkin, jolloin siihen ei kannata ostaa mitään älyttömän kallista laitosta. Siksi esimerkiksi tuollainen linkattu sähkökattila on oikein huokutteleva investointi. Sekin suoraan pörssiohjaukseen ja käyttää lattiaa puskurivaraajana.

Käyttöveden kulutus ei pörssiohjattuna kuluta vähemmän, mutta kustannuksia tiputetaan reilusti pörssin keskihintaan nähden.

Jo näin talo ei kuluttaisi varmasti paljoa yli 10MWh. Ja sitten päälle aurinkopaneelit, niin a'vot, ollaan tosi matalalla tasolla kun 6-8kk kulutusta katetaan reilusti omalla tuotannolla. Ja laitteistot on todella pitkäikäisiä ja edullisia huoltaa.

 

[Hegsa]

Mihin verrattuna mlp ei kannata ? PILP ? , VILP ?, joku muu ? Kiinnostaa mikä on se kannattava, mihin kulutuksiin päästiin tällä kannattavalla vuositasolla ja millä keinoilla.

Melkein mikä vain, mutta PILP+ILP ja vähäinen määrä varaavaa takkaa nyt ainakin kun siitä on kokemusta 111 m2:ssä. Hitusen yli 10 MWh meni sähköä vuodessa ilman auton latausta ja ennen aurinkopaneeleja. Pienet paneelit tuli katolle tänä vuonna mikä parantaa entisestään PILP:n suhteellista kannattavuutta.

 

[Adamooppeli]

Melkein mikä vain, mutta PILP+ILP ja vähäinen määrä varaavaa takkaa nyt ainakin kun siitä on kokemusta 111 m2:ssä. Hitusen yli 10 MWh meni sähköä vuodessa ilman auton latausta ja ennen aurinkopaneeleja. Pienet paneelit tuli katolle tänä vuonna mikä parantaa entisestään PILP:n suhteellista kannattavuutta.

Huonekorkeudella 2.6 m tekisi ~290 m3 lämmitettävä ilmamäärä. Puita lisätään mukaan ~ 3000 kWh. Olet kuluttanut vuodessa ~ 44,8 kWh / lämmitettävä ilmamäärä ( m3) kohden. Aika paljon menee.
Minun vastaava luku on ~ 12,5 kWh / lämmitettävä ilmamäärä ( m3) kohden.

 

[Hegsa]

Huonekorkeudella 2.6 m tekisi ~290 m3 lämmitettävä ilmamäärä. Puita lisätään mukaan ~ 3000 kWh. Olet kuluttanut vuodessa ~ 44,8 kWh / lämmitettävä ilmamäärä ( m3) kohden. Aika paljon menee.
Minun vastaava luku on ~ 12,5 kWh / lämmitettävä ilmamäärä ( m3) kohden.

Onpa huono yksikkö, mutta tartun silti.

Huonekorketta on enemmän kuin 2,6 m ja lapsiperheessä lämmintä vettä menee reilusti ja ruokaa laitetaan. Tuo reilu kymppi on viime vuodelta missä ILP tuli jäähdytyskaudelle, mutta ei alkuvuoden lämmityskaudelle.

Tarkempi sähkönkäyttö-splitti sanoisi noin 3000 kWh vähennyspotentiaaliksi ja kuten aiemmin sanoin sillä ei maksaisi edes maalämpökaivon korkoja. Monoblock-VILPin sillä ehkä maksaisi.

 

[pökö]

kuten aiemmin sanoin sillä ei maksaisi edes maalämpökaivon korkoja.

Mitä nuo korot on rahassa?

 

[pökö]

Joko nykyään Nilan pilp lämmittää käyttöveden lisäksi myös lattiat, eikä pelkästään ilmaa?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Mitä nuo korot on rahassa?

Jos vaikkapa 5% niin 5000 eurosta tekee 250 €. Jos siirtoyhtiö ei ole kovin kallis, tuolla voi saada 2500 kWh sähköä. Se käänteen tekevä kaivo varmaan kestää kyllä sen tilaajan iän mutta ikuisiksi edes niitä kaivoja ei yritetä rakentaa.

muista että maalämpö kannattaa aina

No, ainakin sille joka niitä toimittaa se kannattaa ja on myös jo ihan elinehto.

Minun vastaava luku on ~ 12,5 kWh / lämmitettävä ilmamäärä ( m3) kohden.

Missä nyt ei sinällään mitään ihmeellistä. Pohjoisempanakin tuohon pääsee VILPillä joskin käsittäen vain lämmityksen+veden, ei muuta sähkön käyttöä.

 

[Hegsa]

LTO vs PILP on väännetty varmaan maailman tappiin, mutta kokeillaan jos viisasten kiveä löytyisi tälle kertaa:

NILAN PILP plussat
* Nilanin jätelämpö noin nolla, eli energiaa saadaan käyttöveteen n 6kk jäteilmasta - potentiaali max 2000kwh.

Nyt ollaan tosi kaukana. En jaksa kaivaa tarkkoja lukuja, mutta pääkaupunkiseudulla pakkastunteja on ~10-15% vuodesta. Keskikokoisessa talossa ja Nollassa Nilani lämmittää tuloilman poiston tasoon + tekee lämmintä käyttövettä satojen wattien teholla. Pienessä talossa menee nollassa lämmityksen puolelle IV:n kanssa. 90% on lähempänä kuin 50% tässä kategoriassa.

NILAN PILP miinukset
* tasainen 1kwh kulutus kun LTO-käytössä = > noin 2000kwh per vuosi.

Ei mene tasaista 1 kW Nilaniin. IV-vie noin 100 W ja kompressori keskimäärin alle 500W.

LTO-plussat
* pakkaskelien jäteilma menee pakkaselle - potentiaali max 1000kwh.

LTO rupeaa jäätämään kovilla pakkasilla. Pikkkupakkasilla LTO suhteellinen etu on paras PILPiin verrattuna, mutta näiltä tunteja ei montaa ole vuodessa.

* LTO toimii ilman kompuraa - erotus noin 600w vs. NILAN PILP. Osa ajasta jälkilämmitys

Yksinkertaisimmasta rakenteesta pisteet LTO:lle, mutta IV-sektorin puolelta voi käydä katsomassa ettei nekään mitään pomminvarmoja ole.

Väittäisin että aikalailla samoihin menevät.
Nilanin PILP etua vähentää kesäajan halvat sähköt ja aurinkopaneelit (jos sellaiset on ajatus laittaa)

Väittää voi, mutta saat kaivaa luvut ennen kun uskon PILP etu on pienessä talossa ja suurella vedenkulutuksella kun LTO on suhteellisesti parempi isossa talossa ja pienellä veden kulutuksella.

Pakkasen lämmitystarvetta voi vähentää takalla

Tämä syö LTO:n etua.

Kummasti myös unohtuu monelta kesäaikainen viilennys Nilanin laskennasta kun lämmin vesi tulee ilman ylimääräistä energiankäyttöä.