Pienet ydinvoimalat

fraatti

Hyperaktiivi
Pienet ydinvoimalat kalliita

1743098315215.png

 

kotte

Hyperaktiivi
^ Eli, kuten on ennenkin on todettu, taloudellisin ratkaisu tuottaa sähköä tarvetta vastaavasti on tuuli- ja aurinkosähkö riippuen paikallisista olosuhteista, jonkinlaista kaasumaista tai nestemäistä polttoainetta käyttävä kaasuturbiini- tai moottorivoimala paikkaamaan edellisten ajottaista puutetta ja akkusähkövarastot lyhytaikaisempaan tuotannon ja kulutuksen tasapainon säätöön. Polttoaineiden tuottaminen voi perustua myös ajoittain runsaan aurinko- tai tuulisähkön ylituotannon käyttämiseen synteettisten polttoaineiden valmistamiseksi (mutta tämän taloudellinen kilpailukyky fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna on toistaiseksi kyseenalaista).
 

Mikki

Hyperaktiivi
Juuri noin kuten Kotte kirjoitti. Mutta nyt sitten olisi se tunnustettava että ne moottorivoimalat eivät voi missään nimessä olla kaupallisesti kannattavia.

Siksi tuo pitäisi hyväksyä yhteiskunnan vastuulle kuuluvaksi asiaksi ja rahoitettuna sähkön käyttäjiltä. Se sähkön hinnassa jo oleva huoltovarmuusmaksu pitää korottaa tasolle millä nuo laitosten hankinnat ja ylläpidot voidaan rahoittaa.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Eikö noita sähköpulan paikkaajia saisi kannattaviksi nostamalla sähkökatkokorvauksia sekä rinnastamalla sähkön laatuvaatimusten ylittäminen sähkökatkoihin ilman, että valtion tarvitsee itse alkaa tuottaa sähköä, millä taas olisi omat haasteensa?
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta nyt sitten olisi se tunnustettava että ne moottorivoimalat eivät voi missään nimessä olla kaupallisesti kannattavia.
Kyllä ne periaatteessa voisivat olla, mutta edellyttävät sähkön hinnan nousua aivan hirveisiin lukemiin ja sähköpulan kiristymistä silti aika-ajoin säännöstelyä edellyttävälle tasolle. Tuollaisen tilanteen pitäisi myös vakiintua vuosiksi niin, että investointien kannattavuuteen voidaan luottaa.

Haitat ja seurauskustannukset kumminkin kohoavat niin suuriksi, että pysyvyyteen ei voi luottaa, sillä varmasti keksitään sitä ennen jokin kapasiteettityyppinen ratkaisu ja sille rahoitusmalli (käytännössä jonkinlaisina sähkön käyttöön liittyvinä lisämaksuina; kysymys on kuitenkin myös siitä, että asian voi ratkaista joko keskitetysti tai hajautetusti ja joko niin, että tariffi kannustaa kulutusjoustavuuteen tai vaihtoehtoisesti sälyttää kulut veromuotoisesti jollakin muulla enemmän tai vähemmän mielivaltaisella perusteella vähät välittämättä kustannusvastaavuudesta; vastaavia dimensioita on helppo keksiä lisääkin).
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä ne periaatteessa voisivat olla, mutta edellyttävät sähkön hinnan nousua aivan hirveisiin lukemiin ja sähköpulan kiristymistä silti aika-ajoin säännöstelyä edellyttävälle tasolle. Tuollaisen tilanteen pitäisi myös vakiintua vuosiksi niin, että investointien kannattavuuteen voidaan luottaa.
Niin mutta tätä ei ole missään näköpiirissä. Näköpiirissä on että tuntimäärä kun näitä laitoksia tarvitaan suppenee kokoajan, mutta silti koskaan ei tuolla uusiutuvalla energialla päästä eroon tarpeesta tukea verkkoa.

Minusta ihan huoletta voisi yhteiskunnalle pistää ~2000MW nopeasti käyttöön otettavan varavoiman rakentamisen tehtäväksi. Se ei markkinaa mitenkään rikkoisi ja kustannuksiltaan tuollaiset laitokset olisi aivan kohtuulliset jos tehdään vaikka 10kpl 200MW voimalaa hajautetusti ympäri maan.

Sen jälkeen kun investoinnit on kuoletetu ei näiden ylläpito olisi mikään suuri rasitus vaikka se otettaisiin sähkön käyttäjiltä huoltovarmuusmaksuna.
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin mutta tätä ei ole missään näköpiirissä. Näköpiirissä on että tuntimäärä kun näitä laitoksia tarvitaan suppenee kokoajan, mutta silti koskaan ei tuolla uusiutuvalla energialla päästä eroon tarpeesta tukea verkkoa.

Minusta ihan huoletta voisi yhteiskunnalle pistää ~2000MW nopeasti käyttöön otettavan varavoiman rakentamisen tehtäväksi. Se ei markkinaa mitenkään rikkoisi ja kustannuksiltaan tuollaiset laitokset olisi aivan kohtuulliset jos tehdään vaikka 10kpl 200MW voimalaa hajautetusti ympäri maan.

Sen jälkeen kun investoinnit on kuoletetu ei näiden ylläpito olisi mikään suuri rasitus vaikka se otettaisiin sähkön käyttäjiltä huoltovarmuusmaksuna.
Miksei. Tuonne datakeskuketjuun kirjoittelenkin äsken, että datakeskukset olisivat todellinen mahdollisuus moisen varakapasiteetin paikaksi, sillä niillä on jo luonnostaan joko mahdollisuus hiivuttaa toimintansa sammutuksen tasolle tai sitten korvata sähkönkulutuksensa itse tuotetulla varavoimalla. Ei paljon tarvittaisi lisäinvestointeja, että nuo muodostaisivat merkittävän osan esillä olleesta moottorivoimalakannasta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vaikuttaisi olevan 50MW sähkökattila. Näille on käyttöä joten ihan järkevä kokeilu.
Vanha hiilivoimala on hyvä paikka testeille, kun voimajohdot ja kytkinkentät, ehkä muuntajakin ovat jo valmiina ja kapasiteettia periaatteessa riittää. Asentamista varten on nosturikin valmiina. Vanhat turbiinit ja generaattorit täytyy tietenkin ensin kuskata kierrätykseen (Ukrainaan räjähtäneiden tilalle?) tai romutukseen.
 

-Teme-

Vakionaama
Jos saavat tuotettua kaukolämpöä alle 4snt/kWh niin se varmaan vähentää samalla tarvetta sähkökattiloiden rakentamiseen. Toisaalta lieneekö sähkökattila investointina edullisempi kuin 100MW ydinkäyttöisen?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Toisaalta lieneekö sähkökattila investointina edullisempi kuin 100MW ydinkäyttöisen?

Sattaa olla sähkökatitla pikkaisen edullisempi. Tämä koelaitos on jonkinsortin välimuoto. Sähkökattilan lämmitysominaisuudet ja ydinlaitoksen rakenne. Kuinkahan ne sähköllä meinaa simuloida ytimen sulamisen? No... voihan ne kaataa sinne sulaa hehkuvaa lyijyä.

Talvella ydinlaitoksen etuna olisi se että se tuottaa lämpöä myös tyynellä säällä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Toisaalta lieneekö sähkökattila investointina edullisempi kuin 100MW ydinkäyttöisen?
Sähkökattila pelkästään ilman oheislaitteita lienee alle 1/10 halvankaan ydinreaktorin reaktoriosasta ja sen välttämättömistä komponenteista. Muu kalustus ei sähkökattilalle ole ainakaan kallimpi, jos sijoituspaikkana on voimalaitosalue tai vastaava, missä ei tarvitse sijoittaa voimansiirtoverkkoihin uuden muutajan ohella.

Sinällään nuo toimisivat aivan eri sektorilla: Sähkökattilalla ajetaan lyhyitä pyräyksiä, kun sähkö on halpaa ja johdot vetävät (mikä toki on rasite investointikustanusten kuoletuksen kannalta). Ydinreaktorilla ajetaan tasaista kuormaa ehkä lähinnä vuodenajan mukaan tehoa hitaahkosti säädelllen tai sammuttamalla laitos viikoiksi kokonaan. Tämä puolestaan avustaa investointitavoitteiden saavuttamista.
 

-Teme-

Vakionaama
uutislinkissä on hinnasta seuraavaa "Sadan megawatin kokonaisuuden hinta olisi arviolta 200 miljoonaa euroa. Tuotetun lämmön tavoitehinta on alle 40 euroa megawattitunnilta."
KL sähkökattilat voisi korvata tuollaisella 100MW pannulla, siten KL lämmitys ei vaikuta sähköenergian hintaan nostavasti. Lisäksi nuo pikkupannut voisivat vielä hukkalämmöstä tuottaa sähköenergiaa
 

kotte

Hyperaktiivi
KL sähkökattilat voisi korvata tuollaisella 100MW pannulla, siten KL lämmitys ei vaikuta sähköenergian hintaan nostavasti.
Kaukolämpöyhtiöt ovat kuitenkin tyypillisesti myös sähkön tuottajia, eli sähkökattiloiden yksi tarkoitus on omistajien/rahoittajien kannalta nimenomaan vähentää negatiivisten ja äärimmäisten alhaisten sähkön hintojen esiintymistä (esim. alle 10€/MWh), kun runsaan tuotannon aikana sähkölle saadaan omasta takaa lisämenekkiä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä alkaisi kaukolämpö olemaan kilpailukykyistä jos ydinlämpö olisi 40€/MWh ja siinä rinnalla vielä sähkökattiloita poimimassa ilmaiset tunnit.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllä alkaisi kaukolämpö olemaan kilpailukykyistä jos ydinlämpö olisi 40€/MWh ja siinä rinnalla vielä sähkökattiloita poimimassa ilmaiset tunnit.
Ei se taida tuottajille maksaa nykyisin edes tuota ainakaan keskimäärin. Polttoaineet hankitaan tukkuhinnalla arvonlisäverottomana. Kulutajalta peritään sitten jotakin aivan muuta (ainakin talvisaikaan).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kanadaan neljä 300 MW reaktoria, jotka käynevät kalliiksi. Siellä taitaa olla laskeskeltu myös vaihtoehtoiskustannuksia.

 

Husky

Hyperaktiivi
Joo okkupert oli suht ok ja ennen 2022. Parempi kuin tuo epäloogiseksi jäänyt suomalainen sarja, mikä se olikaan, mistä olisi saanut vähån miettimällä järjellisen juonen
 

Hempuli

Töllintunaaja
Artikkelissa on ilmeisesti amerikkalaiseen tapaan business-hinta, josta puuttuu yhteiskunnalliset vaikutukset. Lähinnä mieleen tulee, mikä arvo on esim. hajautetulla sijainnilla, voimalan koon vaikutuksella sähköverkkoon, kantaverkon kuormituksella, tuulettoman ja paisteettoman ajan sähköntuotannolla.
 

tet

Hyperaktiivi
Artikkelissa on ilmeisesti amerikkalaiseen tapaan business-hinta, josta puuttuu yhteiskunnalliset vaikutukset. Lähinnä mieleen tulee, mikä arvo on esim. hajautetulla sijainnilla, voimalan koon vaikutuksella sähköverkkoon, kantaverkon kuormituksella, tuulettoman ja paisteettoman ajan sähköntuotannolla.

Aivan varmasti on, kuten olisi missä tahansa maassa. LCOE:n määritelmään eivät sisälly mitkään "sosiaaliset aspektit". Kyseessä on vain hinta, euroja/dollareita/yms.

Sitä itse ihmettelen, että miten tuossa voidaan niputtaa kaikki SMR-tyypit yhteen lukemaan. Niitä kehitelmiä on kuitenkin niin valtava määrä, että täytyy niiden hintakin vaihdella melkoisesti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kuten kaaviosta näkyy, riittävän lähellä päiväntasaajaa sähköä saa katkotta halvimmalla paneeleista ja akuista. Suomen oloissa taas niin, että peruskapasiteetti tuotetaan maatuulivoimaloilla osittain täydennettynä paneeleilla kesäaikaan ja kun nuo eivät tuota, sitten puuttuva sähkö tehdään (toistaiseksi) LNG:stä höyrystetyllä kaasulla (käytännössä moottorivoimala-aggregaateilla). Suoranainen muu ydinvoima kuin mahdollinen lopetettavien voimaloiden korvaaminen (puolestaan syystä, että tukeva infrastruktuuri on jo pääosin valmiina) on niukkojen rahavarojen haaskausta ottamalla vain entistä enemmän velkaa.
 
  • Tykkää
Reactions: tet

HeTi

Aktiivinen jäsen
Ei taida meikäläisen elinpäivät riittää että näkisi tässä maassa lisää toimivaa ydinvoimaa.

"Pienydinvoiman kanssa ei parane olla kärsimätön.
Vaikka uusi ydinvoimalaki saataisiin läpi eduskunnassa vuoden loppuun mennessä,
luvitus ja kaavoitus kestävät kuitenkin seitsemän vuotta."
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Eiköhän noista tuo Vuosaari liene yksi parhaista Helenille, sitä suurta satama-aluetta kun ei ihan helposti sieltä poiskaan lähdetä siirtelemään, toisin kuin Salmisaaren voisi vielä Hki kasvaessaa "pullauttaa" poiskin melko helposti.
 

Jule

Vakionaama
Ei se tuo östersundomin teollisuusaluekaan ihan vähällä asuinalueeksi keikahda, lämmönsiirron kannalta se lienee kuitenkin hieman parempi paikka.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Lämpöteho 365 MW, sähköteho 110 MW – Kelluva pienydinvoimala askeleen lähempänä​

Korealaisten suunnittelemaan kelluvaan voimalaan on määrä asentaa kaksi Smart100-nimistä painevesireaktoria, jotka on muokattu merikäyttöön.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Fortum sijoittaa suomalaiseen ydinvoimavalmistajaan
Energiayhtiö Fortum sijoittaa suomalaiseen pienydinvoimaa kehittävään teknologiayhtiö Steady Energyyn. Osana sijoitusta Fortum ja Steady Energy ovat sopineet tulevien pienydinvoimalaitosten operoinnista ja kunnossapidosta Suomessa ja Ruotsissa
 

kotte

Hyperaktiivi
Fortum sijoittaa suomalaiseen ydinvoimavalmistajaan
Noilla ei ole kuitenkaan tietääkseni minkäänlaisia suunnitelmia ydinvoimalan valmistamiseksi, vaan kesklittyvät ydinlämpölaitoksiin, millä saralla ovatkin jo pitkällä ja homman pihvi nimenomaan on hankkia merkittävää taloudellista kilpailuetua pelkkään lämmöntuotantoon optimoidusta reaktorirakenteesta. Toki otsikko on peräisin lehdestä suoraan (lehden häpeä siis).
 
Back
Ylös Bottom