Pieniä kysymyksiä rakentamisesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Espejot
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Taidan rakennella tulevalle katille jonkun tuollaisen vastaavan raapimapuun. Kuinkas tuollaisen runkopöllin saisi kuivatettua nopeasti?

Näytä liitetiedosto 114897
Mikä on nopeasti?
Jos päiviä-paria viikkoa niin jossain kuivaamossa, todennäköisesti halkeilee isosti.
Muutamassa kuukaudessa kuivaa kun jätät kesäksi ulos sateelta suojaan paikkaan mihin paistaa aurinko. Loput kuivaa sitten sisällä ajan saatossa.
 
Muistelen että joskus muinoin yhdellä sahalla välillä kostuttivat lautoja samalla kun kuivattivat.
Ehkä se esti niitä vääntyilemästä. Ehkä vaikutti itse kuivumiseenkin vaikka hullulta kuulostaakin.
Sahapinta saattaa olla eri asiakin kuin sileä.
 
Mikä on nopeasti?
Jos päiviä-paria viikkoa niin jossain kuivaamossa, todennäköisesti halkeilee isosti.
Muutamassa kuukaudessa kuivaa kun jätät kesäksi ulos sateelta suojaan paikkaan mihin paistaa aurinko. Loput kuivaa sitten sisällä ajan saatossa.
Nopeammin kuin kuukausissa. Tosiaan teollisessa kuivauksessa taidetaan valvoa kosteutta, jottei kuiva liian nopeasti vaan tasaisesti. Kaippi tuo saattaa narahtaa halki jos pinta kuivaa nopeampaa kuin sisus.
 
Jatkoa kattohommaan. Suunnittelija kävi kylässä ja olin sitä mieltä, että ei ole akuuttia tarvetta purkaa vesikattoa, kun ei se oletettavasti vuoda. Se on kuitenkin sen verran vanha, että voisi laittaa uuden kerroksen bitumia päälle ja tehdä reunapellitykset. Sisäpuolelle ehdotti vielä samaa, eli 150 mm PIR ja sitten panelointi tai levyt + tasoitus. Kysyin, että voiko laittaa villaa niin sanoi, että voi, mutta ei suosittele. Villasta irtoavat kuidut voivat pilata sisäilman. Ja onhan se niin, jos se jostain syystä pääsisi tuolta liikkeelle. En itse pidä tuota kovin suurena riskinä. Ilmanvaihto on painovoimainen ja katossa on yksi vain yksi putki, joka on kylppärin ilmanvaihtohormi. Tuloilmaventtiilit ovat ikkunankarmeissa. Jos tuohon laitetaan uusi höyrynsulkumuovi ja paneeli/levy, niin miten se pöly sieltä lähtisi liikkeelle?

Villan ja 150 mm PIRrin hintaero on ~1500€. Ei tuo nyt maata kaada, jos toisessa on terveysriski ja toinen kaiken lisäksi parempi eriste. Kuitenkin, tuota villaa on täällä joka nurkassa, eikä ole kukaan siitä 50 vuoteen kärsinyt, niin vähän mietityttää, että kuinka iso riski se nyt olisi?
 
Viimeksi muokattu:
voisi laittaa uuden kerroksen bitumia päälle
Montako kerrosta siellä on nyt bitumia? Jos siellä on paljon kerroksia niin ei ole hyvä elvyttää kattoa lisäämällä uutta.

Villan ja 150 mm PIRrin hintaero on ~1500€.
Laskitko tuon samalle u-arvolle eli villaa olisi paksumpi kerros.
Ok-taloissa voi käyttää myös finnfoamia uretaanin sijasta. Voit myös laittaa kattoon ensin villaa ja alimmaiseksi 5 senttiä pir/Finnfoam, joka toimii myös höyrynsulkuna.
Pitäisin yläpuolista eristystä parempana jos se on teknisesti mahdollista.
 
Muistelen että joskus muinoin yhdellä sahalla välillä kostuttivat lautoja samalla kun kuivattivat.
Ymmärttäkseni sahalaitoksella varsinkin kuivauksen alkuosa tehdään riittävän korkeassa ilmankosteudessa, jota puun pintasolukko ei sulkeudu liian aikaisin. Samalla halkeilee ainakin vähemmän, kun ehtii kuivua ikään kuin tasaisesti läpeensä. Väärin kuivattuun sahatavaraan voi jäädä myös erilaisia sisäisiä jännityksiä, jotka aiheuttavat vääntyilyä sekä itse siinä tavarassa että varsinkin kun siitä työstetään jotain pienempää tavaraa esim. listoja, pokia tai huonekaluja. Puun voi siis pilata kuivaamalla sen väärin - liian rajusti.
 
Onko kellään kokemusta nykyisestä rakentamislaista, että tarvitaanko autokatoksen lattiavaluun rakentamislupaa?

Löytyy siis aiemman omistajan tekemä autokatos/varasto yhdistelmä, jossa katoksen lattia on sepeli+kivituhka. Katoksesta vain yksi pääty on auki ja ympäri kiertää sokkeli, joten laatta tulisi ns. irralleen muusta rakennelmasta ja perustuksiin ei tulisi muutoksia.

EDIT: lisäyksenä vielä, että käyttötarkoitus ei muutu, ja tuo on tarkoitus pitääkkin katoksena, kun ei sitä ole tarkoitus lämmittää.
Päivitys kuukauden vanhaan kysymykseen:

Asia jäi kaivelemaan ja päädyin kysymään kunnan rakennustarkastajalta. Hänen mukaansa ei tarvitse rakentamislupaa.
 
Montako kerrosta siellä on nyt bitumia? Jos siellä on paljon kerroksia niin ei ole hyvä elvyttää kattoa lisäämällä uutta.
Tietääkseni 2. Vielä voi kuulemma laittaa lisää. Kattofirma tulee vielä katsomaan tilanteen.

Laskitko tuon samalle u-arvolle eli villaa olisi paksumpi kerros.
Ok-taloissa voi käyttää myös finnfoamia uretaanin sijasta. Voit myös laittaa kattoon ensin villaa ja alimmaiseksi 5 senttiä pir/Finnfoam, joka toimii myös höyrynsulkuna.
Pitäisin yläpuolista eristystä parempana jos se on teknisesti mahdollista.

Finnfoam ~44 € m2 ja villa 4 €m2. Jos katsoin oikein. Ja en laskenut samalle u-arvolle. Kattoa pitäisi laskea silloin 30 cm eli 15 cm enemmän kuin vanha katto. Voi tulla ahtaan tuntua huoneisiin, en haluaisi huonekorkeutta juurikaan madaltaa. Villaa oli aikaisemmin tuo ~150 mm.

Yläpuolella on niin vähän tilaa, että sinne ei mahdu riittävää eristepaksuutta. Ehkä noista kaadoista voisi pari senttiä, mutta ei vissiin tarpeeksi.
 
Viimeksi muokattu:
aikoinaan saanut rakennustarkastajalta ohjeistuksen esim. autotallin sijoittelusta omakotitalotontille niin kommentti jälkeenpäin ettei hän tiennyt että kyseessä puurakennukset ja lupakuvat oli naaman edessä hällä, tuli meinaa helvetin kalliiksi rakentaa autotalli puuvuorauksella mikä täytti palomääräykset. Edelleen olen sitä mieltä näillähän on joku kumma oikeus puhua paskaa
 
Tuli tilattu tuommoinen metallinen varasto, jossa metallinen sokkeli. Onko jollain vastaava ja millä olette tehneet lattian? Vastaavia varmaan monellakin käyttäjällä, mutta kaikissa ei ole tuota sokkelia.

Ajettelin kestopuuta mutta ei taida tykätä hyvää tuo metallisokkeli kestopuusta. Lattialankku on yksi vaihtoehto, toki miten sen suojaa esim. maakostealta. Tarkoitus olisi saada mahdollisimman nopeasti lattia kasaan ja tavarat sisään ettei pömpeli lähde lentoon.

Budjettiratkaisua haen, tarkoitus saada vaan saunarakennus tyhjäksi tavarasta (että saa rakennettua sen loppuun) ja toivon mukaan tuo poistuu kun saa rakennettua muita rakennuksia(varastoja). Ei paras ratkaisu mutta aikataulullisesti ja taloudellisesti fiksuin tähän rakoon.
 

Liitetiedostot

  • 1774724430026.png
    1774724430026.png
    387,1 KB · Lukukerrat: 62
Poistuisiko maakosteusongelma jos muovin laittaisi muotoillun maan pinnalle ja ohjaa muovin alla olevan kosteuden varaston ulkopuolelle?
Muovin ja lattian väliin reilu tuuletustako.
Siis jos väliaikainen ratkaisu.
 
Jatkoa kattohommaan
Homma jatkuu. Tänään leikattiin kattohuopa auki ja sen alla oli... betonia. Rakenne on siis betonilaatta, jonka päällä on betonivalu, johon on tehty kaadot keskelle kattoa, jossa sadevesiviemäri. Valun päällä on bitumia. Huopaa oli vain yksi kerros ja vanhasta huovasta näkyi reunoilla rippeet. Eli kun tuo edellisen kerran korjattiin ~94-95 tienoilla, niin vanha huopa on revitty pois uuden tieltä.

Tavallaan tässä pääsee helpolla, kun ei ole purettavaa ja uusittavaa rakennetta. Riittää, että vanha revitään mäkeen ja laitetaan uusi tilalle + kulmapellit joita ei nykyään ole. Isompi riesa on terassin purkaminen ja rakentaminen.

Pistää kyllä miettimään viittiikö tuota edes lähteä nyt uusimaan, kun itse huopa on ihan ok kunnossa. Siihen voisi kuulemma laittaa sellaisen materiaalin, joka päästää vesihöyryn läpi alapuolelta, mutta ei vettä yläpuolelta. Kysyin omalta suunnittelijalta mitä mieltä ja hän sanoi, että jos katolle jää lammikko, niin riski on, että vesihöyry voi siirtyä laatan suuntaan, jos käytetään tollasta materiaalia. Katotaan minkälaisen tarjouksen kattofirma tekee.
 
Viimeksi muokattu:
Millä höyrynsulku kiinni rappaukseen/tiilipiippuun?

Sitko ei näköjään 100% pysy, sitkon massaa kokeilin nyt mutta täyttä luottoa ei ole.
 
^ Pellistä tein kaulukset hormin ympärille. Eli 90 asteeseen taitetut lirpakkeet, hormin ja pellin väliin reilusti Kiillon Masaa tiivistämään ja ropuilla kiinni. Höyrynsulku sitten Sitkolla peltiin kiinni.
 
Saunoista, mistä lienee peräisin tulkinta, että kahden erilaisen kiukaan suojaetäisyys toisistaan on niiden summa? Kiuas tulkitaan palavaksi materiaaliksi, jos vaikka nimi onkin puukiuas, niin ei se puuta ole. Toki joku ohjauspaneeli voi olla muovinupikoilla, joten järkeä tietty pitää käyttää. Sääntösuomen byrokratian kukkasia...

Saunassamme kun kiuas on ympäriinsä kiviseinäisessä poterossa, jonne mahtuisi pieni sähkökiuas puukiukaan viereen, ja kiukaita ei käytetä samaan aikaan ikinä. Sähkis olisi ihan arjen helpottajaksi, kun on osin ostopuut, sekä pörssisähkö. Bonuksena myös ajastusmahdollisuus.
 
Saunassamme kun kiuas on ympäriinsä kiviseinäisessä poterossa, jonne mahtuisi pieni sähkökiuas puukiukaan viereen, ja kiukaita ei käytetä samaan aikaan ikinä. Sähkis olisi ihan arjen helpottajaksi, kun on osin ostopuut, sekä pörssisähkö. Bonuksena myös ajastusmahdollisuus.
Seuraavan omistajan teinit, kun ne pitää kotibileitä vanhempien poissaollessa: "Nyt kundit katsotaan kuka on kovin saunoja.. hik... meillä on kaksi kiuasta, niin potkua taatusti riittää.... "

Mutta vakavasti puhuen.... onhan nämä säännöt vähän virkaköpien keksintöjä ja harkiten toteutettuna kyllä minä ainakin tuollaisissa voisin luistaa. Ei puukiuas kyljestää hirmuisesti lämpene, jos on sellainen missä on pienet turvaetäisyydet palavaan materiaaliin. Valitsee vielä sellaisen sähkökiukaan, missä ohjainpaneeli on toisella puolen kuin puukiuas tai irrallinen kokonaan.

Toinen asia on, että miten nuohoaja suhtautuu asiaan.
 
No jos tulisi sanomista, niin kiukaan voi siirtää kyllä seinälle, vaatii vaan vähän kannakointia ja sähkön käännön toiseen kohtaan. Ohjauspaneelikin kuumenee sähkökiukaassa itsessään varmasti enemmän, kuin ikinä siinä 20 cm päässä, voihan tuohon laittaa vielä suojaseinän.
 
Kysymys saunan katon koolauksesta sekä löylyjen (vesihöyryn) mahdollisesta
karkaamisesta pesuhuoneen alaslaskutilaan.

Saunassa ja pesuhuoneessa on sama kattokorkeus ja niiden välillä on yhtenäinen
Sauna-Satu eristys katossa. Näiden päällä on vihreällä (kuvassa ylös-alas)
merkityt 2x2" koolaukset. Kattopanelointi on merkitty ruskealla (kuvassa vasen-oikea).
Saunan ja pesuhuoneen välissä on puolilasiseinä (pytyn takana muurattu seinäke).

Olisiko 2x2" koolauksiin pitänyt lisätä poikittaiset "katkot" punaisella merkittyyn
kohtaan (lasiseinän kohta), jotta löyly pysyisi paremmin saunassa eikä mahdollisesti
kondensoituisi pesuhuoneen kattovälissä?

1778315622542.png


Design on periaatteessa sama kuin tässä videossa
(Timpurille Talo - Saunan panelointi)

1778315768270.png
 
Onko ongelmana löylyn katoaminen vai pelko "ylimääräisestä" kosteudesta kylpyhuoneen kattopaneelin välissä? Jos ei vaikuta löylyyn niin itse jättäisin poikittaiset katkot pois. Toki oletuksena että höyrynsulku on tiivis ja tuuletus toimii. Itse koen että mitä enemmän siellä pääsee ilma liikkumaan niin sitä parempi.
 
Mulla tuli tälläinen rakenne. Taaempi on sauna.
1778394910419.png

1778395076052.png


Koolaukset panelien alle tein näin. Tähän ei ollut mitään ohjetta tai muutakaan vastaavaa, vaan rakenne tuli omasta päästä.
1778395345928.png


Lopputulos on sitten yhtenäinen panelikatto samassa tasossa.
1778395642493.png


Tuollainen lasiseinä kyllä hohkaa lämpöä ja vuotaa kosteutta kaikista mahdollisista reijistä pesuhuoneeseen. Kondensoitumista tapahtuu kiviseiniin.

Onko ollut jotain ongelmia?
 
Sisäpuolelle ehdotti vielä samaa, eli 150 mm PIR ja sitten panelointi tai levyt + tasoitus.

Käynnissä sisäkaton teko. Betonilaatan ja pir väliin jätettiin ilmarako (+tilapäinen koneellinen tuuletus), koska laatta ei ole täysin kuiva. Bitumi puretaan yläpuolelta ja annetaan kuivua sääsuojan alla. Kun kuiva, niin uusi bitumi päälle ja tuo ilmanvaihto tukitaan. Hirveä homma purkaa terassi kaiteineen ja rakentaa uusi, mutta minkäs teet.
 

Liitetiedostot

  • IMG20260530185302.jpg
    IMG20260530185302.jpg
    137,8 KB · Lukukerrat: 69
  • IMG20260530185326.jpg
    IMG20260530185326.jpg
    95,8 KB · Lukukerrat: 62
Viimeksi muokattu:
Sääsuoja saatiin vihdoin paikalleen (piti asentaa viikolla 31. Tulivat heti perään viikolla 37 & 38. Tulee pian kiire ennen pakkasia) ja uskalsin parin kuivana selvityn rankkasateen jälkeen kurkata bitumin alle. Sehän lähti irti tuosta vaan, kun vähän repäsi. Ja taisi irrota niin helposti, koska kallistusvalun pinta on murentunut. Otan todennäköisesti firman tekemään koko roskan, mutta mikäli en saa ketään paikalle nopeasti, niin teen valun hionnan itse. Pitäisi saada vanhat bituminjämät ja mureneva pinta pois, jotta valu lähtee kunnolla kuivumaan (on kostea). Onko ideoita tai kokemusta tuon fiksaamisesta? Betonilattian hiomakoneella/timantilla tasaiseksi ja isompiin kuoppiin jotain tuohon sopivaa tasoitetta? Tekoäly ehdotti Weber 4400 tai Fescon korjauslaasti. Valussa on pari isompaa kuoppaa, jotka voivat vaatia pari kerrosta tasoitetta.

1790014588650.webp
 
Viimeksi muokattu:
Betonilattian hiomakoneella/timantilla tasaiseksi ja isompiin kuoppiin jotain tuohon sopivaa tasoitetta? Tekoäly ehdotti Weber 4400 tai Fescon korjauslaasti. Valussa on pari isompaa kuoppaa, jotka voivat vaatia pari kerrosta tasoitetta.
Itse itselleni vastaten ja mahdollisesti jonkun muun avuksi. Kyllä näin ja sadevesikaivon ympäriltä pitää piikata n. neliö auki, jotta siihen saa vaihdettua uuden kaivon ja useamman kerroksen kermiä. Kaivojen ympärille tulee kuulemma enemmän tavaraa.
 
Takaisin
Ylös Bottom