Pieniä kysymyksiä rakentamisesta

H

Harrastelija

Vakionaama
Eikös tässä lakimuutoksessa tarkennettu määräyksiä jolloin rakennusvirastoilla tai tarkastajilla olisi vähemmän mahdollisuuksia henk koht mieltymyksiin tai pärstäkertoimiin? Kuntien käytännöt olisi lähempänä toisiaan.
Kaavatkin on siitä hyviä että tietyt asiat on tarkkaan speksattu ja niistä ei voi tarkastaja poiketa. Mitä sitten jos kunnittain olisi eroja kaavoissa kun kaavasta rakentaja kuitenkin näkee etukäteen millaista voi rakentaa. Toki joskus rakentaja haluaisi poiketa ja sitten onkin hankalaa. Jos ei kelpaa niin olisi ostanut tontin muualta.
Tosin olen huomannut että lähes järkiään rakennusliikkeiden rakentaminen poikkeaa kaavasta. OK tontille ilmestyy paritalo, kerrosluku kasvaa yms.

Mutta paljon on varmasti edelleen harmaata aluetta.
 
Viimeksi muokattu:
T

-Teme-

Vakionaama
Sähköisten kanavien käyttämisestä.. Joitain vuosia sitten lähetin sähköisestä palvelusta tekniseen toimeen kysymyksen, muutaman kuukauden jälkeen kyselin perään niin eivät kuulemma olleet niitä sieltä katsomassa.
Mahtavaa nuo kuntien tekniset valmiudet
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
Asemakaavasta rakennusvalvonta voi poiketa hieman. Ja se hieman on väännön paikka grynderin ja rakennusvalvonnan välillä kerrosluvun ja -neliöiden välillä, kertoi rakennustarkastaja mulle. Itse olin töissä kaavan mukaisessa ylimmäisessä 6. kerroksessa. Hissi kulki -1, 1-6 ja U-kerroksen väliä. Plus sitten poikkeamat, joista ei ole sovittu rakennusvalvonnan kanssa, jolloin pitää miettiä, antaako mennä läpi vai tuhoaako työaikaa asian jauhamiseen oikaisuvaatimus- ja hallinto-oikeuskierteeseen.

Mitä kaavoittaja saa, kun kerros- ja rivitaloalueen väliin jäävälle tontille annetaan mahdollisuus rakentaa joko kerros- tai rivitalo määrittämällä vain rakennusoikeuden määrä?
 
I

iqo

Vakionaama
-Teme- sanoi:
Tämä kyllä ihmetyttää aina vaan, että miksi kunnat eivät osaa tehdä yhteistyötä keskenään ja rakentaa tehokkaita prosesseja yhdistämällä voimia niiden kehittelyssä. Samat määräykset koskee kaikkia kuntia niin synergia edut olisivat suunnattomat.
Mutta kun ei toimi niin, kaikkien kuntien pitää rakentaa itse omat prosessit ja järjestelmä himmelinsä vaikka väkisin ja kuntalaisten rahoilla.
Sitten parutaan kun vanhoja tapoja ei voida käyttää kun määräykset muuttuvat
yle.fi

Pieni kunta kertoo, mitä ”pihasaunalaista” seurasi: työmäärä kasvoi, tulot putosivat kymmenillätuhansilla

Uuden rakentamislain tulkinnat ovat jo eriytyneet kunnissa. Oikeusasteet ottavat lopulta kantaa siihen, miten tulkinnoissa on onnistuttu.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
En jaksanut lukea juttua kokonaan, mutta muutama ajatus heräsi jo alkumetreillä. Ensinnäkin nuo sähköiset palvelut: eikö nyt jo ole kaikissa kunnissa käytössä Lupapiste? Siihen pääsin itsekin tutustumaan juuri, kun piti energiakaivolle lupaa hakea. Onhan se suuri harppaus entisaikoihin verrattuna, kun pystyy kaiken asioinnin hoitamaan sähköisesti kotisohvalta. Ja varmaan helpottaa rakennusvalvonnankin työskentelyä. Vähän hassusti siellä kyllä on jokunen asia toteutettu ja niksit oppii vasta yrittämisen ja erehtymisen kautta.

Toiseksi ainakin minulla tökkii tosi pahasti jutussa mainittu "pihasaunalain" vaikutus lupamaksuihin. Tarkoitus ei lainsäätäjällä varmaan ollut, että kunnat pitää kynsin hampain kiinni "suojatyöpaikoistaan" ja nostaa maksuja, kun lupamäärät tippuivat. Tämä kalahti omaankin nilkkaan, kun energiakaivon rakentamisluvasta sai pulittaa 480e, kun vielä 2024 olisi selvinnyt yli kolmanneksen halvemmalla. Itse lupaan tai sen käsittelyyn ei ole tullut mitään lisää, vain nimi on vaihtunut (oli toimenpidelupa).
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
iqo sanoi:
Ensinnäkin nuo sähköiset palvelut: eikö nyt jo ole kaikissa kunnissa käytössä Lupapiste?
Klikkaa laajentaaksesi..
Lupapiste on käytössä monessa kunnassa, mutta on myös muita vastaavia järjestelmiä käytössä. Onko se hyvä vai huono asia? Sekä että.

Sähköiset palvelut kytkeytyvät, tai ainakin pitäisi kytkeytyä, taustajärjestelmiin. Rakennus- tai muissa maankäyttöön liittyvissä luvissa taustalla on mm. paikkatietojärjestelmät, johon liittyy myös kaavoitus ja infrarakentaminen. Kuntalaisilla on osaltaan pieni näkymä interwebissä paikkatietojärjestelmään kunnan karttapalvelun kautta.

Otetaan yksi nyanssi esimerkiksi tiedon välittämisestä sähköisen palvelun kautta. Suurin osa rakennusluvista tulee inssitoimistojen kautta. Mikäli välitetään pdf-tiedostoja, niin rakennusvalvonnan pitäisi ylläpitää samat fonttikirjastot kuin lukuisat inssitoimistot. Nykyisin ollaan toki siirtymässä hyvin ptkälti BIM-mallinnukseen sen teknise pulmineen. En mainitse suurinta pulmaa, jossa tämmösillä vanhoilla ukoilla on taipumus tehdä asioita aivan kuin niitä on tehty aina ennenkin, kun en tiedä millaista henkilökuntaa rakennusvalvonnoissa on.
 
J

Jule

Vakionaama
Hempuli sanoi:
Otetaan yksi nyanssi esimerkiksi tiedon välittämisestä sähköisen palvelun kautta. Suurin osa rakennusluvista tulee inssitoimistojen kautta. Mikäli välitetään pdf-tiedostoja, niin rakennusvalvonnan pitäisi ylläpitää samat fonttikirjastot kuin lukuisat inssitoimistot.
Klikkaa laajentaaksesi..
PDF idea on kyllä nimenomaan se että mitään fonttikirjastoja ei tarvita, vaan siinä tiedostossa on mukana "kaikki". Yksi niitä harvoja tiedostomuotoja jotka oikeasti ovat siirrettäviä.

Jos kuvat välitetään CAD muodossa, siellä voi olla jotain omia fontteja, tosin ainakin mun CAD softa vaan ilmoittaa että fontti puuttuu ja käyttää vakiofonttia, joka itse kuvaan ei varsinaisesti vaikuta.
 
I

iqo

Vakionaama
Jule sanoi:
PDF idea on kyllä nimenomaan se että mitään fonttikirjastoja ei tarvita, vaan siinä tiedostossa on mukana "kaikki". Yksi niitä harvoja tiedostomuotoja jotka oikeasti ovat siirrettäviä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Menee taas pahasti sivuraiteille aiheesta, mutta kyllä fonttien kanssa on mahdollista töpätä myös pdf:n tapauksessa. Mistäkö tiedän? Aikanaan painatin opinnäytetyöni kopiolaitoksessa pdf-tiedostosta ja siinähän kävi niin, että liitteiden laskuesimerkeissä (Mathcadillä tehty) kreikkalaiset kirjaimet vaihtuivat ihan randomilla toisiksi. Siis ei tullut mitään neliöitä tms. tilalle, vaan ihan fiksun näköisiä kreikkalaisia kirjaimia, mutta vääriä sellaisia. Huomasin tämän tietysti vasta kun tulosteet oli jo sidottu kirjoiksi, muistaakseni 15kpl. Kopiolaitos korvasi lopulta uudet tulosteet ja kirjojen sitomisen. Ilmeisesti virhe tapahtui, kun käsittelivät Macilla pdf-tiedostoa, joka oli tehty Windowsilla. Muistaakseni väittivät myös, että heidänkin ruuduilla kuitenkin fontit oli oikein, mutta paperilla enää ei. Tästä opin, että edes pdf ei ole tae sille, että "what-you-see-is-what-you-get". Ei tullut tutkittua, oliko fontit upotettu tiedostoihin vai ei ja säilyikö ne, kun lopullinen tiedosto yhdisteltiin useista erillisistä pdf:stä.
 
H

Harrastelija

Vakionaama
Hämärä mielikuva yli 20 vuoden takaa että olikohan siellä täppä jolla pystyi valitsemaan onko fontit mukana vai ei.
Säästyi tilaa jos fontit jätti pois ja siihen aikaan tila oli ”kortilla”. Mutta vaati sitten ”aukottoman” ketjun jotta joka paikassa oli ne fontit paikallisesti olemassa.
 
J

Jule

Vakionaama
Ainakin tuo mun CAD ohjelma tekee itseasiassa tekstistä samoja vektoreita kun kaikki muukin piirustus, eli sitä tekstiä esim ei voi maalata ja kopioida.
 
M

MiguelCiervo

Aktiivinen jäsen
Onko täällä saunojia jotka ovat lisänneet saunaan kaiuttimet? Miten olette ne toteuttaneet? Itselläni olisi toiveena ne asentaa, kaiuttimet saan asennettua vaikka lauteiden alle. Eli lämmön kesto ei tuo haasteita, toki kosteutta tulee kestää. Lähinnä ohjainyksikkö tuo haasteita, mahdollisuus asentaa ohjainyksikkö myös kuivaan tilaan. Toki siinä vaiheessa ei pysty hallinoimaan laitetta lauteilta. Pari vaihtoehtoa olen löytänyt. Yksi on harvian, mutta aika hintava (kestää kuitenkin saunaympäristön hyvin). Toinen on hieman halvempi mutta asennuskorkeus max 1,2m, ei näe fiksuksi että jalkojen/polvien korkeudelta laitetta hallinnoisi. Ei tuo kuivatila oli maailmanloppu, ei kai sitä tarvitse musiikkivisaa saunassa pitää. Mutta mielellään hallintapaneeli saunaan jos saa sovittua budjettiin. Löysin myös saunakiulun jossa kaiutin (olisiko ollut joku zone) Onko tästä kellään käyttökokemuksia?
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
Luulisi, että mikä vaan auto/venekaiutin kestää lauteen alla olevat olosuhteet. Tietty suoralta roiskevedeltä jotenkin parempi suojata, vaikka koteloimalla/upottamalla seinään.
 
H

HelaKammo

Vakionaama
Pieni bt vahvistin kuivaan tilaan ja kännykällä musiikit. Noin on omat terassilla. Äänenvoimakkuus laitteesta sopivaan haarukkaan ja puhelimella muutoin kaikki ohjaus.

Joku terassikaikatin kestää lauteen alla ja elektroniikka on kuivassa ja viileässä.
 
haraldh

haraldh

Vakionaama
Minulla JBL bluetoothkaiutin asetettuna jakkaralle jolla noustaan lauteille. Polarin kellolla voi ohjata. Voi siirtää ja käyttää muuallakin.
 
S

Seppaant

Aktiivinen jäsen
zyrppa sanoi:
Ajatuksena olisi eristää leikkimökki/aitta kanalaksi niin että saa pidettyä talviaikaan 5-15 astetta plussan puolella pienellä lämpöpatterilla.
Runko on kakkoskakkosta johon kiinnitetty ulkolaudoitus. Katossa laudoitus ja sen päällä joku varttikate tai vastaava. Lattialautojen alla myös pelkkä runko.

Onko parempi käyttää kivivillaa, jotain pu-eristettä vai eps-levyä?
Tarvitseeko höyrysulkumuovia?
Ilmanvaihto tulee olemaan painovomainen ja luokkaa "ilma vaihtuu riittävästi".

Budjetin suhteen mennään mahdollisimman halvalla.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vähän vanha kysymys mutta:
Materiaaleja valitessa pitää ottaa huomioon että kanat nokkii kaiken rikki mikä on pehmeämpää kuin kanan nokka.
 
Z

zyrppa

Jäsen
Seppaant sanoi:
Vähän vanha kysymys mutta:
Materiaaleja valitessa pitää ottaa huomioon että kanat nokkii kaiken rikki mikä on pehmeämpää kuin kanan nokka.
Klikkaa laajentaaksesi..
Joo tämä on tiedossa. Eristeen päälle on tarkoitus levyttää filmivaneria alas ja ylemmäs joko samaa tai kipsilevyä.
Itsellä kun ei ole tietämystä eristämisestä niin pitäisi tietää miten tekee ettei ala homehtumaan levyn ja ulkovuorauksen väli.
 
Z

zyrppa

Jäsen
Jos pistän 100mm lasivillalevyä väliseinään minkä runko on tehty "kakkoskakkosesta" niin villahan puristuu puoleen paksuudestaan.
Kuinka paljon käytännössä tämä heikentää sen eristävyyttä?
 
W

wannabe

Aktiivinen jäsen
zyrppa sanoi:
Jos pistän 100mm lasivillalevyä väliseinään minkä runko on tehty "kakkoskakkosesta" niin villahan puristuu puoleen paksuudestaan.
Kuinka paljon käytännössä tämä heikentää sen eristävyyttä?
Klikkaa laajentaaksesi..
Tekoälyn mukaan jäljelle jäisi vain noin 65–75 % alkuperäisestä eristyskyvystä.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
zyrppa sanoi:
Jos pistän 100mm lasivillalevyä väliseinään minkä runko on tehty "kakkoskakkosesta" niin villahan puristuu puoleen paksuudestaan.
Kuinka paljon käytännössä tämä heikentää sen eristävyyttä?
Klikkaa laajentaaksesi..

Heikentää enemmän kuin jos laitat puolet ohuempaa villaa sinne. Ei siis kovin taloudellinen idea.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
wannabe sanoi:
Tekoälyn mukaan jäljelle jäisi vain noin 65–75 % alkuperäisestä eristyskyvystä.
Klikkaa laajentaaksesi..

Veikkaan että tekoäly laski väärin. Eristekerroksen kaksinkertaistaminen kaksinkertaistaa lämmöneristyskyvyn. Tekoälyn laskelman mukaan villan eristyskyky siis paranisi kun sitä tiivistetään. Näin ei kuitenkaan ole, sillä eristävyys perustuu ilman määrään eristeessä. Puristamalla ilmaa poistuu ja tilalle tulee lämpöä paremmin johtavaa materiaalia.

Kenties kyse oli eristeen eristävyydestä, jolloin oikea tulos on kun tuosta otetaan puolet eli 32-38% alkuperäisestä.
 
A

Arisoft

Hyperaktiivi
Karga sanoi:
Mutta jos ilman määrä on hyväksi, miksi ei teipata reunoja ja jätetä koko eriste pois? En tiedä, kunhan pohdiskelen.
Klikkaa laajentaaksesi..

Ikkunalaseissahan noin juuri tehdään. Jätetään vain ilma lasien väliin sisään.

Täyte lisää eristävyyttä kun se estää ilmaa liikkumasta eristeen sisällä. Termospullossa ilmankin on poistettu niin ei tarvita mitään tilalle ja eriistävyys on erinomainen.
 
O

Ode

Aktiivinen jäsen
Kysymykseni sisäkaton korjaamisesta hävisi bittiavaruuteen varmuuskopion palauttamisen myötä, joten kerrataanpa. Meillä on osa katosta tasakattoa, jonka alla on betonilaatta ja sen alla sisäkatto. Sisäkattoa tuli avattua muun rempan yhteydessä ja se oli aika karun näköinen. Suunnittelija ehdotti ensin 150mm PIR sisäpuolelle ja panelointi/levytys. Kun tutkittiin tuota laattaa vähän enemmän, niin siinä on kalkkihärmää ja kosteiden merkkejä sillä täällä. Tultiin siihen lopputulokseen, että parempi korjata ylhäältä, eli katto auki, uudet eristeet ja rakenteet laatan yläpuolelle ja sisältä vanhat rakenteet ja mustuneet villat mäkeen.

1774076235396.png
 
Viimeksi muokattu:
T

Tifo

Vakionaama
Ode sanoi:
Kysymykseni sisäkaton korjaamisesta hävisi bittiavaruuteen varmuuskopion palauttamisen myötä. Eli meillä on osa katosta tasakattoa, jonka alla on betonilaatta ja sen alla sisäkatto. Sisäkattoa tuli avattua muun rempan yhteydessä ja se oli aika karun näköinen. Suunnittelija ehdotti ensin 150mm PIR sisäpuolelle ja panelointi. Kun tutkittiin tuota laattaa vähän enemmän, niin siinä on kalkkihärmää ja kosteiden merkkejä sillä täällä. Tultiin siihen lopputulokseen, että parempi korjata ylhäältä, eli katto auki, uudet eristeet ja rakenteet laatan yläpuolelle ja sisältä vanhat rakenteet ja mustuneet villat mäkeen.

katso liitettä 114868
Klikkaa laajentaaksesi..
Kuulostaa hyvältä. Katon kipsilevytyksen koolauksen voi tehdä normaalista puutavarasta sen gyprocin järjestelmän sijaan. Proppauskohtiin tarvittaessa bitumisuikale betonia vasten.
 
O

Ode

Aktiivinen jäsen
Tifo sanoi:
Kuulostaa hyvältä. Katon kipsilevytyksen koolauksen voi tehdä normaalista puutavarasta sen gyprocin järjestelmän sijaan. Proppauskohtiin tarvittaessa bitumisuikale betonia vasten.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jeps. Vaikka pänniikin laajentaa TAAS remonttia, niin tuleepahan tehtyä kunnnolla ja yläpuolen korjaus keventää sisäkaton hommia aika paljon. Siitä jää helvetin kallis eristys pois ja voi tehdä koolauksen puulla eikä kalliilla järjestelmällä. Taidan laittaa mdf-paneelin. Eteisen käytävään laitoin puuta ja oli aika säätö saada suoraan, kun laudassa on pientä heittoa suuntaan ja toiseen, joka kertautui pidemmällä matkalla.
 
O

Ode

Aktiivinen jäsen
pröö sanoi:
mustuneet villat, onko joku oikea syy purkaa toi sisä katto jos se kerta yläpuolelta korjataan
Klikkaa laajentaaksesi..
Laatta on kostea ja sitä vasten on ~50v vanhat villat. Kun kattoa avattiin muualta, niin koolauksissa ja paneelissa oli jälkiä kosteudesta ja kasvustoa. Höyrynsulku on myös aivan täynnä reikiä. Tämä on vain aistinvarainen havainto, mutta ei noi ihan priimalta näytä. Eli yksi syy on huonokuntoisen eristeen ja puutavaran purku. Lisäksi laatan on kuulemma hyvä antaa kuivua, joka tapahtuu paremmin, kun siinä ei ole villa kiinni? Ja laatassa paikoittain oleva paksu kalkkihärmä kannattaa kuulemma putsata pois.

Ovatko noi oikeita syitä? En tiedä, olen rakennusterveysasiantuntijan ja rakennusinssin ohjeiden varassa.

39678.jpg
 
M

MiguelCiervo

Aktiivinen jäsen
Jos siellä kosteutta on tai tulee olemaan niin onko välttämättä tuo MDF-paneeli paras vaihtoehto. Asennuksen osalta varmaan mutta herkkä kosteudelle. Yksi vaihtoehto on Aqua panel indoor, aika hintavaa mutta on sementtipohjainen.
 
O

Ode

Aktiivinen jäsen
Tutkitaan laattaa tarkemmin sisäkaton purun jälkeen. Talo on peruskorjattu 94-95 ja on mahdollista, että kosteusjäljet ovat ajalta ennen sitä. Silloin on toi tasakattokin viimeksi korjattu ja vedetty uusi bitumi. En löytänyt katteesta ainuttakaan koloa tai huonompaa saumaa. Vaikea uskoa, että sieltä tulisi mitään läpi. Pintakosteusarvaaja näyttää 40 - 50 arvoja avoinna olevalta osuudelta.
1774095615610.png
 
O

Ode

Aktiivinen jäsen
Riippuu vähän toteutusmahdollisuuksista. Tossa on päällä terassi ja sais olla jatkossakin. Harja/pulpettia varten pitäisi tehdä rännit, yms. Rakennuslupakin pitäisi vissiin hakea jos lähtee vaihtamaan.

1774101897504.png

1774101932572.png
 
A

Antero80

Vakionaama
Ode sanoi:
Riippuu vähän toteutusmahdollisuuksista. Tossa on päällä terassi ja sais olla jatkossakin. Harja/pulpettia varten pitäisi tehdä rännit, yms. Rakennuslupakin pitäisi vissiin hakea jos lähtee vaihtamaan.

katso liitettä 114893
katso liitettä 114894
Klikkaa laajentaaksesi..
Komea terassi, eiköhän siitä ihan toimiva tule. On nykyisellään kuitenkin 50v kestänyt.

Kalsiumsilikaattilevyt kattoon sisäpuolelle olisi myös yksi vaihtoehto, hieman tuo lämmöneristystä ja kosteusteknisesti turvallinen vaihtoehto.
 
A

Antero80

Vakionaama
Ode sanoi:
Speksien perusteella vaikuttaa hyvältä, mutta ah niin kalliilta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Pitäisi itse tehdä vielä yksi kellarin huone noilla, ei ole uskaltanut katsoa hintoja..
Onneksi varastossa on jonkin verran levyjä viime rempan jäljiltä.
2017 kun ostin isomman satsin sai jokin verran alle listahintojen..

Lieneekö samanhintaista jos hakee Baltiasta?
 
Z

zyrppa

Jäsen
Ode sanoi:
Riippuu vähän toteutusmahdollisuuksista. Tossa on päällä terassi ja sais olla jatkossakin. Harja/pulpettia varten pitäisi tehdä rännit, yms. Rakennuslupakin pitäisi vissiin hakea jos lähtee vaihtamaan.

katso liitettä 114893
katso liitettä 114894
Klikkaa laajentaaksesi..
Onko tuohon terassin alle mahdollista tehdä kattoon kallistusta vähän? Ovelta tuonne kauemmas tyyliin 5 sentin kaato, ei ainakaan jäisi vesi makaamaan. Pinta tasaiseksi ja joku maali/muu aine pintaan ettei heti ole betoni imemässä kaikkea sadetta.
 
O

Ode

Aktiivinen jäsen
zyrppa sanoi:
Onko tuohon terassin alle mahdollista tehdä kattoon kallistusta vähän? Ovelta tuonne kauemmas tyyliin 5 sentin kaato, ei ainakaan jäisi vesi makaamaan. Pinta tasaiseksi ja joku maali/muu aine pintaan ettei heti ole betoni imemässä kaikkea sadetta.
Klikkaa laajentaaksesi..
On, jos purkaa vanhan katon ensin pois.Siinä on nyt ~10 cm kaato huoneen keskustaa kohti. Sadevesiviemäri tulee lastenhuoneen katosta läpi ja kulkee kotelon sisällä lattialaatan läpi.

Jos lähtee korottamaan nykyisestä tasosta, niin ei aukea terassin ovi. Sille pitäisi tehdä joku oma ratkaisu tai nostaa ovea.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom