PILP+ILP yhteiskäyttö

[ArttuP]

Vs: PILP+ILP yhteiskäyttö

Täällä myös PILP (IVT490) + ILP (Mitsu FD25) + Tulikiven leivinuuni. Ala- ja yläkerrassa vesikiertoinen lattialämmitys.

Miten olsii järkevin säätää PILP + ILP lämpötilat? Nyt vaikka ILP olisi pienellä lämmöllä, niin leivinuunille ei tarvetta juuri ole. Mielelläni sitä myös käyttäisin.
Alakerrassa on lähes kauttaaltaan laattalattia, joten lattialämmön kiertoa ei kovin alas voi laskea. Nyt kiertoveden lämpötila on 25' nollaan saakakka ja siitä käyrä lähtee nousemaan pakkaselle mentäessä.

 

[nibe79]

Vs: PILP+ILP yhteiskäyttö

pidättekö lattia kiertoja koko ajan vähän päällä koko allalla vai pätkiikö termostaatit menoa kun ei tarvi vastuksia sinne -9asteeseen ? Opettelen tässä nibe f470+mitsubishi FH25 yhteis eloa. Tuntus mitsun hönkä tarttuvan lattiaankin. Itselläni kiertää ph+sauna+eteinen koko ajan, Khh+oh+keittiössä mukavuus lämmöt. käyrä nibessä 2+0 ja minimi menovesi 25. Ja nyt kokeilussa -8c lisäyksen esto. talo on 108m2

 

[nibe79]

Vs: PILP+ILP yhteiskäyttö

Miten on mennyt pilpin ja ilpin yhteis elo teillä?

Lähetetty minun WAS-LX1 laitteesta Tapatalkilla

 

[PJ]

Vs: PILP+ILP yhteiskäyttö

pidättekö lattia kiertoja koko ajan vähän päällä koko allalla vai pätkiikö termostaatit menoa kun ei tarvi vastuksia sinne -9asteeseen ? Opettelen tässä nibe f470+mitsubishi FH25 yhteis eloa. Tuntus mitsun hönkä tarttuvan lattiaankin. Itselläni kiertää ph+sauna+eteinen koko ajan, Khh+oh+keittiössä mukavuus lämmöt. käyrä nibessä 2+0 ja minimi menovesi 25. Ja nyt kokeilussa -8c lisäyksen esto. talo on 108m2

Täällä Niben F470 ja Mitsun FH25 siinä apupoikana. Nibessä myös käyrä 2+0 ja minimikierto 23 asteessa.
Mitsussa tällä hetkellä pyynti 22 astetta. Lisäyksen pysäytys on jossain +3 asteen tietämillä. Sitä alemmas ei voi laittaa, koska muuten varaajan lämmöt laskee.
Talossa ei ole takkaa. Huoneistoalaa on n. 135m2 ja tilavuutta 430m3, OH- korkeaa tilaa.

Mitään keinoja ei taida olla, jotta lisäyksen pysäytystä voisi laskea alaspäin?

Niben poistolämpötila pyörii siinä 20.2-20.8 välillä kun huoneiston sisälämpötila on 22.8 astetta.

-PJ

 

[burmanm]

Vs: PILP+ILP yhteiskäyttö

Mitään keinoja ei taida olla, jotta lisäyksen pysäytystä voisi laskea alaspäin?

Laskemalla lattioiden lämpötilaa ja antamalla ILPille enemmän lämmitystä. Sillähän sitä saa laskettua.

 

[Sukke]

Täällä alkoi PILP+ILP-yhteiselo hiljattain.

Varsinainen tarkoitus olisi saada uudella ILPillä kesälle viilennystä, mutta ei lämmityskauden säästöistä haittaa ole. Odotukset lämmityksen säästöistä on kyllä olemattomat.

Talossa noin 150 m2 ja 14 MWh kaikki sähköt vuodessa. Puuta poltettu maksimissaan yksi pino-m3 talvessa, tulevana talvena tuskin sitäkään.

Kai tästä jonkinmoisen oman seuranta-ketjunkin voisi tehdä, katsotaan. Säätämistä on varmaan aluksi luvassa.

 

[Sukke]

Täällä alkoi PILP+ILP-yhteiselo hiljattain.

Varsinainen tarkoitus olisi saada uudella ILPillä kesälle viilennystä, mutta ei lämmityskauden säästöistä haittaa ole. Odotukset lämmityksen säästöistä on kyllä olemattomat.

Talossa noin 150 m2 ja 14 MWh kaikki sähköt vuodessa. Puuta poltettu maksimissaan yksi pino-m3 talvessa, tulevana talvena tuskin sitäkään.

Kai tästä jonkinmoisen oman seuranta-ketjunkin voisi tehdä, katsotaan. Säätämistä on varmaan aluksi luvassa.

Kaksi täyttä vuotta takana PILP+ILP-yhdistelmällä. ILPin asentamisen jälkeen takassa ei ole poltettu lainkaan puuta.

Vuosikulutukset:
2019 -> 14,8 MWh (vuoden lämpötilojen ka. 4,4C)
2020 -> 14,2 MWh (6,0 C)

Vertailu aiempiin vuosiin hankalaa, koska puun polton tilalle tuli ILP ja perheen henkilömäärä kasvoi yhdellä ILPin asentamisen aikoihin. Sisälämpötila on todennäköisesti myös keskimäärin asteen aiempaa korkeampi ja kesällä käytössä ILP viilentämässä. Toki lämmitystarve myös eri vuosina erilainen.

Tyytyväinen kyllä toistaiseksi ollut PILP+ILP yhdistelmään. ILP tuli varsinaisesti viilentämään, mutta ostopuilla takan lämmittämisestä luopuminen ihan toivottu seuraus.

Säästöä en oikeastaan edes odottanut, kun PILP kuitenkin pärjää enimmän osan päivistä ilman lisävastusten käyttöä. Kolmatta täyttä vuotta ei tällä kokoonpanolla tule, keväällä pääluku kasvaa taas yhdellä.

ILPillä olen pitänyt lämmitystä aika pienellä, tavoitteena ollut, että PILP painaisi poistoilman aina vähintään ulkoilman lämpötilaan. Voi olla, että ILPin käyttö on vähentänyt PILPin kompressorin ajamista suurimmilla kierroksilla. En tiedä, onko tämä kokonais-COPin kannalta järkevää.

Takaisinmaksuaikaa varmaan mahdotonta laskea, tuskin maksaa varsinaisesti itseään takaisin koskaan. Ostopuita ei enää tarvitse ja kesälle sai viilennyksen.

E. Lisäyksenä: ILP ei yleensä lämmityskäytössä, kun ulkoilman lämpötila on noin -5 tai lämpimämpi.

 

[Tarpsa]

Niin kuin moni muukin, niin kaipaisin neuvoja PILP:n ja ILP:n yhteiskäyttöön. Mikäli joku jaksaa tyhjentävästi vastailla, niin lupaan konsulttipalkkion mobilepayn yms. kautta. Lupaan myös esittää rutkasti tyhmiä kysymyksiä samaan hintaan.

Nilan ec9:n kaveriksi tuli siis juuri Mitubishi electric RW35. Sen verran paljon kuutiota isossa olohuoneessa (nouseva huonekorkeus 3->4 m), että pienemmällä versiolla ei pärjännyt. Kyseessä ensimmäinen ILP, joten aikaisempaa kokemusta kyseisestä teknologiasta ei ole.

Ihan en sitä rautalankamallia ketjusta löytänyt, että miten tuo työnjako kannattaisi tehdä, kun tuntuu että hieman on erilaisia mielipiteitä asian tiimoilta. Toki ketjukin on vanha. Jos oikein käsitin, niin ILP:n tekemä lämpö kannattaa aina ottaa PILP:llä talteen? Eli tämä tarkoittanee sitä, että kiertovesipumpun tila kannattaa pitää asetuksissa tilassa "jatkuva" eikä "säästö", että pumppu tekee aina töitä? Paitsi tietenkin kesällä, kun lämmitystä ei tarvita? Onko jotain tilannetta, kun kiertovesipumppu kannattaa pitää "säästö"-asetuksella? Kesällä PILP kannattanee sitten ainakin säätää ensisijaisesti lämmittämään tuota vettä. Viilennys on hyvä hoitaa kesällä ilmeisesti tuolla ILP:llä.

Ensin ajattelin, että muutan lämpimän veden asetuksia siten, että prioriteetti PILP:llä on veden lämmityksessä (Lämmin vesi-valikosta VESI), koska ILP hoitaa huoneilman lämmityksen. Vettä ei kuitenkaan kahden hengen taloudessa kauheasti mene ja ILP on asennettu olohuoneeseen, joten se ei pysty ihan suoraan puhaltamaan olkkarin ympärillä oleviin viereisiin makuuhuoneisiin. Varsinkin jos makuuhuoneen ovet ovat kiinni niin kuin lapsella yöllä, niin eikö PILP kannata tällöin ensisijaisesti kuitenkin laittaa lämmittämään tuloilmaa veden sijaan? Toki tällöin PILP lämmittää makuuhuoneiden lisäksi myös tuota olohuonetta missä ILP on.

Olen näin talvella pitänyt ilmanvaihtoa hiljaisimmalla eli 1 asetuksella, mutta tuolla aikaisemmin oli otettu kantaa siihen, että ainakin ILP:n kanssa ilmanvaihtoa tulisi lisätä, jotta PILP saisi poistoilmasta enemmän energiaa talteen ja voisi siirtää sitä taas takaisin huoneilmaan. Kumpi tapa tässä olisi sitten järkevämpi eli nostaa ilmanvaihto 2-tasolle ja hyödyntää enemmän PILP:iä vai jatkaa nykysysteemillä tuolla pienimmällä ilmanvaihdolla. Olen seurannut ilmankosteutta erillisellä mittarilla ja yhtään kuivemmaksi ei saisi huoneilma tästä mennä. Toki talvetta kovien pakkasten aikana sitä ei oikein voi välttää.

Mikäli nostan Nilanin paneelista "haluttu lämpötila" asteeksi vaikka 21-> 22 astetta, niin punainen symboli ilmestyy näyttöön ja kiertovesipumppu alkaa lämmittämään tuloilmaa. Ongelma tässä on kuitenkin (jos olen oikein tulkinnut), että tällöin myös lattialämmityksen lämpötila nousee eli PILP:n sähkövastusta käytetään lattialämmitykseen. Toki jonkinlainen minimilämpötila pitää lattialämmitykselle asettaa, että lattia ei tunnu kylmältä. Säädin lattialämmityksen max. lämpötilaksi 25 astetta, mikä näin 0-kelissä tuntuu ainakin ihan riittävältä. Lämmitysmoodi on laitetty "pyyntö"-asetukselle eli jokaisen huoneen termostaatista voi säätää huoneiden lämpötilaa. Tarkoitus olisi, että lastenhuoneissa olisi korkeampi lämpötila n. 20 astetta ja vanhempien makkarissa taas kylmempi eli 18 astetta. Ongelma tässä lattialämmön miminilämpötilan asettamisessa on se, että mahtaako PILP:n tuloilman ja asetettu min lämpötila taas riittää kovemmilla pakkasilla lämmittämään makuuhuoneita yöllä, kun ovet ovat kiinni? Vai pitääkö tuota lattialämmityksen minimilämpötilaa aina nostaa, kun ilmat kylmenevät?

Ja vielä tuosta ILP:n siivekkeiden asennosta hivenen, niin asentaja laittoi puhalluksen suunnan automaatille siten, että ILP:n pitäisi havaita missä ihmiset ovat ja suunnata puhallus juuri päinvastaisiin suuntiin. Käytännössä puhallus on asennuksen jälkeen ollut laitteesta suoraan alas päin eli metrin päähän laitteen edustalle lattiaan. Tuntuu että lämpö on kuitenkin hyvin levinnyt ja olohuoneessa on mielestäni kauttaaltaan lämmintä. Sain kuitenkin vinkin, että ilma kannattaisi mieluummin laittaa puhaltamaan koko tilan kauimmaiseen nurkkaan? Liitteenä kuva kämpän pohjapiirustuksesta ja punaisella merkitty ILP:n sijainti. Tällä hetkellä ILP:n pyyntö on asetettu 23 asteeseen ja olohuoneen termostaatti 20 asteeseen, niin ei ainakaan sähkölämmitys pitäisi kytkeytyä olohuoneessa. Pilp on asennettu 3 metrin korkeuteen, niin siellä lienee hieman lämpimämpi kuin lattiatasossa.

Liitteenä talon pohjapiirustus ja punaisella merkitty ILP:n sijainti.

 

[J-M Kujala]

Itse perussäädöillä pilp ja patteritermarit on tarkasti säädetty, -5 tienoilla rupeaa lyömään vastuksia pilp päälle, eli kompura ei tällöin riitä, silloin laitan ILP ykkös (vakiopuhallus) teholla päälle ja asteen pyynti yli vesipattereiden termostaatin.. tällä sit osa vesipattereista menee viileäksi ja pilp lämmittää vain huoneita mihin ILP ilma ei suoraan kierrä.. jossain -15 pistän napsun lisää puhallustehoa päälle.

omia huomioita, jos lyö liika aikaisin ILP päälle niin pilpille ei riitä töitä = kompura sammuu ja lämpö harakoille..

Kyseisillä toimilla meillä ei juuri pilpin vastukset pyöri..

 

[HiTec]

Kyseisillä toimilla meillä ei juuri pilpin vastukset pyöri..

No eipä tuota juuri ole meilläkään vastuksilla menty, vaikka kuvailemaasi säätämistä en koskaan ole harrastanutkaan

 

[J-M Kujala]

Meillä pyöris kovilla pakkasilla vastukset, muttei ne nyt kovin paljoa pyöri muutenkaan.

Eikä se ny varsinaista ”säätämistä” ole jos lyyään ILP päälle, josson kylmä ja vähän isommalle jos oikein kylmä.. eikä tartte mittaria kytätä vaan karkeesti sinnepäin.

 

[otj]

Fiilis on, ettei kovin paljoa säästöä saanut aikaan aikanaan kun oli Nibe 410P+Mitsun FD25. Säätöä kylläkin, että sai nuo pelaamaan yhteen. Nyt kun asennettiin tuo F750+SAM41, voisi kait homma periaatteessa toimia niin, että ajaisi pumppua pelkällä kompressorilla ja estäisi vastukset tai ainakin rajoittaisi niiden tehoa. Mutta F750:n kanssa hyötyä alkaisi kunnolla saada vasta -10- -15 lämpötiloissa. On mukavampi, kun lattiat on lämpimät eikä tarvitse kuunnella ILPin töhinää.

 

[Mikki]

Nyt kun asennettiin tuo F750+SAM41, voisi kait homma periaatteessa toimia niin, että ajaisi pumppua pelkällä kompressorilla ja estäisi vastukset tai ainakin rajoittaisi niiden tehoa. Mutta F750:n kanssa hyötyä alkaisi kunnolla saada vasta -10- -15 lämpötiloissa. On mukavampi, kun lattiat on lämpimät eikä tarvitse kuunnella ILPin töhinää.

Sepä se... Minä olen rajannut 0,5kWiin vastukset sillä ajatuksella että laitan takkaa tai ILP sitten kun tulee kylmä. Mutta vähän vähille on jäänyt nuo tukilämmöt näin leutona talvena.

 

[oltsik]

Fiilis on, ettei kovin paljoa säästöä saanut aikaan aikanaan kun oli Nibe 410P+Mitsun FD25. Säätöä kylläkin, että sai nuo pelaamaan yhteen. Nyt kun asennettiin tuo F750+SAM41, voisi kait homma periaatteessa toimia niin, että ajaisi pumppua pelkällä kompressorilla ja estäisi vastukset tai ainakin rajoittaisi niiden tehoa. Mutta F750:n kanssa hyötyä alkaisi kunnolla saada vasta -10- -15 lämpötiloissa. On mukavampi, kun lattiat on lämpimät eikä tarvitse kuunnella ILPin töhinää.

Sama setuppi täällä ja vähän samoissa fiiliksissä. ILPpiä ei kannata löydä päälle ennen kuin lämpötila jotain -7 tai alle, ja sitten kun sen lyö päälle niin kyllä sillä jonkin verran hyötyä saa mutta jotenkin tuntuu työläältä kytätä ulkomittaria ja kärsiä kylmistä lattioista/pakosta kohoavasta sisälömpötilasta ja ilpin äänistä(erityisesti kun ulkoyksikkö on makkarin seinän takana ja puutalon seinärakenne ei kykene vaimentamaan kokonaan ulkoyksikön ääniä).

-> Jotenkin alkaa tuntumaan että en tiedä maksaako vaivaa säästää tällä tavalla joitain satoja kWtteja maksimissaan vuositasolla epäilisin...

 

[oltsik]

Sepä se... Minä olen rajannut 0,5kWiin vastukset sillä ajatuksella että laitan takkaa tai ILP sitten kun tulee kylmä. Mutta vähän vähille on jäänyt nuo tukilämmöt näin leutona talvena.

mennyt talvi ei nähdäkseni ainakaan pk-seudulla ole ollut mitenkään leuto, ja esim v. 2021 oli itse asiassa aika vaativa "lämmitysvuosi" jos katsoo ilmatieteenlaitoksen lämmitystarvelukuja ja vertaa edellisiin vuosiin https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

 

[Mikki]

mennyt talvi ei nähdäkseni ainakaan pk-seudulla ole ollut mitenkään leuto, ja esim v. 2021 oli itse asiassa aika vaativa "lämmitysvuosi" jos katsoo ilmatieteenlaitoksen lämmitystarvelukuja ja vertaa edellisiin vuosiin https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lammitystarveluvut

Olisi pitänyt laittaa lainausmerkkeihin ja hymiö. Tarkoitin juuri että aika hyvin järeämmällä PILPllä pärjää vaikka rajaisi vastukset minimiin.

Toivotaan että F750 osoittautuu kestäväksi vehkeeksi. Jos näin niin ihan hyvä valinta pienehköön uudiskohteeseen

 

[InnostunutPumppaaja]

Itse päädyin sellaiseen logiikkaan, että valitsin reilusti alemman lämmönsäätökäyrän PILP:ille, jolloin lämmöt eivät voi riittää lämmityskaudella. Tällöin ILP "joutuu" töihin, ja sehän huomaa ihan itsestään, että nyt ollaan alitettu tavoitelämpötila, ja paikkaa erittäin suuren siivun siitä mikä olisi muuten pitänyt tehdä vastuksilla. Tämän on toiminut siis tosi hyvin, ja koko muu lämmitysjärjestelmä saa termostaatteineen toimia normaalisti - mutta se ei vaan yksinään riittäisi koko taloa pitämään lämpöisenä. Tämä siis toimii myös suljettujen ovien kanssa, kun huoneen lattialämmöt paikkaavat tarvittaessa. Ei ole vaatinut mitään erityistä säätöä, paitsi tuon lämmityskäyrän hakemisen, aina tiputtelin käyrää matalammalle muutaman päivän välein, jotta tilanne ehtii tasoittua ja kun löytyi se kohta, että ei lämmöt riitä tai mukavuus, niin palattiin yksi pykälä ylöspäin. Tähän malliin päädyin, kun säätämällä termareista tms. on tosi vaikea pitää mukavuutta ja hirveä veivaaminen ja lattialämmön hitauden kanssa ei koskaan hyvä.

Tämä tapahtui, hieman alle 200m2 kahdessa kerroksessa, IVT490 + Daikin Stylish kanssa, josta ILP oman appinsa mukaan ottanut 4500kWh (eli tuosta kun laskee jonkun COPin, niin on varmaan hoitanut aika paljon lämmityksestä - tämä näkynyt myös vastaavasti koko talouden kulutuksen laskuna). Valittu lämpökäyrä taitaa nyt olla 1,5, sisälämmöt 23-24.

 

[Rakentaja]

Itse päädyin sellaiseen logiikkaan, että valitsin reilusti alemman lämmönsäätökäyrän PILP:ille, jolloin lämmöt eivät voi riittää lämmityskaudella.

Kuulostaa yksinkertaiselta ja toimivalta. Miten vaikutti sähkön kulutukseen? Paljonko vastuksen käyttö putosi? Entä vuosi kulutus? Kyllä tuolla varmaan voisi leikata merkittävän osan sähkövastuksen käytöstä pois.

Meillä laulo PILPin sähkövastus viime vuonna 3,2 MWh. Jos ILP:llä sais sähkövastukse! käyttöä pois vaikka 2/3 niin voisi päästä takaisinmaksuajoille.

 

[InnostunutPumppaaja]

Hieman hankala sanoa tarkkaa kulutusmuutosta, kun ei lämmitinkohtaisesti mittaroituna ja meillä tässä muutakin muutosta ja käyttöä - eikä ehditty ennen ILPin hankintaa asua kovin pitkään tässä. Näin PILPiä seuranneena, kynnys siirtyä vastuksille siirtyi +2C -> -10C ja enemmän ja jatkuvasti suoraa sähköä alkaa kulua vasta -15C kohdalla. Tämä on tietysti tietoinen valinta, valitussa ILPissä loppuu potku tuossa kohdin lämmittämään ~200m2, eikä yhdellä tietenkään leviä täydellisesti kahteen kerrokseen. Tämä oli alunperinkin ajatuksena, että noita päiviä etelässä harvoin, mutta suurimman osan lämmityksestä voi hoitaa vastusten sijaan ILPillä. Tässä PILP + ILP kombossa muuten yksi tärkeä valintakriteeri (joka sattui menemään oikein) on pieni minimiteho ILPillä, jotta sille saa hyvin jatkuvaa käyttöä pitkät keväät ja syksyt.

ILP maksoi itsensä takaisin ensimmäisenä hellepäivänä. Nyt on yhtä vaikea kuvitella asuvansa ilman jäähdytystä kuin että ostaisi tietoisesti valiten auton, jossa ei olisi ilmastointia.. Sen lisäksi, näihin (erityisesti yhtään vanhempiin) PILPpeihin voi suhtautua kyllä kuin suoraan sähkölämmitykseen - ja suorassa sähkölämmityksessä ILP säästää kyllä reippaasti sähkönkulutuksessa..

 

[oltsik]

Hieman hankala sanoa tarkkaa kulutusmuutosta, kun ei lämmitinkohtaisesti mittaroituna ja meillä tässä muutakin muutosta ja käyttöä - eikä ehditty ennen ILPin hankintaa asua kovin pitkään tässä. Näin PILPiä seuranneena, kynnys siirtyä vastuksille siirtyi +2C -> -10C ja enemmän ja jatkuvasti suoraa sähköä alkaa kulua vasta -15C kohdalla. Tämä on tietysti tietoinen valinta, valitussa ILPissä loppuu potku tuossa kohdin lämmittämään ~200m2, eikä yhdellä tietenkään leviä täydellisesti kahteen kerrokseen. Tämä oli alunperinkin ajatuksena, että noita päiviä etelässä harvoin, mutta suurimman osan lämmityksestä voi hoitaa vastusten sijaan ILPillä. Tässä PILP + ILP kombossa muuten yksi tärkeä valintakriteeri (joka sattui menemään oikein) on pieni minimiteho ILPillä, jotta sille saa hyvin jatkuvaa käyttöä pitkät keväät ja syksyt.

ILP maksoi itsensä takaisin ensimmäisenä hellepäivänä. Nyt on yhtä vaikea kuvitella asuvansa ilman jäähdytystä kuin että ostaisi tietoisesti valiten auton, jossa ei olisi ilmastointia.. Sen lisäksi, näihin (erityisesti yhtään vanhempiin) PILPpeihin voi suhtautua kyllä kuin suoraan sähkölämmitykseen - ja suorassa sähkölämmityksessä ILP säästää kyllä reippaasti sähkönkulutuksessa..

Olen miettinyt samannäköistä kuviota, eli käyrän pudotusta stepettäin ja ilpillä korvaamaan. Mutta en ole lähtenyt kun en oikein usko että saan ilpillä lämpöä koko asuntoon jakaantumaan ja toisaalta jos PILP lämmittää vähemmän on lattiat kylmemmät ja kun meillä on paljon laattaa niin on jo vähän mukavuustekijä kylmät lattiat. Saatko sinä lämmön jakaantumaan kaikkialle yhdestä ILP sisäyksiköstä?

 

[InnostunutPumppaaja]

toisaalta jos PILP lämmittää vähemmän on lattiat kylmemmät ja kun meillä on paljon laattaa niin on jo vähän mukavuustekijä kylmät lattiat. Saatko sinä lämmön jakaantumaan kaikkialle yhdestä ILP sisäyksiköstä?

On toiminut juurikin tällä systeemillä hyvin, lattialämmön mukavuudesta ei kyllä kannata luopua - ja meillä konttausikäisiä lapsiakin - eli mukavuus tärkeää lattiatasossa. Jos vaan ILP on sellaisessa tilassa ja ovia pysty edes osin tai osapäivää pitämään auki, niin kyllä se lämpö leviää. Se oivallus, mikä itsellä tässä tapahtui, oli että kun ILP hommissa, niin lämmitystarvehan tippuu "syyspäivän tasolle" eli ei siltä lämpökäyrältäkään niin paljoa vaadita. Toisaalta, kun haluaa niitä lattioitakin lämmittää, niin siihenhän riittää mukavuudeksi pienempikin lämpö kuin koko asunnon tehotarpeen kattamiseen riittävä. Ja tässä järjestelyssä molemmat paikkaavat toisiaan, mikäli lämpö ei leviä, paikkaa lattialämpö sitä ja toisaalta koska lattialämpö ei pysty matalalla käyrällä paljon luovuttamaan lämpöä, ei se voi millään riittää ja sisälämpötilaa tällöin pitääkin yllä tehokas ILP (eikä PILPin sähkövastus).

Esimerkkinä, jos sisälämpönä vaikka 24 ja lattiassa kiertää 25 asteinen vesi, on lattia mukavan lämmin, mutta lämpöteho/lämmönluovutus lattiasta olematon, sillä lämpötilaero lattian ja sisäilman välillä niin pieni. Näin siis ILPille jää todella paljon hommia, PILP taas ei pääse paljon vastuksia käyttämään, kun ainoa tehotarve on lattian lämpötilan ylläpito. Tilanteiden tasoittuminen sitten kestää pitkään, että rauhassa vaan tiputtelee ja odottelee, paikkojen jäähtyminen ja toisen järjestelmän huomatessa tämän paikkaaminen ja tilanteen tasoittuminen kestää (päiviä). Eikä ole yhtä oikeaa ratkaisua, mutta itse sen parhaiten löytää, mikä tuntuu mukavalta.

Sellainen huomio muuten tuli, että osassa piirejä taisin lisätä virtausta (vanha arvo luki jakotukisa ja selkeällä asteikolla muutos, jolloin olisi helppo palata takaisin), sillä nythän ei tavoitella hyvää jäähtymää vaan mukavaa lämpöä lattiaan.

 

[HiTec]

Tilanteiden tasoittuminen sitten kestää pitkään, että rauhassa vaan tiputtelee ja odottelee, paikkojen jäähtyminen ja toisen järjestelmän huomatessa tämän paikkaaminen ja tilanteen tasoittuminen kestää (päiviä).

Meni tuossa hetki itselläkin patteriverkon kanssa etsiä patteritermareille sopivat säädöt vs. PILP:n pyynnit ja ILP:n asetukset ennen kuin löytyi sellainen sopiva combo. Suositushan noille termareille olisi jatkuvasti ns. täpöllä, mutta tuo ei toiminut mielestäni kunnolla, vaan toisaalla piti termareita hiukan sulkea, toisissa hiukan enempi jotta lopulta löytyi sellainen sopiva, toimiva setup läpi talon. Ja tämä oli tosiaan sellaista "vain yksi pieni säätö päivässä" -tyyppistä touhua = aikaa paloi ja tuona aikana kun vielä ulkolämpötilatkin vaihteli, niin se ei ainakaan yhtään helpottanut tuota säätöjen paikalleen hakemista

 

[misa64]

Lämpökäyrän tiputus ja puuttuvan lämmön korvaaminen ilpillä säästää kyllä , mutta mukavuus kärsii. Pahiten tuo iskee kosteissa tiloissa ,jollei ole erillistä sunttia niille , ja mukavuuden menetyksen lisäksi syytä on katsoa että suihkutilat kuivuvat normaalisti.
Eli saattaa kostautua pahemminkin kuin vain mukavuudessa Pilppi käyttäjälle combo -ilmanvaihto pienelle, lämpökäyrän tiputus ja ilpistä kaikki irti!!

 

[InnostunutPumppaaja]

Lämpökäyrän tiputus ja puuttuvan lämmön korvaaminen ilpillä säästää kyllä , mutta mukavuus kärsii. Pahiten tuo iskee kosteissa tiloissa ,jollei ole erillistä sunttia niille , ja mukavuuden menetyksen lisäksi syytä on katsoa että suihkutilat kuivuvat normaalisti.
Eli saattaa kostautua pahemminkin kuin vain mukavuudessa Pilppi käyttäjälle combo -ilmanvaihto pienelle, lämpökäyrän tiputus ja ilpistä kaikki irti!!

Puhut asiaa, energiansäästöillä ei ole syytä pilata rakenteita tai tehdä elämästä kurjaa, silloin kun energiatehokkuuden parantaminen onnistuu, päästään kai samaan tai parempaan lopputulokseen, mutta vähemmällä energialla.

En ihan ymmärrä, miten mukavuus kärsii, ellei mittarina ole se, että ILP on päällä. Ajatushan omissa selityksissä ainakin on käyrän selkeä laskeminen, muttei lämmityksen lopettaminen. Jos jomman kumman lämmittimen taas tällä tyylillä tehden sulkisi, mukavuus kärsisi.

Kosteissa tiloissa kai on hyvän tavan mukaista, ettei lattialämpöjä koskaan katkaista (eikä ole termostaattiakaan välttämättä) eikä näin myöskään käyrän jyrkkyys tähän juuri vaikuta - sitähän ei ole tarkoitus laskea vaakaan vaan vähemmän jyrkäksi. Eli jos lattia on pakkasella selkeästi jalkaan lämmin ja tilassa riittää lämpö, miten vaikutaa kuivumiseen? Pakkasella kuitenkin ilma hyvin kuivaa, että jos lämpötila kosteissa tiloissa ja lattiassa normaali (esim. ilma 24, lattia 27), pitäisi kyse olla enemmän toimivan ilmanvaihdon riittävyydestä kuin kosteiden tilojen kovemmasta lämmitystarpeesta ulkolämpötilan mukaan?

 

[misa64]

Käyrän lasku vaikuttaa koko talossa kiertävän veden lämpötilaan aina ,jollei ole toista sunttia . Jos käyrää tiputtaa NIIN PALJON että asuintiloissa on viileää ,jota sitten paikataan ilpillä , johtaa tämä siihen että kosteissa tiloissa on myös viileää eikä ilpin vaikutus sinne yllä.
Parempi tapa kosteiden tilojen kannalta on käyrä ,jossa kylppärissä hyvä lämpötila!!

 

[InnostunutPumppaaja]

Käyrän lasku vaikuttaa koko talossa kiertävän veden lämpötilaan aina ,jollei ole toista sunttia . Jos käyrää tiputtaa NIIN PALJON että asuintiloissa on viileää ,jota sitten paikataan ilpillä , johtaa tämä siihen että kosteissa tiloissa on myös viileää eikä ilpin vaikutus sinne yllä.
Parempi tapa kosteiden tilojen kannalta on käyrä ,jossa kylppärissä hyvä lämpötila!!

Juuri näin, ei liikaa.

Jos ILP on päällä, niin se pystyy tietyyn rajaan hoitamaan sen, että asuintiloihin tulisi tuolla käyrällä viileää - mutta ei koskaan tulekaan, koska ILP pystyy hoitamaan tuon puuttuvan osan. Eli ajatus on niin, että käyrä on sellainen, että viileää tulisi, minkä taas päällä oleva ILP huomaa, ja pyrkii pitämään vaikka sitten asetetun 24 astetta - eikä lämmöt kämpässä tai kosteissa tiloissa koskaan laske tämän alle. Jos taas laskee, pitää nostaa käyrää, sillä silloin ILP + lattialämmön teho ei riitä. Kumpikaan ei siis yksinään riitä, mutta yhdessä pelaavat niin, ettei muutosta tapahdu.

 

[misa64]

Se ilppi ei vaikuta sinne kylppäriin!!
Eikä se ilppi nosta lattialämmityksessä kiertävän veden lämpöä vaan se määräytyy käyrästä
Pystyt ilpillä kompensoimaan käyränlaskusta johtuvan viileyden vain asuintiloissa.

 

[otj]

Nyt on vahvistunut käsitys, että ainakaan -15C lämpimämmässä ei kannata ILPiä viritellä päälle tai takkaa länmittää, Nibe 750 Pilpin kanssa. 122 m2 talossa päästään sellaisella 60-70 kWh/päiväkulutuksella ja kaikkialla on tasaisen lämmintä ja mukavaa. Nibe 410P tai F470 kanssa Ilpistä voi toki hyötyä saadakin ja kyllähän se joka tapauksessa kannattaa talosta jo viilennyksen takia löytyä.

 

[Mikki]

Nyt on vahvistunut käsitys, että ainakaan -15C lämpimämmässä ei kannata ILPiä viritellä päälle tai takkaa länmittää, Nibe 750 Pilpin kanssa. 122 m2 talossa päästään sellaisella 60-70 kWh/päiväkulutuksella ja kaikkialla on tasaisen lämmintä ja mukavaa.

Joo ei rahallisesti ole suoraa merkitystä. Tein tuossa vähän testiä ja pidin pari päivää 1 tehon puhalluksella ILPiä päällä. Ja sähkölaskussa ei näkynyt mitään muttta F750 kompuran kierrokset luonnollisesti laski ja sulatusvälit piteni.

Että jos vaikka koneen kovien kierrosten takia on äänihaittoja, niin ILP voi siihen auttaa. Ja toki kun keventää F750 kuormaa niin eikai se koneen kestolle huonoa tekisi jos käyttäisi ILPiä "anodina"

ILP ykköspuhalluksella ei kyllä äännä yhtää. Eikä tuule. Mutta siirtää se silti ulkoa lämpöä kohtuu COPlla. Mitäköhän COP olisi minimipuhalluksella... En löydä fiksuja mittauksia googlella oikein.

 

[otj]

Mulla on Mitsun FD25 Ilp, vaikka se oli aikanaan melko legendaarisessa maineessa täälläkin, hyvät pakkastehot jne, se on kuitenkin tunnettu myös huonosta hyötysuhteesta osakuormalla. Jos Mitsun laittaa päälle ja lämmitysmoodiin, se tahtoo viedä 0,4-0,5 kW/h vaikkei oikein mitään lämmitystä siitä edes saisi. Se tekee sitten sen 10-12 kWh/vrk ja siihen lukemaan kärsii pilppikin käyttää taas vastuksia, eikä tarte säätää systeemien kanssa.

 

[Jule]

Niin kuin moni muukin, niin kaipaisin neuvoja PILP:n ja ILP:n yhteiskäyttöön. Mikäli joku jaksaa tyhjentävästi vastailla, niin lupaan konsulttipalkkion mobilepayn yms. kautta. Lupaan myös esittää rutkasti tyhmiä kysymyksiä samaan hintaan.

Nilan ec9:n kaveriksi tuli siis juuri Mitubishi electric RW35. Sen verran paljon kuutiota isossa olohuoneessa (nouseva huonekorkeus 3->4 m), että pienemmällä versiolla ei pärjännyt. Kyseessä ensimmäinen ILP, joten aikaisempaa kokemusta kyseisestä teknologiasta ei ole.

Ihan en sitä rautalankamallia ketjusta löytänyt, että miten tuo työnjako kannattaisi tehdä, kun tuntuu että hieman on erilaisia mielipiteitä asian tiimoilta. Toki ketjukin on vanha. Jos oikein käsitin, niin ILP:n tekemä lämpö kannattaa aina ottaa PILP:llä talteen? Eli tämä tarkoittanee sitä, että kiertovesipumpun tila kannattaa pitää asetuksissa tilassa "jatkuva" eikä "säästö", että pumppu tekee aina töitä? Paitsi tietenkin kesällä, kun lämmitystä ei tarvita? Onko jotain tilannetta, kun kiertovesipumppu kannattaa pitää "säästö"-asetuksella? Kesällä PILP kannattanee sitten ainakin säätää ensisijaisesti lämmittämään tuota vettä. Viilennys on hyvä hoitaa kesällä ilmeisesti tuolla ILP:llä.

Ensin ajattelin, että muutan lämpimän veden asetuksia siten, että prioriteetti PILP:llä on veden lämmityksessä (Lämmin vesi-valikosta VESI), koska ILP hoitaa huoneilman lämmityksen. Vettä ei kuitenkaan kahden hengen taloudessa kauheasti mene ja ILP on asennettu olohuoneeseen, joten se ei pysty ihan suoraan puhaltamaan olkkarin ympärillä oleviin viereisiin makuuhuoneisiin. Varsinkin jos makuuhuoneen ovet ovat kiinni niin kuin lapsella yöllä, niin eikö PILP kannata tällöin ensisijaisesti kuitenkin laittaa lämmittämään tuloilmaa veden sijaan? Toki tällöin PILP lämmittää makuuhuoneiden lisäksi myös tuota olohuonetta missä ILP on.

Olen näin talvella pitänyt ilmanvaihtoa hiljaisimmalla eli 1 asetuksella, mutta tuolla aikaisemmin oli otettu kantaa siihen, että ainakin ILP:n kanssa ilmanvaihtoa tulisi lisätä, jotta PILP saisi poistoilmasta enemmän energiaa talteen ja voisi siirtää sitä taas takaisin huoneilmaan. Kumpi tapa tässä olisi sitten järkevämpi eli nostaa ilmanvaihto 2-tasolle ja hyödyntää enemmän PILP:iä vai jatkaa nykysysteemillä tuolla pienimmällä ilmanvaihdolla. Olen seurannut ilmankosteutta erillisellä mittarilla ja yhtään kuivemmaksi ei saisi huoneilma tästä mennä. Toki talvetta kovien pakkasten aikana sitä ei oikein voi välttää.

Mikäli nostan Nilanin paneelista "haluttu lämpötila" asteeksi vaikka 21-> 22 astetta, niin punainen symboli ilmestyy näyttöön ja kiertovesipumppu alkaa lämmittämään tuloilmaa. Ongelma tässä on kuitenkin (jos olen oikein tulkinnut), että tällöin myös lattialämmityksen lämpötila nousee eli PILP:n sähkövastusta käytetään lattialämmitykseen. Toki jonkinlainen minimilämpötila pitää lattialämmitykselle asettaa, että lattia ei tunnu kylmältä. Säädin lattialämmityksen max. lämpötilaksi 25 astetta, mikä näin 0-kelissä tuntuu ainakin ihan riittävältä. Lämmitysmoodi on laitetty "pyyntö"-asetukselle eli jokaisen huoneen termostaatista voi säätää huoneiden lämpötilaa. Tarkoitus olisi, että lastenhuoneissa olisi korkeampi lämpötila n. 20 astetta ja vanhempien makkarissa taas kylmempi eli 18 astetta. Ongelma tässä lattialämmön miminilämpötilan asettamisessa on se, että mahtaako PILP:n tuloilman ja asetettu min lämpötila taas riittää kovemmilla pakkasilla lämmittämään makuuhuoneita yöllä, kun ovet ovat kiinni? Vai pitääkö tuota lattialämmityksen minimilämpötilaa aina nostaa, kun ilmat kylmenevät?

Ja vielä tuosta ILP:n siivekkeiden asennosta hivenen, niin asentaja laittoi puhalluksen suunnan automaatille siten, että ILP:n pitäisi havaita missä ihmiset ovat ja suunnata puhallus juuri päinvastaisiin suuntiin. Käytännössä puhallus on asennuksen jälkeen ollut laitteesta suoraan alas päin eli metrin päähän laitteen edustalle lattiaan. Tuntuu että lämpö on kuitenkin hyvin levinnyt ja olohuoneessa on mielestäni kauttaaltaan lämmintä. Sain kuitenkin vinkin, että ilma kannattaisi mieluummin laittaa puhaltamaan koko tilan kauimmaiseen nurkkaan? Liitteenä kuva kämpän pohjapiirustuksesta ja punaisella merkitty ILP:n sijainti. Tällä hetkellä ILP:n pyyntö on asetettu 23 asteeseen ja olohuoneen termostaatti 20 asteeseen, niin ei ainakaan sähkölämmitys pitäisi kytkeytyä olohuoneessa. Pilp on asennettu 3 metrin korkeuteen, niin siellä lienee hieman lämpimämpi kuin lattiatasossa.

Liitteenä talon pohjapiirustus ja punaisella merkitty ILP:n sijainti.

Mun tietääkseni EC9 ei lämmitä sillä lattiakierrolla mitään muuta kuin lattiaa, eikä siellä tuloilmassa ole mitään vesikiertoisia pattereita, kuten esim Nibe 470:ssä, vaan siellä on vain se lämpöpumpun kenno ja kaikki tuloilmanlämmitys tehdään lämpöpumpulla.

Se punainen tai oranssi valo kun syttyy, niin se markeeraa sitä että lämpöpumppu on käynnissä, energia voi sitten mennä joko lämpimään käyttöveteen, tuloilman lämmitykseen, tai kesällä tuloilman jäähdytykseen, jolloin energia työnnetään ensin käyttöveteen, sitten poistoilmaan. Käytännössä koneen teho laskee kun varaaja on kuuma, se ei pysty hukkaamaan poistoilmaan yhtä paljon energiaa kuin varaajaan.

Huonetermostaatit ovat yleensä kytketty vaan huonekohtaisen vesikierron hanaksi, ja toimivat siis vain lämmön rajoittimena, jolloin termarilla voi asettaa huoneen lämmityskaudella viileämmäksi kuin mitä nilanin käyrässä on asetettu. Jos termarin kääntää 30°C, niin huoneen lämpötila asettuu siihen mitä nilaniin on sisälämmöksi asetettu. Mä en keksi miten tuon ec9:n voisi asettaa toimimaan niin että sinne voitaisiin huonekohtaisesti lähettää pyyntiä.. Tai siis en keksi miten se olisi mahdollista muuten kuin lisäämällä nilaniin jokin ulkoinen vartavasten tehty ohjaus tuota varten.

EC9:n vesikiertoinen lämmitys toimii siis täysin suoralla sähköllä, sen lämpöpumppu toimii vain ilmanvaihtoon ja lämpimään käyttöveteen, jonka takia, jos tuo on ainoa lämmönlähde on perusteltua vääntää se sisälämmön pyynti reilusti yläkanttiin, silloin kun pumpussa ei tehot enää riitä liikalämpöön. Se "perustilassa" näkyvä lämmönpyynti on nimenomaan se IV:n kautta tapahtuva pyynti, vesikiertoisen lämmityksen kaikki säädöt tapahtuu sieltä valikoista.

Tietääkseni myös tämä "uusi EC9" toimii teknisesti samalla periaatteella.

Sinänsä tuon EC9:n toiminta on muuten ihan samanlaista ILP:n kanssa kuin esim Nibenkin, mutta kesällä se sisäilman jäähdytys työntää lämpöenergian talteen ensin sinne lämminvesivaraajaan, eli ILP:a ei kannata käyttää ensisijaisena jäähdytystehon lähteenä.

 

[Tarpsa]

Mun tietääkseni EC9 ei lämmitä sillä lattiakierrolla mitään muuta kuin lattiaa, eikä siellä tuloilmassa ole mitään vesikiertoisia pattereita, kuten esim Nibe 470:ssä, vaan siellä on vain se lämpöpumpun kenno ja kaikki tuloilmanlämmitys tehdään lämpöpumpulla.

Se punainen tai oranssi valo kun syttyy, niin se markeeraa sitä että lämpöpumppu on käynnissä, energia voi sitten mennä joko lämpimään käyttöveteen, tuloilman lämmitykseen, tai kesällä tuloilman jäähdytykseen, jolloin energia työnnetään ensin käyttöveteen, sitten poistoilmaan. Käytännössä koneen teho laskee kun varaaja on kuuma, se ei pysty hukkaamaan poistoilmaan yhtä paljon energiaa kuin varaajaan.

Huonetermostaatit ovat yleensä kytketty vaan huonekohtaisen vesikierron hanaksi, ja toimivat siis vain lämmön rajoittimena, jolloin termarilla voi asettaa huoneen lämmityskaudella viileämmäksi kuin mitä nilanin käyrässä on asetettu. Jos termarin kääntää 30°C, niin huoneen lämpötila asettuu siihen mitä nilaniin on sisälämmöksi asetettu. Mä en keksi miten tuon ec9:n voisi asettaa toimimaan niin että sinne voitaisiin huonekohtaisesti lähettää pyyntiä.. Tai siis en keksi miten se olisi mahdollista muuten kuin lisäämällä nilaniin jokin ulkoinen vartavasten tehty ohjaus tuota varten.

EC9:n vesikiertoinen lämmitys toimii siis täysin suoralla sähköllä, sen lämpöpumppu toimii vain ilmanvaihtoon ja lämpimään käyttöveteen, jonka takia, jos tuo on ainoa lämmönlähde on perusteltua vääntää se sisälämmön pyynti reilusti yläkanttiin, silloin kun pumpussa ei tehot enää riitä liikalämpöön. Se "perustilassa" näkyvä lämmönpyynti on nimenomaan se IV:n kautta tapahtuva pyynti, vesikiertoisen lämmityksen kaikki säädöt tapahtuu sieltä valikoista.

Tietääkseni myös tämä "uusi EC9" toimii teknisesti samalla periaatteella.

Sinänsä tuon EC9:n toiminta on muuten ihan samanlaista ILP:n kanssa kuin esim Nibenkin, mutta kesällä se sisäilman jäähdytys työntää lämpöenergian talteen ensin sinne lämminvesivaraajaan, eli ILP:a ei kannata käyttää ensisijaisena jäähdytystehon lähteenä.

Kiitoksia vastauksesta!

EC9 ei tosiaan lämmitä kompuralla kuin tuloilmaa tai käyttövettä eli vastuksella menee lattialämmityksen vesi. Pyynti on siis säädetty ohjeen mukaan niin korkealla, että kompura on aina käynnissä joko lämmittäen vettä tai tuloilmaan. Tällöin näytössä näkyy joko suihkun kuva tai jos vettä ei tarvitse lämmittää, niin tuo punainen tuloilman lämmityssymboli.

Meikäläisellä on muutama lämpimän veden jakautumiseen liittyvä perusperiaate vielä hukassa eli nimenomaan tämä huonekohtaisten termostaattien toimintaperiaate on askarruttanut, kun käytössä on käyrään eli ulkolämpötilaan perustuva lämmityksen säätö. Seuraa siis kavalkadi tyhmiä kysymyksiä, jotka liittyvät tuohon termostaattien toimintaan lämmityskäyrän ollessa käytössä.

Makuuhuoneissa on mekaaninen termostaatti eli säädöt on asteikolla 1-6 (kuva 1) ja olohuoneessa digitaalinen termostaatti (kuva 2). Eli jos olen ymmärtänyt oikein, niin mikäli termarin säätää täysille eli kutoselle (sama asia kuin viestissäsi tuo 30 astetta?), niin huoneen lattiaan tulee juurikin sen lämpöistä vettä, mitä käyrällä on säädetty lattiaan meneväksi (eli tässä tapauksessa kuvassa 3 näkyvää lämpötilaa 29,1 astetta). Termostaatin pyynnöllä ei siis pysty kuluttamaan sähköä yhtään enempää kuin mitä tuohon nilanin lattialämmitysvedeksi on käyrällä määritetty eli tässä tapauksessa käytössä on käyrä 2 ja säätö -2, mikä kuvan ulkolämpötilalla antaa lattiaan 29,1 asteista vettä. Tällä logiikalla jos kaikkien huoneiden termostaatit kääntää täysin auki eli säätöön 6, niin tuo 29 asteinen vesi leviää kaikkialle, mutta vettä ei kuitenkaan lämmitetä termarin pyynnillä yhtään sen korkeammaksi kuin käyräsäädöllä on lattialämmitykseen määrätty?

Olohuoneessa taas on digitaalinen termostaatti, niin mikäli siihen näppäillään pyynniksi suurempi lämpötila, niin näyttöön syttyy liekin kuva (näkyy kuvassa 2), mutta tällöin mitään ylimääräistä veden lämmitystä ei tapahdu, vaan ainoastaan enemmän lämmintä vettä päästetään olohuoneen alla oleviin lattialämmitysputkiin? Tosin tällöin se lämmin vesi on pois varmasti jostain muualta eli kylmentyykö jokin toinen huone, koska se 29 asteinen vesi jakaantuu useampaan huoneeseen?

Eli termostaateilla vain jaetaan tuo 29 asteinen vesi eri huoneiden lattialämmitysputkiin, niin kuin käsitin tuosta viestistäsi? Mikäli huonekohtaiseen termostaattiit syttyy tuo "lämmitysvalo", niin tarkoittaako se sitä, että huoneen lämmitystä kasvatetaan sillä logiikalla, että huoneeseen johdetaan suurempi osa tuosta 29 asteisesta vedestä? Voisi siis muotoilla kysymyksen jotenkin siten, että kyseessä on lattialämmitysveden suhteen nollasummapeliä huoneiden kesken? Meillä ei ole suihkuhuoneessa ja kodinhoitohuoneissa lainkaan termostaattia, joten ilmeisesti ne ovat vakiona aina niin lämpimiä kuin sillä hetkellä nilanin lattialämmitykseen menevä vesi lämmittää.

Tuo kesäaikainen jäähdytyksen käyttäminen ensisijaisesti PILP:llä on hyvä neuvo. Itse ihmettelin todella pitkään, että miksi viime kesän helteillä viilennys meni pois päältä itsekseen ja juuri kun oli kovimmat helteet. Lämpimän veden "palonkestävä suoja" oli asetettu 65 asteeseen, joka tuli viilennyksellä nopeasti vastaan ja nilan lopetti viilennyksen. Tajusin nostaa sen tappiin eli 80 asteeseen, jolloin viilennys toimi paljon pidempään. Toki tuo 80 astettakin muistaakseni saavutettiin. Makuuhuoneet pysyivät PILP:llä siedettävinä, mutta olohuoneessa lämpötila nousi tuskaisen kuumaksi, joten siellä tulee jatkossa tarvitsemaan ILP:n viilenneysominaisuutta.

 

[pelzi_]

Niin se toimii, asia yleensä ajatellaan niin että hanat on normaalisti auki, vesi kiertää ja käyrä ja vesivirtojen suuruus pitää talon oikeassa lämpötilassa.

Termostaatti voi vain sulkea vesivirran eli estää lämmön pääsyn huoneeseen jos esim. aurinko tai ilp sitä lämmittää. Se toimii viiveellä, eli käyrä ja kiertojen kuristus pitää olla oikein ja termostaatti vain estää ylilämmityksen. Jos sillä yrittää korjata liian lämmintä käyrää tai liian suurta vesivirtaa niin lämpötila herkästi sahaa eestaas ja lämpöpumpun COP huononee kun turhaan tehdään kuumempaa vettä.

Mutta nollasummapeli kuvaa kyllä aika hyvin tuota venttiilin toimintaa. Virtaus kasvaa hieman muissa huoneissa jos yksi menee kiinni, ja jos lämpöpumppu ei jaksa kaikkia lämmittää, yhden huoneen sulun jälkeen se voi jaksaa lämmittää ne muut. Tämä koskee yleensä sitä ilpin lämmittämää huonetta jonka termostaatti laitetaan vaikka 18 asteeseen ja se voi olla sitten käytännössä aina kiinni, niin muihin huoneisiin menee sitten enempi lämpöä.

 

[Jule]

Sinänsä ei ole ihan nollasummapeliä, koska kun se huoneen venttiili aukeaa ja sinne huoneeseen luovutetaan lämpöä se kierron paluulämpö laskee sitä myötä hieman, niin että se sähkökattila saa työskennellä kovemmin, mutta perusidea on kuitenkin se että sillä huonetermostaatilla voidaan lämmityskaudella vain laskea huoneen lämpöä, ei nostaa sitä.

Käsittääkseni se nilani kyllä sen lämpimän käyttöveden saavutettua sen maksimilämmön jatkaa kyllä jäähdytystä senkin jälkeen, mutta se ei kykene enää työntämään yhtä paljon lämpöä poistoilmakanavaan mitä se pystyy käyttöveteen, joten jäähdytysteho laskee. En ole koskaan löytänyt kenenkään mittaamaa tietoa mikä olisi jäähdytyksen kannalta optimaalinen ilman virtausnopeus.

Jos sulla on olkkarissa kuuma siksi että siellä on isoja ikkunoita joista se paahtaa lämmön sisään, voisi pelkät UVsuojakalvot korjata tuon tilanteen ilman konetta. Tosin kääntöpuolena talvella ei sitten aurinkoenergia pahemmin sisätiloja lämmitä.

 

[Tarpsa]

Sinänsä ei ole ihan nollasummapeliä, koska kun se huoneen venttiili aukeaa ja sinne huoneeseen luovutetaan lämpöä se kierron paluulämpö laskee sitä myötä hieman, niin että se sähkökattila saa työskennellä kovemmin, mutta perusidea on kuitenkin se että sillä huonetermostaatilla voidaan lämmityskaudella vain laskea huoneen lämpöä, ei nostaa sitä.

Käsittääkseni se nilani kyllä sen lämpimän käyttöveden saavutettua sen maksimilämmön jatkaa kyllä jäähdytystä senkin jälkeen, mutta se ei kykene enää työntämään yhtä paljon lämpöä poistoilmakanavaan mitä se pystyy käyttöveteen, joten jäähdytysteho laskee. En ole koskaan löytänyt kenenkään mittaamaa tietoa mikä olisi jäähdytyksen kannalta optimaalinen ilman virtausnopeus.

Jos sulla on olkkarissa kuuma siksi että siellä on isoja ikkunoita joista se paahtaa lämmön sisään, voisi pelkät UVsuojakalvot korjata tuon tilanteen ilman konetta. Tosin kääntöpuolena talvella ei sitten aurinkoenergia pahemmin sisätiloja lämmitä.

Jes, nyt tajusin termostaatin logiikan! Kovilla pakkasilla on syytä ehkä vielä tarkastella sopivaa käyrää, kun olen tällä hetkellä haarukoinut säädöt juuri siihen rajalle, että lattia ei tunnu liian kylmältä tuolla 2 käyrällä (ja -2 siirtymällä) missään huoneessa.

Ainakin tuossa EC9:ssä kun Nilan saavutti käyttöveden arvon, joka oli määritelty "palonkestäväksi suojaksi", niin minkäänlaista ulkoilman jäähdytystä ei enää tapahtunut eli kompura sammahtaa samantien. Mietin hetken myös noita UV-kalvoja, mutta tuo ILP oli kuitenkin parempi ratkaisu olohuoneen jäähdytykseen, koska siitä näyttäisi olevan lisäksi merkittävä hyöty lämmitykseen. Suunnitteilla on myös valokate/lasi isoja ikkunoiden yläpuolella, mikä varmasti jonkin verran estää aurinkon lämmittävää vaikutusta.

Jotta pysytään ILP:n ja PILP:n yhteiskäytön aiheessa, niin ennen ILP:iä joutui pitämään Nilanin lämmityskäyrän käyrän kolmosella (siirtymä -1 tai 0). ILP:n hankinnan jälkeen pärjää helposti tuolla 2 käyrällä ja -2 siirtymällä. Lattiaan on mennyt ulkolämpötilan ollessa -18 asteen huiteilla enintään 32 asteista vettä. Käytössä oleva käyrä olisi nostanut lattialämpöä vieläkin korkeammalla, mutta olen rajoittanut sen tuohon 32 asteeseen, mikä oli ihan ok. Toki jos mennään vielä kylmemmäksi, niin max. lämpötilaa joutunee vähän nostamaan, mutta sen näkee sitten käytännössä kuinka pitkälle PILP:llä pärjää ja mitkä säädön on hyvät. Tärkeintä nyt on, että meikäläiselle on syntynyt jonkinlainen logiikka miten asiat toimivat.

Odotellaan josko tänä talvena tulisi vielä kovempia pakkasia. Tämän hetkiseen kokemukseen perustuen, niin arviolta ILP on vähentänyt meillä PILP:n lattialämmityksen lämpötilan tarvetta noin 3-5 astetta. Säästö riippuu toki paljon ulkolämpötilasta ja asuinratkaisusta. Meillä lämmöntarvetta nostaa iso huonekorkeus ja suuret lasi-ikkunat. ILP:n hyötyjä taas korostaa asunnon avara pohjapiirustus. Toki tuo Mitsun isompi laitekin (RW35) on kapasiteetiltaan varmasti riittävä.

Katselin sähköliittymän kokonaissähkönkulutusta, niin keskimäärin 15-25 % on tippunut päivittäinen sähkön kokonaiskulutus, kun vertailee päiväkulutuksia samoilla ulkolämpötiloilla ennen ja jälkeen ILP:in hankinnan. Toki tämä on hyvin karkea arvio, kun samassa köntässä on varaston sähköpatterit yms. Yli -20 asteen pakkasia odotellessa.

 

[pkuitune]

Mitähän mieltä arvon raati on tällaisesta 94/121 m2 "erikois"tapauksesta, jossa alakerrassa on vesikiertoinen lattialämmitys pilpillä ja yläkerrassa ainoastaan huonekohtainen tuloilman lämmitys sähkövastuksella (+yläkerran kylpyhuoneessa sähköllä toteutettu lattialämmitys). Olen pohtinut ilpin hankkimista asuntoon enimmäkseen jäähdyttämisen näkökulmasta, mutta kuvittelisin siitä olevan hyötyä myös yläkerran lämmittämisen suhteen. Herääkö kenelläkään eriäviä ajatuksia tähän liittyen?

 

[pkuitune]

Meillä ei siis ole yläkerrassa vesikiertoja lainkaan, vaan ainostaan tuo suora sähkölämmitys tuloilmalle. Sikäli mietin, että voisiko tuosta sähkövastuksen käyttämisestä luopua ilpin myötä, mutta säästö lienee aika marginaalinen.

 

[Jule]

Mistäköhän tuollaisen vain jäähdyttävän "ilmalämpöpumpun" enää edes saisi?

Mun mielestä nuo pienet minisplit tyyppiset laitteet on käytännössä kaikki sekä lämmittäviä että jäähdyttäviä. Tietysti jokin eteläeuroopan malli ei pakkasilla juuri lämmitä.

 

[HenryS]

Hyvää keskustelua, kiitos kaikille asioiden avaamisesta! Jos vetää mutkia suoriksi, onko niin, että lämmityskaudella tuon Nilan EC9n / PILP pyynti kannattaa olla pari-kolme astetta ILPiä korkeampi eli vaikkapa 25 astetta ja ILPin sitten 21, jos haluaa pitää sisälämmön 21-22 asteessa ja pyrkiä mahdollisimman optimaaliseen käyttöön?

 

[hurminhosa]

Moro! Minäkin untuvikkona painin tämän ILP + PILP asian kanssa. Tekstiä on tässäkin ketjussa vaikka muille jakaa mutta kun en ihan hirveästi ymmärrä tästä, kaikki jargoni menee ihan ohi.

Minulla siis laitteet: Nibe F470, vesikiertoinen lattialämmitys kaverinaan Mitsu LN25VG2B.
Nibe lämmittää nyt siis kaiken, mitsu pois päältä. Mitä ihmettä noista valikoista pitäisi nibessä säätää että vain kosteat tilat, ikkunapiiri ja käyttövesi pysyisi lämpimänä? Haluaisin siis kaiken muun lämmityksen/viilennyksen tehdä Mitsulla.

Uudiskohde, puutalo, ~90neliöä.