Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Sarjassamme "voi vittu" -hetkiä suunnitelma meni uusiks, kun katsoin asennuspaikkaa. Eihän tuossa Fujissa mitään pohjavastusta ole.

Joten.. Tarttee tehrä se itte sitten. Yritän ensin 1-wire ohjauksella transistorin avulla. Jos trankku ei jaksa, niin sitten vaikka releellä. Trankku maksaa euron, lämmitysvastus vähän enempi. Vastusta piti ostaakin, mutta nyt pitää ostaa vähän enemmän.

Et sitten pysty ratkaisemaan noitatarpeita PILPin poistoilmalla (joka kulkisi paksummassa putkessa poistovesiputken päällä ja päätyisi eristevatiin VILPin pohjapannun alle)?

Tuskin tämä investointina on sähkölämmitystä edullisempi, mutta tuota plusasteista PILPin poistoilmaahan on käsittääkseni enemmän kuin riittävästi tarjolla?

Tuo on kyllä hauska ajatus, mutta päällekkäiset putket on käytännössä mahdoton toteuttaa näin jälkikäteen.

Jos vetäisi ilmaletkun PILPin takana haaralla tuohon vesiputkeen, joka päätyy nyt viemärin vesilukkoon pinnan alle, niin PILP puhaltaisi hieman ilmaa Fujin sisään tuota vesiputkea pitkin aina silloin kun putki ei ole täynnä vettä. Riittääkö pakkaskelien +2 asteinen ilma melkoisesti ahdistavaan putkeen.. epäilen kovin, mutta viritys ei olisi kovin kallis.

Fujin pohja ei tuolla virityksellä kyllä pysyisi sulana, joten taidan jatkaa vastuksen kanssa.

 

[VesA]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP


Aika harvassa vehkeessä taitaa vastus pitää pohjaa sulana, siihen tarvitaan melkoisia tehoja. Parempi on estää vettä leviämästä pitkin pohjapeltiä ja auttaa se äkkiä kennon alta ulos.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Aika harvassa vehkeessä taitaa vastus pitää pohjaa sulana, siihen tarvitaan melkoisia tehoja. Parempi on estää vettä leviämästä pitkin pohjapeltiä ja auttaa se äkkiä kennon alta ulos.

Ei se taida levitä kauheasti nytkään, siinä kennon alla on pohjaan muotoiltu kouru jossa on kaato poistoreikään. Kourun vieressä on sitten ylivuotoreikä lisänä. Poistoreikään tökkäisin 90-asteen mutkan joka tuli koneen mukana, siitä eteenpäin solumuoviputkieristeellä. Noiden välinen kiinnitys uretaanilla.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Rele siihen lämmitysvastukseen nyt sitten tulee. Laatikossa oli kyllä 80W FET, mutta jännitekestävyys ei riittänyt ja olisi kai sitä pitänyt tasasuunnatakin ensin. Jotenkin rele pumpun sisällä tuntui fiksummalta ratkaisulta. Ohjaus on ds2408:n kautta. Piti ensin tehdä releen ohjaus suoraan piirillä olevalla operaatiovahvistimella, mutta eipä tuo jaksanut edes tuota hiturelettä ohjata. Joten perään sitten se laatikosta löytynyt fetti niin johan alkoi rele rapsua. Vielä pitäisi kytkeä vastus pumppuun, siinä riittää taas puuhasteltavaa.

Lisäksi laitoin toisen optofetin, kun niitäkin oli vielä laatikossa, ja ohjaan sitä yhden ds2408:n karvan kautta on/off tyylisesti kuin relettä. Tuo pitäisi tökkäistä ulkoyksikön kennon termistorin rinnalle, eli se ei tee mitään kun se on off ja se nostaa lämpötilan yli 5.5C alueelle vaikka kenno olisi -20C oikeasti. Tuo toivottavasti antaa mahdollisuuden hämätä sulatusalgoritmia - mutta voi olla että se samalla sekoittaa pumpun toimintaa jotenkin arvaamattomasti, tai pumppu päättelee jonkin vikatilan, koska ulkolämpötila-anturi näyttää kuitenkin pakkasta. Yritän kehitellä jonkin algoritmin joka pidentää sulatusväliä ulkolämpötilan ja ilmankosteuden funktiona silloin, kun pakkasta on enemmän kuin 5 astetta.

D/A-muuntimen päivitin 5-bittisestä 6-bittiseksi, eli yhden ds2408:n karvat on nyt täysin käytössä. 6 menee D/A:lle, yksi releelle ja yksi sulatushuijaukselle.

Edit: taitaa sotkea kyllä tuo kennotermistori EEV:n toiminnan, jos siihen koskee: "The most proper opening of the electronic expansion valve is calculated and controlled under the present operating condition based on the following values. The compressor frequency, the temperatures detected by the discharge temperature sensor, the indoor heat exchanger sensor, the outdoor heat exchanger sensor, and the outdoor temperature sensor."

Tuo lainaus ei ole juuri RJZ:n servicemanuaalista, koska riittävän detaljitasoista manuaalia ei ole löytynyt, vaan eräästä Fujitsun manuaalista.

Lienee parempi jättää tuo ajatus..

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Projekti on yhä telakalla kuten logista näkee.. ei uutta dataa. Mutta kytkin vastuksen tänään ja testasin releen toiminnan 1-wire ohjauksella. Hyvin pelasi, eli sulatusvesistä ei tarvinne enää huolehtia olettaen että putki ei mene tukkoon liasta.

Seuraavaksi pitää päivittää softa 6-bittistä D/A:ta ja sulatusvastusta varten.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Rele tuli päivitettyä puolijohdemalliin, edellinen ei kestänyt. Talvi tulee joten kokeilin tänään hemmotestiä. Vielähän tuo lämmittää. DIY-ohjain on nyt tosiaan kolvattu uusiksi ja softa muutettu vastaavasti. Ehkä toimii, ehkä ei.. todennäköisesti vaatii hieman hieromista.

Koska jäähdyttely tuolla oli perin hankalaa, ja tarjolle tuli halvahko hyvin sisäänajettu ILP, ostin sen kuljeksimasta, viettämään eläkepäiviä lähinnä jäähdytyskäyttöön. Mallisarjaa wanhempi Fujitsu AWY17 kyseessä. Kovin on samat mitat ja kuoret Fujin kanssa, eikä pitäisi loppua jäähdytysteho kesken. Vielä kun saisi seinälle..

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Jatkossa logeissa ei enää näy FMI:n läheisen aseman kastepistetietoja, tilalla on toistaiseksi Niben menoveden ja tuloilman tiedot minuutin välein logattuna. Kumpikin logataan ihan kuriositeettina, ne eivät osallistu ohjaukseen millään tapaa.

Qt 4.5 bugasi vähän turhan paljon noiden http-kyselyjen kanssa, joita kastepistetietojen keruu vaatisi. En jaksanut selvittää missä oikein mätti, koska tuolle tiedolle ei enää ole varsinaista käyttöä.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Pumppailukausi on jatkunut ilman ongelmia enkä ole jaksanut hurjasti tehdä projektille mitään. Seuraavaksi olisi vuorossa sulatusvesien saattolämmityksen ohjauslogiikan hierominen ohjelmallisesti, mutta siinä nyt ei ole mitään ihmeellistä. Pitää vaan tunnistaa lämpötiloista sulatuksen alkaminen ja päättyminen, ei juuri sen kummempaa.

Yksi juttu joka pyörii mielessä on kiertopumpun pettäminen. Siinä nimittäin kajahtaa sitten koko laitos samalla kertaa, koska ennemmin tai myöhemmin pumppu menee sulatukselle ja jäädyttää lämmönvaihtimen.

Tuo pitäisi kyllä ratkaista jotenkin.. olen ajatellut sellaista että laittaisin lämmönvaihtimen alapäähän lämpöanturin. Sinne alapäähän tulee normaalisti lattiakierron paluuvesi, eikä lämpötila juurikaan poikkea veden lämpötilassa - lauhtuminen tapahtuu vaihtimen yläosassa normaalisti. Mikäli lämpötila tuolla joko nousee liian kuumaksi (sanotaan 40C) tai liian kylmäksi (esim 5C) pitäisi pumppu saada pysäytettyä jotenkin. No liian kuuman tapauksessa se on triviaalia koska pajunköyttä voi aina syöttää imuilma-anturille siten että pumppu lopettaa lämmityksen. Mutta mikäli sulatus on jo käynnissä ja lämmönvaihdin alkaa lähestyä jäätymistilannetta, pumpun pysäyttäminen on astetta hankalampaa. Kontaktori tai 16A kestävä rele voisi toimia, tai sitten pitäisi ulkoyksikön kennoanturille näyttää kuumaa lämpötilaa jolloin sulatus päättyy siihen, minkä jälkeen pumpun saa kyllä pysymään seis taas imuilma-anturilta. Joku suojaus tuossa olisi kuitenkin hyvä olla, vaikka vesikierron pysähtyminen olisikin erittäin epätodennäköistä.

 

[maanma]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

pumppu menee sulatukselle ja jäädyttää lämmönvaihtimen.

Itse säätyvä saattolämmityskaapeli? Siis sellainen joita tulovesijohdoissa käytetään.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Itse säätyvä saattolämmityskaapeli? Siis sellainen joita tulovesijohdoissa käytetään.

Ei toimi. Pumppu voi kiskoa kilowattien teholla, niin vahvaa kaapelia ei kukaan rupea virittelemään että sillä estettäisiin vaihtimen jäätyminen. Pumppu on saatava seis jos vesikierto pysähtyy. Minulla on kyllä sulatusvesiputkessa saattolämmitys, siihen riittää pienikin teho.

 

[Espejot]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Minulla on kyllä sulatusvesiputkessa saattolämmitys, siihen riittää pienikin teho.

Onko jonkun releen takana että lämmittää vain sulatuksen aikana?

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Minulla on kyllä sulatusvesiputkessa saattolämmitys, siihen riittää pienikin teho.

Onko jonkun releen takana että lämmittää vain sulatuksen aikana?

On (puolijohde)releen takana, mutta toistaiseksi ohjaus on sellainen että vastus kytketään päälle kun ulkona sijaitseva lämpöanturi näyttää pakkasta. Tarkoitus olisi tunnistaa sulatus lämmönvaihtimen lämpöantureista ja lämmittää sulatuksen alusta päättymiseen + x minuuttia.

 

[Espejot]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Minulla on kyllä sulatusvesiputkessa saattolämmitys, siihen riittää pienikin teho.

Onko jonkun releen takana että lämmittää vain sulatuksen aikana?

On (puolijohde)releen takana, mutta toistaiseksi ohjaus on sellainen että vastus kytketään päälle kun ulkona sijaitseva lämpöanturi näyttää pakkasta. Tarkoitus olisi tunnistaa sulatus lämmönvaihtimen lämpöantureista ja lämmittää sulatuksen alusta päättymiseen + x minuuttia.

Sitten kun olen saanut jotakin aikaiseksi niin infoa miten toteutit niin voisin itse kokeilla samaa... siis sillä edelytyksellä tietty että asia ei tarvitse mitään ulkopuolista älyykkyyttä tai ohjelmointia.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Sitten kun olen saanut jotakin aikaiseksi niin infoa miten toteutit niin voisin itse kokeilla samaa... siis sillä edelytyksellä tietty että asia ei tarvitse mitään ulkopuolista älyykkyyttä tai ohjelmointia.

No sitten voin sanoa suoraan että älä pidätä hengitystäsi. Nimittäin aion todellakin koodata sen lähinnä C-kielellä osaksi ohjausalgoritmia.

Jos haluat ohjelmattoman ratkaisun, tarvitsisit aikareleen (esim päästöhidastusrele) ja katkaisijan. Katkaisijalla napsauttaisit vastuksen pois päältä viilennyskaudeksi ja aikareleen ohjaus otettaisiin sitten nelitieventtiililtä eli lämmitys liipaistaisiin päälle kun sulatus alkaa, ja aikarele pitäisi lämmitystä päällä halutun ajan.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Minimiteholla (~200W) nyt kiertävä vesimäärä lämpenee 1.5C. Maksimiteholla (2300W) vesi lämpenee max 9.75C. Eli minimiteholla 133W per aste, ja maksimitehoilla 236W per aste. On siinä oltava COPissa eroa, ja pikkutehojen hyväksi, vaikka virtausmäärä toki voikin vaihdella kiitos termostaattien.

 

[Tois puol jokke]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Mutta oliko vaihtimen jälkeen kaasun lämpötila molemmilla tehoilla sama. Eli tapahtuiko molemmilla tehoilla sama lopputulos. Siis jäikö yli tehoa joka ei siirtynyt veteen? Voisiko vaikuttaa jos olisi erikokoinen vaihdin? Tai se puhallin liitettynä vielä jatkoksi?

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Mutta oliko vaihtimen jälkeen kaasun lämpötila molemmilla tehoilla sama.

Eipä ole mittausta noissa putkissa. Tuo mittauksen lisääminen on sarjassamme "jos jaksaisi ja viitsisi". Näppituntuma sanoo kuitenkin, että vaihtimen jälkeen nestelinja on viileä.

Yksi syy nykyiseen mittausten vähäisyyteen on tuo kontrolliloopin nopeus. Noita voisi mitata ehkä kerran minuutissa. Tai voisin laittaa vuorottelun kattilan ja kylmäputkien mittausten välille. Tai voisin pudottaa tuloilmamittauksen, sehän on ihan vaan hauska tietää, eikä liity mitenkään prosessiin.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Projekti on muuten nyt kai aika lailla puolen vuoden rajapyykillä. Hämmentävää, Fuji ei ole vieläkään lauennut.. Ei vaan, kevyellä kuormallahan tuo on nyt päässyt, varsinainen ponnistuskoe on nuo seuraavat 6kk.

Veikkauksia, koska kajahtaa? 1kk? 3kk? 6kk!? Vieläkin myöhemmin?

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Yöpakkaset lähestyvät, joten koodasin pohjavastuksen ohjauksen.

Sulatus havaitaan, kun lähtevä vesi on kolme astetta kylmempää kuin tuleva.
Vastus laitetaan päälle, jos ulkona on pakkasta ja sulatus on alkanut.
Sulatuksen päättyminen havaitaan, kun lähtevä vesi on jälleen lämpimämpää kuin tuleva.
Vastus napataan pois päältä, kun sulatuksen päättymisestä on kulunut viisi minuuttia, tai kun lämpötila nousee plussalle.

Jonain päivänä koodaan tuohon käyttöliittymään vielä säätörullan, jolla voi asettaa lämpötilan, jonka jälkeen vastus pidetään jatkuvasti päällä. Teen tuon viimeistään siinä vaiheessa kun pumppu lyö jäähän..

 

[ekomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Projekti on muuten nyt kai aika lailla puolen vuoden rajapyykillä. Hämmentävää, Fuji ei ole vieläkään lauennut.. Ei vaan, kevyellä kuormallahan tuo on nyt päässyt, varsinainen ponnistuskoe on nuo seuraavat 6kk.

Veikkauksia, koska kajahtaa? 1kk? 3kk? 6kk!? Vieläkin myöhemmin?

Jos talven yli selviää kohtuudella, pidän sitä onnistuneena suorituksena. Ja mikäli se onnistuu, todennäköisesti pääset viettämään vuosipäivää laitteesi kanssa... :

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Halvat on huvit, sanotaan. Tuijotin yhden sulatusjakson viemäriin lorisevaa vesivanaa hymy korvissa. Toivottavasti hymy ja vesivana eivät hyydy pakkasilla..

Mutta asiaan. Nyt tarvittaisiin taas kylmätekniikan ammattilaisten kommentti. Minun pitäisi tunnistaa lämpöantureiden avulla tilanne jossa veden kierto on syystä tai toisesta estynyt. Ajattelin että laitan kylmäputkien varttituumaiseen nestelinjaan lämmönvaihtimen viereen lämpöanturin. Jos anturi alkaa näyttää normaalia kylmempää tai kuumempaa, päättelisin että vesi ei kierrä ja laittaisin VILPin seis väkisin. Toimisiko? "Normaalin" rajat määrittäisin loggaamalla käyntiä, hihasta jos pitäisi vetää laittaisin jotain +15C/+35C.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Ulkolämpötilan mittauksessa taitaa olla klappia. Olen vertaillut FMI:n läheisten asemien (Pirkkala LA, Härmälä) mittauksiin ja jos molemmat niistä painuvat pakkaselle oman mittarin näyttäessä läpi yön yli +1C, vaikka ruoho on aamulla kuurassa ja naapureiden autojen tuulilasit jäässä, niin pakko siinä on jotain mätää olla. Tai sitten ilma vaan on pirusti lämpimämpää tuolla 2,5 3 metrin korkeudella mistä IV-kone ilmansa imee?

Edit: Kai se on sittenkin mahdollista.. "Kun maanpinnan alinta lämpötilaa kuvaava mittari näyttää pakkasasteita, kasvukauden aikana puhutaan hallasta. Halla on ankaraa, jos maanpinnalla on pakkasta yli neljä astetta. Parin metrin korkeudessa ilman lämpötila voi olla samaan aikaan jopa muutaman asteen verran plussan puolella. Jos lämpötila on havaintokojussakin pakkasen puolella, puhutaan yöpakkasesta." - http://yle.fi/saa/saasanasto/lampotila_ja_siihen_liittyvia_maaritelmia_102662.html

 

[Deleted member 1344]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Ulkolämpötilan mittauksessa taitaa olla klappia. Olen vertaillut FMI:n läheisten asemien (Pirkkala LA, Härmälä) mittauksiin ja jos molemmat niistä painuvat pakkaselle oman mittarin näyttäessä läpi yön yli +1C, vaikka ruoho on aamulla kuurassa ja naapureiden autojen tuulilasit jäässä, niin pakko siinä on jotain mätää olla. Tai sitten ilma vaan on pirusti lämpimämpää tuolla 2,5 metrin korkeudella mistä IV-kone ilmansa imee?

Ei siihen tarvita pakkasta että lasit ovat jäässä ja ruoho kuurassa. Riittää että on kirkas taivas ja lämpötila lähellä nollaa. 'mustan kappaleen säteily' selittää tuon. Eli kaikki kappaleet säteilevät lämpöä. Kirkkaana yönä taivas ei säteile lämpöä takaisin, joten esim. autojen lasit menettävät lämpöä lämpösäteilynä ja jäähtyvät ympäröivää ilmaa kylmemmiksi. Siksi ne voivat olla jäässä jo nollan yläpuolella. Sama juttu selittää sen miksi autokatoksessa olevan auton lasit eivät huurru, vaikka taivasalla olevan auton lasit ovat umpihuurteessa.

Meilläkin oli nyt pakkasta. VILP sulattelee noin tunnin välein, mutta COP näyttää silti olevan reilusti yli kahden.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Meilläkin oli nyt pakkasta. VILP sulattelee noin tunnin välein, mutta COP näyttää silti olevan reilusti yli kahden.

Minulla sulatusväli menee öisin jo minimiin. Puhalluksen olen jättänyt kolmoselle jolloin pumpun maksimit jää noin 1300W nurkille. Sen se kyllä lämpötilan pudotessa nollan kieppeille ottaakin ainakin hetken, kunnes palaavan veden lämpö nousee riittävästi. Sinänsä vuorokausikulutus pumpulla on yhä alle 10kWh per päivä, ja painottuu vahvasti öille ja aamuille. Illalla starttailee minimitehoilla.

 

[lmfmis]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Ei siihen tarvita pakkasta että lasit ovat jäässä ja ruoho kuurassa. Riittää että on kirkas taivas ja lämpötila lähellä nollaa. 'mustan kappaleen säteily' selittää tuon. Eli kaikki kappaleet säteilevät lämpöä. Kirkkaana yönä taivas ei säteile lämpöä takaisin, joten esim. autojen lasit menettävät lämpöä lämpösäteilynä ja jäähtyvät ympäröivää ilmaa kylmemmiksi. Siksi ne voivat olla jäässä jo nollan yläpuolella. Sama juttu selittää sen miksi autokatoksessa olevan auton lasit eivät huurru, vaikka taivasalla olevan auton lasit ovat umpihuurteessa.

Tuo on totta.

Hiihtelin kerran Ski-Dubaissa jossa on kylmä katto pään yläpuolella ja siinä huomasi että se oli päälakeen paljon kylmempi kuin vastaava pakkanen avotaivaalla.

Sama ilmiö?

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Ekis halusi tietää kiertopumppuni virtauksia. Otin virtausmittareiden lukemat ylös tilanteessa jossa kaikki piirit on auki esisäätöasetuksissaan, ja tilanteessa jossa kaikki makuuhuoneiden piirit olivat kiinni.

Tulokset kiertopumpun kakkosasennolla olivat 13.3 ja 9.1 litraa minuutissa. Plus sitten tuohon päälle tuloilmapatterin virtaus. Klappia voi olla, en lähde arvioimaan määrää.

Aika kireälle olen näemmä ruuvannut nuo esisäädöt vapaakiertoisissa piireissä.

Edit: noilla virtauksilla jos lähtee laskemaan hetkellisiä COPpeja niin aika äkkiä tulee selväksi, että jossain "mättää", COPit olisi liian korkeat. Joko dT vaihtimen yli tai virtaus on mitattu/katsottu väärin.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Kokeilin pari päivää sellaisella ohjelmalla, että annoin PILPin tehdä enemmän hommia ja algoritmi yritti arpoa sopivampaa tehoa kattilan lämpöjen mukaan ilman että VILP ottaisi ihan heti koko vetovastuuta. Ei tuntunut toimiva yhtään sen paremmin kuin keväälläkään, ja lopetin tuon kokeilun tänään.

Sitten tein pientä analyysiä eilisestä datasta. Koodasin pikku softan joka laskee lämmönvaihtimen yli olevan lämpötilaeron, milloin se ylittää +0.2C tai alittaa -0.2C, ja kertoo tuon ajalla joka oli kulunut edellisestä logimerkinnästä. Sitten laskin nämä sekuntikelvinisummat yhteen. Tässä on tulokset:

secKelPos: 124510
secKelNeg: -5488.01

Jos tehdään karkea oletus että virtaus on likipitäen vakio, mitä se ei siis aivan ole, niin sulatukset (negatiivinen summa) ovat vajaan 5% tuosta positiivisesta lukemasta. Voiko olla totta? Tuntuu vähäiseltä.. vaikka tuon sulattelun eli negatiivisen summan kertoisi 50%:a, niin yhä sulatukset olisivat vain vajaat 7%.

 

[Tois puol jokke]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

eli tarkoitatko esim jos pumppu haukkaa 4000kw vuodessa niin sulatukset olis (yläkanttiin 10%) 400kw ? 40€ ei se nyt maata kaada, isompi tuho taitaa kuiteskin olla se rämpytys sulatukselle ja taas päälle ja taas sulatukselle....

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

eli tarkoitatko esim jos pumppu haukkaa 4000kw vuodessa niin sulatukset olis (yläkanttiin 10%) 400kw ? 40€ ei se nyt maata kaada, isompi tuho taitaa kuiteskin olla se rämpytys sulatukselle ja taas päälle ja taas sulatukselle....

Tuossa laskussa on vain veteen tuleva vaikutus, eli siinä ei ole huomioitu itse sulatuksen kuluttamaa sähköenergiaa. Ja lasku on lasku. Voi olla että laskin väärin, koodasin bugin, mittasin väärin..

 

[Espejot]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Tuossa laskussa on vain veteen tuleva vaikutus, eli siinä ei ole huomioitu itse sulatuksen kuluttamaa sähköenergiaa. Ja lasku on lasku. Voi olla että laskin väärin, koodasin bugin, mittasin väärin..

Tuo on terve asenne...

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Jos tuon karkeasti 119000 sekuntikelvinin summan kertoo haluamallaan virtauksella (vaikkapa 9 litraa / 60 sekuntia), veden ominaislämpökapasiteetilla (4.2 kJ...) ja jakaa 3600:a niin tuosta tulee lukema joka saattaa olla yksiköltään kilowattituntia. Vissiin. Ja olisi noin 20kWh. Joku fysiikasta innostunut voisi tarkistaa menikö metsään.

Pumpun kulutus vaihtelee hieman, ollen 7-9kWh tyypillisesti vuorokaudessa. En ole ottanut lukemia puolilta öin joten en voi tehdä ekisejä, mutta mielestäni tuommoinen hihaCOP kuulostaa aika realistiselta näin plussakeleille, vai mitä?

 

[juhanahm]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Minulla on tämän kuun sulatukset karvan alle 5% energiamittarista lukien. Sulatuksia tuli enemmän kun olin taktiikassa pumppu pyörii kokoajan matalalla lämpötilalla. Eli nyt mennään taas aamulla ja illalla ladaten pytty 49/55:een muuten pelit seis.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Laskin vielä noita sekuntikelvinisummia pidemmälle ajanjaksolle eli kuun alusta eiliseen puolille öin ja jaoin pumpun ottamalla 5 vuorokauden energiankulutuksella likipitäen samalta ajalta (6h aikaisemmin alkaen ja päättyen). Sain hiha-COPiksi aivan hitusen päälle 3 virtauksella 9 litraa per minuutti.

No tietysti jos virtaus on vaikka keskimäärin 11 litraa per minuutti niin tuo luku heittää heti häränpyllyä ja COP alkaa näyttää epäuskottavalta. Mutta nämä nyt on näitä laskuja.

 

[juhanahm]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Taitaa COP hehtaarilla olla viimeiset 2-3 vrk COP 2,7-2,9. Sitä edeltävät pari päivää kun pumppu (VILP kiertovesipumppu) kävi koko ajan niin COP 2,1-2,3. Noi energiamittarit auttavat kummasti laitoksen hienosäädössä.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Taitaa COP hehtaarilla olla viimeiset 2-3 vrk COP 2,7-2,9. Sitä edeltävät pari päivää kun pumppu (VILP kiertovesipumppu) kävi koko ajan niin COP 2,1-2,3. Noi energiamittarit auttavat kummasti laitoksen hienosäädössä.

Minulla tätä optimointiongelmaa hankaloittaa tuo PILPin kanssa yhteispeli. Helppoahan se olisi jos ihan pelkällä VILPillä mentäisiin, mutta kun pitäisi pitää huolta siitä että LTO ei tipahda nollaan pakkasilla ja että kattilan lämmöt eivät tipahda menoveden lämpöön asti ja että vastuksia ei tarvitsisi turhaan käyttää ja ja ja... noita juttuja ei niin vaan pollucomeilla säädetä, ne on laitettava kuntoon miten parhaiten taitaa, ja COP on sitten mitä on.

 

[juhanahm]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Joo onhan mullakin vastukset ja öljykattila, mutta niiden yhteispeli ja käynnistymispisteet on hanskassa. Eli itse voi ajella pelkällä VILP:llä aika pitkälle. Sitten kun pientä avitusta tarttee niin sähköllä ja sitten kun enemmän niin öljyllä. Jos talvet ovat jostain syystä lauhoja että öljyä ei pakosti tarttis pitää skipata vastukset ja pakottaa osittain öljylle kun sitä nyt kerran on noin 2000l. Viime talvena meni 400l ja jäljellä vielä 2000l.

 

[kotte]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Minulla tätä optimointiongelmaa hankaloittaa tuo PILPin kanssa yhteispeli. Helppoahan se olisi jos ihan pelkällä VILPillä mentäisiin, mutta kun pitäisi pitää huolta siitä että LTO ei tipahda nollaan pakkasilla ja että kattilan lämmöt eivät tipahda menoveden lämpöön asti ja että vastuksia ei tarvitsisi turhaan käyttää ja ja ja... noita juttuja ei niin vaan pollucomeilla säädetä, ne on laitettava kuntoon miten parhaiten taitaa, ja COP on sitten mitä on.

Eikös tuo optimointi mene periaatteessa aika helposti: PILPiä käytetään silloin, kun kattilan lämpötila putoaa sen verran alas, että käyttöveden riittävyys/lämpötila on uhattuna ja toisaalta silloin, kun pakkasta on niin paljon, että PILPin lämmitys-COP on huonompi kuin VILPillä (tuo siirroslämpötila lienee pakkasen puolella elleivät sulatukset sitten sotke asiaa, jolloin pitäisi kompensoida lukemaa kosteuden, sateen tms. perusteella myös).

Tuolla talteenotollahan ei ole sinällään mitään merkitystä, eli jos saman lämmön saa kerätyksi edullisemmin ulkoa kuin ulos puhallettavasta ilmasta, niin siitä vaan. Kikkailtavaa olisi enemmän, jos PILP olisi invertterikäyttöinen, jolloin höyrystymislämpötilaan ja COPiin voisi vaikuttaa.

 

[repomies]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Tuolla talteenotollahan ei ole sinällään mitään merkitystä, eli jos saman lämmön saa kerätyksi edullisemmin ulkoa kuin ulos puhallettavasta ilmasta, niin siitä vaan. Kikkailtavaa olisi enemmän, jos PILP olisi invertterikäyttöinen, jolloin höyrystymislämpötilaan ja COPiin voisi vaikuttaa.

Olisivatpa asiat yhtä yksinkertaisia kuin ensisilmäykseltä näyttää. Ikävä kyllä PILP elää omaa elämäänsä koska en sen lämpötila-antureita huijaile - osaisin toki, mutta en ole jaksanut. Se säätää omien antureidensa mukaan shunttia ja tuohon PILPin säätöön joutuu mukautumaan.

Sinänsä olet oikeassa että lämmityksen painopistettä kannattaa yrittää jättää enemmän sen pumpun harteille jolla on parempi COP. Minähän en tuota tarkkaa COPpia tiedä, mutta nuo alustavat laskelmat näyttävät että plussakeleillä VILPin COP on parempi. Tämä johtunee osittain siitä että dT PILPissä on kauttaaltaan lämpimässä varaajassa jotain ~30 astetta höyrystimen läpi tulevaan ilmavirtaan, ja VILPissä tuo dT ulkolämpötilan ja kiertoveden välillä on alle 30 astetta. Niben teknisissä tiedoissa mainitaan uuden mallin COPiksi 2,6. Eli mikäli VILP tekee lämmintä yli COPilla 2,6 niin poistoilma on järkevämpää puhaltaa raakana ulos, niin karulta kuin se kuulostaakin.

Nykyisellään olen laittanut rajaksi +2C, minkä jälkeen VILPin lämmitystehoa lasketaan sen verran ajoissa kattilalämpöjen noustessa, että Nibe ei mene pois päältä. Kyse ei ole ihan ON/OFF käynnistä, mutta tehotasoa vaihdellaan siten että välillä kattilan lämmöt hieman laskevat, ja välillä nousevat - Niben ylemmän anturin lämpötila siis sahaa 50 asteen nurkilla.

En tiedä miten paljon PILPin COP heikkenee poistoilman kuivaessa pakkasilla, mutta oletettavasti VILPin COP heikkenee nopeammin. Aion pitää PILPpiä rouskuttamassa pakkasilla, muuten VILPin tehotkin loppuvat kesken kovin äkkiä.

 

[A-P.K]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

en nyt tähän muuta keksi kuin, että ulkoilman lämpötila vs niben höyrystimille tuleva sisälämpötila ja kompressorin kuumakaasun jäähdytykseen käytettävän veden lämpötila (Nibe vs vilp). Eiköhän se cop-ero tule noista.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Projekti: Repomiehen Fuji DIY-VILP

Laskin vielä noita sekuntikelvinisummia pidemmälle ajanjaksolle eli kuun alusta eiliseen puolille öin ja jaoin pumpun ottamalla 5 vuorokauden energiankulutuksella likipitäen samalta ajalta (6h aikaisemmin alkaen ja päättyen). Sain hiha-COPiksi aivan hitusen päälle 3 virtauksella 9 litraa per minuutti.

No tietysti jos virtaus on vaikka keskimäärin 11 litraa per minuutti niin tuo luku heittää heti häränpyllyä ja COP alkaa näyttää epäuskottavalta. Mutta nämä nyt on näitä laskuja.

Mun Pollucom on näyttänyt varsin kivoja lukemia. Tällä viikolla ei ole ollut yhtään sulatusta (tehon tarve vähäinen, lämpimät yöt). Maanantain COP oli 4.0, tiistain ja keskiviikon 3.8. Näin lämpimällä VILP kuluttaa sellaiset 5-8 kWh vuorokaudessa. Mutta tuo sisältää vain (vähäisen) lattialämmityksen ja käyttöveden esilämmityksen, varaaja ottaa sitten lisäksi noin 5 kWh/vrk.