Rakennusvirheet vain osasyy...
- Viestiketjun aloittaja pökö
- Aloituspäivämäärä
L
lorvi
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
heh, heh, heh , jos kone pysäytetään, ei ilmastointi ole silloin painovoimainen, voiks näin tyhmiä olla?
no, meitä on moneks.
rumasti sanoin, korjaan, epätietoisuutta, uusavuttomuutta
heh, heh, heh , jos kone pysäytetään, ei ilmastointi ole silloin painovoimainen, voiks näin tyhmiä olla?
no, meitä on moneks.
rumasti sanoin, korjaan, epätietoisuutta, uusavuttomuutta
R
rape
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Olin 3 vuotta sitten kouluilla sähköhommissa, ilmastointi noissa sammutetaan klo 17 täysin ja on kuulemma aina sammutettu enkä ihmettele yhtään kun ovat homeessa, töitä sain tehdä iltaisin ja ilma oli sisällä niin tunkkainen ja raskas ettei auttanu muu kuin käydä välillä ulkona kävelemässä. Vahtimestari kun tuli sulkemaan illalla ovet niin juttelin hänen kanssa, totes ettei mitään mahda kun kunnan rakennusmestari on sitä mieltä, että ilma liikkuu painovoimaisesti tarpeeksi yö aikana silloin kun oppilaita ei ole paikalla
kohteessa koneellinen ilmastointi.
Olin 3 vuotta sitten kouluilla sähköhommissa, ilmastointi noissa sammutetaan klo 17 täysin ja on kuulemma aina sammutettu enkä ihmettele yhtään kun ovat homeessa, töitä sain tehdä iltaisin ja ilma oli sisällä niin tunkkainen ja raskas ettei auttanu muu kuin käydä välillä ulkona kävelemässä. Vahtimestari kun tuli sulkemaan illalla ovet niin juttelin hänen kanssa, totes ettei mitään mahda kun kunnan rakennusmestari on sitä mieltä, että ilma liikkuu painovoimaisesti tarpeeksi yö aikana silloin kun oppilaita ei ole paikalla
kohteessa koneellinen ilmastointi.Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Tuollainen toimintamali on ihan normaali myös 2000-luvulla rakennetuissa toimistoissa. Seinillä on kellokytkimet joilla ilmanvaihdon toimintaa voi venyttää siinä vaiheessa kun ilmaisten ylitöiden aikana hengitetty tunkkainen ilma alkaa vituttaa YT-työläistä vähän liikaa.
rape sanoi:Olin 3 vuotta sitten kouluilla sähköhommissa, ilmastointi noissa sammutetaan klo 17 täysin ja on kuulemma aina sammutettu enkä ihmettele yhtään kun ovat homeessa, töitä sain tehdä iltaisin ja ilma oli sisällä niin tunkkainen ja raskas ettei auttanu muu kuin käydä välillä ulkona kävelemässä. Vahtimestari kun tuli sulkemaan illalla ovet niin juttelin hänen kanssa, totes ettei mitään mahda kun kunnan rakennusmestari on sitä mieltä, että ilma liikkuu painovoimaisesti tarpeeksi yö aikana silloin kun oppilaita ei ole paikalla
Tuollainen toimintamali on ihan normaali myös 2000-luvulla rakennetuissa toimistoissa. Seinillä on kellokytkimet joilla ilmanvaihdon toimintaa voi venyttää siinä vaiheessa kun ilmaisten ylitöiden aikana hengitetty tunkkainen ilma alkaa vituttaa YT-työläistä vähän liikaa.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Ja myös homehtumistaipumus on onnistuttu kopioimaan. Tämä tiedetään siksi, että monet noista rakennelmista ovat joutuneet peruskorjausta muistuttavien välttämättömien korjausten kohteeksi jo alle 10 vuoden isässä, jolloin rakenteiden vaurioita on samalla jouduttu selvittämään perin pohjin. Rakennuksen kestoikä on siis onnistuttu pudottamaan kestokulutushyödykkeiden tasolle, ts. kannattavan jatkuvan rakennusliiketoiminnan edellyttämäksi.repomies sanoi:
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että jos tiloissa ei ole käyttöä (ei ihmisiä sisällä tekemässä mitään, eikä mitään vettä lutraavia vempeleitä päällä) niin mistä sinne tulee sitä kosteutta joka homehtumisen aiheuttaa? Olisiko kuitenkin niin, että kosteutta tulee rakennusvirheiden takia jostain sisälle ja ilmanvaihto tarvitaan pelkästään tämän kosteuden poistamiseen? Jos rakennuksen eristykset ovat kunnossa ja lämmöt päällä, niin ei silloin ilmanvaihdolle pitäisi olla mitään tarvetta jos siellä ei ihmisiä oleile. Ihmisen toiminnasta se kosteus sinne "ehjässä" talossa tulee.
Ihan mielenkiinnosta kysyn, että jos tiloissa ei ole käyttöä (ei ihmisiä sisällä tekemässä mitään, eikä mitään vettä lutraavia vempeleitä päällä) niin mistä sinne tulee sitä kosteutta joka homehtumisen aiheuttaa? Olisiko kuitenkin niin, että kosteutta tulee rakennusvirheiden takia jostain sisälle ja ilmanvaihto tarvitaan pelkästään tämän kosteuden poistamiseen? Jos rakennuksen eristykset ovat kunnossa ja lämmöt päällä, niin ei silloin ilmanvaihdolle pitäisi olla mitään tarvetta jos siellä ei ihmisiä oleile. Ihmisen toiminnasta se kosteus sinne "ehjässä" talossa tulee.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Kun ilma vaihtuu painovoimaisesti, niin eikö silloin ole kyse painovoimaisesta ilmanvaihdosta? Riippumatta siitä kuinka paljon se ilma vaihtuu. Ei se rakennus muutu ilmatiiviksi tai ylipaineiseksi IVK-sammutuksen myötä....vai muuttuuko?
lorvi sanoi:
Kun ilma vaihtuu painovoimaisesti, niin eikö silloin ole kyse painovoimaisesta ilmanvaihdosta? Riippumatta siitä kuinka paljon se ilma vaihtuu. Ei se rakennus muutu ilmatiiviksi tai ylipaineiseksi IVK-sammutuksen myötä....vai muuttuuko?
L
lorvi
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Rakennus muuttuu ilmanvaihdottomaksi kun ilmanvaihtokone pysäytetään
Raksaaja sanoi:
Rakennus muuttuu ilmanvaihdottomaksi kun ilmanvaihtokone pysäytetään
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Tokihan nuo uusien rakennusten vauriot johtuvat pääosin vielä selkeämmistä suunnittelu- ja rakennusvirheistä (perustan vesieristys väärin suuunniteltu ja/tai virheellisesti toteutettu, ikkunoiden ja ovien karmit vuotavat, samoin seinän saumaukset, katto vuotaa ainakin läpivientien kohdalta, ilmastoinnin putket kondensoivat puutteellisen eristyksen johdosta jne.).
Ihmisten aiheuttama kosteus vaikuttaa rakennuksessa päiviä tai jopa viikkoja sen jälkeen, kun oleskelu rakennuksessa loppuu. Tasakatto ei ehkä ole rakennusvirhe, mutta suunnitteluvirhe se on siinä mielessä, että yläpohjaa on mahdotonta saada rakennusfysikaalisessa mielessä riskittömäksi (etenkään ilman jatkuvaa koneellista ilmanvaihtoa) säännöllisessä käytössä olevassa rakennuksessa.tet sanoi:
Tokihan nuo uusien rakennusten vauriot johtuvat pääosin vielä selkeämmistä suunnittelu- ja rakennusvirheistä (perustan vesieristys väärin suuunniteltu ja/tai virheellisesti toteutettu, ikkunoiden ja ovien karmit vuotavat, samoin seinän saumaukset, katto vuotaa ainakin läpivientien kohdalta, ilmastoinnin putket kondensoivat puutteellisen eristyksen johdosta jne.).
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Tuohan tarkoittaa, että jossakin rakenteissa pitää olla imeytyneenä kosteutta ylenpalttisesti? Nimittäin jos sisäilman suhteellinen kosteus on vaikkapa 50% kun porukka lähtee pois ja sammuttaa ilmanvaihdon, niin ei se prosentti nouse kuin kahdesta syystä - joko lämpötila laskee tai jostain haihtuu lisää kosteutta ilmaan. Vesilukoista toki vähän haihtuu mutta se on mitätön määrä. Miksi ne rakenteet ovat kostuneet jos ilmanvaihto on ollut kunnossa silloin kun ihmisiä rakennuksessa oleskelee?
Pistä jätesäkki tms. muovipussukka putken päähän ja katso pullistuuko.
kotte sanoi:
Tuohan tarkoittaa, että jossakin rakenteissa pitää olla imeytyneenä kosteutta ylenpalttisesti? Nimittäin jos sisäilman suhteellinen kosteus on vaikkapa 50% kun porukka lähtee pois ja sammuttaa ilmanvaihdon, niin ei se prosentti nouse kuin kahdesta syystä - joko lämpötila laskee tai jostain haihtuu lisää kosteutta ilmaan. Vesilukoista toki vähän haihtuu mutta se on mitätön määrä. Miksi ne rakenteet ovat kostuneet jos ilmanvaihto on ollut kunnossa silloin kun ihmisiä rakennuksessa oleskelee?
Raksaaja sanoi:
Pistä jätesäkki tms. muovipussukka putken päähän ja katso pullistuuko.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Ihmettelen samaa asiaa kuin tet. Yksi selitys voi olla se, että ilmanvaihto on riittämätön tilojen ollessa käytössä. Tällöin suhteellinen kosteus nousee korkeaksi, ja kun tämän jälkeen katkaistaan ilmanvaihto ja lasketaan lämpötilaa, niin suht. kosteus nousee vielä lisää.
Myös riittämätön ja ylipaineiseksi säädetty ilmanvaihto voi tehdä rakenteille höpöä.
Ihmettelen samaa asiaa kuin tet. Yksi selitys voi olla se, että ilmanvaihto on riittämätön tilojen ollessa käytössä. Tällöin suhteellinen kosteus nousee korkeaksi, ja kun tämän jälkeen katkaistaan ilmanvaihto ja lasketaan lämpötilaa, niin suht. kosteus nousee vielä lisää.
Myös riittämätön ja ylipaineiseksi säädetty ilmanvaihto voi tehdä rakenteille höpöä.
Tois puol jokke
Vakionaama
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/583060/Viherkasveille+haato+Turun+kouluista
ongelma ratkaistu ! nerokasta
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/583060/Viherkasveille+haato+Turun+kouluista
ongelma ratkaistu ! nerokasta
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Tässä eräs nimeltä mainitsematon 20 000 - 25 000 asukkaan kunnassa haluttiin kaupungin kouluihin asettaa ilmanvaihdolle 24/7 käyntiajat jotta sisäilmaongelmista päästäisiin. Ei tietty yöksi täpölle, 30-50 % ilmamäärälle.
Laskettiin että vuotuinen kustannus pelkästään lämpö- ja sähköenergiasta olisi 1,2M€, päälle tulisi myös ennenaikaiset huollot, korjaukset ja ikääntyminen. Todettiin että tällä rahalla korjaisi yhden koulun alapohjaa aika pitkälle eikä ilmanvaihdon käyntiajoista tarvitisi puhua enää siinä kiinteistössä ikinä.
Sanotaan että ilmanvaihto tai sen puute homehduttaa; äpäräkakaroiden puhetta kun eivät muuta keksi kun jostain pitää saada sulka hattuu (tai perseeseen).
Tässä eräs nimeltä mainitsematon 20 000 - 25 000 asukkaan kunnassa haluttiin kaupungin kouluihin asettaa ilmanvaihdolle 24/7 käyntiajat jotta sisäilmaongelmista päästäisiin. Ei tietty yöksi täpölle, 30-50 % ilmamäärälle.
Laskettiin että vuotuinen kustannus pelkästään lämpö- ja sähköenergiasta olisi 1,2M€, päälle tulisi myös ennenaikaiset huollot, korjaukset ja ikääntyminen. Todettiin että tällä rahalla korjaisi yhden koulun alapohjaa aika pitkälle eikä ilmanvaihdon käyntiajoista tarvitisi puhua enää siinä kiinteistössä ikinä.
Sanotaan että ilmanvaihto tai sen puute homehduttaa; äpäräkakaroiden puhetta kun eivät muuta keksi kun jostain pitää saada sulka hattuu (tai perseeseen).
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Siis sisätilojen keskimääräinen kosteus imeytyy kalusteisiin ja sisärakenteisiin. Sisustuksen ja ilman välillä vallitsee tasapainotila keskimääräisen kosteuden osalta. Kun ilmanvaihto käytännössä katkaistaan, tapahtuu kaksi ilmiötä: 1) Ilma pyrkii lämpimän sisäilman nosteen takia kaikista yläpohjan raoista ylöspäin ilmanvaihtokoneen alipaineen estämättä ja kun ahdas tasakattorakenne ei päästä kosteutta tasaantumaan ylöspäin, se tiivistyy katteen alapintaan ja sataa eristeisiin (vino katto saattaisi johtaa tiivistyneenkin veden räystäille tai aluskatteen limityksen kautta jopa ulos suojasäällä). 2) Vähäisen ilmanvaihdon mukana yläpohjaan häviävä kosteus korvautuu pitkän aikaa kalusteista ja sisustuksesta imeytyvästä jäännöskosteudesta.tet sanoi:
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Tasakattoisen liikerakennuksen yläpohjan höyrysulku pitäisi tehdä yhtenäisenä hitsattuna rakenteena ilman läpivientejä (vaikkapa sitten pellistä, jos muovi epäilyttää) sisäkattoverhoilun yläpuolelle, jos haluaisi taata, ettei ilmanvaihdon pysäyttäminen aiheuta kosteusvausioriskiä tyypillisen tasakattorakenteen eristekerrokseen ja sen yläpuolelle. Riskinhän voisi tyydyttävästi välttää myös viettävällä kattorakenteella ja riittävän korkealla tuulettuvalla ullakkorakenteella eristeiden yläpuolella.
Eihän tuokaan perätön selitys ole, mutta jos on tarkoitus rakentaa laiva ja sen pohjan tiivistäminen sitten perustuu höyrysulun toteuttamiseen käytettyihin rakennusmateriaaleihin ja vesi tihkuu sisään tai laiva jopa uppoaa, niin kyllä perussyy on se, että vaativan rakenteen toteuttamiseen on käytetty liian heppoisia materiaaleja ja rakenteita.tet sanoi:
Tasakattoisen liikerakennuksen yläpohjan höyrysulku pitäisi tehdä yhtenäisenä hitsattuna rakenteena ilman läpivientejä (vaikkapa sitten pellistä, jos muovi epäilyttää) sisäkattoverhoilun yläpuolelle, jos haluaisi taata, ettei ilmanvaihdon pysäyttäminen aiheuta kosteusvausioriskiä tyypillisen tasakattorakenteen eristekerrokseen ja sen yläpuolelle. Riskinhän voisi tyydyttävästi välttää myös viettävällä kattorakenteella ja riittävän korkealla tuulettuvalla ullakkorakenteella eristeiden yläpuolella.
L
lorvi
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Mites kun meillä ei ole höyrysulkuja lainkaan. Pitäisikö se muovi ripustaa tuohon tuvan hirsiseinälle ja jotenkin kattoon, kun sisäpintaanhan se ilmeisesti pitäisi laittaa ja sitten saumat jesarilla tiiviiksi ja läpiviennit kuumaliimalla.
Vois ehkä muija järkyttyä remontista enkä itsekään oikein syty muoviseinälle, mutta onneksi ei ole viranomainen käynyt vielä pakottamassa.
Mites kun meillä ei ole höyrysulkuja lainkaan. Pitäisikö se muovi ripustaa tuohon tuvan hirsiseinälle ja jotenkin kattoon, kun sisäpintaanhan se ilmeisesti pitäisi laittaa ja sitten saumat jesarilla tiiviiksi ja läpiviennit kuumaliimalla.
Vois ehkä muija järkyttyä remontista enkä itsekään oikein syty muoviseinälle, mutta onneksi ei ole viranomainen käynyt vielä pakottamassa.
D
Deleted member 1344
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Mä asuin nuoruuteni 70-luvun omakotitalossa joka oli alunperin tasakattoinen. Siihen tehtiin melkein heti harjakatto, ja ihmeteltiin kovasti miten sisäkatosta voi vuotaa vettä kovien pakkasten jälkeen. No, sisäpuolella ei ollut kunnon höyrynsulkua, bitumikerros oli tiivis eikä sen alla ollut tuuletusta ja villana lasivilla. Eli ei ihme.
Ongelma loppui siihen kun alkuperäinen bitumitasakatto rei'itettiin riittävän tiheästi.
Mä asuin nuoruuteni 70-luvun omakotitalossa joka oli alunperin tasakattoinen. Siihen tehtiin melkein heti harjakatto, ja ihmeteltiin kovasti miten sisäkatosta voi vuotaa vettä kovien pakkasten jälkeen. No, sisäpuolella ei ollut kunnon höyrynsulkua, bitumikerros oli tiivis eikä sen alla ollut tuuletusta ja villana lasivilla. Eli ei ihme.
Ongelma loppui siihen kun alkuperäinen bitumitasakatto rei'itettiin riittävän tiheästi.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Yläpohja on kinkkisempi. Jos sisäkaton päällä on tavalla tai toisella toteutettu kunnollinen ilmasulku, eriste on joko tiivis (uretaani), puoliläpäisevä muovi (styrox tms.) tai ilmaa ja kosteutta läpäisevä yläpohjaan asti (mineraali- tai selluvilla tms.) ja yläpuolella on tuulettuva, melko avara ja tuulettuva yläpohjatila sekä ylinnä harjakatto, niin tuskinpa suuria vaikeuksia aiheutuu.
Ihan turhaa seinien kohdalla. Kosteus kyllä johtuu puuhun, jolloin ulkopinta luultavasti kostuu ja jäätyy, mutta ei hirsi tuosta pahasti vaurioidu, kun on kasvanutkin oloissa, jossa vastava uhkaa. Sään lämmetty jää sulaa ja vesi kuivuu joko sisälle tai ulos.lorvi sanoi:
Yläpohja on kinkkisempi. Jos sisäkaton päällä on tavalla tai toisella toteutettu kunnollinen ilmasulku, eriste on joko tiivis (uretaani), puoliläpäisevä muovi (styrox tms.) tai ilmaa ja kosteutta läpäisevä yläpohjaan asti (mineraali- tai selluvilla tms.) ja yläpuolella on tuulettuva, melko avara ja tuulettuva yläpohjatila sekä ylinnä harjakatto, niin tuskinpa suuria vaikeuksia aiheutuu.
P
pumputon
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Talossa asuvan homealtistuneen oireettomuuden perusteella kosteusvaurioita ei ole.
Ja täällä on tervapaperi ilman mitään teippauksia yläpohjan harvalaudoituksen päällä. Eikä tiiliseinissä ole mitään...lorvi sanoi:
Talossa asuvan homealtistuneen oireettomuuden perusteella kosteusvaurioita ei ole.
P
pumputon
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Etu. Ei muovipullo.pökö sanoi:
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Taas piti surukseen lukea yleisöosastolta kun joku päivitteli ettei ikinä muuttaisi taloon jossa on koneellinen ilmanvaihto koska ei halua hengittää samaa ilmaa kahta kertaa...
Mikä siinä on käsitteenä niin ylitsepääsemätöntä kun puhutaan ilmanVAIHDOSTA, ilmanVAIHTO.
Ehkä sekoitti höperyyttään asian ILPin sisäyksikköön joka hoitamatta jätettynä voi olla terveyshaitta.
Toivottavasti samoin ajattelevat eivät istu päättävissä elimissä kuten taloyhtiön hallituksissa.
Taas piti surukseen lukea yleisöosastolta kun joku päivitteli ettei ikinä muuttaisi taloon jossa on koneellinen ilmanvaihto koska ei halua hengittää samaa ilmaa kahta kertaa...
Mikä siinä on käsitteenä niin ylitsepääsemätöntä kun puhutaan ilmanVAIHDOSTA, ilmanVAIHTO.
Ehkä sekoitti höperyyttään asian ILPin sisäyksikköön joka hoitamatta jätettynä voi olla terveyshaitta.
Toivottavasti samoin ajattelevat eivät istu päättävissä elimissä kuten taloyhtiön hallituksissa.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Siellä rakenteissa ei siis ole mitään hydrofobisia eristemateriaaleja, joten höyrynsululle ei ole tarvetta. Hyvä homma.
Hyvin yleinen ja äärimmäisen vaarallinen virhekäsitys tuntuu olevan, että se höyrynsulkumuovi on ainoa asia joka siinä "nykytalossa" mättää, eli sen kun jättää pois niin maailma pelastuu. Eihän se niin ole, vaan ne mineraalivillat pitää myös jättää pois. Hengittävistä materiaaleista tehty talo on terveellisin, siitä nyt tuskin on erimielisyyttä. Mutta JOS siellä rakenteissa on vettä hylkiviä eristeitä, kuten lasivillaa, se muovi tai muu höyrytiivis kerros on vaan pakko olla jotta olisi edes jotain toivoa talon pysymisestä terveenä.
pumputon sanoi:Ja täällä on tervapaperi ilman mitään teippauksia yläpohjan harvalaudoituksen päällä. Eikä tiiliseinissä ole mitään...
Siellä rakenteissa ei siis ole mitään hydrofobisia eristemateriaaleja, joten höyrynsululle ei ole tarvetta. Hyvä homma.
Hyvin yleinen ja äärimmäisen vaarallinen virhekäsitys tuntuu olevan, että se höyrynsulkumuovi on ainoa asia joka siinä "nykytalossa" mättää, eli sen kun jättää pois niin maailma pelastuu. Eihän se niin ole, vaan ne mineraalivillat pitää myös jättää pois. Hengittävistä materiaaleista tehty talo on terveellisin, siitä nyt tuskin on erimielisyyttä. Mutta JOS siellä rakenteissa on vettä hylkiviä eristeitä, kuten lasivillaa, se muovi tai muu höyrytiivis kerros on vaan pakko olla jotta olisi edes jotain toivoa talon pysymisestä terveenä.
P
pumputon
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Mutta perinteinen täystiilitalohan tämä.Kahden tiilen välissä on lasivilla.Eikä vaikuttaisi viitenkymmeneen vuoteen tulleen sairaaksi.
On niin hienoa kieltä ettei maalaispoika ymmärrä...tet sanoi:
Mutta perinteinen täystiilitalohan tämä.Kahden tiilen välissä on lasivilla.Eikä vaikuttaisi viitenkymmeneen vuoteen tulleen sairaaksi.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Jos kastepiste osuu mineraalivillan sisään, vesihöyry tiivistyy sinne eikä tule ulos. Eli vesi jää materiaalin huokosiin nesteenä eikä haihdu sieltä pois. Toisin kuin hengittävissä materiaaleissa (kuten ekovilla, sahanpuru tms.) jotka kyllä kuivuvat itsekseen kun olosuhteet taas muuttuvat ja kastepiste siirtyy pois materiaalin sisältä. Mineraalivilla ei kuivu, vaan homehtuu.
Mutta olennaista on tietenkin se, osuuko kastepiste villan sisään vai ei. Täystiilitalon tapauksesta en osaa sanoa, käykö näin koskaan. Riippuu eri materiaalikerrosten paksuudesta ja höyrynläpäisykyvystä. Voi olla että täystiilisessä seinärakenteessa ongelma ei realisoidu lainkaan. Mutta puurunkotalossa jossa seinästä paksuussuunnassa suurin osa on villaa, tulee ongelmia jos höyrynsulkua ei ole.
Eli summa summarum: hometaloihin ei syyllinen ole höyrynsulkumuovi, vaan se miksi sitä muovia on pakko käyttää - hengittämätön eriste.
pökö sanoi:
Jos kastepiste osuu mineraalivillan sisään, vesihöyry tiivistyy sinne eikä tule ulos. Eli vesi jää materiaalin huokosiin nesteenä eikä haihdu sieltä pois. Toisin kuin hengittävissä materiaaleissa (kuten ekovilla, sahanpuru tms.) jotka kyllä kuivuvat itsekseen kun olosuhteet taas muuttuvat ja kastepiste siirtyy pois materiaalin sisältä. Mineraalivilla ei kuivu, vaan homehtuu.
Mutta olennaista on tietenkin se, osuuko kastepiste villan sisään vai ei. Täystiilitalon tapauksesta en osaa sanoa, käykö näin koskaan. Riippuu eri materiaalikerrosten paksuudesta ja höyrynläpäisykyvystä. Voi olla että täystiilisessä seinärakenteessa ongelma ei realisoidu lainkaan. Mutta puurunkotalossa jossa seinästä paksuussuunnassa suurin osa on villaa, tulee ongelmia jos höyrynsulkua ei ole.
Eli summa summarum: hometaloihin ei syyllinen ole höyrynsulkumuovi, vaan se miksi sitä muovia on pakko käyttää - hengittämätön eriste.
D
Deleted member 1344
Vieras
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Rakenne joka pystyy sekä sitomaan että luovuttamaan kosteutta. Eli kostuu, mutta ei kastu. Esim. vertaa vähän kostutettua villapaitaa ja lasivillan palaa toisiinsa. Ns. hengittävät eristeet sietävät höyrynsulun puutteen, ei-hengittävät eivät siedä.
pökö sanoi:
Rakenne joka pystyy sekä sitomaan että luovuttamaan kosteutta. Eli kostuu, mutta ei kastu. Esim. vertaa vähän kostutettua villapaitaa ja lasivillan palaa toisiinsa. Ns. hengittävät eristeet sietävät höyrynsulun puutteen, ei-hengittävät eivät siedä.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Onko Parocin tuotepäällikkö väärässä lausunnossaan? (ks. sivu 12 Mineraalivilla pitää pintansa - Mikrobit ja vesi eivät viihdy mineraalivillassa.)
" Kastunut mineraalivilla kuitenkin kuivuu sään muuttuessa nopeasti eikä villan eristysominaisuus muutu. Villoissa ei tällaisessa tilanteessa voi kasvaa mikrobeja. Kun rakennus ja seinien tuuletus ovat kunnossa, ongelmia ei siis pääse syntymään, tuotepäällikkö Pekka Rönkkö Paroc Oy:stä muistuttaa."
http://www.paroc.com/SPPS/Finland/BI_attachments/BI_Punaraita0208.pdf
tet sanoi:
Onko Parocin tuotepäällikkö väärässä lausunnossaan? (ks. sivu 12 Mineraalivilla pitää pintansa - Mikrobit ja vesi eivät viihdy mineraalivillassa.)
" Kastunut mineraalivilla kuitenkin kuivuu sään muuttuessa nopeasti eikä villan eristysominaisuus muutu. Villoissa ei tällaisessa tilanteessa voi kasvaa mikrobeja. Kun rakennus ja seinien tuuletus ovat kunnossa, ongelmia ei siis pääse syntymään, tuotepäällikkö Pekka Rönkkö Paroc Oy:stä muistuttaa."
http://www.paroc.com/SPPS/Finland/BI_attachments/BI_Punaraita0208.pdf
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
Eihän mineraalivillan homeongelmassa kyse ole villan homehtumisesta, vaan sen kyljessä olevan puurakenteen homehtumisesta.
Parocilta usein toistettu lause 'mineraalivilla ei ime kosteutta' on kiertelytaktiikkaa. Se on sinänsä totta, mutta samalla nimenomaan ongelman ydin - mineraalivilla ei tarjoa 'puskuria' vesihöyrylle. Väite eristysominaisuuden muuttumattomuudesta kastuessa on jo silkkaa harhaanjohtamista, märän kohdan eristysarvo on jotain ihan muuta kuin kuivan, mikä pahentaa kondensoitumisongelmaa edelleen. Kuivumisen jälkeen eristyskyky palaa, mutta se on sivuseikka.
Epäorgaaninen eriste kaipaa vierensä epäorgaanisen rakenteen, ja toisin päin - mineraalivilla sopii parhaiten kivirakenteisiin, selluvilla puurakenteisiin.
Eihän mineraalivillan homeongelmassa kyse ole villan homehtumisesta, vaan sen kyljessä olevan puurakenteen homehtumisesta.
Parocilta usein toistettu lause 'mineraalivilla ei ime kosteutta' on kiertelytaktiikkaa. Se on sinänsä totta, mutta samalla nimenomaan ongelman ydin - mineraalivilla ei tarjoa 'puskuria' vesihöyrylle. Väite eristysominaisuuden muuttumattomuudesta kastuessa on jo silkkaa harhaanjohtamista, märän kohdan eristysarvo on jotain ihan muuta kuin kuivan, mikä pahentaa kondensoitumisongelmaa edelleen. Kuivumisen jälkeen eristyskyky palaa, mutta se on sivuseikka.
Epäorgaaninen eriste kaipaa vierensä epäorgaanisen rakenteen, ja toisin päin - mineraalivilla sopii parhaiten kivirakenteisiin, selluvilla puurakenteisiin.
Vs: Rakennusvirheet vain osasyy...
minä en näe huonona yhdistelmänä mineraalia puurakenteessa kunhan höyrynsulut on laitettu mahdollisimman huolellisesti.
mineraalivilla ei anna alustaa homeelle mutta jos höyrynsulut on huonosti tai niitä ei ole, villaan pääsee pölyä yms. ja nämä antavat alustan homeille.tuna sanoi:
minä en näe huonona yhdistelmänä mineraalia puurakenteessa kunhan höyrynsulut on laitettu mahdollisimman huolellisesti.