Rivitaloyhtiössä pistettiin lämmitysjärjestelmä uusiksi (Keskilaakso 14.7.2009)
- Keskustelun aloittaja tet
- Aloitettu
Tuon Belizen ohjekirja on aivan eeppistä roskaa. Aivan käsittämätöntä termistöä on käytetty.
Mutta se "jäähdytytila" tarkoittaa vain että puhallin pakotetaan päälle. En tiedä kiertääkö patterissa edes vesi tuolloin.
Eikä tietysti oikeasti noilla voi jäähdyttää, koska jos niin tehtäisiin olisi lattialla hetkessä lammikko vettä. Toisin sanoen ihan turha niitä pattereita on räpätä.
Mutta se "jäähdytytila" tarkoittaa vain että puhallin pakotetaan päälle. En tiedä kiertääkö patterissa edes vesi tuolloin.
Eikä tietysti oikeasti noilla voi jäähdyttää, koska jos niin tehtäisiin olisi lattialla hetkessä lammikko vettä. Toisin sanoen ihan turha niitä pattereita on räpätä.
Viimeksi muokattu:
Purmo.com sivuilla mistä löytyy pattereiden kuvaus on selkeä maininta jäähdytyksestä
"5. Jäähdytyksen merkkivalo, SININEN"
www.purmo.com
"5. Jäähdytyksen merkkivalo, SININEN"
Purmo
Olemme johtava kestävien sisätilojen lämmitys- ja viilennysjärjestelmien ja - ratkaisujen tarjoaja. Mukavuus toimitettuna on lupauksemme kaikille asiakkaillemme.
Liitteet
Voihan tuollaiset laittaa ja parin vuoden päästä kuskata sorttiin lattian roilotuksen takia. Ihmettelen vain mistä se kaikki raha noihin investointeihin tulee? Saa olla aika paksu pinkka tilillä tai sitten osakkailta lypsetään ihan kunnolla vastiketta.
Todennäköisesti lattioiden roilotukseen on vaikeampi saada hyväksyntä As.Oy: ssa, siitä tulee huomattavasti enemmän kustannuksia ja haittaa asumiseen.
Toimisiko lattiaviilennys paremmin kuin jäähdytys Belize:lla?
Lattiaviilennyksessa olisi varmaan vähemmän käyttäjäriskiä että joku saa aikaan kosteusvaurion..
Onhan se nyt paljon halvempaa vaihtaa Belizet seinälle kuin roilotella+vaihtaa lattiapinnat... täysin toisiaan nuo ei nyt taida kumminkaan vastata, ei kai se Belize sentään lattialämmityksen tasoiseksi pääse...
Kyllä Belize:llä voi jäähdyttää( sininen merkkivalo ). kun lämpökierto on kesällä viileä ja säädetty. Kun Belizessä on puhallus, niin kun kiertovesi on sopivan lämmintä. niin kodenssista ei ole pelkoa. Belizessä on lämpötilasäätö esim. 22 C-ast niin ilman viilennys on hallittua
Lämpökierrosta otetaan lämpöä, eli viilennetään kiertoa, esim ensimmäinen esilämmitys lämpöiselle käyttövedelle.
Yöllä kun kattokierto lämpöpummppu toimii kesällä, niin levylämmönvaihtimella paluunesteestä otetaan kymää varaajan 10 m3 alaosaan, jota käytetään kierron viilentämiseen levylämmönvaihtimella ja lämpötila säädölla (Solixi).
Meillä tosin on kehitettävä kymän saamista varaajan alaosaan, tosin kun Ecoair 125 vaihdetaan, siitä otetaan levylämmönvaihdin ja uskon että kylmä alkaa siirtyä varaajan 10 m3 alaosaan.
Lämpökierrosta otetaan lämpöä, eli viilennetään kiertoa, esim ensimmäinen esilämmitys lämpöiselle käyttövedelle.
Yöllä kun kattokierto lämpöpummppu toimii kesällä, niin levylämmönvaihtimella paluunesteestä otetaan kymää varaajan 10 m3 alaosaan, jota käytetään kierron viilentämiseen levylämmönvaihtimella ja lämpötila säädölla (Solixi).
Meillä tosin on kehitettävä kymän saamista varaajan alaosaan, tosin kun Ecoair 125 vaihdetaan, siitä otetaan levylämmönvaihdin ja uskon että kylmä alkaa siirtyä varaajan 10 m3 alaosaan.
Viimeksi muokattu:
pökö
Kaivo jäässä
Ei ole kyllä pelkoa jäähdytyksestäkään.
pökö
Kaivo jäässä
Onko teillä toimivat välineet saada aikaiseksi 15 asteinen vesi pattereihin?
Kuinka paljon/vähän saavutatte jäähdytystehoa 15 asteisella vedellä?
Me saamme aikaiseksi 15 C-ast. vettä maalämpöpumpu jälkeisestä nesteestä, kierrätetään levylämmönvaihtimen kautta ,nesteen lämpö nousee ja varaajan alaosan lämpö laskee.
Varaajan alaosasta pumpataan kiertoa jäähdyttävään levylämmönvaihtimeen.
Osa kierron jäähdyttämisestä tulee lämpöisen käyttöveden esilämmityksestä, vesi tulee kesällä noin 15 C-ast. jolla jäähdytetään kiertoa levylämmönvaihtimen välityksellä.
Kierron lämpötilasäätö onnistuu pumppujen kirroslukua muuttamalla ja lämpötilamittauksella.
Kierron virtaamaa voi muuttaa, että lämmönsiirto onnistuu.
Kondenssi ei ole ongelma, kun ilma liikkuu patterissa.
Varaajan alaosasta pumpataan kiertoa jäähdyttävään levylämmönvaihtimeen.
Osa kierron jäähdyttämisestä tulee lämpöisen käyttöveden esilämmityksestä, vesi tulee kesällä noin 15 C-ast. jolla jäähdytetään kiertoa levylämmönvaihtimen välityksellä.
Kierron lämpötilasäätö onnistuu pumppujen kirroslukua muuttamalla ja lämpötilamittauksella.
Kierron virtaamaa voi muuttaa, että lämmönsiirto onnistuu.
Kondenssi ei ole ongelma, kun ilma liikkuu patterissa.
pökö
Kaivo jäässä
Liikkuu se ilma konvektoreissa ja kanavapattereissakin mutta nekin hikoilee kuin viimeistä päivää kastepisteessä.
Oikeastaan aivan sama mitä väitetään. Mutta yksikään jäähdytys ei voi olla tehokas ilman kondenssivettä ja sitä tulee paljon.
Belizen jäähdytys on siis täysin merkityksetöntä jos jäähdytys pidetään kastepisteen yllä. Ja aivan sama mikä jäähdytin olisi kun fysiikan lait on aina samat.
Belizen jäähdytys on siis täysin merkityksetöntä jos jäähdytys pidetään kastepisteen yllä. Ja aivan sama mikä jäähdytin olisi kun fysiikan lait on aina samat.
Kyllä tässä Saksaksi sanotaan ihan selvästi ettei sillä ole mahdollisyta paljonkaan jäähdytellä. "Eine Klimatisierung auf z.B. 22 °C ist damit allerdings nicht möglich."
WICHTIGE HINWEISE: In dieser Betriebsart sind entsprechende Adaptionen im Heiz-haus notwendig. In jedem Fall ist aber durch geeignete Maßnahmen sicherzustellen, dass die Kühlmitteltemperatur oberhalb des Taupunktes der Raumluft liegt, um Kon-densationsbildung an den Heizkörperoberfl ächen zu verhindern. Mit dieser „trockenen Kühlung“ ist es möglich, sehr hohe Raumtemperaturen um einige Grad Celsius zu reduzieren. Eine Klimatisierung auf z.B. 22 °C ist damit allerdings nicht möglich. Für einen wirkungsvollen Betrieb der trockenen Komfortkühlung wird empfoh-len, den Vor-und Rücklauf zu tauschen. Dies ist mittels unserer Zubehörartikel (Kreuzungs-stück) einfach möglich. ACHTUNG: Bei nicht erfolgtem Tausch ist mit einer Minderleistung von bis zu 50% zu rechnen.!
WICHTIGE HINWEISE: In dieser Betriebsart sind entsprechende Adaptionen im Heiz-haus notwendig. In jedem Fall ist aber durch geeignete Maßnahmen sicherzustellen, dass die Kühlmitteltemperatur oberhalb des Taupunktes der Raumluft liegt, um Kon-densationsbildung an den Heizkörperoberfl ächen zu verhindern. Mit dieser „trockenen Kühlung“ ist es möglich, sehr hohe Raumtemperaturen um einige Grad Celsius zu reduzieren. Eine Klimatisierung auf z.B. 22 °C ist damit allerdings nicht möglich. Für einen wirkungsvollen Betrieb der trockenen Komfortkühlung wird empfoh-len, den Vor-und Rücklauf zu tauschen. Dies ist mittels unserer Zubehörartikel (Kreuzungs-stück) einfach möglich. ACHTUNG: Bei nicht erfolgtem Tausch ist mit einer Minderleistung von bis zu 50% zu rechnen.!
Jos mennään alle kastepisteen, on kondenssi ongelma. Kaikissa jäähdytysjärjestelmissä on joko kondenssiveden keräys tai sitten systeemi, joka pitää menoveden selkeästi kastepisteen yläpuolella. 15 C menovedellä ollaan jo varsin usein kastepisteen alapuolella ulkoilmassa ja sisällä on enemmän kosteutta johtuen hengityksestä, keittiöstä ja kylpyhuoneesta tulevasta kosteudesta. Kastepiste nousee helposti parilla asteella.
Hyvä ajatustenvaihto, on tärkeätä tietää kaikki asiaan vaikuttavat tekijät, varsinkin kun on uudesta laitteesta kysymys. Todennäköisesti tyydymme hivenen viilentämään ilmaa, eli säädämme esim. kierron 17 C-ast. ja tavoittelemme kuuminpaan aikaan esim. 23-24 C-ast. ilmanlämpöä.
Mitä mieltä olette, että jos yöllä maalämpöpumpun lämmönkeräys onkin suurelta osalta varaajan 10 m3 alaosasta ? keskelle tehdään lämmintä, jota käytetään lämpöisenkäyttöveden esilämmitykseen.
Varaajan 10m3 yläosaan aurinkoenergia, kun se saadaan yli 55 C-ast. käytetään LKV:n tulistukseen
Meillä tarvitaan LKV:n lämmitykseen n. 200 kWh/d
Mitä mieltä olette, että jos yöllä maalämpöpumpun lämmönkeräys onkin suurelta osalta varaajan 10 m3 alaosasta ? keskelle tehdään lämmintä, jota käytetään lämpöisenkäyttöveden esilämmitykseen.
Varaajan 10m3 yläosaan aurinkoenergia, kun se saadaan yli 55 C-ast. käytetään LKV:n tulistukseen
Meillä tarvitaan LKV:n lämmitykseen n. 200 kWh/d
Viimeksi muokattu:
Löydät täältä Anjalan kastepistehavainnot
www.ilmatieteenlaitos.fi
Tuohon on tosiaan syytä lisätä muutama aste, joten viime heinä-elokuuta katsomalla ei ole syytä juuri alle 20 C mennä ilman kastepisemittausta, jolla nostetaan menolämpöä kastepisteen ollessa korkea. Tuolta löytyy pidempiä pätkiä 17-18 C ja yksi piikki yli 20 C.
Havaintojen lataus - Ilmatieteen laitos
Maksuttomasta palvelustamme voit etsiä ja ladata tilastotietoa omaan käyttöösi. Tarjolla on havaintoja mm. menneestä säästä, Itämerestä ja ilmanlaadusta.
Kastepiste on heinäkuussa usein 20 asteen tietämillä, joten lattiat alkaa kastua jos patteri saa 17 asteista vettä.
Tuo 23-24 astetta ei ole mikään ”vähäinen viilennyt” vaan täystehoinen raju jäähdytys. Itsekin tavoittelen 24 astetta kesällä ja tuloksena siitä on pari ämpäriä vettä vuorokaudessa.
Keskeinen osa mukavuuden tekemistä on myös juurikin kosteuden poistaminen, koska pelkästään jäähdyttämällä suhteellinen kosteus vaan nousee ja kastepiste lähenee, samaten kuin tukala olo.
Tuossa saksankielisessä tekstissä varoitellaan päästämästä nestettä kastepisteen alle - ne vehkeen keskelle sijoitetut potkurithan siinä heti ensimmäiseksi kastuvat ja tuskin siitä tykkäävät. Siinä myös ohjeistetaan pyrkimään korkeintaan yhden asteen viilennykseen ja erikseen varoitetaan tavoittelemasta jotain tiettyä lämpötilaa. Eli reman pitää nyt vielä toteuttaa kastepisteautomatiikka - sitä voi tarvita ainakin mätäkuussa.
Ei kyllä kannata aikaa, rahaa ja energiaa tuhlata tuon jäähdytyksen virittelyyn.
Lämmitysjärjestelmä ei ole siinä iskussa vielä, että jäähdyttämiseen kannattaisi pistää paukkuja.
Onko sen kattokierron lämpötilaraja jo löytynyt? Toimiiko se vielä näillä pikkupakkasissa?
Ehdottaisin kyllä että se maalämpöpumppu otetaan oikeaan käyttöön ja poraatte kaivon sille. Saatte siitä hyvän 9kW pakkasriippumattoman lämmittimen.
Aurinkokeräimiksi odotatte Kärkkäisen tarjousta niistä Brightsolar putkikeräimistä ja tilaatte niitä muutaman niiden Stelallatorien perään "tulistimeksi"
Lämmitysjärjestelmä ei ole siinä iskussa vielä, että jäähdyttämiseen kannattaisi pistää paukkuja.
Onko sen kattokierron lämpötilaraja jo löytynyt? Toimiiko se vielä näillä pikkupakkasissa?
Ehdottaisin kyllä että se maalämpöpumppu otetaan oikeaan käyttöön ja poraatte kaivon sille. Saatte siitä hyvän 9kW pakkasriippumattoman lämmittimen.
Aurinkokeräimiksi odotatte Kärkkäisen tarjousta niistä Brightsolar putkikeräimistä ja tilaatte niitä muutaman niiden Stelallatorien perään "tulistimeksi"
Sinänsä tuollaisia kastepistettä tarkkailevia järjestelmiä kyllä on olemassa. Firman konttorilla on näin, mutta siellä kosteudenlähteitä on aika rajallisesti, suihkut ovat erikseen ja vessoissa ei jäähdytetä. Kukaan ei kokkaa mitään. Kiertoveden lämpö ei ole mikään hattuvakio vaan perustuu kastepisteen mittaukseen.
Toisaalta on niinkin, että pahimmilla helteillä jäähdytystehoa voisi konttorilla sanoa aika vaatimattomaksi. Laitehuoneissa joissa on servereitä, on sitten ihan kunnon jäähdyttimet, samoin huoneissa joihin paistaa aurinko pitkin päivää. Mutta pohjoisen puolella ja varjoisammissa huoneissa on niitä jäähdytyspalkkeja katot täynnä. Niissä kiertää vesi.
Itse joskus kokeilin omassa talossani kanavapatterilla jäähdyttämistä, ja viemäröin kondenssin patterilta vieläpä, mutta sitä kondenssia tuli aivan joka paikassa missä kylmää vettä kiersi. Sinänsä se oli viemäröity ja kosteuseristetty tila ettei siinä mitään, mutta kummasti alkaa putket hapettua jos ne paljaaksi jättää. Kyllä nuo on vahinkoja jotka vain odottavat tapahtumistaan. Jäähdytysteho on kanssa mitä on.
Täysin eristettyä putkitusta ja sisäyksiköitä tai konvektoreita kondenssinpoistolla. Niistä on kunnon jäähdytys tehty. Sen voi tehdä vesikierrolla, ei siinä mitään.
Toisaalta on niinkin, että pahimmilla helteillä jäähdytystehoa voisi konttorilla sanoa aika vaatimattomaksi. Laitehuoneissa joissa on servereitä, on sitten ihan kunnon jäähdyttimet, samoin huoneissa joihin paistaa aurinko pitkin päivää. Mutta pohjoisen puolella ja varjoisammissa huoneissa on niitä jäähdytyspalkkeja katot täynnä. Niissä kiertää vesi.
Itse joskus kokeilin omassa talossani kanavapatterilla jäähdyttämistä, ja viemäröin kondenssin patterilta vieläpä, mutta sitä kondenssia tuli aivan joka paikassa missä kylmää vettä kiersi. Sinänsä se oli viemäröity ja kosteuseristetty tila ettei siinä mitään, mutta kummasti alkaa putket hapettua jos ne paljaaksi jättää. Kyllä nuo on vahinkoja jotka vain odottavat tapahtumistaan. Jäähdytysteho on kanssa mitä on.
Täysin eristettyä putkitusta ja sisäyksiköitä tai konvektoreita kondenssinpoistolla. Niistä on kunnon jäähdytys tehty. Sen voi tehdä vesikierrolla, ei siinä mitään.
Onhan niitä useita. Uponor Smatrix, Warmia myy jotain toista, Itula kolmatta jne. Noissa on yleensä huonetermostaatti kosteusmittauksella ja systeemi sitten laskee noista alimman sallitun menoveden, joka on pari astetta yli kastepisteen tyypillisesti.
Siis vielä toiset pari astetta ulkoilman kastepisteeseen nähden, jos sisäilmaa ei kuivateta. Siksi noihin aina suositellaan sisäilman kuivatusta eli kanavapatteria IV:hen tai sisäilmaa kierrättävää kuivatussysteemiä.
Olen USA:ssa nähnyt (keskilännessä, missä kosteustaso voi olla suomalaisittain kesäisin aivan hirvittävä) ilmastoidun kerrostalon, jossa puhallinpaterityyppisten ikkunanalusradiaattoreiden alla oli pelkät vedenkeräyslaatikot ilman viemäröintiä. Tuo nimittäin toimii, jos rakennuksessa on keskitetty tuloilmajärjestelmä, jolla tuloilman kosteustaso pidetään riittävän alhaisena ja ikkunoita ei pääse avaamaan. Ikkunoiden avaaminen kunnon jäähdytystä vaativassa ilmastossa on joka tapauksessa sellaisenaan valtava kosteusvaurioriski. Tuollainen sisäilman erillinen kosteusvahti on oikeastaan aivan turha, kun homma voidaan tehdä luotettavasti tuloilman käsittelyllä.
Kuulin jopa tapauksesta, jossa tuloilman kuivausjärjestelmä oli vaurioitunut kesäaikaan ja sen seurauksena rakennukseen piti järjestää päivystys, jolla puhallinpatterikohtainen kondenssiastioiden tyhjennys järjestettiin kaksi kertaa vuorokaudessa odoteltaessa korjauksen valmistumista.
Kuulin jopa tapauksesta, jossa tuloilman kuivausjärjestelmä oli vaurioitunut kesäaikaan ja sen seurauksena rakennukseen piti järjestää päivystys, jolla puhallinpatterikohtainen kondenssiastioiden tyhjennys järjestettiin kaksi kertaa vuorokaudessa odoteltaessa korjauksen valmistumista.
Löytyy noita valmiita jäähdytykseen tarkoitettuja puhallinpattereita: https://www.onninen.fi/energy-save-puhallinkonvektori-energy-save-fcf-4600-3w-v3-syvyys-12-9cm/p/CAK644?term=energy save sit pitäis vielä eristää putket ja lisätä poistoputki...
Voisi vielä lisätä, että suomalaisissa uudemmissa liiketaloissa on varsin tavallista järjestää tilakohtaiset ei-kondensoiviksi tarkoitetut induktiopatterit, joiden kennossa kiertää jäähdytysvesi (ja joissakin asennuksissa myös lämmitysvesi), mutta puhallinpatterissa ei ole moottoria, vaan rivi muotoiltuja tuloilmasuuttimia, jotka nappaavat sisäilmaa kiertoon mukaan. Nuo edellä viittaamani ulkomaiset puhallinpatterit olivat juuri tuollaisia, mikä monesti halventaa kokonaisratkaisun hintaa. Pientaloissa tällaiset lienevät Suomessa toistaiseksi harvinaisia järjestelmiä, mutta voisivat periaatteessa olla yksi mahdollisuus etenkin hyvin eristetyssä talossa lämmityksen järjestämiseksi jäähdytyksen ohella lattialämmityksen vaihtoehtona, jos puhallinpatterit asennetaan kattoon. Ikkunanalusasennuksessahan tuloilmakanaviston järjestelyt voisivat tulla melko hinnakkaiksi ja hankaliksi.
Iso levylämmönvaihdin on tehokas, nyt LKV esilämpeää 10 -> 30 C-ast kattokierto lämpöpumpulla ,lataus in 28 out 32,teho 8 kW( jonka toimintaraja on nyt -6 C-ast.) ison varaajan 10 m3( delta T 60 C-ast. vastaa n. 700 kWh) vedellä.
Kattokierto lämpöpumpun lataus out, menee ensin isoon levylämmönvaihtimeen, sen jälkeen varaajan 10 m3 keskikorkeudelle.
Kattokierto lämpöpumpun asetus in on nyt 45 C-ast. Jos on muutama tämän lämpöinen vuorokausi, tai lämpöisempi niin pääsemme asetusarvoon
Kattokierto lämpöpumpun lataus out, menee ensin isoon levylämmönvaihtimeen, sen jälkeen varaajan 10 m3 keskikorkeudelle.
Kattokierto lämpöpumpun asetus in on nyt 45 C-ast. Jos on muutama tämän lämpöinen vuorokausi, tai lämpöisempi niin pääsemme asetusarvoon
Viimeksi muokattu:
Tänä aamuna ulkona -6 C-ast. kattokiertolämpöpumppu neste in -5 C-ast. out -8 C-ast. lataus in 39 out 45, teho 6 kW. LKV esil in 10,9 out 35
Otettiin käyttöön Reventon hc20-3s kattokiertoon 3 pyörimisnopeutta meillä käytössa keskimmäinen, ( katossa varaajahuoneessa, imu kattilahuoneesta päin) sijoitus ennen Ecoparttia ,perjantaina 08.01.21
Otettiin käyttöön Reventon hc20-3s kattokiertoon 3 pyörimisnopeutta meillä käytössa keskimmäinen, ( katossa varaajahuoneessa, imu kattilahuoneesta päin) sijoitus ennen Ecoparttia ,perjantaina 08.01.21
Viimeksi muokattu:
Puhaltimella lämmitetään kattokierron paluuta. Kyllä puhallin on ollut tärkeä, kun ennen puhaltimen asetusta saimme Ecopartin toimimaan ulkolämpötilalla + 3 C-ast. eli liuos out meni kylmemmällä ilmalla -10 C-asteeseen ja Ecopart pysähtyi.
Tarvittaisi tiimi tutkimaan. Nyt on tilanne (ulkolämpötila -6 C-ast) se, että Stellatorit ovat melkein kokonaan lumenpeitossa, eli eristettynä, mikä on sen vaikutus?
Tarvittaisi tiimi tutkimaan. Nyt on tilanne (ulkolämpötila -6 C-ast) se, että Stellatorit ovat melkein kokonaan lumenpeitossa, eli eristettynä, mikä on sen vaikutus?
Eli saitte nyt sen MLPn toimimaan pikku pakkasille kun lainaatte sisältä puuttuvan energian.
Ja kun viilennätte huonetta, kasvaa varaajien häviöt. Tähän viittaan peiton jatkamisella.
Eli saatte ehkä ecopartin toimimaan pikkupakkasille, mutta mitään ette säästä tuossa.
Mietis nyt Rema kun olisi 200m kaivo tuon pumpun perässä. Hienosti vetäisi MLP -30C pakkasiin asti kovalla COPllä sitä käyttövettä.
Ja kun viilennätte huonetta, kasvaa varaajien häviöt. Tähän viittaan peiton jatkamisella.
Eli saatte ehkä ecopartin toimimaan pikkupakkasille, mutta mitään ette säästä tuossa.
Mietis nyt Rema kun olisi 200m kaivo tuon pumpun perässä. Hienosti vetäisi MLP -30C pakkasiin asti kovalla COPllä sitä käyttövettä.