- Keskustelun aloittaja
- #601
Saksalaisilla olisi kova into saada autoihin vehicle to grid ominaisuus eli auton akusta pystyttäisiin myös tuuppaamaan sähköä verkkoon.
Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
ABC:n urakoilla vain on taipumus venyä. Vähän siinä ja siinä riittääkö 3kk siitä, kun puuhastelu tontilla alkaa (Tiiriö esimerkkinä). Jos kuitenkin ottaa rauhallisesti ja katsoo vuositasolla asiaa, niin nyt tulee hyvää tahtia latureita. Ei Olkiluotoakaan päivässä rakennettu.
ABC:n osalta kuulee nurinaa monesti hitaasta latauksesta ja kuormanhallinnasta. Itse tykkään tuosta yhdistelmästä, mieluummin laitan auton kiinni kahvaan ja poistun tauolle, kuin jonotan autossa varattujen kahvojen vapautumista.
Recharge on keskittynyt enemmän tuohon HPC-lataukseen keskellä ei mitään paikoissa joissa saattaa kusellekin joutua puskaan. Heillä tuntuu asemat valmistuvan nopsaan, tai ehkä eivät ilmoittele niistä hirveästi etukenossa.
ABC:n osalta kuulee nurinaa monesti hitaasta latauksesta ja kuormanhallinnasta. Itse tykkään tuosta yhdistelmästä, mieluummin laitan auton kiinni kahvaan ja poistun tauolle, kuin jonotan autossa varattujen kahvojen vapautumista.
Recharge on keskittynyt enemmän tuohon HPC-lataukseen keskellä ei mitään paikoissa joissa saattaa kusellekin joutua puskaan. Heillä tuntuu asemat valmistuvan nopsaan, tai ehkä eivät ilmoittele niistä hirveästi etukenossa.
Eikös ABC jokaisessa paikassa ole 150kW latureita tuomassa? Ainakin itse olen niitä ABC:lta käyttänyt, mutta olen jo ehtinyt törmäämään sellaisiinkin tilanteisiin että ovat täynnä. Hinta on tosin houkutteleva vs. Teslan.
Joitain tuntuu kovin harmittavan, jos 150kW jaetaan neljälle. Pirkkalassa on sadan kilowatin kenttä jaettu 3*ccs + chademolle eli neljälle, ja sekös sitten aiheuttaa mielenkiintoista kitinää naamakirjassa ja latauskartan arvioissa. "Ei kannata pysähtyä" lukee latauskartassa.
ABC on monesti tukossa, koska myy kwh-hinnalla joka on edullinen. Jos on auto, joka ei ota kovin lujaa vauhtia vastaan (sellaisiahan valtaosa eniten myydyistä hinnat-alkaen malleista on) niin etenkin talvisin se vähän hitaampi mutta halvempi laturi kiinnostaa kummasti enemmän kuin puhtaasti minuuttihinnoiteltu esimerkiksi Rechargen vaihtoehto, jossa kWh voi maksaa yli euron. Siihen verrattuna Teslan kenttä on hyvin halpa.
Onko ne joka paikassa jaettuna? En muista että oisin alle 100kW saanut ikinä noista, mutta eipä kyllä välttämättä hirveästi muita autojakaan ole ollut.
Sen sijaan osalla Teslan latureista (kuten Vierumäki) niin nopeudet tippuu 50-75kW tasolle kesäisin, kun kaikki on jaettua ja kuumenevatkin vielä. Eli ei yksikään palveluntarjoaja mikään täydellinen ole.
Rechargen kanssa itse vältän lähinnä sen takia että tahdon tietää paljonko maksan. Keskimäärin Recharge lataukseni ovat olleet halvempia kuin Teslalla, mutta en pidä ajatuksesta että joka kerta se on arpomista minkä hintaista tulee. Sen takia käytän niitä vain jos muut ovat tukossa / väärässä paikassa.
Teslahan ottaa kuitenkin 37c/kWh, jolloin nopeus saa Rechargellakin laskea 80kW tasolle ainakin Shellin tagia käyttäessä (0,50€/min) jotta ollaan samoissa hinnoissa. ABC:n 25c/kWh on tosiaan ollut aika edullinen.
Tietääkseni kaikki ABC:n omat pikalatauspisteet ovat kuormanjaolla. Hintojakin nostavat, sähkö on kallista heillekin. Mielestäni ABC:llä lataus on edelleen aika halpaa. Toki on muitakin halpoja, Lahdessa on joku Virran operoima pikalaturi ABC:llä, jossa on normaalia ABC-hintaa halvempi kWh. Ja ihan fiksu minuuttiveloitus sitten päälle, jos roikkuu pitkään laturilla.
Lahdessa on toinenkin halpa, Kärkkäinen. Se on kai 60kW jaettuna kahden laturin kesken.
Lidlit on sitten tietenkin ilmaisia, jos sattuu löytämään toimivan ja vapaan laturin Lidlistä kaupan aukioloaikaan. En ole sellaista ihmettä vielä nähnyt, mutta intternetin tarinoiden mukaan siellä niitä tesloja ladataan etätöitä samalla tehden.
Ainakin näissä Kempowereissa on kaikissa joku CPU ja sitten satelliitit. ABC:lla näemmä usein 3-4 satelliittia ja 100-200kW CPU. Kiinteistön liittymä lienee se syy miksi on noita pieniä. Saahan siitä silti yksin ollen sen 100-150kW ja pahimmassakin tilanteessa 3x sen mitä AC:sta. (muistaen että pääosa autoista ei 22kW AC:sta saa kuin 11 kW)
Kylllä siitäkin kohtuupian saa juissia sen verran että pääsee eteenpäin. Itse asiassa sen ainoankin kerran kun itse latasin, niin ihan liian nopeasti sieltä Teslan laturista tuli virtaa. Kahvee meinas mennä väärään kurkkuun, kun auto oli jo yli 80% ja piti kiirehtiä.
Niin kuin tuossa toisessa ketjussa laitoin Lidl lataukset on nyt rajoitettu 30kW tehoon, 2 eri laturia oli vapaana kun poikkesin. 26kw näytti antavan käytännössä.
Milloin tämä oli? Reilu 45kw saanut myös Chademolla.
30kw rajoitus viime viikolla aloitettu.
Jaa, jaa.
Hurahtipa meikun perhekin sähköjäniksen (siis auton) hankintaan. Tullee joskus ensi vuoden alussa.
Ruokaa pitäisi pupulle tarjota ja yhtä CTek'kiä miettynyt tallin seinään ulos tai tallin sisälle voimavirtapistokkeella, eli riippuen vuoden ajasta jne, niin voi ladata jommassa kummassa paikassa siirtämällä laturi samaan paikkaan, minne jänön milloinkin parkkeeraa.
Mutta erilliseen tallirakennukseen on vedytty näköjään sähköt ilman suojamaata, eli neljällä karvalla.
(Kävin vähän tuossa tutkimassa etukäteen, kun talon sähköt tehty hieman niin ja näin rakentajan sähkömiestuttujen toimesta liki 40 v. sitten.)
Suojamaata ei tule siis sähkökeskukselta. Tallissa sitten suojamaapiuhat niputettu nollapiuhaan kiinni.
Mitähän sähkäri tuumaa tuollaisesta, kun pitäisi sähköihin kytkeä pari punaista voimavirtarasiaa sisälle ja ulos.
Vikavirtajuttukin pitänee talliin viritellä ehkä, sillä sähkökaapissa ei ole tilaa.
Olisiko pakko olla suojamaa sähkökaapilta asti? Hyvähän se olisi, mutta pahoin pelkään, että asennusputki on monessa mutkassa ja niin rutussa (jos edes on), ettei talliin pysty uutta 5 karvaista piuhaa vetämään sen kautta. Piha kivetty + betoninen porrastasannekin tiellä eikä ulkokautta räystäältä räystäälle ei voi vetää.
Hurahtipa meikun perhekin sähköjäniksen (siis auton) hankintaan. Tullee joskus ensi vuoden alussa.
Ruokaa pitäisi pupulle tarjota ja yhtä CTek'kiä miettynyt tallin seinään ulos tai tallin sisälle voimavirtapistokkeella, eli riippuen vuoden ajasta jne, niin voi ladata jommassa kummassa paikassa siirtämällä laturi samaan paikkaan, minne jänön milloinkin parkkeeraa.
Mutta erilliseen tallirakennukseen on vedytty näköjään sähköt ilman suojamaata, eli neljällä karvalla.
(Kävin vähän tuossa tutkimassa etukäteen, kun talon sähköt tehty hieman niin ja näin rakentajan sähkömiestuttujen toimesta liki 40 v. sitten.)
Suojamaata ei tule siis sähkökeskukselta. Tallissa sitten suojamaapiuhat niputettu nollapiuhaan kiinni.
Mitähän sähkäri tuumaa tuollaisesta, kun pitäisi sähköihin kytkeä pari punaista voimavirtarasiaa sisälle ja ulos.
Vikavirtajuttukin pitänee talliin viritellä ehkä, sillä sähkökaapissa ei ole tilaa.Olisiko pakko olla suojamaa sähkökaapilta asti? Hyvähän se olisi, mutta pahoin pelkään, että asennusputki on monessa mutkassa ja niin rutussa (jos edes on), ettei talliin pysty uutta 5 karvaista piuhaa vetämään sen kautta. Piha kivetty + betoninen porrastasannekin tiellä eikä ulkokautta räystäältä räystäälle ei voi vetää.
- Keskustelun aloittaja
- #617
Pystysiköhän tuohon rakentamaan potentiaalintasauskiskon ja kaivamaan maahan kupariköyden? (En ole sähkäri mutta tuli vain mieleen....)Jaa, jaa.
Hurahtipa meikun perhekin sähköjäniksen (siis auton) hankintaan. Tullee joskus ensi vuoden alussa.
Ruokaa pitäisi pupulle tarjota ja yhtä CTek'kiä miettynyt tallin seinään ulos tai tallin sisälle voimavirtapistokkeella, eli riippuen vuoden ajasta jne, niin voi ladata jommassa kummassa paikassa siirtämällä laturi samaan paikkaan, minne jänön milloinkin parkkeeraa.
Mutta erilliseen tallirakennukseen on vedytty näköjään sähköt ilman suojamaata, eli neljällä karvalla.
(Kävin vähän tuossa tutkimassa etukäteen, kun talon sähköt tehty hieman niin ja näin rakentajan sähkömiestuttujen toimesta liki 40 v. sitten.)
Suojamaata ei tule siis sähkökeskukselta. Tallissa sitten suojamaapiuhat niputettu nollapiuhaan kiinni.
Mitähän sähkäri tuumaa tuollaisesta, kun pitäisi sähköihin kytkeä pari punaista voimavirtarasiaa sisälle ja ulos.
Olisiko pakko olla suojamaa sähkökaapilta asti? Hyvähän se olisi, mutta pahoin pelkään, että asennusputki on monessa mutkassa ja niin rutussa (jos edes on), ettei talliin pysty uutta 5 karvaista piuhaa vetämään sen kautta. Piha kivetty + betoninen porrastasannekin tiellä eikä ulkokautta räystäältä räystäälle ei voi vetää.
Onkos tallissa sitten omaa maadotusta? Aika hurja kytkentä, jollei tosiaan mitään maadotusta ole. Periaatteessahan talli on oma rakennus, joten voisi ajatella, että toisesta rakennuksesta tulee vain nolla ja tallissa on oma kunnollinen maaelektrodi. Kaikki tallin sähköjen nollat ja suojamaat sitten yhdistettäisiin samaan pisteeseen tuon luona.
Ei ole omaa maadoitusta, vaan tallin pistorasioiden suojamaat ja nollajohdot on kiinnitetty sähkökeskuksesta tulevaan nollajohtoon.
Vaikeata olisi kuparia maahan kaivella, kun kivetty piha joka puolelta.
Onneksi tuolla ei ole suihkua? Ilman kunnollista maadoitusta saisikin sähköäautoa ladatessa kunnon sähkökidutusta (aiheesta on omakohtaista kokemustakin, kun kuorma oli pieni yksivaihesähkömoottorivesipumppu). Ei suojamaan johtaminen päärakennuksesta mitään pelasta, ellei sitten talli ole melkein kiinni talossa (talon kanssa maapotentiaali). Nollajohtoon tulee jännitettä, jos vaiheiden välillä on vinokuormaa ja tuon kyllä huomaa maata vastaan, jos vinokuorma on vähänkään merkittävää (jollaista voi monelta sähköautolta ladatessa odottaa, samoin lämmitykseltä ym.).
- Keskustelun aloittaja
- #621
Kyllähän niitä nyt vaikeampiakin hommia saadaan toteutettua...
Tuo on ihan normaali malli tuon ikäisessä kiinteistössä. Ei se ole maadoittamaton, vaan maadoitus on toteutettu nollaamalla, kuten se ennen tehtiin.Jaa, jaa.
Hurahtipa meikun perhekin sähköjäniksen (siis auton) hankintaan. Tullee joskus ensi vuoden alussa.
Ruokaa pitäisi pupulle tarjota ja yhtä CTek'kiä miettynyt tallin seinään ulos tai tallin sisälle voimavirtapistokkeella, eli riippuen vuoden ajasta jne, niin voi ladata jommassa kummassa paikassa siirtämällä laturi samaan paikkaan, minne jänön milloinkin parkkeeraa.
Mutta erilliseen tallirakennukseen on vedytty näköjään sähköt ilman suojamaata, eli neljällä karvalla.
(Kävin vähän tuossa tutkimassa etukäteen, kun talon sähköt tehty hieman niin ja näin rakentajan sähkömiestuttujen toimesta liki 40 v. sitten.)
Suojamaata ei tule siis sähkökeskukselta. Tallissa sitten suojamaapiuhat niputettu nollapiuhaan kiinni.
Mitähän sähkäri tuumaa tuollaisesta, kun pitäisi sähköihin kytkeä pari punaista voimavirtarasiaa sisälle ja ulos.
Olisiko pakko olla suojamaa sähkökaapilta asti? Hyvähän se olisi, mutta pahoin pelkään, että asennusputki on monessa mutkassa ja niin rutussa (jos edes on), ettei talliin pysty uutta 5 karvaista piuhaa vetämään sen kautta. Piha kivetty + betoninen porrastasannekin tiellä eikä ulkokautta räystäältä räystäälle ei voi vetää.
Se uusi voimavirtarasia edellyttää vikavirtasuojakytkintä, jonka sähkäri asentaa johonkin hyvään paikkaan.
Juurikin näin...
Kummonen syöttöjohto sinne talliin tulee, 4x mitäkokoa ?
16 amppeerin sulakkeita nuo ja oletettavasti siis tulee 4x2,5mm2. Silmämääräisestikin on tuota paksumpaa yksisäikeistä kuparipiuhaa.
Kaapelin pää tallin seinärasiassa on teipattu, joten sen kautta ei oikein näy millainen kaapeli kyseessä.
Mahtaisikos olla oheisen mallista kaapelia? https://www.taloon.com/maakaapeli-mcmk-4x2-5-2-5
Jos olisi tuollaista, niin kaapelin piiloon teipattu suojavaippahan toimisi kaiketi suojamaana, jos olisi molemmista päistä kytketty?
Jaa, jos kaapelista mcmk 4x2.5+2.5 on tuo vaippa eli +2.5 kytkemättä niin silloin sinne tulee kaikkiaan 5 johdinta. Jos vaan saa sen vaipan sieltä vielä esille eli ei ole katkaistu munia myöten...
- Keskustelun aloittaja
- #627
Kovin kuulostaa ohkoiselta latausta varten varsinkin jos karvaa pitkin pitäisi jotain muutakin kulkea. Tyypillisesti pelkästään noille latureille taidetaan vetästä 6mm2 kaapeli.
Kannattaa varmaan pyytää sähkäri käymään katsomaan että tarviiko koko syöttökaapeli vaihtaa.
No juu, en tosin ole ajatellut latailla 11 kW:lla, eli 3x16A, vaan 3x8-10A, eli 5,5-6,8 kW:lla, kun ei ole sen kiireempää. Polttistakin pitäisi jossain välissä talvea lämmitellä, mutta ei niitä samaan aikaan tarvitse tehdä. Poltiksen vermeet vievät 1,9 kW, eli reippaan 8A ja jos olisi pakko samaan aikaan molempia latailla/lämmittellä, niin 3x6A jäisi sähköautolle.
Joo, sähkärin kanssa pitää jutella, mutta kuten aluksi kerroin, niin on erittäin todennäköistä, että tuonne saisi uuden kaapelin mitenkään, muuta kuin ilmavetona ja se on mission impossible sekin.
(Piuhan pituus sähkökeskukselta tallin rasiaan on n. 9 m., millaisen lenkin kiertääkään maan alla, mutta tuskin isoja. Ja millaiseen salaojaputkeen on sitten vedetty, vai suoraan maahan, ei hajuakaan.)
- Keskustelun aloittaja
- #629
Eikai se kivetys ole sellainen etteikö sitä voisi purkaa osittain ja asentaa takaisin? Onhan se joskus saatu paikoilleenkin.
Ei sitä 2,5mm2 johdotusta ole mitään tarvetta suurentaa jos se max 11kW teho riittää. Kyllähän sinne voi vetää vaikka millaista touvia, mutta ei sille mitään teknistä tarvetta ole.
Siellä tuskin oli 40A sulakkeet, se oli vaan sen liittimen maksimi. 3x20A oli yleinen voimavirta tuon vanhan liittimen aikana.
pökö
Kaivo jäässä
20A pohjat ja 16A sulakkeet mikäli oikein muistan
Mistäs se vinokuorma jännitettä sinne nollajohtoon saisi niin paljon aikaiseksi, että siitä haittaa olisi? Virtaa sinne kyllä tulee, mutta jännite vaatisi vielä vastusta johtimessa. Jos nollan poikkipinta-ala on laillisissa rajoissa, niin eipä tuohon nyt kovin kummoista jännitettä nouse. Esimerkkinä vaikkapa tuo puheena olevan tallin 4 mm2 syöttöjohdin: jos sitä on pääkeskuksen maadoituskiskon ja suihkun aikana ropaamasi maadoitetun laitteen välissä 100 metriä, on siinä laitteen kuoressa 16 A nollavirralla kaiketi noin 7 V jännite.
Oikosulkutilanteessa toki voi nousta korkeakin kosketusjännite, mutta se toivon mukaan on riittävän lyhytaikainen tilanne ettei vaaraa ehdi aiheutua - olettaen että suojaukset toimivat suunnitellusti.
Mitä edellä kerroin oli aikanaan käytännön kokemus vastaavassa tilanteessa ja sähköinsinööri-urakoitsija heti tiesi reseptiksi maadoituskeihään painamisen kuparivaijerin päässä talon maadoituskiskosta rakennuksen vierustan parhaiten johtavaan maaperän kohtaan. Kaipa syynä on, että paljaalla iholla ja märkänä jo muutaman voltin jännite, joka syntyy nollajohtoon voi tuntua varsin ikävältä kynsivalleissa ja vastaavissa kohdin. Joka tapauksessa maadoituksen parantaminen korjasi "sähkökidutusongelman" heti ja pysyvästi.
Maaperän takia maadoitus ei ollut kovin hyvä siellä, mistä sähköjohto tuli päärakennukseen ja tuokin piste oli oli aivan rakennuskokonaisuuden päinvastaisessa kulmassa suihkuun nähden.
Muinoin kävin suihkussa kalliolle rakennetussa aika vanhassa talossa. Ei pystynyt tutkimaan, mutta suihkussa kyllä kutitteli siihen malliin että sähköä oli tarjolla. Kuulemma siellä boileri poltti aina välillä sulakkeita.. tuskin siellä mitään maadotuksia oli koskaan ollutkaan. Nollattu korkeintaan.
Ilmeisesti siis et kosketellut sähkölaitteita suihkussa, vaan tällejä tuli ihan suihkun alla oleillessa? Tuossa tapauksessa täytyy suihkusta tulevan veden (ja suihkun metalliosien) olla eri potentiaalissa maatasoon nähden. Vesiputkistohan yhdistetään sähköjärjestelmän kanssa samaan maapotentiaaliin potentiaalintasausjohtimella putkistosta pääkeskuksen PE/PEN-kiskoon. Jos tuo potentiaalintasaus on kunnossa ja riittävän järeä, niin moinen ilmiö voi silloin johtua lähinnä vain PEN-johtimen jännitehäviöstä pääkeskuksen ja muuntamon välillä. Siihen ei kulutuslaitteiden tai alakeskusten syötön kaapeloinnin tyypillä ja vahvuudella ole merkitystä, vaan se korjaantuu esimerkiksi juuri kuten kerroit, kiinteistökohtaisella maadoituselektrodilla.
Toinen (vakavampi) vaihtoehto ilmiölle ovat sitten erilaiset vesijärjestelmän sähkölaitteiden vuotovirrat, joista VesA tuossa kertoi.
Juuri noin, eli tällin sai hanasta, kun sitä kosketti suihkussa. Maadoituselektrodin lisäämisen yhteydessä myös kaikki viemärikaivot yhdistettiin kunnon kuparijohdolla vesijohtoputkiin (kuparia) ja edelleen tuohon maadoituselektrodin kaapeliin, joka tietenkin lähti alakeskuksen PE/N-kiskolta. Viemäriputkistossa näet oli muoviputkiosuuksia.
Hommasta on niin kauan aikaa enkä vielä tuolloin ollut saanut riittävästi oppia sähköstä eikä koskaan ole tullut aivan tarkalleen mietityksi, mikä tilanne oli. Suunnilleen se kai oli sen tapainen, että vesijohtokalusteet olivat PE/N-potentiaalissa (vesipumpun ja lämpimän veden varaajan maadoitukset), mutta metallinen viemärikaivo, betonilattia kostealla kalliolla raudoitetun sokkelin päällä taas paikallisessa maapotentiaalissa. Tuo viemärikaivojen "maadoittaminen" vesijohtoon lienee ollut yhtä tärkeää kuin itse PE/N-kiskon paikallinen yhdistäminen maahan ja LVI-kalusteisiin.
- Keskustelun aloittaja
- #639
Kotilatauslaitteisiin liittyy mielestäni yksi idioottimaisuus. Se että niille ei ole vaatimusta minkäänlaisesta ohjattavuudesta. Kulutusjoustosta puhutaan ja kohkataan ja autojen sähköistyminen on tuloillaan mutta siitä huolimatta latauslaitteille ei ole vaatimusta moisesta. Monessa taloudessa kuitenkin sähköauton lataus on sellainen mikä aiheuttaa paljon suurempia piikkejä kulutukseen kuin asunnon muu kulutus. Todellisuudessa kuitenkaan auton latausajankohdalla ei yleensä ole juurikaan merkitystä auton omistajalle. Latautuu se sitten heti kotiin tultua vai yöllä. Muutoin suuremmassa mittakaavassa asialla alkaa oikeasti olemaan merkitystä sähköntuotannolle ja verkolle.
Esim itsellä mlp talossa tarvittava teho on lämmityslaitteen osalta alle 3 kW. Auto latautuu usein joko portaattomalla teholla tai 6 kW. Kiuas on toki 10 kW mutta sen käyttö on on täällä taloudessa paljon harvinaisempaa kuin s.auton lataaminen. Saksassa on ainakin latauslaitteille myönnetyille tuille vaatimus että latauslaitteessa on jonkinlainen järki. Mielestäni laitteet(tehokkaat useamman vaiheen laturit) missä ei ole mitään älyä, myynti pitäisi kieltää sekä sorvata lakiin vaatimus että noista pitää löytyä ajastinta tai muuta järkeä. Tässä on mielestäni oikeasti potentiaalia saada kulutusta enemmän ajalle jolloin sähköä kuluu muuten valtakunnassa vähemmän.
Esim itsellä mlp talossa tarvittava teho on lämmityslaitteen osalta alle 3 kW. Auto latautuu usein joko portaattomalla teholla tai 6 kW. Kiuas on toki 10 kW mutta sen käyttö on on täällä taloudessa paljon harvinaisempaa kuin s.auton lataaminen. Saksassa on ainakin latauslaitteille myönnetyille tuille vaatimus että latauslaitteessa on jonkinlainen järki. Mielestäni laitteet(tehokkaat useamman vaiheen laturit) missä ei ole mitään älyä, myynti pitäisi kieltää sekä sorvata lakiin vaatimus että noista pitää löytyä ajastinta tai muuta järkeä. Tässä on mielestäni oikeasti potentiaalia saada kulutusta enemmän ajalle jolloin sähköä kuluu muuten valtakunnassa vähemmän.
Juttu on varmaan siinä että ainakin simppelimmät AC-laturit voi ajastaa ihan millä vaan sähköä katkovalla, ei sen tarvitse olla erityinen ominaisuus juuri laturissa. Enempi ehkä kaipaisin autoihin pakollista rajapintaa josta voi kysyä mikäs on akun tilanne - koska lataus pienemmillä tehoilla voi kestää useamman tunnin: sen ajoittaminen on hankalampaa kuin monen muun vehkeen. Tai onhan useimmissa autoissa standardiprotkolla jo - DC puolella - ja se toimii jo ipv6-tietoliikenteen yli. Siihen ei vaan pääse mistään käsiksi.