Sähköautojen lataaminen ja latausverkosto

Tuli muuten mieleen että vuoden vaihteen jälkeen lähes kaikken yksityisten laturien arvo on nolla. Kukaan ei maksa noista käytettynä mitään kun ei niitä saa enää asentaa. Tai ainakin näin tulkitsen että uudelleenasennuskin olisi kiellettyä. Ehkä joku TIS tyyppi tai sähkäri saattaa itselleen (laittomasti) asentaa.
Oletan että yksityisillä speksien mukaisia on pieni prosentti.
 
EU-virkatiehtöörit on taas käyneet viinin maistajaisissa ja lopputuloksena kansaa maksaa korkeampaa hintaa asioista, joita eivät tarvitse.
Tässä lienee sama, kuin monessa muussakin asiassa, että tarvitaan tönäisy jotta haluttu tahtotila saavutetaan. V2x-ominaisuudet nähdään tulevaisuudessa välttämättömänä arkipäivän asiana
Ketkä näkee? Miksi välttämättömänä? Vai luodaanko tässä kuluttajille jälleen tarpeita, joita täyttämään on ensin kehitetty jotain uutta kilkettä?
OT: Ihan kuten lääketeollisuus - ensin kehitetään lääke ja sitten aletaan kehittää tarpeita herättämällä epäilyksiä siitä voisiko jonkun vaivan välttää etukäteen ostamalla juuri sitä tuotetta. Näin on käynyt kakkostyypin diabeteksen, kolesterolin ja viimeksi lihavuuden kanssa.
 
Jostain käsitin että perinteisen PWM säädön sijaan tarvitaan PLC säätö. Mitä lie sitten tarkoittaakaan. Ilmeisesti yleensä uutta rautaa.
Tässähän ei auta vaikka olisi OCPP tms kun kyse onkin laturin ja auton välisestä kommunikoinnista.

ISO 15118 -standardin mukainen kommunikaatio, sama jota CCS eli DC-pikalataus käyttää. Siinä on pohjalla Homeplug Green PHY -kommunikaatiostandardi, siitä tulee tuo "PLC"-kirjainyhdistelmä (Power Line Communication). Eli jutellaan datapaketeilla, kun vanha perusmuotoinen kättely on vain jännitetasoja ja pulssisuhdetta.
 
Joku kaipaili tarkempaa tietoa latausasemista.
Tesla vastasi huutoon ja uusimmassa versiossa näytetään kartta/ilmakuva pohjalla latausaseman sijainti ja
autopaikkojen tila reaaliajassa.

supercharger.webp
supercharger-webp.117919
 
Viimeksi muokattu:
Joku kaipaili tarkempaa tietoa latausasemista.

Varmaan aika monikin. Menneinä vuosina oli jostain syystä sellainen tapa, että latureiden sijainnit oli ilmoitettu tietokantaan pelkällä katuosoitteella tai muuten vain 100 metrin tarkkuudella niin ettei latureita löytynyt jos navigoi ilmoitettuun sijaintiin.
 
Tässä lienee sama, kuin monessa muussakin asiassa, että tarvitaan tönäisy jotta haluttu tahtotila saavutetaan. V2x-ominaisuudet nähdään tulevaisuudessa välttämättömänä arkipäivän asiana, joten ne halutaan saada mahdollisimman kattavasti mukaan koko laitekantaan - siksi lainsäädännöllä asia varmistetaan. Vähän kuten vaikka tuo HAN-portti sähkömittarissa.

Eikä tarvitse go-e:stä olla huolissaan, nehän tukevat ainakin laitetasolla jo ISO 15118 -standardeja. Jos softa ei tue, sen saa aina päivitettyä myöhemmin.
Joo, ainoa että tämä uudistus nyt ei tuo minkäänlaista tukea tai valmiutta millekään v2x systeemille, ellei latausaseman hankkiva nimenomaan hanki latausasemaa jossa sellainen tuki on. Eli asialla ei ole mitään tekemistä tulevaisuuden kanssa.
 
Joo, ainoa että tämä uudistus nyt ei tuo minkäänlaista tukea tai valmiutta millekään v2x systeemille, ellei latausaseman hankkiva nimenomaan hanki latausasemaa jossa sellainen tuki on. Eli asialla ei ole mitään tekemistä tulevaisuuden kanssa.

No sikäli sillä on, että ISO 15118 -vaatimus tuo asemaan varmuudella sen Homeplug Green PHY -standardin mukaisen datakommunikaation, joka vaaditaan myös noihin V2X-hommiin. Ilman tuota vaatimusta markkinoilla saisi olla edelleen laitteistoja, joista puuttuu rautatuki V2X:n kommunikaatiolle.
 
No sikäli sillä on, että ISO 15118 -vaatimus tuo asemaan varmuudella sen Homeplug Green PHY -standardin mukaisen datakommunikaation, joka vaaditaan myös noihin V2X-hommiin. Ilman tuota vaatimusta markkinoilla saisi olla edelleen laitteistoja, joista puuttuu rautatuki V2X:n kommunikaatiolle.
Pieni selvennys. Toi X tuon V2 perässä tarkoittaa että ominaisuutta ei ole määritetty. V2L on jo käytössä, tässä kai tarkoitetaan V2H ja V2G ominaisuuksia. Eli kolmivaihesyöttö taloon tai verkkoon.
 
  • Tykkää
Reaktiot: tet
No sikäli sillä on, että ISO 15118 -vaatimus tuo asemaan varmuudella sen Homeplug Green PHY -standardin mukaisen datakommunikaation, joka vaaditaan myös noihin V2X-hommiin. Ilman tuota vaatimusta markkinoilla saisi olla edelleen laitteistoja, joista puuttuu rautatuki V2X:n kommunikaatiolle.
Paitsi että se hinnat alkaen latausasema ei juttele tuota standardia kuin auton ja latausaseman välillä, eikä laitteessa ole mitään kommunikaatioväytää ulos.
 
Pieni selvennys. Toi X tuon V2 perässä tarkoittaa että ominaisuutta ei ole määritetty. V2L on jo käytössä, tässä kai tarkoitetaan V2H ja V2G ominaisuuksia. Eli kolmivaihesyöttö taloon tai verkkoon.
Sinänsä v2h tai v2g voivat olla myös DC otolla. Tai yksivaiheisella sähköllä.
 
Kuka haluaisi työntää auton akusta sähköä valtakunnan verkkoon? Ehkä jollain leasing autolla tuo on ok, mutta eiköhän tuon ominaisuuden hyödyntäminen maksa auton arvonalenemana paljon enemmän kuin mitä sillä saa hyötyä. Vai ollaanko tällä pakottamassa sähköautoilijoita jakamaan autojensa energia sähköyhtiön kanssa?
 
Kuka haluaisi työntää auton akusta sähköä valtakunnan verkkoon? Ehkä jollain leasing autolla tuo on ok, mutta eiköhän tuon ominaisuuden hyödyntäminen maksa auton arvonalenemana paljon enemmän kuin mitä sillä saa hyötyä. Vai ollaanko tällä pakottamassa sähköautoilijoita jakamaan autojensa energia sähköyhtiön kanssa?
Kaipa tuokin riippuu siitä paljonko siitä maksetaan.
 
Kuka haluaisi työntää auton akusta sähköä valtakunnan verkkoon? Ehkä jollain leasing autolla tuo on ok, mutta eiköhän tuon ominaisuuden hyödyntäminen maksa auton arvonalenemana paljon enemmän kuin mitä sillä saa hyötyä.
Eihän tuo ominaisuus tarkoita, että verkkoon asti sähkö menisi ja onhan pörssisähkö välillä niin kallista, että sekin voisi olla varsin järkevää. Siis tuolla voi myös vain kompensoida oman käytön tai vaikkapa siirtää kaupallisesta latausasemasta sähköä omaan käyttöön.

Itsellä on autossa 51 kWh LFP-akku. Se kestänee luokkaa 3000 sykliä. Yhdellä pääsee ehkä keskimäärin vajaat 300 km, joten akulla ajaa ehkä 800 tkm. Itse ajan n. 17 tkm vuodessa tuolla. Jos pidän vaikka 10-vuotiaaksi ja 170 tkm ajetuksi, oletan tuon arvon olevan silloin enintään 5 t€ (maksoi uutena 30 t€).

Jos sitten ottaisin akusta vaikkapa 1000 sykliä niin, että saisin 10 s/kWh voiton, tuottaisi tuo 5 t€. Sillon siis 10 vuotiaana akulla olisi joku 600 sykliä ajosta ja 1000 sykliä verkkoakkuna.

Miten tuo sitten pudottaisi auton arvoa? Varmaankin SOH olisi huonompi kuin yhtä paljon ajetulla, jonka akulla on vain ajettu. Mutta olisiko kovin huono, kun LFP-akulle 1600 sykliä ei ole paljoa.

Kallis auto NMC-akulla on tietysti kovin erilainen tapaus.
 
Paitsi että se hinnat alkaen latausasema ei juttele tuota standardia kuin auton ja latausaseman välillä, eikä laitteessa ole mitään kommunikaatioväytää ulos.
ISO 15118-20 nostaa hinnat alkaen mallien hintoja noin 100-150€ koska vaaditaan tuo kommunikaatio kiinteillä asemilta. Siirrettävän eivät omaa samaa vaatimusta
 
Kuka haluaisi työntää auton akusta sähköä valtakunnan verkkoon? Ehkä jollain leasing autolla tuo on ok, mutta eiköhän tuon ominaisuuden hyödyntäminen maksa auton arvonalenemana paljon enemmän kuin mitä sillä saa hyötyä. Vai ollaanko tällä pakottamassa sähköautoilijoita jakamaan autojensa energia sähköyhtiön kanssa?
Tämä on eu laajuinen juttu ja kyllä tarkoitus on tasapainottaa verkkoa. Jos 100000 autoa työntää verkkoon 11 kW teholla siitä tulee yhteensä 1000 MW tehoa eli yksi ydinvoimala.
 
Kuka haluaisi työntää auton akusta sähköä valtakunnan verkkoon? Ehkä jollain leasing autolla tuo on ok, mutta eiköhän tuon ominaisuuden hyödyntäminen maksa auton arvonalenemana paljon enemmän kuin mitä sillä saa hyötyä. Vai ollaanko tällä pakottamassa sähköautoilijoita jakamaan autojensa energia sähköyhtiön kanssa?
Tuohan riippuu siitä paljonko sitä energiaa siirtyy. Reservikotiakutkaan ei syötä verkkoon usein kun pienen hetken, lyhimmillään sekuntiluokkaa, mutta tehoa voi olla 10kW.
Suurin hyöty tulee sähköverkolle siitä kun voidaan rajoittaa hetkellisesti latausta.
 
Kuka haluaisi työntää auton akusta sähköä valtakunnan verkkoon?
Olen kuullut puutarhakoneiden käyttäjistä, jotka eivät pidä bensiinikanisteria ja täytä sitä asemalla siellä käydessään, vaan ottavat aina tarvittavan bensiinin letkulla auton bensiinitankista. Eikös sähköaikakaudella sähkön ottaminen autosta verkkoon ole melkein sama asia? Jotkut jopa lataavat kännykän autossa, niin sähköä säästyy kotona.
 
Tämä on eu laajuinen juttu ja kyllä tarkoitus on tasapainottaa verkkoa. Jos 100000 autoa työntää verkkoon 11 kW teholla siitä tulee yhteensä 1000 MW tehoa eli yksi ydinvoimala.
Tiedän kyllä tämän ja tässä on juuri se, että laitetaan kuluttajat maksamaan alitehoisesta sähkön tuotannosta. En usko, että korvaukset tästä kattavat kuluja. Jos autolla on ajettu 150tkm ja sen akkua on käytetty 300tkm edestä niin en minä ainakaan sellaista autoa ostaisi.
 
En usko, että korvaukset tästä kattavat kuluja.

Korvauksia on monenlaisia. Jotkin tilanteet voi tuottaa jopa euroja per kilowattitunti. Mutta lähtökohtaisesti kyse lienee näpertelystä ellei tuollaiseen saada aivan valtava määrä latauspisteitä. Lisäksi se ei toimi ellei töpseli ole kiinni.
 
Takaisin
Ylös Bottom