Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon

fraatti

Hyperaktiivi
Saa se sähkökattiloihin, jotka täyttävät lain kriteerit, jos myy lämpödivisuioonalleen hiukan negatiivisella hinnalla ja toimii omassa siirtoverkossaan ilman lisämaksua. Tuo on kuitenkin aika teoreettinen mahdollisuus, koska vain tuulisähkö on käytännössä riittävän halpaa (eli jos tuulee riittävästi, polttamalla ei kannata sähköä tehdä, mutta toki mahdollinen ylimääräinen ydinvoimantuotanto täytyy polttaa johonkin, eli sähkökattilat ovat hyvä käyttökohde).
Itseasiassa. Tampereella on tuotantoa ja kaukolämpöä samassa verkossa. Tiedän erään joka on tuolla pääkallopaikalla töissä ja mainitsi että etu on suuri että ovat samassa verkossa. En kysynyt se tarkemmin että mitä hän tuolla meinasi.

Tammerkoskesta tulee kuitenkin sähköä 24/7, oli sähkönhinta mitä hyvänsä. Toki teho ei näköjään ole yhteensä kuin 16.4 MW.
edit. Tammervoimalla polttelevat myös jätteitä ja sieltä näyttää tulevan tarvittaessa 12MW. Luulisi että tuota pystyy jotenkin säätämään ja nollahinnalla ei poltella juuri mitään.
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Tekeekö vanha kunnon yösähkälömmitys paluuta
Tekee ja on tehnytkin pörssisähkön seuraajaksi muutettuna:

1763916010125.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Itseasiassa. Tampereella on tuotantoa ja kaukolämpöä samassa verkossa. Tiedän erään joka on tuolla pääkallopaikalla töissä ja mainitsi että etu on suuri että ovat samassa verkossa. En kysynyt se tarkemmin että mitä hän tuolla meinasi.
Tuo voi olla hyvä mahdollisuus säädellä esimerkiksi sähkön tuotantoa, jos yhteistuotanolaitokselta on hyväksytty tarjous tietylle vartille ja laitos täytyy ajaa ko. tehoon alkuajankohtaan mennessä ja pudottaa taas alas, kun tilattu jakso loppuu. Lämpöpumppuja on käytetty myös vastaavaan (ja niillä on samanlaisia helpotuksia sähköverosta kuin sähkökattiloillakin).

Itse asiassa juuri lämpöpumppuja voisi ajatella ajettavan niin, että voi tuottaa kaukolämpöä alemmilla veroilla kuin suoraan polttoaineilla. Yhteistuotantosähkön voi käyttää lämpöpumpun käyttövoimaksi ja pumpata lämpöä viemäriveden ja meriveden ohella yhteistuotantolaitoksen lauhdevesistä ja mahdollisen kaasuturbiinin imuilman jäähdytyspiiristä. En tiedä, missä laajuudessa moista ehkä harrastetaan, mutta tuskinpa sille on mitään esteitäkään. Toki tuolla tavalla polttoaineesta irtoaa selvästi enemmän lämpöäkin kuin suoraan polttamalla.
 

Mikkolan

Vakionaama
Tekeekö vanha kunnon yösähkälömmitys paluuta
No tuskin mutta tekoäly laskee tuotapikaa rajahinnan, jolla on halvempaa pistää pumppu tauolle. Siis pumpun tuottaman lämmön omakustannushinta on suurempi kuin pelkkä sähkön hinta, jolloin on teoriassa mahdollista että suorasähkö on halvempaa kuin pumpun käyttö.
Nythän käytetään paljon paneelisähköä suoraan ja annetaan pumpun huilailla, onhan paneelisähkölläkin se omakustannushinta mutta tässä yhtälössä sitä ei tarvita.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itseasiassa. Tampereella on tuotantoa ja kaukolämpöä samassa verkossa. Tiedän erään joka on tuolla pääkallopaikalla töissä ja mainitsi että etu on suuri että ovat samassa verkossa. En kysynyt se tarkemmin että mitä hän tuolla meinasi.
Veikkaan että etu tulee siitä, että paikallinen verkkoyhtiö säästää FG:n maksuissa, kun sähköä tuotetaan siellä oman verkon sisällä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Katselin huvikseen scholar.google.comista että mitä sieltä löytyy aiheesta. Osui tälläinen silmiin. Eli simulaation että mitä sähkön hinnalle tapahtuu. Tosin tuossa puuttuu kapasiteettia 1,1 GW eli rakentumassa taitaa olla kapaa niin että kattiloita on 2.6GW. Tuossa on mainittu että keskihinta nousisi 7% Suomessa. Voisi kuvitella että tuo ei taida riittää.

1763918069826.png


Tuolta löytyy juttua käyttökustannuksista.
1763918757520.png

 

Mikkolan

Vakionaama
Sähkökattilakin on investointi, jolle halutaan tietty käyttöaste eikä vain seisomaan tyhjänpanttina. Suunniteltu käyttöaste perustuu vuosittaiseen lämmöntuotantoon ja jotta se toteutuu niin kannattaa ajaa muulloinkin kun 0- ja miinushinnoilla, käyttöpäällikkö ja tekoäly laskekoon sopivan rajahinnan tuolle.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sähkökattilakin on investointi, jolle halutaan tietty käyttöaste eikä vain seisomaan tyhjänpanttina. Suunniteltu käyttöaste perustuu vuosittaiseen lämmöntuotantoon ja jotta se toteutuu niin kannattaa ajaa muulloinkin kun 0- ja miinushinnoilla, käyttöpäällikkö ja tekoäly laskekoon sopivan rajahinnan tuolle.

Taitavasti hoidettuna sähkökattilan käyttäminen voi olla energiayhtiölle hyvin tuottoisaa. Mikäli suurin syömähammas on sähkön myynti, voi olla suuri kiusaus tuhota sitä "ylimääräistä" tuotantoa polttamalla sähkö toisaalla kaukolämmöksi. Kulupuoli on varsin minimoitu, vain tuo mitätön vero ja hiukan siirtomaksuja. Säästöpuolelle tulee taas lämpölaitoksen polttoaineet, ehkä myös muitakin käyttö- ylläpitokuluja. Mehevin pihvi on sitten vaikutus sähkön hintaan, sikäli kuin sellaisen onnistuu saamaan aikaiseksi. Vaikka kaukolämpöä myytäisiinkin alle sähkön hinnan, sähkön markkinahinta voi kompensoida tämän moninkertaisesti vaikka nettona ulosmyytävä määrä tietysti hiukan pieneneekin. Takana täytyy tietty olla sen verran vääntöä, että pystyy hoitamaan markkinaa. Sitä sähkökattilaahan saa käyttää ihan vapaasti keneltäkään lupia kyselemättä.

Tämä ansaintamalli ei tietty sovellu esim. kaupunkien energialaitoksille, koska jos se CHP voimala ajetaan alas ja korvataan sähkökattilalla, ei jää mitään myytävää. Voi ainoastaan lämmitellä sillä sähkökattilalla jos onnistuu saamaan sähköä alle polttoaineen hinnan. Mutta eihän sitä sähkökattilaa kannata koskaan pelkän budjetoidun käyttöaikatavoitteen saavuttamiseksi päällä pitää, jos on muita edullisempia tuotantomenetelmiä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Sähkökattilakin on investointi, jolle halutaan tietty käyttöaste eikä vain seisomaan tyhjänpanttina. Suunniteltu käyttöaste perustuu vuosittaiseen lämmöntuotantoon ja jotta se toteutuu niin kannattaa ajaa muulloinkin kun 0- ja miinushinnoilla, käyttöpäällikkö ja tekoäly laskekoon sopivan rajahinnan tuolle.
Tuossa on mainittu että kun sähkönhinta alittaa bioenergian hinnan, niin kannattaa käyttää. Lisäksi jossain oli maininta että laitoksen pitää olla käynnissä min 4h jakso eli sen lyhyempiin jaksoihin ei lähdetä säheltämään.
1763921285619.png


Tuolta löytyi jotain muita rajoja miten voi ajella.
1763921425150.png

 

kotte

Hyperaktiivi
Tämä ansaintamalli ei tietty sovellu esim. kaupunkien energialaitoksille, koska jos se CHP voimala ajetaan alas ja korvataan sähkökattilalla, ei jää mitään myytävää. Voi ainoastaan lämmitellä sillä sähkökattilalla jos onnistuu saamaan sähköä alle polttoaineen hinnan. Mutta eihän sitä sähkökattilaa kannata koskaan pelkän budjetoidun käyttöaikatavoitteen saavuttamiseksi päällä pitää, jos on muita edullisempia tuotantomenetelmiä.
Nykyisin varsin monilla kaukolämpöyhtiöillä on tuulivoimaosuuksia (omia ja mankala-tyyppisiä), joten ei tarvitse turvautua yhteistuotantolaitoksiin (vaikka Fingridin ja siirtoyhtiön, konsernin oman tai muun omistajan maksut rokottavatkin). Yhteistuotantolaitokset usein käynnistetään vasta, kun sähkö on niin kallista, ettei sähkökattiloita missään nimessä. Välissä on alue, jossa varsinkin bioenergialla toimivat yhteistuotantolaitokset saattavat tuottaa pelkkää lämpöä samalla, kun turbiinit seisovat vain esilämmitettyinä odottamassa käynnistyskäskyä. Riippuu lämmön menekistä sähkön ohella, miten menetellään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Lisäsin vielä tuollaisen kippuran, koska tuolla sähkönhinta ketjussa sivuttiin asiaa. Siinä on patojen teho vs sähkön hinta heinäkuun alusta. Sinänsä tässähän tilanne elää jatkuvasti kun kattilantehoa ja varastokapasiteettiä valmistuu lisää. Jo pelkästään Tampereelle on tullut kaksi suurta varastoa ja 100 MW kapaa lisää kesän jälkeen.

On myös ilmoilla ksymyksiä että mahtaako tuossa fingridin datassa olla vielä kaikki mukana vai ei. Kaikki sähkökattilat siihen dataan on jokatapauksessa tulossa.

1764055094571.png

1764055349093.png



Hiukan suuremmasta datamäärästä löytyi tuollaisia kynnysrajoja.
1764056088457.png

Hinnat alvillisia, koska itseä kiinnostaa se kuluttajan sähkönhinta eniten ja miten nämä käyttäytyvät siihen nähden.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Isommassa kuvassa, sähkökattilat on käytännössä nopein ja paras keino kasvattaa tuulisen ajan kulutusta ja sitä kautta nostaa hintoja varmemmin plussalle aina.

Tuulivoiman jatkorakentaminen on kiikun kaakun tässä, kun tuulisen ajan hinnat ovat painuneet niin alas. Toivottavasti ainakin ne isot merivoimalat saisi "tuulta purjeisiin" näistä sähkökattiloista.

Ja toinen välillinen hyöty on kaikenlaisen polttamisen vähentäminen.
 

Jule

Vakionaama
Amerikan ihmeet käyttävät "dokumenteissaan" mittayksiköinä esim. jumbojetti, norsu, koulubussi ....

Tuossahan on taustalla se että eihän ihminen pysty tuollaisia isoja tilavuuksia hahmottamaan, ellei niiden kanssa syystä tai toisesta ole tekemisissä, mutta sama kyllä pätee noihin vertailuyksiköihinkin.

Sen koulubussin jokainen jenkki varmasti tuntee, mutta moniko on nähnyt norsun, tai jumbojetin kosketteluetäisyydeltä? Eipä noidenkaan kuva auta hahmottamaan sitä kokoa, juuri sen enempää kuin se numeraalinen arvokaan.

Hauska nähdä milloin tulee suorasähköbuumi omakotitaloihin nyt kun se on teollisuudessa menossa.

Suora sähkölämmityshän tarkoittaa esim seinäpatteria, erilaiset varaajat joita todennäköisesti tarkoitit, nimenomaan eivät ole suoraa sähkölämmitystä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sähkökattilat eivät ole teollisuudessa mikään uusi juttu, niitä on käytetty ainakin lähes 100 vuoden ajan, mutta varsin suppeassa laajuudessa nykytilanteeseen nähden. Aikanaan niitä käytettiin esimerkiksi muuttamaan ylimääräinen vesivoima ja joskus höyryvoimakin yöaikaan lämmöksi, kun sähkön kulutus putosi eikä ollut nykyisen tasoisia voimansiirtoverkkoja ollut puhumattakaan teollisuuden ulkopuolisista yöaikaisista kulutuskohteista. Sähkökattilat on aina suunniteltu nimenomaan kulutusjoustoa tukemaan, kun edullisempaa tapaa polttaa ajoittainen ylijäämäsähkö hyödyksi lämpönä on vaikea keksiä. Ilman kulutusjoustonäkökulmaa sähkökattiloissa ei juuri ole järkeä (polttamisen välttämisen korostaminen vie ajatukset sivuraiteille, mutta toki kyse on hyödyllisestä synenergisestä kytkennästä, kunhan ei muodostu isännäksi rengin asemesta).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Katsoin ihan huvikseen että löytyykö mistään tarkempaa tutkimuksesta sähköpatojen hintavaikutuksesta.

Energiateollisuudelta sellainen löytyi muutaman kuukauden takaa. Siinä on käsitelty 3GW ja 4,5GW skenaariota.

Tein tuosta yhteenvedon tekoälyllä. Se itseä kiinnostava osuus on tuossa suoraan nähtävillä. Loput löytyy tuosta klikkaamalla.

Yhteenveto​


Raportti tarkastelee sitä, miten sähkökattilat (eli “e-boilers”) voidaan integroida Suomen sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmään ja millainen vaikutus niillä voisi olla. Energiateollisuus


Tausta ja tavoitteet


  • Suomi on sitoutunut fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen ja hiilineutraaliustavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä. Energiateollisuus
  • Kaukolämmön järjestelmät ovat Suomessa merkittäviä: noin 46 % asuin- ja palvelurakennusten lämmitysenergian tarpeesta katetaan kaukolämmöllä. Energiateollisuus
  • Sähkömarkkina on pohjoismainen, liitetty Ruotsiin, Norjaan, Viroon, ja sähköpörssin päivähinta määräytyy mm. valtakunnan sisäisten virtausten mukaan. Energiateollisuus
  • Sähkökattiloilla voidaan muuntaa sähköä lämmöksi joustavasti, ja ne voivat toimia erityisesti silloin, kun sähkö on halvempaa tai kun sähköverkossa on ylijäämää. Energiateollisuus

Metodologia


  • Tutkimuksessa mallinnettiin kolme skenaariota käyttämällä AFRY:n sähkömarkkinamallia (BID3):
    1. Perusskenaario ilman lisäe-kattilatehoa.
    2. Skenaario 1: 3 GW e-kattilakapasiteetti. Energiateollisuus
    3. Skenaario 2: 4,5 GW e-kattilakapasiteetti. Energiateollisuus
  • Lisäksi mallinnettiin tilanteita, joissa uusiutuvan energian (tuulivoima) kapasiteettia lisätään e-kattiloiden rinnalla. Energiateollisuus
  • Mallinnuksessa huomioitiin hintatasot, lämpötilavaihtelut, kaukolämmön kysyntä, ja e-kattiloiden aktivointihinnat suhteessa biomassaan. Energiateollisuus

Tulokset


  • Jos e-kattilakapasiteettia lisätään ilman (!) merkittävää uusiutuvan energian lisäystä, sähköspot-hinnat nousevat melko lineaarisesti kapasiteetin kasvaessa. Esimerkiksi perusskenaariossa spot-hinta ~41,67 €/MWh, 3 GW skenaariossa ~49,53 €/MWh ja 4,5 GW skenaariossa ~52,12 €/MWh. Energiateollisuus
  • Kun uusiutuvaa kapasiteettia lisätään rinnalla (esim. tuulivoimaa 21–29 % enemmän), sähköspot-hinta pysyy lähes muuttumattomana (~41,7 → ~42,4 €/MWh), eli uusiutuvan kapasiteetin lisäys kykenee kompensoimaan e-kattiloiden kysynnän kasvun vaikutusta. Energiateollisuus
  • E-kattilat voivat merkittävästi kasvattaa sähköllä tuotettua kaukolämpöä: skenaariossa 3 GW ne tuottivat ~8,49 TWh (≈ 23 % kaukolämmön tuotannosta) ja 4,5 GW skenaariossa ~12,13 TWh (≈ 33 %) verrattuna 36,7 TWh peruslämmöntuotantoon. Energiateollisuus
  • Lisäksi e-kattiloiden käyttö voi tasata sähkömarkkinoiden hintakäyrää: ne aktivoituvat erityisesti silloin, kun sähkö on halpaa, ja näin ne vähentävät hintapiikkejä ja markkinahintojen vaihtelua. Energiateollisuus
Johtopäätökset


  • E-kattilat näyttävät lupaavalta keinolta Suomessa sekä sähkö- että lämmityssektorin sähköistämiseen ja päästöjen vähentämiseen. Energiateollisuus
  • Kun ne yhdistetään merkittävään uusiutuvan energian kapasiteetin lisäykseen, voidaan saavuttaa sekä kasvava sähkökattilatoiminta että vakaampi sähkömarkkina-hinta. Energiateollisuus
  • Selvityksessä korostetaan kuitenkin, että e-kattilat eivät ole yksinään ratkaisu: esimerkiksi lämpövarastot, erilaiset lämmitysteknologiat ja uusiutuvan kapasiteetin monipuolisuus ovat keskeisiä. Energiateollisuus
  • Myös raportissa todetaan, että käytetyssä mallissa on rajoituksia (esim. vain vuoden 2014 säädata, vain tuulivoima uusiutuvana, vanha CNTC-malli sähkövirroille) ja että tulevaisuuden tutkimuksessa tulee huomioida laajemmat mahdollisuudet. Energiateollisuus



Vaikuttaako raportti sähkön markkinahintaan?​


Kyllä — raportti käsittelee selvästi vaikutuksia sähkömarkkinoiden hintaan. Tässä pääkohdat:


  • Kun e-kattilakapasiteettia lisätään, sähköspot-hinta nousee, jos uusiutuvaa kapasiteettia ei lisätä samaan aikaan. Tämä johtuu siitä, että e-kattilat lisäävät sähkön kysyntää. Energiateollisuus
  • Kun uusiutuvaa kapasiteettia lisätään rinnalla, sähköspot-hinnan nousu voidaan lähes estää – eli uusiutuva kapasiteetti toimii hinnan tasaajana. Energiateollisuus
  • E-kattiloiden vaikutus näkyy myös hintavolatiliteetin vähenemisenä: ne voivat hyödyntää alhaista sähkön hintaa ja ovat vähemmän käytössä silloin, kun hinta on korkea, mikä tasaa hintakäyrän muotoa. Energiateollisuus
  • Toisin sanoen: raportin mukaan e-kattilat voivat lisätä sähkön kysyntää ja siten painaa hintoja ylöspäin, mutta yhdistettynä laajempaan uusiutuvan rakentamiseen niiden vaikutus sähkömarkkinahintaan voi olla hyvin rajattu tai jopa myönteinen markkinoiden vakauden kannalta.
 

-Teme-

Vakionaama
Nyt sitten vaan vahvasti toivomaan että OX2 Halla ja Laine ottavat tuulta sähköpatojen lisääntymisestä ja toteutuvat täysmääräisesti, niin saataisiin näistä noin 23TWh lisää tuotantoenergiaa
 

-Teme-

Vakionaama
Kun halutaan vertailukohtia, niin 22.11 on raportissa mukana oleviin sähköpatoihin ajettu käytännössä koko OL2 tuotanto.
Pitää jatkojalostaa ja koettaa tehdä analyysiä paljonko tuolla lisääntyvällä kulutuksella on energian hintaan nostava vaikutus.
Sama tuottaja molemmilla markkinoilla, lisäksi kun omaa sähköenergian tuotantoa, niin voiko sähköpatojen käytöllä muokata sähköenergian hintatasoa jotta se mukailee omaa tarjousta?
Tulisiko sähköenergian ja kaukolämmön yhtiöt olla eriytetty jotta mahdollinen hintamanipulointi ei ole mahdollista? Se ”ilmainen” sähkö firman sisällä saattaa houkuttaa nostamaan kulutusta jotta hintaraja ylittyy ja sähköenergian myynnistä saa näin paremman hinnan..
en tietty väitä että näin voisi missään tapauksessa tapahtua, mutta business on businessta ja liikelaitoksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pitää jatkojalostaa ja koettaa tehdä analyysiä paljonko tuolla lisääntyvällä kulutuksella on energian hintaan nostava vaikutus.
Sama tuottaja molemmilla markkinoilla, lisäksi kun omaa sähköenergian tuotantoa, niin voiko sähköpatojen käytöllä muokata sähköenergian hintatasoa jotta se mukailee omaa tarjousta?
Totta kai tuo vaikuttaa markkinaan. Enää ei tarvitse keksiä verukkeita pitää tuotantoa alhaalla tai sepittää ettei vettä ole. Mitään estettä syödä itse omaa tuotantoa ei ole. Siinä sivussa säästyy biomassat ja maakaasut. Aikaisemmin sähkön tuonti idästä oli niin suuri varaventtiili, että se kyykytti tehokkaasti hintojen hoidon.

Peruskuorma verkkoon tuotetaan pelkillä kiinteillä tuotantokustannuksilla. Ne kulut on päällä teki mitä hyvänsä, kysymys on vain siitä, mikä tuotannon markkina-arvo on. Lämmityskaudella kaupunkien kaukolämpöyhtiöllä on mahdollisuus tuottaa jonkin verran lisäsähköä. Tällä tuotannolla on sitten jo muuttuvat tuotantokulutkin. Tämän vastapainetuotannon hyötysuhde on itse asiassa erittäin korkea, koska se vastapainesähkö saadaan siitä ikään kuin välistä mutta 1:1 sen kehitetyn sähkön verran enemmän polttoainetta tietty kuitenkin kuluu. Kaupunkien kaukolämpöyhtiöllä mahtaa olla hyvät intressit tuottaa sähköä silloin kun siitä saa kelpo hinnan. Kapasiteettia vain on kovin vähän.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Jos ja kun Ukrainan sota loppuu ja Venäjän pakotteet on purettu, niin millaisenkohan kynnyksen takana on pistää uudestaan nuo idän-letkut käyttöön? Kyllähän ne aika merkittävät olisi Suomen sähköverkkoon.

Veikkaan että Vanjat itseasiassa myisi varmaan halvalla sähköä, ihan vain ottaakseen taas itseään länteen kiinni.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
millaisenkohan kynnyksen takana on pistää uudestaan nuo idän-letkut käyttöön?

Täällä niitä ei kaiketi ole vielä purettu kuten Baltiassa. Eiköhän se kynnys ole hyvin matala sen jälkeen kun rajoitukset on poistettu tavalla tai toisella. Toivotaan ettei sillä toisella.
 

kotte

Hyperaktiivi
Se ”ilmainen” sähkö firman sisällä saattaa houkuttaa nostamaan kulutusta jotta hintaraja ylittyy ja sähköenergian myynnistä saa näin paremman hinnan..
Ehkä tuollaista voi jonkin aikaa tapahtua, jos on ylimääräistä tuotantokapasiteettia, mutta pitemmän päälle varmaan markkinat kekkaavat moisen ja kohdistuukin omaan nilkkaan. Jos tuo nostaa sähkön hintaa, niin lämmön tuotannon kustannuksetkin nousevat. Toisaalta, miksi tehdä sähköäkään, jos hinta on turhan alhainen, vaan voisi sulkea heikoimmin tuottavan voimalaitoksen kokonaan.

Luetun mukaan suuret energiayhtiöt ovat viime vuosina pyrkineet erkauttamaan eri divisiooniaan kohti itsenäistä markkinaehtoista toimintaa, koska tuosta ei kokemusten mukaan ainakaan seuraisi kokonaistuloksen heikkenemistä pitkän päälle ja lisäksi konsernin johto saa laadukkaampaa alkuperäistä dataa eri tuotannonhaarojen markkinatilanteesta ja kannattavuudesta. Synergiaetuja sen sijaan etsitään strategiasta eli investointien kohdistamisesta ja harkittaessa joistakin liiketoiminta-alueista ja laitoksista luopumista.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Forttumi nyt ainakin haraisi hanttiin ja sitten poliitikoista varmaan löytyisi myös vastustusta, kun tuo idän ihmetuonti ei olisi CO2 vapaata, vielä vähemmän uusiutuvaa. Vanjalla on kaasua ja öljyä, millä voi tohautella sähköä tarpeen mukaan. Suomen päässä valtiotason intressi taas on saada pääomitettua Fortumi uudelleen, kun sille jäi käteen sakujen ja vanjojen mustapekka-kortit. Tosin aivan tyypillistä suomalaisyritysten kansainvälistymiskehitystä, että kotimaassa tienatut rahat hävitään ulkomailla.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Ehkä tuollaista voi jonkin aikaa tapahtua, jos on ylimääräistä tuotantokapasiteettia, mutta pitemmän päälle varmaan markkinat kekkaavat moisen ja kohdistuukin omaan nilkkaan. Jos tuo nostaa sähkön hintaa, niin lämmön tuotannon kustannuksetkin nousevat. Toisaalta, miksi tehdä sähköäkään, jos hinta on turhan alhainen, vaan voisi sulkea heikoimmin tuottavan voimalaitoksen kokonaan.
No, minkäs sinä sulkisit. Jonkin ydinreaktorin, vesivoimalan tai kenties jo rakennetun tuulivoimalan. Näitähän kannattaa pyörittää jo vaikka yhden sentin hinnalla, koska tuotantokustannukset jäävät sen alle ja purkaminen se vasta maksaisi ja sitä nyt ainakin halutaan lykätä niin kauas tulevaisuuteen kuin vain ikinä voi. Ne polttolaitoksethan on jo suljettu vuosia sitten ja parkkeerattu huoltovarmuuskeskukselle.

Jos ajatellaan markkinatilannetta, missä vaikkapa Fortum pukkaisi verkkoon 4 GW ja polttelisi jotain palavaa 0,5 GW:n verran kaukolämmöksi, tulisi kuluja tuosta 0,5 GW:n polttoaineesta ja sähkön hinta ryömisi jossain nollan kahta puolen. Kun laittaa s-kattilan päälle, säästyy tuo 0,5 GW:n polttoaineet ja jäljelle jäävästä 3,5 GW saa kelpo hinnan. Markkinatkin todellakin kekkaavat asian ja kun kukaan ei suostu tarjoamaan sähköä kovin halvalla, saa itsekin myytyä kalliimmalla.
 

Lurkus

Vakionaama
Tuossahan on taustalla se että eihän ihminen pysty tuollaisia isoja tilavuuksia hahmottamaan, ellei niiden kanssa syystä tai toisesta ole tekemisissä, mutta sama kyllä pätee noihin vertailuyksiköihinkin.

Sen koulubussin jokainen jenkki varmasti tuntee, mutta moniko on nähnyt norsun, tai jumbojetin kosketteluetäisyydeltä? Eipä noidenkaan kuva auta hahmottamaan sitä kokoa, juuri sen enempää kuin se numeraalinen arvokaan.



Suora sähkölämmityshän tarkoittaa esim seinäpatteria, erilaiset varaajat joita todennäköisesti tarkoitit, nimenomaan eivät ole suoraa sähkölämmitystä.
Jaa, no minä näen että jos esimerkiksi on vesipatterikierto jossa lämpöparoni, niin se on suorasähkö, samoin öljypatteri, vaikka siinä toki ensin öljy lämmitetäänkin. Siitä vähän aaainsiltana jos kaukolämpö tehdään vastuksella niin ajatuksena se olisi suorasähkölämmitystä, vaikka toki hyötysuhde onkin huonompi.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
jos esimerkiksi on vesipatterikierto

Tekoälykin sen tietää, että suora sähkölämmitys on lämmitysmuoto, jossa sähkö muunnetaan lämmöksi suoraan ilman välivaiheita, kuten vettä tai ilmaa. Itsekin tuon tahtoo unohtaa kun omassa lämmityksessä on jo niin monta vaihetta ettei niitä oikein tahdo osata enää edes laskea. Ilma lämmittää kennoa joka lämmittää kaasua joka lämmittää kennoa joka lämmittää vettä joka lämmittää patteria.
 

Lurkus

Vakionaama
Tekoälykin sen tietää, että suora sähkölämmitys on lämmitysmuoto, jossa sähkö muunnetaan lämmöksi suoraan ilman välivaiheita, kuten vettä tai ilmaa. Itsekin tuon tahtoo unohtaa kun omassa lämmityksessä on jo niin monta vaihetta ettei niitä oikein tahdo osata enää edes laskea. Ilma lämmittää kennoa joka lämmittää kaasua joka lämmittää kennoa joka lämmittää vettä joka lämmittää patteria.
Okei, öljypattereilla lämmitys siis ei toden totta olekaan suorasähkölämmitystä. Ihan uus juttu mulle.
 

Jule

Vakionaama
Jaa.. No itselleni olen antanut opettaa niin että sähkölämmitysmuodot ovat:
-Suora (sähköpatteri, myös ne öljytäytteiset, ja pintaan asennetut mukavuuslattialämmitys)
-Epäsuora (sähkökattila, lämpö vaan siirretään vedellä)
-Osittain varaava (sähköinen lattialämmitys syvällä betonissä)
-Varaava (varaaja)

En mä nyt sitten osaa miten tuohon asettuu lämpöpumput.. Mielestäni ne ovat lämpöpumppuja, eikä sähkölämmityksiä, vaikka ne sähköllä toimivatkin. Toimiihan öljylämmityskin sähköllä.. Tai ei ainakaan toimi jos sähköä ei ole.
 

-Teme-

Vakionaama
Jaa.. No itselleni olen antanut opettaa niin että sähkölämmitysmuodot ovat:
-Suora (sähköpatteri, myös ne öljytäytteiset, ja pintaan asennetut mukavuuslattialämmitys)
-Epäsuora (sähkökattila, lämpö vaan siirretään vedellä)
-Osittain varaava (sähköinen lattialämmitys syvällä betonissä)

-Varaava (varaaja)

En mä nyt sitten osaa miten tuohon asettuu lämpöpumput.. Mielestäni ne ovat lämpöpumppuja, eikä sähkölämmityksiä, vaikka ne sähköllä toimivatkin. Toimiihan öljylämmityskin sähköllä.. Tai ei ainakaan toimi jos sähköä ei ole.
Terminologiasta kuullut, myös seuraavat käytettävän:
- kuiva sähköinen lattialämmitys (sähkövastukset laatassa)
- sähköinen lattialämmitys vesikierrolla (sähkökattila)
 

-Teme-

Vakionaama
Poimin lisää dataa tuolta fingridiltä. Sähköpadat ovat olleet raportoinnissa elokuun alusta.
Tarkastelujaksolla 10snt/kWh oli SPOT mediaanihinta millä sähköpatojen tuotanto ajettiin minimiin (n.100MW), 14.57snt/kWh oli 75% jo minimissä. Minimissä padat ovat olleet 22.6% tarkastelujakson ajasta
Jotta energian hinta saataisiin pidettyä 5snt/kWh ja alle huolimatta sähköpatojen käytöstä, tulisi tuulivoimaa saada lisää n.5GW
1GW tuulivoimaa laskee energian hintaa keskimäärin 1.92snt/kWh
Sähkökattiloiden hinnannostovoima on 82% tuulivoiman hinnanlaskuvoimasta
Sähkökattiloiden maksimiteho: 763 MW -> Hinnan nousu: +1.21 snt/kWh
Ilman sähkökattiloita:
  • Nykyinen keskihinta: 5.01 snt/kWh
  • Hinta ilman kattiloita: 4.57 snt/kWh
  • Ero: +0.44 snt/kWh
Nettovaikutus
Keskimääräisessä tilanteessa:
  • Tuulivoima (2406 MW) laskee hintaa: -4.61 snt/kWh
  • Sähkökattiloiden (279 MW) nostaa hintaa: +0.44 snt/kWh
  • Nettovaikutus: -4.17 snt/kWh
Sähkökattiloiden käyttö KUMOAA 9.6% tuulivoiman hinnanlaskuvoimasta
Maksimitilanteessa (korkea tuulivoima + maksimi kattiloiden käyttö):
  • Tuulivoima (4954 MW) laskee hintaa: -9.50 snt/kWh
  • Sähkökattiloiden (763 MW) nostaa hintaa: +1.21 snt/kWh
  • ➤ Kumoaa 12.7% tuulivoiman vaikutuksesta
1764170557519.png


analysoinnissa käytettiin Claude Sonnet 4.5 AI mallia ja datalähteenä fingridin avoin data + Nordpool SPOT hinnat
 
Back
Ylös Bottom