Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon

kotte

Hyperaktiivi
Toki eihän korrelaatio välttämättä tarkoita kausaliteettia niin muutakin voidaan salaliittoteorioida
Eivät lämmöntuottajat ole halukkaita maksamaan lämmitykseen käytettävästä sähköstä mitä hyvänsä, koska vaihtoehtoisia tapoja tuottaa lämpö on, niihin on laitteistot ja niitä on totuttu käyttämään.

Mutta noilla suurilla tuottajilla on välistä sellaisia mahdollisuuksia hankkia halpaa sähköä jopa kalliin "pörssisähkön" aikana, joista kuluttaja ei voi uneksiakaan ja jopa niin, että moisen sähkön tuottaja on tyytyväinen (ja samoin luultavasti myös Fingrid, kun on tarvetta puuttua vähemmän säätömarkkinoille).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Alla olevassa kuvassa lienee se loogisin selitys. Eilen tuulituotanto oli selvästi alle ennusteen, tänään taas yli. Eli sähkökattilat ovat saaneet tänään päivänsisäisiltä markkinoilta halpaa tuulivoimaa, jota ei eilen osattu ennustaa tuotettavaksi.
Tuossa vielä kerran päivässä päivittyvä tuulivoimaennuste.

1770151825990.png
 

RauskiH

Vakionaama
Tuossa vielä kerran päivässä päivittyvä tuulivoimaennuste.

katso liitettä 113502
Tuo ei taida hirveästi selittää säätötarvetta. Veikkaan syyn olevan siinä että tuulivoimayhtiöt ovat antaneet myyntitarjoukset määrältään alakanttiin jotteivat lapa jäässä tilanteessa joudu ostamaan säätömarkkinoilla puuttuvaa osuutta tuhansilla euroilla per mwh kun tämän kattaakseen saisi myllyjä pyörittää melko pitkän tovin sentin kwh-hinnalla
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo ei taida hirveästi selittää säätötarvetta. Veikkaan syyn olevan siinä että tuulivoimayhtiöt ovat antaneet myyntitarjoukset määrältään alakanttiin jotteivat lapa jäässä tilanteessa joudu ostamaan säätömarkkinoilla puuttuvaa osuutta tuhansilla euroilla per mwh kun tämän kattaakseen saisi myllyjä pyörittää melko pitkän tovin sentin kwh-hinnalla
Jep, olihan tuo intraday kauppojen lisääntyminen tunnistettu asia mistä kirjoitinkin toisaalle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuossa vielä kerran päivässä päivittyvä tuulivoimaennuste.
Nuo käppyrät eivät omasta mielestäni vastaa Fingridin sivuilla olevia tuulivoiman vuorokausi- ja jatkuvia ennusteita eikä tuottoa. Ero vuorokausiennusteen ja todellisen tuoton välillä on tuossa suurimman alassäädön kohdalle luokkaa 500...800MW Fingridin käppyröissä eikä asteikkokaan mielestäni pidä kutiaan (joku skaalaus on mukana). Alassäädön määrä vastasi aika hyvin eroa tuulivoiman vuorokausiennusteen ja todellisen tuulivoimatuotannon välillä, kun aikaisemmin lukuja katselin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Vaikuttaa siltä, että sähkökattilan käyttäminen kannattaa aina. Vedestäkin rupeaa varmaan olemaan puutetta tähän aikaan vuodesta ja tuotanto näkyy vaihtelevan varsin merkittävästi. Ajoittaisella ylimääräisellä tuulivoimalla voisi myös säästää vettä ja säästyneen veden laskea suunnitellusti seuraavana päivänä. Ongelmana tietysti, että hinta putoaisi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Nuo käppyrät eivät omasta mielestäni vastaa Fingridin sivuilla olevia tuulivoiman vuorokausi- ja jatkuvia ennusteita eikä tuottoa. Ero vuorokausiennusteen ja todellisen tuoton välillä on tuossa suurimman alassäädön kohdalle luokkaa 500...800MW Fingridin käppyröissä eikä asteikkokaan mielestäni pidä kutiaan (joku skaalaus on mukana). Alassäädön määrä vastasi aika hyvin eroa tuulivoiman vuorokausiennusteen ja todellisen tuulivoimatuotannon välillä, kun aikaisemmin lukuja katselin.
Tuossa ei ole jatkuvasti päivittyvää ennustetta. Tuulivoimavuotanto ja 24h ennuste on /10, jotta mahtuu samaan taulukkoon.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuossa uusi versio, missä tuulivoimantuotantoa ei ole skaalattu. Nyt sillä on oma akseli.
Luettavuus kärsii kuitenkin kaikissa tapauksissa.
Pidän tuota kuitenkin parannuksena, että skaalaus on sama (vaikkakin usea eri nollataso käppyröissä on raskaampi lukea, niin joutuu kuitenkin syventymään enemmän eikä hämäänny samalla tavoin kuin eri tavoin skaalattujen esitysten kanssa).
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Tuulisähkö korvaa puuta Mikkelissä – neljä senttiä on hintaraja, jonka jälkeen energiayhtiö vaihtaa tuotantotapaa​

Suomeen on rakennettu lyhyessä ajassa kaukolämpövoimaloiden kylkeen sähkökattiloita. Ne käyttävät edullista pörssisähköä kaukolämmön tuotantoon.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Lipsahti väärään ketjuun, joten siirsin viestin tänne oikeaan ketjuun.

fraatti sanoi:
Nyt kun sähköpatoja on tulossa ilmeisesti jo 4,5 GW linjoille, olisi toisaalta mielenkiintoista tietää että millainen tehontarve niillä on mihinkäkin aikaan vuodesta. Varastojen myötä oikeastaan teho ei edes riitä, vaan pitäisi puhua melkein jo energiasta? Nuohan imevät varastoon aina kaiken kun on vain mahdollista. :hmm:
Noin siinä varmaan käy. Kuumentelevat vettä tuulisähköllä kallioluolissa. Kaiken kukkuraksi ilmeisesti eivät ivestoi enää CHP voimaan ja haluavat vähentää muutakin polttamista, paitsi ehkä jätteiden.

Täytyykin tutkia vähän asiaa Tampereen osalta. Se on lähin kaukolämpöverkko tässä lähellä. Siellä on 145 MW sähkökattiloita ja taisi olla 900 MWh lämpövarastoa.
1770665146469.png

1770665279967.png

Tuosta pääsee jo alkuun.

Tuossa on hiukan ajatusta siitä ajankohtasta että koska se sähkö sinne kattilalle kelpaa. Kelpaa siis myös kesällä hiukan, mutta suurempi tehotarve on syyskuun puolivälistä toukokuun puoliväliin.

1770665856390.png
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Tuli huvikseen tehtyä pieni kartoitus 2024 ja 2025 pösä tunneista, joiden sähkönhinta on alle 4 snt/kWh. Näiden kimppuun sähkökattilat käyvät.

1770667267985.png


VuosiKuukauden tunteja yhteensäTunnit < 4 snt/kWhOsuus %
20248784479354.6
20258760534861.1


Kovasti ihmettelisin ellei hintavaikutus tulisi näkymään selkeästi, jos puolet ajasta joku järsisi hintaa kohti >4 snt/kWh....
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Kovasti ihmettelisin ellei hintavaikutus tulisi näkymään selkeästi, jos puolet ajasta joku järsisi hintaa kohti >4 snt/kWh....

Ei se hinta ole menossa >4 koska silloinhan se ei mene kaupaksi. Unohditko että pörssin hinta on kaikille sama. Pikemminkin hinta pysyttelee <4 koska siinä kohtaa kysyntä tipahtaa. Sen alle kauppa käy kuin siimaa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei se hinta ole menossa >4 koska silloinhan se ei mene kaupaksi. Unohditko että pörssin hinta on kaikille sama. Pikemminkin hinta pysyttelee <4 koska siinä kohtaa kysyntä tipahtaa. Sen alle kauppa käy kuin siimaa.
Jos puolet ajasta hinta on alle 4 snt/kWh ja puolet yli, niin alle neljän sentin osuus vähenee, joten taitaa keskihinta nousta väkisinkin? Vai ostaako joku vain alle 4 snt/kWh sähköä?
 

Arisoft

Hyperaktiivi
taitaa keskihinta nousta väkisinkin?

Ilman muuta se nousee kun kysyntä kasvaa. Esim. kun tänne Vantaalle saavat valmiiksi sen valtavan maanalaisen lämpövaraston niin sinnehän ostetaan sähköä vaikka keskellä kesää. Negaviivisella ja nollahinnalla pohjatonta varastoa voisi ladata vaikka sille ei olisi edes tarvetta. Pienemmät varastot menevät kesällä täyteen ja sitten kysyntä niiden osalta putoaa.

Voi hyvinkin olla että miinus- ja nollahinnat vähenevät reippaasti ja sitä kautta keskihinta nousee. Saas nähdä alkaako aurinkopaneelitkin tuottaa taas kesällä muutakin kuin sähköä?
 

-Teme-

Vakionaama
Valitettavasti näyttää vahvasti siltä että ne edulliset tunnit on "myyty" jo ennen markkinoille tuloa.
Nyt pitää toivoa että RePower EU:n myötä tuleva uusiutuvan tuotanto on niin massiivista että kumoaa patojen vaikutuksen.
Nousevalta pohjahinnalta ei taida pelastaa kuin oma tuotanto ja evnergiavarastointi.
Alle 3snt/kWh vuosikeskihinta lienee jatkossa vain muisto mikä lämmittää.. "Muistatko sen vuoden 2025.. juu, energiaa sai alle 3snt/kWh vuosikeskihinnalla"
 

Espejot

Hyperaktiivi
Minkä lämmöntuoton nämä kaukolämmön sähkökattilat korvaa? Tulevaisuudessahan kaukolämpö saa piiskaa/hyvää jos käytetty energia on päästötöntä, ainakin E-lukulaskenassa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Minkä lämmöntuoton nämä kaukolämmön sähkökattilat korvaa? Tulevaisuudessahan kaukolämpö saa piiskaa/hyvää jos käytetty energia on päästötöntä, ainakin E-lukulaskenassa.
Tampereen kaukolämmön tuotannossa käytetään haketta, pellettiä, kaasua, öljyä ja jätteenpoltosta tulevaa energiaa ja sähköä. Kaippa öljy/kaasu vähenee alkuun biopolttoaineiden lisäksi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tiedätkö @fraatti onko noita sähköpatoja kuinka Ruotsiin rakennettu? Siellä kaukolämpö mahtaa olla suunnilleen yhtä yleistä kuin Suomessa.
Ei ole rakennettu. Tämän buumin taustalla on Suomen hakema poikkeus verotukseen sähkökattiloille ja lämpöpumpuille joka on voimassa 2022 ->


MaaVeroluokka / tyyppiSähkövero (€/MWh)
SuomiVeroluokka II (alennettu)≈ 0,8 €/MWh
SuomiVeroluokka I (yleinen)≈ 28 €/MWh
RuotsiYleinen sähkövero≈ 37–38 €/MWh
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tampereen kaukolämmön tuotannossa käytetään haketta, pellettiä, kaasua, öljyä ja jätteenpoltosta tulevaa energiaa ja sähköä. Kaippa öljy/kaasu vähenee alkuun biopolttoaineiden lisäksi.

Tuo pelletti on jo sellainen, että siinä lämpöarvon hinta alkaa lähestyä polttoöljyä ellei hinnat sitten putoa ylitarjonnan vuoksi. Energiayhtiöiden näkökulmasta varmaan intressejä yrittää leikata metsähakkeen kulutusta, jotta hinta laskisi. Vastassa ovat tuotantokustannukset, joten määräänsä enempää se hinta ei laske vaikka menekki loppuisi kokonaan. Metsäteollisuuden kannalta parasta olisi varmaan järkevä tasapaino niin että metsähakeet kerättäisiin, koska se alentaa myös teollisuuspuun tuotantokustannuksia mutta toisessa vaakakupissa on ettei se saisi kilpailla teollisuuspuun hankinnan kanssa kuten välillä jo tapahtuikin.

Öljy- ja kaasukattilat ovat varsin edullisia ja säilyvät helposti käyttövalmiina ja ovat jopa automaattisesti käynnistettävissä. Bioperäisillä on ongelmana polttoaineen huono säilyvyys. Ensimmäiseksi epäilemättä iskee öljyn ja kaasun käyttöön mutta varavoimana näiden merkitys saattaa jopa kasvaa jos biokattila kaatuu kokonaan. Juuri näin saattaa käydä esim. Kajaanissa. Peruslämpö tulee datakeskuksesta mutta jos biokattilaa ei ole ollenkaan, varalämmön tarve sitten helposti kasvaa eikä se ehkä olekaan enää varalämpökattila vaan paremminkin jo huipputehokattila ja peräti vaihtoehto sähkökattilalle.
 

tet

Hyperaktiivi
Jos puolet ajasta hinta on alle 4 snt/kWh ja puolet yli, niin alle neljän sentin osuus vähenee, joten taitaa keskihinta nousta väkisinkin? Vai ostaako joku vain alle 4 snt/kWh sähköä?

Ostaa. Osa teollisuuden sähkökattiloista ainakin. Tai siis ei se raja juuri tuossa kohtaa välttämättä mene, vaan alempanakin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kuori ja puru jotka syntyvät joka tapauksessa sivutuotteena sekä jätteet joiden polttamisesta saa rahaa ja ihan tukevasti saakin. Polttaminen ei kauhean paljon maksa mikäli se on suunnilleen jatkuvaa.
 
  • Tykkää
Reactions: tet

-Teme-

Vakionaama
Ei ole rakennettu. Tämän buumin taustalla on Suomen hakema poikkeus verotukseen sähkökattiloille ja lämpöpumpuille joka on voimassa 2022 ->


MaaVeroluokka / tyyppiSähkövero (€/MWh)
SuomiVeroluokka II (alennettu)≈ 0,8 €/MWh
SuomiVeroluokka I (yleinen)≈ 28 €/MWh
RuotsiYleinen sähkövero≈ 37–38 €/MWh
Sähköpadat voitaisiin siirtää Veroluokka I vuoden 2027 alusta.
Se voisi olla yksi hallituksen toimenpiteistä turvaamaan kohtuullinen sähköenergianhinta
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuossa lienee yksi suurimmista elektrodikattila toimittajista. Noita pannuja tänne on tullut tänne Suomeen paljon. Referessilistaus löytyy 2023 ja 2024 vuodelle. Samasta listasta näkee että mihin maihin kattiloita on toimitettu ylipäätään. 2025 puolet kattilatehosta on tullut Suomeen.
MaaKokonaiskapasiteetti 2023 (MW)
Suomi (FI)~358
Tanska (DK)~113
Alankomaat (NL)~93
Norja (NO)~186
Saksa (DE)~80
Espanja (ES)~20
Iso-Britannia (UK)~12
Muuta(ei eritelty)
📌 Yhteensä 2023~862 MW

Vuosi 2024 – Maakohtainen kapasiteetti (MW)​


MaaKokonaiskapasiteetti 2024 (MW)
Suomi (FI)~520
Alankomaat (NL)~101
Tanska (DK)~100
Saksa (DE)~52
Ruotsi (SE)~74
Tšekki (CZ)~20
Itävalta (AT)~30
Unkari (HU)~20
Norja (NO)~25
Latvia (LV)~10
Uusi-Seelanti (NZ)~30
Espanja (SP)~7
📌 Yhteensä 2024~989 MW

 

fraatti

Hyperaktiivi
Listassa nousi myös Tanska esille. Siellä sähkön verotusta on muutettu hiljan, mutta sähkölle se oli melko edullista jo aikaisemmin.

🇩🇰 Tanskan sähkövero ennen muutosta

  • Aikaisempana (tilanne ennen 1.1.2026) yleinen sähkövero oli noin 72,7 øre per kWh, eli noin 0,727 snt/kWh. Tämä koski monia kuluttajia ja pienyrityksiä.
🇩🇰 Tanskan sähkövero muutoksen jälkeen
  • Uuden lain mukaan 1.1.2026 alkaen Tanska alensi sähköveron EU:n minimitasolle 0,8 øre per kWh, eli noin 0,008 snt/kWh, joka on hyvin lähellä nollaa.

Kaukolämmön sähköistyminen on kuitenkin lähtenyt käyntiin jo aikaisemmin. (linkissä on video missä lämpöpumppuja ja sähköpatoja tulee kun sieniä sateella).
According to the latest energy producer census from the Danish Energy Agency, the number of electricity-based district heating plants increased from 101 in 2019 to 326 in 2024. This represents 225 new installations in just five years, bringing total electricity-based heat production capacity close to 2,600 MW.
---- ja lisää on tulossa---
Looking ahead, further growth is expected. The Danish Energy Agency’s analysis assumptions for Energinet 2025 indicate that more projects are already in the pipeline. By 2030, an additional 2,000 MW of heat production capacity from heat pumps and electric boilers is expected to be added – effectively doubling today’s capacity within the next five years.

Copilotti tuotti tuollaisin yhteenvedon.

Tuossa oli juttu siitä että myös Tanskassa verkot ovat helisemässä tuon muutoksen johdosto. Ja tuossa kuvassa on kaukolämmöntuotanto sähköllä eri vuosina.
1770716519760.png


 

tet

Hyperaktiivi
Sähköpadat voitaisiin siirtää Veroluokka I vuoden 2027 alusta.
Se voisi olla yksi hallituksen toimenpiteistä turvaamaan kohtuullinen sähköenergianhinta

Jos sähkökattiloilta perittäisiin 28 €/MWh sähköveroa, niin ainakin metsäteollisuuden sähkökattilat voisi purkaa pois saman tien. Ei niitä kannattaisi käyttää milloinkaan. Paitsi ehkä silloin, jos pörssihinta olisi reilusti miinuksella, mitä ei juuri tapahdu. Toki noita voisi alassäätömarkkinalle vielä tarjota, mutta muuta käyttöä niillä ei olisi.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mikä olisi niin hölmö voimayhtiö että tyytyisi vähempään kuin pörssistä saa? Sieltähän saa taatusti parhaan hinnan.
Fortumin syksyisestä osavuosikatsauksesta:
Generation-segmentin arvioidut suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2025 noin 90 % hintaan 42 euroa/MWh, vuodelle 2026 noin 70 % hintaan 41 euroa/MWh ja vuodelle 2027 noin 45 % hintaan 39 euroa/MWh.

Ehkä noi ovat lähellä pörssin keskihintaa, mutta pääosa sähköstä on alkuvuodesta kaupattu reilusti alle pörssihinnan. Ja tosiaan jo syksyllä 2025 on 2027 myyty 45% ilman mitään tietoa tulevista pörssihinnoista.

Riskinhallinta ehkä kuitenkin tärkeämpää noille kuin absoluuttinen tuotto?

Mitähän tämä lainaus käytännössä tarkoittaa? Pörssihinnalla saatu "keinoteltua" noin hyvä marginaali?
PÄIVITETTY: Saavutettuun sähkönhintaan sisältyvän vuotuisen optimointimarginaalin koko tukkumyynnin tuotannolle arvioidaan olevan noin 10 euroa/MWh vuodelle 2025 (aiemmin 7–9 euroa/MWh).
 

kotte

Hyperaktiivi
Minkä lämmöntuoton nämä kaukolämmön sähkökattilat korvaa? Tulevaisuudessahan kaukolämpö saa piiskaa/hyvää jos käytetty energia on päästötöntä, ainakin E-lukulaskenassa.
Pääosin ainakin täällä huipputeholämpökeskuksissa poltetun maakaasun (näkyy nykyisin jo käytännössä, kun katselee lämpökeskusten piippuja), Tosin tällä hetkellä kattiloita käytetään lähinnä yllättävän tuulivoimatuotannon polttamiseen, kun sää on kylmä ja sähkö kallista, joten ennustettavasti sähköä ja lämpöä tuottavat yhteistuotanovoimalat vastaavat pääosasta lämmöntuotantoa. Toki nytkin sähkökattiloissa poltettu ylimääräinen tuulisähkö vähentää kaasun polttamista lämpöpumpuilla tuotetun kaukoläämmön primaukseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei ole rakennettu.
Ruotsissa on kaukolämmön tuotanto perustunut jo aika pitkään merkittävässä määrin erilaisiin vesistölämpöpumppuihin. Ruotsin sähköverkko ei taida kestää sähkökattilakuormia siinä määrin kuin Suomessa, vaikkakin voisi auttaa Pohjois-Ruotsin tuulivoiman heikkoon kannattavuuteen. Aurora-linja lienee kumminkin korjannut kannattavuutta paljon paremmin ja järkevämpäähän on kuitata rahat sähkön viennillä kuin dumppaamalla ylituotanto melko tehottomasti tuottavaan kulutukseen.
 

haraldh

Vakionaama
Mietinkin tuossa että harmi että näitä lämpövarastoja käytetään suorasähköllä. Taitaa olla vain niin että teholuokan ja lämpötilaan kykyneviä lämpöpumppuja ei ihan hyllyssä ole.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Ei niiden korkean lämpötilan pumppujen TMA liene olevan kummoinen. Siksi eipä enää kuule uusista aloituksista sellaisille.

Jos sähköä saa ostettua 4snt/kWh ja lämpöpumpulla huonolla COP:lla sen saman kWh saisi 3 sentillä, niin taitaa olla TMA joku 10 000 vuotta, jos puhutaan kymmenien miljoonien eurojen lämpöpumpuista. Niitä pumppuja pitää vielä huoltaa ja korjata varmasti aika tiheään.

Sähkökattila on idioottivarma ja edullinen investointi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei niiden korkean lämpötilan pumppujen TMA liene olevan kummoinen. Siksi eipä enää kuule uusista aloituksista sellaisille.
Onhan niitä aloituksiakin, jos käytettävissä riittävän korkean hukkalämmön lähde kuten datakeskus. Sen sijaan ympäristöstä on vaikea tiristää riittävän korkeaa lämpötilaa tai yleensäkään kerätä lämpöpumpulle "syötävää". Vesistöt ovat Suomessa talvisaikaan kovin viileitä, lähellä jäätymispistettä, ja ilmavesilämpöpumpuilla on omat rajoitteensa. Kaiken lisäksi edes suurilla lämpöpumpuilla on harvoin taloudellista tuottaa lämpimämpää kuin n. 80...90 -asteista vettä (ja ilmalämmön pumppauksessakin on yleensä tarpeen käyttää kaskadipumppua). Tuollainen 80...90-asteinen vesi voi kuitenkin kovillakin pakkasilla kattaa runsaat puolet tarvittavasta lämmöstä, jo oheen sekoitetaan muulla tavoin tuotettua priimauslämpöä.
 
Back
Ylös Bottom