Sähkön hinnan kehitys

[Husky]

Muunna myös palkka samalle ajalle

Olen joskus koittanut muistella kasarin ja ysärin palkkoja mutta piru kun on unohtunut.

Tällaisissa vertailuissa olisi hyödyllistä.
Olisiko ysärin alussa hyvätuloinen paperityöläinen tienannut 8000mk kuussa? Ja siivooja 3000mk?
Toimistoinsinööri 6000mk?

 

[tj86430]

80-luvun loppupuolella aloittelevana IT-ammattilaisena (opiskelujen ohessa) tienasin 30-40mk tunnissa, eli n. 4700-6300mk/kk. Kyllä hyvätuloinen paperityöläinen on varmasti tienannut 90-luvun alkupuolella selvästi yli kympin kuussa markkoina.

Yksi tapa muistella vanhoja liksoja on työeläkeote, joskin ennen vuotta 2005 näkyy vain koko työsuhteen keskiansio, joten pidemmistä työsuhteista on vaikea päätellä paljonko liksa on ollut minäkin vuonna.

 

[Espejot]

Kuvaavaa ongelmassa on että Saksa imee - tai imisi - kaiken energian mitä sinne voidaan kohtuu hinnalla tyrkätä mutta jostakin syystä myyjäosapuolta ei oikein kaupankäynti nappaa... kertoo politisesta suhmuroinnista ja energiamarkinoiden epävakaudesta. Voittoa täytyy saada mutta tulovirtaan sisältyy niin iso riski että raha lähtee käpälämäkeen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

80-luvun loppupuolella aloittelevana IT-ammattilaisena (opiskelujen ohessa) tienasin 30-40mk tunnissa, eli n. 4700-6300mk/kk.

Noin 4000 mk/kk sai "80-luvun lopulla" harjoittelijana kesätöissä teollisuudessa (=suunnilleen sama kuin vastaavista työtehtävistä silloin yleisesti maksetiin) ainakin pääkaupunkiseudulla. IT puollella oli vissiin kuulopuheiden mukaan mahdollista saada ~kymppitonni kuussa.

 

[jmaja]

Olisiko ysärin alussa hyvätuloinen paperityöläinen tienannut 8000mk kuussa? Ja siivooja 3000mk?
Toimistoinsinööri 6000mk?

Tuolloin inflaatio oli kovaa, joten palkat muuttuivat vuosi vuodelta. Kesätöissä -85 sain 22 mk/h ja -87 30 mk/h. -86, -88 ja -90 en muista. -94 sain diplomityöstä 6700 mk/kk ja -95 valmiina DI 10 500 mk/kk. Muistaakseeni yksi opiskelukaveri tienasi 8000 paperitehtaassa kesätöissä 90-luvun alussa.

 

[fraatti]

Energiateollisuus on julkaissut 2024 hintatilastot. Tuossa muutama poiminta aiheesta.

Tämä kippura näyttää vastaavaa lukemaa kuin vuonna 2012.

https://energia.fi/wp-content/uploads/2024/12/Sahkon-hintatilastot-2024_20241230.pdf

 

[-Teme-]

Mielenkiintoinen tutkimus koskien erilaisten sähkösopimustyyppien vaikutusta kulutukseen ja kulutusjoustoon.
Yllättävää on että tehokkaasti kulutusjoustoa hyödyntäviä asiakkaita on jaksolla vain n.4.2% (aineisto 2019-2024/3)
Pörssisähkön keskihinnan alittaneita on vain 6%-24% riippuen vuodesta. 2022-2024 ajalla 14%-24%
Koko tutkimus

 

[Arisoft]

Yllättävää on että tehokkaasti kulutusjoustoa hyödyntäviä asiakkaita on jaksolla vain n.4.2%

Itselleni se ei ole yllättävää,kun miettii mitä kaikkea se vaatii. Eihän tuo kulutusjousto näy edes noista sähkönkulutuskäyristä. Harvemmin siellä huomaa edes notkahdusta siinä kohtaa kun hinta pomppaa. Esimerkkinä tämä päivä. Just ollaan päivän kalleimmilla tunneilla.

Ei näy mitään notkahdusta kulutuksessa tässä kohtaa. Ei edes ennusteessa ollut. Itse sammutin lämpöpumpun kokonaan ja muutama tunti menee nyt ihan kattilaan jääneellä lämmöllä niin ei edes talo viilene.

 

[-Teme-]

Itselleni se ei ole yllättävää,kun miettii mitä kaikkea se vaatii. Eihän tuo kulutusjousto näy edes noista sähkönkulutuskäyristä. Harvemmin siellä huomaa edes notkahdusta siinä kohtaa kun hinta pomppaa. Esimerkkinä tämä päivä. Just ollaan päivän kalleimmilla tunneilla.

katso liitettä 103298

Ei näy mitään notkahdusta kulutuksessa tässä kohtaa. Ei edes ennusteessa ollut. Itse sammutin lämpöpumpun kokonaan ja muutama tunti menee nyt ihan kattilaan jääneellä lämmöllä niin ei edes talo viilene.

Kuluttajien kulutusjousto oli 5% luokkaa silloin 5.1.2024 ja samoin ylöspäin Black Friday -50snt/kWh hinnalla

Spoiler: Ohjauksista juttua

Itsellä kulutusjousto alkoi klo 06 kun hinta kapusi yli 6snt, ILP vaihtaa modea puhallukselta lämmitykselle klo 22 kun hinta laskee alle 10snt/kWh. Nostin rajaa käsin kun oli 8.285 automaation asettamana. Kokeilen uutta hintaohjausta, jossa raja määräytyy: (vrk keskihinta+min hinta)/2
Alle 2snt/kWh tunneille ei ole rajoitusta
Jossakin näin tuon kaavan ja päätin ottaa testiin

 

[Husky]

Mielenkiintoinen tutkimus koskien erilaisten sähkösopimustyyppien vaikutusta kulutukseen ja kulutusjoustoon.
Yllättävää on että tehokkaasti kulutusjoustoa hyödyntäviä asiakkaita on jaksolla vain n.4.2% (aineisto 2019-2024/3)
Pörssisähkön keskihinnan alittaneita on vain 6%-24% riippuen vuodesta. 2022-2024 ajalla 14%-24%
Koko tutkimus

Voi olla että kulutusjoustoa hyödyntäviä on vähän siksi kun siihen ei ole keinoja. Koko popula on "hitusen" erilaista kuin tällä palstalla

 

[Tinkero]

Ei näy mitään notkahdusta kulutuksessa tässä kohtaa. Ei edes ennusteessa ollut. Itse sammutin lämpöpumpun kokonaan ja muutama tunti menee nyt ihan kattilaan jääneellä lämmöllä niin ei edes talo viilene.

Itsekin sammutin lämmityksen kahdeksi tunniksi. Lämpötila tippui asteella vaikkei ole tämän kylmempää joten pitempiä taukoja ei voi pitää. Kovemmilla pakkasilla ei sitten voi joustaa ollenkaan.

 

[fraatti]

Leppäsen veikkaus 2025 vuoden sähkönhinnasta. Kuva on iso ja koostettu Blueskystä. Muutenkaan tuota ei tänne oikein taida saada. Toivottavasti siitä saa jotain selvää.

 

[-Teme-]

Tuosta nopeasti pääteltynä, akuilla kulutusjoustoon varautuminen on enemmän kuin fiksua

 

[Espejot]

Taitaa sähkön hinnan suurin määräävä tekijä olla sää, tuuli, sateet ja pakkanen. Ja niiden ennustaminen on toivotoman vaikeeta. Onko kukaan törmännytttt sähkön hinnan tilastoliseen analyysiin samaan tapaan kuin esim lääketutkimuksissa... nämä luvut kiinnostaisivat.

 

[janti]

Leppäsen veikkaus 2025 vuoden sähkönhinnasta. Kuva on iso ja koostettu Blueskystä. Muutenkaan tuota ei tänne oikein taida saada. Toivottavasti siitä saa jotain selvää.

Kyllä linkin tänne saa laitettua

Matti Leppänen (@majulepp.bsky.social)

⚡Suomen sähkön hintaennuste 2025⚡ 1) Keskihinta tuotannolle (42 ± 3) €/MWh 2) Tuulen saavuttama hinta (28 ± 3) €/MWh 3) Hintavaihtelut edelleen suuria Perustelut ketjussa.

bsky.app

 

[-Teme-]

Vuonna 2024 Tammikuun ekan viikon SPOTkeskihinta oli 30,08 snt/kWh
Vuoden 2025 Tammikuun ekan viikon SPOTkeskihinta on 9,14 snt/kWh
euroina ekan viikon hinta- ja kulutuksen erotus energian osalta omalla kohdalla on -126,16€
Tästä kehityksestä itse pidän

 

[janti]

Tästä kehityksestä itse pidän

Sama huomattu täällä, liukuva vuosikeskihinta on laskenut 5,72 snt/kWh.

Viikko 1/24 24,6 snt/kWh, 434 kWh
Viikko 1/25 8,9 snt/kWh, 218 kWh (-50%)

 

[fraatti]

Humppaavat hinnat lisäävät kustannuksia monella tavalla, jotka tietty sitten lypsetään siltä loppuasiakkaalta.

Piikkihän taisi johtua tuuliwoiman notkahduksesta ja hintapiikki taas siitä että yhteistuotantoakaan ei kannattanut ajaa ylös. Vaihteleva tuurivoima lisää kustannuksia monella eri tavalla, mitä ei välttämättä tule miettineeksikään.

 

[Espejot]

Humppaavat hinnat lisäävät kustannuksia monella tavalla, jotka tietty sitten lypsetään siltä loppuasiakkaalta.

Lisääkö vai sirtyykö kustanukset paikasta toiseen? Olin hetki sitten webbinaarissa missä oli sähkön käytön optimoinista kerrostaloasunoissa niin yllätys oli että tutkimuksen mukaan optimointi laskee kulutusta jos on lämpöpumppu. Perusteluna käytettiin että kun kuorma jakautuu tasasemmin niin kulutus pienenee koska huipoputehoja ei tarvita. Tämä vain esimerkkinä

Piikkihän taisi johtua tuuliwoiman notkahduksesta ja hintapiikki taas siitä että yhteistuotantoakaan ei kannattanut ajaa ylös. Vaihteleva tuurivoima lisää kustannuksia monella eri tavalla, mitä ei välttämättä tule miettineeksikään.

Vai laskeeko kustanuksia... riippuu varmaan mihin vertaa ja ennen kaikke miten vertaa mutta yleisesti ottaen näen tuulivoiman halventavan sähkön hintaa isossa kuvassa.

 

[fraatti]

Vai laskeeko kustanuksia... riippuu varmaan mihin vertaa ja ennen kaikke miten vertaa mutta yleisesti ottaen näen tuulivoiman halventavan sähkön hintaa isossa kuvassa.

edit. modet voi siirtää vaikka "sähköhinnan kehitys"-ketjuun.

Tuossa on hiukan asiaa liipaiseva kirjoitus eläköityneen STT taloustoimittajan kynästä.

https://www.facebook.com/heikki.karkkolainen/posts/pfbid02YyLR3suWgEtGrh9bHes2XUSY5HC6cvqBgmuswYaEWgzsZRnRZDwaq18smGojhxsYl

Ja toinen, toki ydinvoimamyönteinen kirjoitus. Herran kirjoituksia on tullut seurailtua ihan mielenkiinnosta. Elämäntyö toimittajana näkyy kirjoituksissa ja niiden laadussa.

https://www.facebook.com/heikki.karkkolainen/posts/pfbid07h5gz5jXpJUoF5J8kxVYrvLzyMwJm1DmCxvo4P1yHFE7hvQKbHYxY8cvWpB24YYrl

 

[kotte]

Vai laskeeko kustanuksia... riippuu varmaan mihin vertaa ja ennen kaikke miten vertaa mutta yleisesti ottaen näen tuulivoiman halventavan sähkön hintaa isossa kuvassa.

Sähkön käyttäjälle tietenkin nostaa kustannuksia, mutta niin pitääkin, jotta esimerkiksi akkuvarastoja ja pumppuvoimaloita kannattaa rakentaa puskuroimaan tuotannon ja kulutuksen epätasapainoa. Tuollaiset notkahdukset (jotka sinällään eivät kokonaisuutena ole taloudellisesti kovin merkittäviä kuluttajille lyhyen kestonsa takia) on aika hyvin taklattavissa, jos ovat niin yleisiä, että tuotannon- ja sen sisäisen kulutusjouston puolella asialle kannattaisi jotakin tehdä.

 

[maanma]

Humppaavat hinnat siirtävät kustannuksia sähkön käyttäjille. Pitää investoida voidakseen optimoida.

 

[kotte]

Elämäntyö toimittajana näkyy kirjoituksissa ja niiden laadussa.

Toki kieliasun puolesta, mutta jätän sisällön kommentoimatta ...

 

[kotte]

Humppaavat hinnat siirtävät kustannuksia sähkön käyttäjille. Pitää investoida voidakseen optimoida.

Humppaava kulutus aiheuttaa kustannuksia myös tuotantopuolelle. Tuuli- ja etenkään aurinkovoima eivät tähän vastaa, ydinvoima puolittain. Mikä vastasi jokseenkin täydellisesti, oli aikanaan fossiilipolttoaineilla toimiva kaukolämmön yhteistuotantovoima sähkölämmityskulutuksen profiilimuutoksille, mutta Suomessa erityisesti kansallinen energiaverotus ajoi tuon kannattamattomaksi (suhteessa nopeammin, mikä olisi ollut suotavaa ja suhteessa muihin hiilipäästölähteisiin). Tuossa on suurimpia syitä lisääntyneeseen sähkön hintojen heiluntaan.

 

[Espejot]

Sähkön käyttäjälle tietenkin nostaa kustannuksia, mutta niin pitääkin, jotta esimerkiksi akkuvarastoja ja pumppuvoimaloita kannattaa rakentaa puskuroimaan tuotannon ja kulutuksen epätasapainoa. Tuollaiset notkahdukset (jotka sinällään eivät kokonaisuutena ole taloudellisesti kovin merkittäviä kuluttajille lyhyen kestonsa takia) on aika hyvin taklattavissa, jos ovat niin yleisiä, että tuotannon- ja sen sisäisen kulutusjouston puolella asialle kannattaisi jotakin tehdä.

Ajatus etttä energiaa ei energiaa ei tuotettaisi halvimalla mahdollisella tavalla on hassu joten on mahdolista että väiteesi on fiktioita.

Humppaavat hinnat siirtävät kustannuksia sähkön käyttäjille. Pitää investoida voidakseen optimoida.

Mutta kokonaisuudessa sähkö halpenee mistä seuraa että humpaavat hinnat halventavat sähkön kokonaishintaa. Mikä onkin markkinatalouden lakien mukaista koska halvin ja tehokkain tapa toimia jää henkiin.

 

[Espejot]

En oikein pääse kiinni ajatukseesi. Jos esimerkiksi viljaa ei varastoitaisi merkittävässä määrin, siitä olisi aina (varaston suhteellisesta koosta riippuen) talvesta alkaen kevään ja kesän ajan pahenevaa puutetta ja se olisi korvattaja jollakin muulla, joka jokseenkin varmasti tulisi kalliimmaksi. Tietenkin joku käärisi niin suuret voitot tuon seurauksena taskuihinsa, että kannattaisi sijoittaa voittoja varastojen rakentamiseen: Vaikka omat votot tuosta ajan oloon pienenevät, saa suuremman osuuden varastobisneksestä. Joku kuitenkin kekkaa pian saman jutun ja silloin on yleensä myöhäistä muuta kuin niellä hitaudesta koituneet omat tappionsa mentetyistä uusista vottomahdollisuuksista, kun vanhat kuihtuivat.

Kyse on kokonaisuudesta... viljaa kannattaa varstoida jos se mahollistaa alemmat tuotantokustannukset muuten ei. Markinataloudessa kustannustehokkain ratkaisu voittaa ja tuuli ja aurinkovoima on tällä hetkellä edullsin tapa tuottaa sähköä. Eli volateliteetti laskee sähkön kokonaiskustanuksia ei siksi että siitä olisi hyötyä vaan koska uusiutuva energia on halvinta ja sen luonteeseen kullu volateliteetti. 2024 spotinhinta oli varsin edullinen vaikka tammikuu oli kallis... eli sähkön hinnan suhteen ollaan ajassa ennen 2022.

 

[kotte]

Markinataloudessa kustannustehokkain ratkaisu voittaa ja tuuli ja aurinkovoima on tällä hetkellä edullsin tapa tuottaa sähköä.

Maailma ei kuitenkaan ole yksitasoinen ja etenkin kehittynyt nykyaikainen markkintalous on monitasoisesti ja redundantisti verkottunutta. Esimerkiksi sähköenergian uuden rakennettavan tuotannon kustannukset ovat nykyisin aivan yksiselitteiset: Suomen tilanteessa tuulivoima on edullisinta, jossakin etelämpänä aurinkovoima. Mahdollisesti vielä jossakin päin maailmaa vesivoimakin voisi olla edullisinta. Ydinvoima ei ole edullisinta missään.

On sitten aivan toinen kysymys, miten sähköverkossa tarvittava teho tuotetaan verkon tasapainovaatimusten edellyttämällä tavalla. Joskus ratkaisu voi perustua online-tasapainotukseen (moottorivoimalat ja kaasuturbiinivoimalat ovat esimerkki tällaisesta). Ratkaisuna voi myös olla tuotetun sähkön. tai muun energian varastointi ja jakelu myöhemmin sähkötehona verkkoon. Riippuu mm. aikaperspektiivistä ja monesta muustakin seikasta, mikä on kulloinkin kokonaistaloudellisin ratkaisu eikä ratkaisukaan monesti ole pysyvä tai ainakaan ns. kiveen hakattu.

 

[fraatti]

Toki kieliasun puolesta, mutta jätän sisällön kommentoimatta ...

Monenlaisia näkymyksiä lienee siitä että mikä on järkevää ja mikä ei, ja kaikki muodostavat itse mielipiteensä sitten johonkin asiaan perustuen. Erilaisia näkemyksiä on kuitenkin mukava lukea.

Saksalaisilla on ollut myös eräänlainen visio myös, joka on ehkä heidän mielestään ollut menestys, mutta monen muun mielestä ei. Minkäänmoinen ääripää ei liene se tavoiteltava vaihtoehto kuitenkaan. Toki myös tavoitteet voivat olla erilaiset tai erilaisilla painotuksilla, saada energiaa edullisesti, pelastaa maailma tai vaikkapa pumpata se omasta maasta käyttöön.

 

[fraatti]

Teirilältä taas mielenkiintoinen kirjoitus:

Karkaavatko sähkömarkkinalla sukset – onko Suomi Irlannin tiellä?​

Suomen sähkönkulutuksen odotetaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana, samalla vaihtelevan sähköntuotannon osuus lisääntyy. Energiaviraston ekonomisti Juha Teirilä hahmottelee, mitä nopeasti muuttuvien sähkömarkkinoiden kehittämisessä tulisi ottaa huomioon. Apua tarjoavat Irlannin kokemukset markkinanlaajuisista kapasiteettimarkkinoista.
01/2025


Suomen sähkömarkkinoilla on viime vuosina ollut monenlaista säpinää. Sellaista saattaa olla luvassa jatkossakin, sillä Fingrid on ennustanut, että sähkön kulutus Suomessa saattaa viiden vuoden kuluttua olla 50 prosenttia suurempi kuin nyt ja kymmenen vuoden päästä jopa kaksinkertainen nykyiseen nähden. Toteutuessaan tämä vauhti olisi todella kova. Oikeastaan koko 2000-luvun sähkönkulutus on Suomessa ollut aika tasainen vaihdellen 80–90 terawattitunnin haarukassa. Viime vuonnakin jäätiin vielä hyvin keskimääräiseen 82 terawattituntiin.
Jos tuotantokapasiteetti ei kasva kulutuksen mukana, hinnat nousevat ja kireitä markkinatilanteita nähdään entistä useammin. Käytännössä kulutus- ja tuotantokapasiteettien tuleekin kulkea kuin suksipari: välillä toinen voi olla edellä, mutta ei koskaan kovin kaukana toisesta.
----> https://reiluaenergiaa.fi/syvalla/karkaavatko-sahkomarkkinalla-sukset-onko-suomi-irlannin-tiella/

 

[korsteeni]

joo, kehitystä on tapahtunut
sähkö sis kk maksut 17€ ja siirto sis kk maksut 81€
jossain oli juttua että kohta siirto on yhtä kallista kuin sähkö.......sitä odotellessä, on nimittäin nelinkertaista

 

[kotte]

Teirilältä mielenkiintoinen kirjoitus:

Täytyy vielä lukea uudelleen tarkemmin. Mielenkiintoisimpia ovat selostukset ongelmista ja toisaalta tariffien yksityiskohdat.

Lonkalta heittäisin, että vanhat kannattamattomiksi käynteet lämpövoimalta ovat epäluotettavia. Suomesta on aivan riittävästi kokemuksia menneiltä vuosilta, että nuo eivät toimineet silloin, kun olisi ollut tarvetta ja korjaus kesti viikkokausia (jolloin tarvekin oli ohi). Myös ydinvoimalat ovat monesti pettäneet odotukset, kun suuri yksikkö on mennyt vikatilaan väärään aikaan.

Itse luottaisin eniten modulaarisiin moottorivoimaloihin, joita voi käyttää vaihtoehtoisesti kaasulla tai polttoöljyllä. Jokaisen yksikön tulisi toimia toisistaan riippumatta ja yksiköitä voi käynnistää tarpeen mukaan. Sitä paitsi nuo ovat investointikustannuksiltaan edullisia ja toteutettavissa nopeasti ja luotettavasti. Kapasiteettikorvaustariffeissa tulisi erottaa palkkio kapasiteetin tarjoamisesta laitoksessa tuotetun sähkön hinnasta, jolloin jälkimmäinen määräytyisi normaalisti markkinoilla. On itse asiassa kapasitetin tarjoajan asia päättää sovellettu teknologia ja siihen liittyen tuotetun sähkön kustannusten reunaehdot. Ottamalla käyttöön edullisesti rakennettavaa, mutta kallista sähköä tuottavaa teknologiaa, tarjoaja ottaa riskin, että oma kapasiteetti tuottaa niin kallista sähköä, että sitä tilataan taloudellisessa mielessä liian harvoin. Toisaalta kapasiteettimarkkinoilla tarvitaan erilaisin ehdoin toimivaa tuotantoa, joten ennakolta kalliiksi tiedetyn kapasiteetin rakentamista, tarjoamista ja hyväksymistä ei luultavasti pitäisi säännöspohjaisesti estää. Kapasiteettikorvauksen tarkoituksena on varmistaa, että tuotantoa saadaan poikkeustilanteissakin riittävästi, mutta hinta saa joustaa, koska hinnan nousu edistää stabiilin ratkaisun löytymistä.

 

[-Teme-]

Kotitalouksien sähkölasku pieneni lähes 7% vuonna 2024 vuotta aikaisemmasta summasta.
Siirtohinnat nousivat keskimäärin 2% vuotta aikaisemmasta tilanteesta.
”Uusien toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten tarjoushinnat laskivat kotitalouksille 20,5 prosenttia ja sähkölämmittäjille 16,2 prosenttia vuonna 2024.” <- miten nämä kaksi muuten eroaa toisistaan? Kotitaloudet eivät ole sähkölämmittäjiä?

Kotitalouksien sähkölasku pieneni lähes seitsemän prosenttia vuonna 2024

energiavirasto.fi

 

[Sukke]

Hirvittäisi sähkön hinta ilman lisääntynyttä tuulivoimaa. Onko jossain muuten simuloitu sähkön hinnan kehitystä, jos tuulivoimaa ei olisi juurikaan rakennettu?

Joo, aika monta jossia tulisi laskelmaan, mutta kuitenkin.

Vaikea nähdä kestävää sähköntuotantoa ilman tuulivoimaa. Tuulivoimaa vaan maksimit on oma mielipiteeni.

 

[tj86430]

Kun joku vielä keksisi tuulivoimalan joka tuottaa sähköä silloinkin kun ei tuule.

 

[tet]

Piikkihän taisi johtua tuuliwoiman notkahduksesta ja hintapiikki taas siitä että yhteistuotantoakaan ei kannattanut ajaa ylös. Vaihteleva tuurivoima lisää kustannuksia monella eri tavalla, mitä ei välttämättä tule miettineeksikään.

No mistäs puuttuva sähkö sitten tuon piikkitunnin aikana saatiin, jos ei yhteistuotannosta? Minusta kyllä näyttää, että juuri siitä, ja ainakin osittain fossiilisesta sellaisesta, jos CO2-käppyrää katsoo.

 

[Espejot]

Kotitalouksien sähkölasku pieneni lähes 7% vuonna 2024 vuotta aikaisemmasta summasta.
Siirtohinnat nousivat keskimäärin 2% vuotta aikaisemmasta tilanteesta.
”Uusien toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten tarjoushinnat laskivat kotitalouksille 20,5 prosenttia ja sähkölämmittäjille 16,2 prosenttia vuonna 2024.” <- miten nämä kaksi muuten eroaa toisistaan? Kotitaloudet eivät ole sähkölämmittäjiä?

Kotitalouksien sähkölasku pieneni lähes seitsemän prosenttia vuonna 2024

energiavirasto.fi

Kaukolämpötalouksia kerrostaloissa, veikkaan.

 

[janti]

No mistäs puuttuva sähkö sitten tuon piikkitunnin aikana saatiin, jos ei yhteistuotannosta? Minusta kyllä näyttää, että juuri siitä, ja ainakin osittain fossiilisesta sellaisesta, jos CO2-käppyrää katsoo.

Kaasukombit siellä jauhoivat kaukolämpöä ja sähköä. Kaukolämmön yhteistuotannon sähköntuotanto nousi 300 MW => 1300 MW tuossa huipussa.

Asia varmistunee ensi viikon alussa täältä

Energy-Charts

Die Energy-Charts bieten interaktive Grafiken zu: Stromproduktion, Stromerzeugung, Emissionen, Klimadaten, Spotmarktpreisen, Szenarien zur Energiewende und eine umfangreiche Kartenanwendung zu: Kraftwerken, Übertragungsleitungen und Meteodaten

energy-charts.info

 

[ollikuhta]

Täytyy vielä lukea uudelleen tarkemmin. Mielenkiintoisimpia ovat selostukset ongelmista ja toisaalta tariffien yksityiskohdat.

Lonkalta heittäisin, että vanhat kannattamattomiksi käynteet lämpövoimalta ovat epäluotettavia. Suomesta on aivan riittävästi kokemuksia menneiltä vuosilta, että nuo eivät toimineet silloin, kun olisi ollut tarvetta ja korjaus kesti viikkokausia (jolloin tarvekin oli ohi).

Syyt saattoivat olla myös teknis-taloudellisia, ylösajoa ei kannattanut tehdä pariksi viikoksi ja sen aikaa sai kuitenkin muiden voimaloiden suojaamattomasta tuotannosta hyvää hintaa...

 

[Kellarinlämmittäjä]

Nuo ylösajoajat eivät sentää ole viikoissa. Jos olen oikein ymmärtänyt, lähtevät tarjoamaan useamman tunnin jaksoissa ja silloin sen keskihinnan pitää täyttyä. Jos laitos on miehitettynä, eihän siitä muita kuluja tule kuin polttoaine. Joskus helmikuussa varmaan alkavat miettiä jo koekäyttöä ellei ole käytetty jo hinnan ohjaamana samana talvena. Luultavasti menee sitä rataa, ettei viikonlopuiksi kauheasti miehitystä järjestetä kun se oletus on, että tarpeita ei kuitenkaan ole.

 

[kotte]

Syyt saattoivat olla myös teknis-taloudellisia, ylösajoa ei kannattanut tehdä pariksi viikoksi ja sen aikaa sai kuitenkin muiden voimaloiden suojaamattomasta tuotannosta hyvää hintaa...

Lyhyet hintapiikit tosiaan voi usein vierittää moisen niskoille. Höyryvoimalan ajaminen ylös kylmästä vie vuorokausia eikä kattila tykkää tehon nostoista muutamaksi tunneiksi ja paljon on poltettava ylimääräistä ilman suoranaista hyötyä. Kaasuturbiinista saa täydet tehot jo vartissa, moottorivoimaloista viidessä minuutissa, mutta Suomesta noita puuttuu. Lisäksi on etenkin vanhojen lämpövoimaloiden kohdalla miehityskysymys, eli tarvitaan koko joukko väkeä työvuoroon (mahdollisesti ylityönäkin), jotta homma saadaan liikkeelle. Kovin tulee mpoinen kalliiksi muutaman tunnin takia.