Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
janti sanoi:
Olisiko syynä avaruussää?
Klikkaa laajentaaksesi..

Suomen ja Viron väliset sähköyhteydet menivät poikki – Nyt kommentoi Fingrid​

Suomen ja Viron välisten sähköyhteyksien katkeaminen johtui Fingridin mukaan todennäköisesti tavanomaisesta teknisestä häiriöstä.
www.iltalehti.fi

Suomen ja Viron väliset sähköyhteydet menivät poikki – Nyt kommentoi Fingrid

Suomen ja Viron välisten sähköyhteyksien katkeaminen johtui Fingridin mukaan todennäköisesti tavanomaisesta teknisestä häiriöstä.
www.iltalehti.fi www.iltalehti.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Estlinkkien putoamisesta lisää tietoa Virosta. Vika oli Virossa.

The EstLinks outage was caused by a device of a market participant connected to the main grid in Estonia
On January 20, an oscillation occurred in the Estonian power system, as a result of which the EstLink 1 and EstLink 2 converter stations were switched off by the protection. As a result, a 1,000-megawatt generation deficit arose in the Baltic power system, which was initially covered by the continental European power system using the Poland-Lithuania connection. Then, automatic and manual frequency reserves within the Baltic states were implemented.
elering.ee

EstLinkide väljalülitumise põhjustas Eestis põhivõrguga ühendatud turuosalise seade | Elering

elering.ee elering.ee
 
M

Mekaniker

Vakionaama
Ruotsissa samaan suuntaan, Aftonbladet kirjoittaa että uusi siirtoyhteys nostaa hintoja pohjoisessa:
www.aftonbladet.se

Elprissmocka mot norra Sverige – finsk kabel har gett högre priser

Kylan och låga vattennivåer har drivit upp elpriset i landet under januari. Och just nu är elen är som dyrast i norr. – Det är otroligt sällsynt, säger Christ
www.aftonbladet.se www.aftonbladet.se

Voihan se ollakin, kuitenkin siirtyy huomattava määrä sähköä Suomen kautta Ruotsiin kun heidän siirtoyhteys etelään on riittämätön
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Ruottalaaset myy sähköä yli max-kapasiteetin.... no tottakai, kun hinta on sopiva.

1769599190413.png
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Johto varmaan kestäisi jopa 2300MW (jos kerran Aurora on 800MW ja sitä ennen kapasiteettia oli 1500MW), mutta verkko ei anna Ruotsin puolella (tai ehkä Suomenkaan puolella?) niin paljon, millä johtoja voisi kuormittaa. Kovilla pakkasilla johtoihin voisi jopa ängetä hiukan enemmänkin, kun vastus pienenee ja jäähdytys paranee ja kestäväthän nuo hetken huomattavaa ylikuormitustakin.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsalaiset ovat havainneet että Aurora on kiskonut hintoja ylöspäin pohjois-ruotsissa. Saas nähdä alkaako aiheesta suurempikin parranpärinä. Varastoaltaat hupenevat myös nopeasti.

Sähkön hinnan ennustetaan nousevan vuonna 2026 – pohjoinen kärsii eniten​


Sähkön hinnan ennustetaan nousevan Ruotsissa selvästi vuoden 2026 alussa. Uusien ennusteiden mukaan sähkön keskihinta ylittää Etelä-Ruotsissa ensimmäisellä neljänneksellä 9 snt/kWh, ja myös Pohjois-Ruotsissa sähkö on poikkeuksellisen kallista. Tämä rasittaa erityisesti kotitalouksia, joissa lämmitys vie paljon energiaa.

Taustalla ovat alhaiset vesivarastot vesivoimaloissa sekä ennakoitua kylmempi sää suuressa osassa Eurooppaa. Kylmyys on lisännyt sähkönkulutusta ja samalla pienentänyt vesivarantoja. Sähkökauppayhtiö Bixian mukaan vaikutukset voivat jatkua ainakin kesään asti.

Tammikuussa sähkön hinta oli noin 50 prosenttia korkeampi kuin vielä joulukuussa ennustettiin. Nyt koko vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen keskihinnan arvioidaan olevan noin 6,5–10,5 snt/kWh, ja hinnat ovat korkeimmat Etelä-Ruotsissa. Vuotta aiemmin vastaavat hinnat olivat selvästi matalammat, noin 1,5–7,5 snt/kWh.

Viime päivinä hinnat ovat olleet poikkeuksellisen tasaisia koko maassa. Tämä tuntuu erityisesti pohjoisessa, sillä omakotitalon lämmitys kuluttaa Pohjois-Ruotsissa jopa kaksinkertaisesti energiaa Etelä-Ruotsiin verrattuna. Vaikka pohjoisen sähköalueilla hinnat ovat normaalisti selvästi alemmat, tilanne on nyt muuttunut.

Marraskuussa käyttöön otettu uusi sähkönsiirtoyhteys Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen välillä on osaltaan nostanut pohjoisen hintoja. Asiantuntijoiden mukaan vaikutus on samankaltainen kuin Etelä-Ruotsissa, jossa siirtoyhteydet Tanskaan ja Baltian maihin ovat jo pitkään nostaneet sähkön hintaa.

www.dn.se

Elpriset sticker i väg under 2026 – slår hårt i norr

Snittpriset på el kommer att ligga över en krona i södra Sverige under det första kvartalet 2026, enligt nya prognoser.
www.dn.se www.dn.se
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Johto varmaan kestäisi jopa 2300MW (jos kerran Aurora on 800MW ja sitä ennen kapasiteettia oli 1500MW), mutta verkko ei anna Ruotsin puolella (tai ehkä Suomenkaan puolella?) niin paljon, millä johtoja voisi kuormittaa. Kovilla pakkasilla johtoihin voisi jopa ängetä hiukan enemmänkin, kun vastus pienenee ja jäähdytys paranee ja kestäväthän nuo hetken huomattavaa ylikuormitustakin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Nyt kun pakkanen supistaisi piuhoja ja pari tolppaa kaatuisi, niin siinäpä soppa useaksi päiväksi. Pitäisi olla priorisointijärjestelmä, että talojen lämmitys prio1 ja saunottelut ja sähköautolla ajot prioÖ
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
100 MW bess trippasi viimeksi molemmat Estlinkit.

1769668123862.png

www.linkedin.com

#bess | Adam Erki Enok

Stark reminder that with great power comes great responsibility. A 100 MW #BESS conducting final grid connection tests caused oscillations in the Baltic power grid resulting in DC-cables tripping and 1000 MW of electricity generation (import from Finland) lost. The situation was excellently...
www.linkedin.com www.linkedin.com
www.err.ee

Estlinkide rikke põhjustas Eveconi Kiisa akupark

Möödunud nädalal Eesti ja Soome vahelise elektriühenduse katkestanud ja piirkonna elektrivõrku raputanud intsident sai alguse järgmisel nädalal avatavast Kiisa akupargist.
www.err.ee www.err.ee
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi

Mielipidekirjoitus / Ilman verkkoa vakauttavaa teknologiaa Suomi jää jälkeen vihreässä siirtymässä​


Suomen sähköjärjestelmä käy läpi murrosta, joka etenee nopeammin kuin osasimme ehkä odottaakaan. Tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto kasvaa vauhdilla, ja ne ovat kustannustehokkaimmat vaihtoehdot uuden energiantuotannon rakentamiseen. Samalla kuitenkin sähköjärjestelmän hallinta vaikeutuu.

Fingridin investoinnit eivät riitä​

Jos verkkoon liitetään uusia tuotanto- ja kulutusmuotoja, jotka eivät itsessään vahvista verkkoa, sähköjärjestelmän vakaus alkaa nojata liiaksi julkisiin investointeihin. Fingridin hankkeet vahvistavat kantaverkkoa, mutta ne eivät yksin riitä takaamaan järjestelmän toimintavarmuutta tulevaisuudessa.

Siksi tarvitsemme ratkaisuja, jotka tuotannon lisäksi myös vakauttavat verkkoa. Tässä grid forming -teknologialla eli verkkoa muodostavalla teknologialla on ratkaiseva rooli. Kun sähköä tuotetaan yhä enemmän tuuli- ja aurinkovoimaloilla, perinteisten generaattoreiden suhteellinen osuus pienenee tulevaisuuden sähköverkoissa.

Siksi uusiutuvan energian voimaloissa käytettävien konverttereiden on kyettävä simuloimaan generaattorin toimintaa, jotta sähköjärjestelmän vakaus voidaan turvata. Muuten tuki horjuu ja sähkönjakelusta tulee epävarmempaa. Kyse ei siis ole hienosta lisäominaisuudesta, vaan välttämättömästä perustoiminnosta, jotta sähköverkko pysyy vakaana myös tulevaisuudessa.
www.kauppalehti.fi

Ilman verkkoa vakauttavaa teknologiaa Suomi jää jälkeen vihreässä siirtymässä

Sähköverkkoamme ei ole alun perin rakennettu vastaamaan valtavaan sähkön joustotarpeeseen, kirjoittaa Henry Särkisilta.
www.kauppalehti.fi www.kauppalehti.fi
 
T

Tifo

Vakionaama
Tuonti on nyt 3184 MW ja Ruotsin suunnasta tulee liki maksimit koko ajan. Virosta olisi siirron puolesta varaa tuoda 900 MW lisää mutta onko heillä antaa? Kulutus on nyt 14240 MW paljonko meillä on vielä reservissä tuotantoa? Tämähän ei ole vielä huippukulutuslukema. Nyt meillä on tilanne missä tuulivoima on nollilla.
Täältä seurailen tuotannon jakautumista.
www.fingrid.fi

Sähköjärjestelmän tila

www.fingrid.fi
 
R

RauskiH

Vakionaama
Tifo sanoi:
Tuonti on nyt 3184 MW ja Ruotsin suunnasta tulee liki maksimit koko ajan. Virosta olisi siirron puolesta varaa tuoda 900 MW lisää mutta onko heillä antaa? Kulutus on nyt 14240 MW paljonko meillä on vielä reservissä tuotantoa? Tämähän ei ole vielä huippukulutuslukema. Nyt meillä on tilanne missä tuulivoima on nollilla.
Täältä seurailen tuotannon jakautumista.
www.fingrid.fi

Sähköjärjestelmän tila

www.fingrid.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Pikkaisen on vielä nousussa chp-tuotanto mutta aika täysillä on jo. Vesivoimassa taitaa olla jokunen sata MW vielä varaa kun muistelisin että maksimi mitä olen nähnyt on n. 2500mw. Noiden jälkeen ei taida olla enää muuta kuin parkissa oleva varavoima. Voisi olla karut hinnat ilman auroraa
 
H

huugo

Vakionaama
Monessa paikassa huudetaan lisää turvetta ja ydinvoimaloita. Se ei vaan auta tämmöisessä hetkessä.

Että hinta laskisi tarvittaisiin 7000MW lisää tuotantoa Suomeen. Eli 4 x OL3. Ei ole realistisia.

Miksi näin? Nyt tuodaan 3500MW. Tämä tuonti pitää kääntää vienniksi linjat täynnä. Vasta sitten hinta irtoaa muusta markkinasta.

Eli turvevoimaloilla tms ei olisi mitään merkitystä markkinahintaan!

EDIT: taitaa luvut vähän heittää, mutta johtopäätös on kokoluokassaan oikein...
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
1769762304575.png


Mikäs on ollut suurin tuonti tänään? Tämä -3249MW on suurin mitä olen saanut napattua talteen. Aivan hullua!
Vesivoimaa kulutetaan myös hurjasti tällä hetkellä ja varastoaltaat tyhjenee.

Pakkasethan jatkuu vielä pitkään tästä.....

Suomessa pitäisi tehdä joku poliittinen päätös, että mikä on sallittu maksimi riippuvuus ulkomaisesta tuonnista. Nyt on kapasiteetti täysin käytössä ja ei ole mitään edes poikkeuksellista tilanne. Entäs jos olisi OL3 pois käytöstä? Minusta tuotantokapasiteettia pitäisi olla niin, että haluttaessa huippukulutuksella tuonti olisi esimerkiksi max. 1000MW. Kaasuvoimaloita vain rakenteille.
 
Viimeksi muokattu:
H

huugo

Vakionaama
Mikki sanoi:
katso liitettä 113085

Mikäs on ollut suurin tuonti tänään? Tämä -3249MW on suurin mitä olen saanut napattua talteen. Aivan hullua!
Vesivoimaa kulutetaan myös hurjasti tällä hetkellä ja varastoaltaat tyhjenee.

Pakkasethan jatkuu vielä pitkään tästä.....
Klikkaa laajentaaksesi..
Hyvä kun Auroroa on tuotannossa ja tuotantohäiriöitä ei ole isoissa voimaloissa. Tosin veikkaan että kuljettimet tms alkaa rikkoutumaan helmikuussa. Ja sitten päästään uusiin ennätyksiin!
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Ei tarvitsisi tuoda noin valtavasti sähköä, jos sähkölämmitystä tuettaisiin lämmittämällä paikallisesti jotenkin muutoin kuin sähköllä. Kaikkein kurjinkin puukamiina, öljy- tai kaasulämmitin tuottaisi lämpöä paremmalla hyötysuhteella kuin marginaalisähkön tuottaminen kuitenkin jotenkin fossiilisilla polttoaineilla (tuomalla Baltiasta, Saksasta, Puolasta, Tanskasta tms. vähintään välillisesti).

Ydinvoimaloiden lisärakentamiseen ei kukaan sijoittaja pysty irrottamaan sellaisia pääomia, mitä tämän hetken poikkeuksellisen korkean kulutuksen ja tuonnin kattamiseen tarvittaisiin, sillä sähkölle ei ole likimainkaan jatkuvaa kysyntää, vaan tarve kohdistuu joinakin vuosina muutamaan viikkoon, usein korkeintaan päiviin, jos niihinkään.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Suomessahan on vielä varmaan ~110 000 pienkiinteistöä öljyllä ja niistä luovutaan kuitenkin vauhdilla vaikka tämmöiset hetkittäiset uutisoinnit kovista hinnoista hidastaa kauppaa.

Eli tilanne tulee Suomessa pahenemaan vauhdilla, kun mukaan yhdistetään datakeskukset, sähkökattilat, teollisuuden lämpövarastot, kotitalouksien yleinen sähköistyminen.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
Eli tilanne tulee Suomessa pahenemaan vauhdilla, kun mukaan yhdistetään datakeskukset, sähkökattilat, teollisuuden lämpövarastot, kotitalouksien yleinen sähköistyminen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Niin tulee, mutta nuo eivät ole ongelman kärjistäjiä, vaan ylivoimaisesti pahin kärjistäjä on osatehoinen lämpöpumppulämmitys, joka ottaa pakkasella avukseen suoraa sähkölämmitystä, kun lämpöpumpun tuottokyky hiipuu suhteessa tarpeeseen enemmän tai vähemmän. Superlineaarisesti toki mikä tahansa lämpöpumppu ottaa sähköä suhteessa lämmitystarpeeseen pakkasten kiristyessä.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Kaikkein kurjinkin puukamiina, öljy- tai kaasulämmitin tuottaisi lämpöä paremmalla hyötysuhteella kuin marginaalisähkön tuottaminen kuitenkin jotenkin fossiilisilla polttoaineilla
Klikkaa laajentaaksesi..
Niin siis suorasähköllä. Lämpöpumpulla pääsee helposti parempaan eli polttomalla jotain voimalassa ja tuottamalla sen lämpöenergiasta yli 40% sähköä vaatii alle 2,5 COPin päästäkseen yli 100% hyötysuhteeseen pelkän lämmön tekoon verrattuna. Tuohon pääsee kaikki MLP ja monet VILPit ja ILPit aivan äärimmäisiä pakkasia lukuunottamatta.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
Miten Suomessa on kehittynyt lämmityssähkön kulutus? Tuotanto on toki romahtanut ja tuonti Venäjältä loppunut sekä sähkökattiloita on tullut reilusti lisää.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Niin tulee, mutta nuo eivät ole ongelman kärjistäjiä, vaan ylivoimaisesti pahin kärjistäjä on osatehoinen lämpöpumppulämmitys, joka ottaa pakkasella avukseen suoraa sähkölämmitystä, kun lämpöpumpun tuottokyky hiipuu suhteessa tarpeeseen enemmän tai vähemmän. Superlineaarisesti toki mikä tahansa lämpöpumppu ottaa sähköä suhteessa lämmitystarpeeseen pakkasten kiristyessä.
Klikkaa laajentaaksesi..

No miten sen ottaa.... tuo Microsoftin datakeskus Kirkonummelle tuskin tulee sammuttamaan itseään kovillakaan pakkasilla. Tällä hetkellä siinä Kivenlahden nurkilla tuprutti piipuista aamulla aika sakeaa savua, että onko se sitten kärjistämistä vai ei, että parin vuoden päästä 150MW menee datakeskukseen ja piipuista ei tule enää mitään.

Kokonaisuudessaanhan tuo Azure kokonaisuus on 615MW. Ei mikään aurinkokennotaskulaskin. :)

1769765551638.png
 
K

kotte

Hyperaktiivi
jmaja sanoi:
Niin siis suorasähköllä. Lämpöpumpulla pääsee helposti parempaan eli polttomalla jotain voimalassa ja tuottamalla sen lämpöenergiasta yli 40% sähköä vaatii alle 2,5 COPin päästäkseen yli 100% hyötysuhteeseen pelkän lämmön tekoon verrattuna. Tuohon pääsee kaikki MLP ja monet VILPit ja ILPit aivan äärimmäisiä pakkasia lukuunottamatta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Siihen rajaan asti, kun lämpöpumpun kapasiteetti riittää. Kyse onkin siitä, mitä tehdään marginaalille, kun lämpöpumpun kapasiteetti ei enää riitä. Marginaalin tuottaminen suoralla sähköllä on kansataloudellisesti turmiollista.

Lämpöpumppujen lisääntynyt kulutus pakkasilla olisi järkevästi korvattavissa toisaalta lisäämällä kaukolämmön yhteistuotantosähköä (lämmönkulutushan lisääntyy tuollakin puolella) ja toisaalta karsimalla sähkökattiloiden ja tiettyjen joustavien teollisten prosessien kulutusta äärikulutustilanteessa. Tuulivoiman hiipumisen korvaaminen vaatii joka tapauksessa hyvin joustavaa moottorivoiman kaltaista sähköntuotantoa, josta ainakin jäähdytysveden lämpö saataisiin halvoin lisäkustannuksin hyödyksi kaukolämpönä.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Lämpöpumppujen lisääntynyt kulutus pakkasilla olisi järkevästi korvattavissa toisaalta lisäämällä kaukolämmön yhteistuotantosähköä (lämmönkulutushan lisääntyy tuollakin puolella) ja toisaalta karsimalla sähkökattiloiden ja tiettyjen joustavien teollisten prosessien kulutusta äärikulutustilanteessa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Mutta näistä yhteistuotantolaitoksistahan luovutaan kokoajan. Ei niitä lisää tule... tai olisiko yhtäkään linkkiä jakaa, missä rakennettaisiin uutta merkittävän kokoista yhteistuotantolaitosta?

Ja kyllä sekin tuntuu aika älyttömältä, että teolliset prosessit pitää ajaa alas heinäkuuksi lomien takia ja tammi-helmikuuksi kun ei arktinen maa ole hoitanut sähköntuotantoaan kuntoon.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
No miten sen ottaa.... tuo Microsoftin datakeskus Kirkonummelle tuskin tulee sammuttamaan itseään kovillakaan pakkasilla. Tällä hetkellä siinä Kivenlahden nurkilla tuprutti piipuista aamulla aika sakeaa savua, että onko se sitten kärjistämistä vai ei, että parin vuoden päästä 150MW menee datakeskukseen ja piipuista ei tule enää mitään.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo on hyttysen ininää verrattuna sähkölämmityskulutuksen gigawattikaupalla tapahtuvaan nousuun pakkasilla. Nyt kulutus huitoo jossakin 14...15GW:n välillä, kun normaalisti ollaan korkeintaan 10GW:n tasolla. Eli 30-kertaisesti tuohon nähden menee nyt sähköä lämmityksen pakkasmarginaaliin (ja lisätuotntokapasiteettia tarvitaan vain moisen tuhlauksen tarpeisiin, toisin kuin datakeskukset, jotka pyörivät tasaisesti ja mahdollistavat näin jopa ydinvoiman lisärakentamisen taloudellisessa mielessä).

Jos jotakin teollista sammutetaan, niin sitten puuhiomoiden ja metallinjalostuksen elektrolyysilaitteita tms.
 
H

huugo

Vakionaama
Mikki sanoi:
No miten sen ottaa.... tuo Microsoftin datakeskus Kirkonummelle tuskin tulee sammuttamaan itseään kovillakaan pakkasilla. Tällä hetkellä siinä Kivenlahden nurkilla tuprutti piipuista aamulla aika sakeaa savua, että onko se sitten kärjistämistä vai ei, että parin vuoden päästä 150MW menee datakeskukseen ja piipuista ei tule enää mitään.

Kokonaisuudessaanhan tuo Azure kokonaisuus on 615MW. Ei mikään aurinkokennotaskulaskin. :)
Klikkaa laajentaaksesi..
Eikös näiden lämmöistä ainakin osa mene kaukolämmöksi? eli nettona ei aivan noin iso. Iso jokatapauksessa
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
Mutta näistä yhteistuotantolaitoksistahan luovutaan kokoajan. Ei niitä lisää tule... tai olisiko yhtäkään linkkiä jakaa, missä rakennettaisiin uutta merkittävän kokoista yhteistuotantolaitosta?
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei tule uusia ei. Eli aina vain mennään huonompaan suuntaan kohti katastrofia. Mutta syy eivät ole datakeskukset tai sähkökattilat, vaan yksiselitteisesti sähkölämmitys, joka on laajentunut ja laajenee entisestään.
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
huugo sanoi:
Eikös näiden lämmöistä ainakin osa mene kaukolämmöksi? eli nettona ei aivan noin iso. Iso jokatapauksessa
Klikkaa laajentaaksesi..

Eikun se on sähköntuotantoon SUUREMPI vaikutus kuin tuo suora kulutus --> yhteistuotantoa ajetaan alas. Esim. Fortumin "Espoo Clean Heat" ohjelma tarkoittaa että 2027 loppuun mennessä on kaikki tupruttelu loppu ja koko kaukolämpö tuotetaan sähköllä tavalla tai toisella.
 
H

huugo

Vakionaama
Mikki sanoi:
Eikun se on sähköntuotantoon SUUREMPI vaikutus kuin tuo suora kulutus --> yhteistuotantoa ajetaan alas. Esim. Fortumin "Espoo Clean Heat" ohjelma tarkoittaa että 2027 loppuun mennessä on kaikki tupruttelu loppu ja koko kaukolämpö tuotetaan sähköllä tavalla tai toisella.
Klikkaa laajentaaksesi..
Totta tuo CHP-vaikutus. Mutta en lopulta usko että suurempi jos konesalin hukkalämpö ajetaan kaukolämmöksi. Pakkaspiikissä CHP-lisäsähkö jää pois - tuon verra lisävaikutusta voi olla. Mutta vuositasolla erinomainen systeemi! 🍀🌟
 
R

RauskiH

Vakionaama
Mikki sanoi:
No miten sen ottaa.... tuo Microsoftin datakeskus Kirkonummelle tuskin tulee sammuttamaan itseään kovillakaan pakkasilla. Tällä hetkellä siinä Kivenlahden nurkilla tuprutti piipuista aamulla aika sakeaa savua, että onko se sitten kärjistämistä vai ei, että parin vuoden päästä 150MW menee datakeskukseen ja piipuista ei tule enää mitään.

Kokonaisuudessaanhan tuo Azure kokonaisuus on 615MW. Ei mikään aurinkokennotaskulaskin. :)

katso liitettä 113090
Klikkaa laajentaaksesi..
Nämä datakeskukset ovat pahoja kun ne oikeasti syövät ydinvoiman kaltaista peruskuormaa vaikka ne on viherpesty PPA sopimuksin.

Ja on täysin selvää ettei nämä aja itseään alas ja tiktok tanssivideot hidastu vaikka olisi kuinka sähköstä uupeloa ja hinnat korkealla
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
huugo sanoi:
Totta tuo CHP-vaikutus. Mutta en lopulta usko että suurempi jos konesalin hukkalämpö ajetaan kaukolämmöksi. Pakkaspiikissä CHP-lisäsähkö jää pois - tuon verra lisävaikutusta voi olla. Mutta vuositasolla erinomainen systeemi! 🍀🌟
Klikkaa laajentaaksesi..

No kyllä sinänsä, että kaukolämmön tuotannosta ei tule päästöjä. Mutta kyllä tuollainen 615MW on kaikille tuulettomille jaksoille melkoinen peruskuorman lisäys. Tokikaan ei laitos täydellä tehollaan pyöri kaikenaikaa (tai koskaan).

Ei tässä olisi mitään hätää jos olisi vaikka 3 x 1000MW kaasuvoimalat käyttövalmiudessa tukemaan verkkoa. Kyllä yhteiskunnalla pitäisi olla tuollainen investointi mahdollisuus ylläpitää. Investointien kuoletus ja systeemin ylläpito voitaisin veloittaa sekä sähkön käyttäjiltä että sää-riippuvaisilta sähköntuottajilta.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mikki sanoi:
Esim. Fortumin "Espoo Clean Heat" ohjelma tarkoittaa että 2027 loppuun mennessä on kaikki tupruttelu loppu ja koko kaukolämpö tuotetaan sähköllä tavalla tai toisella.
Klikkaa laajentaaksesi..
Luen noita juttuja hiukan skeptisesti, eli tarkoitanee käytännössä, että jäljellä olevien yhteistuotantolaitosten ylläpito on jatkossa tarkoitus kustantaa reservikorvauksilla. Tämä sitten tarkoittaa käytännössä, että markkinoille ei enää tarjota yhtään sähköä, ellei reserviä määrätä käyttöön kantaverkkoyhtiön käskyllä ja marginaalilämpö sitten tuotetaan polttamalla paikallisissa varalämpö-/huipputeholämpökeskuksissa siltä osin, kun lämpövarastoista ei riitä.

Reservin aktioiduttua sitten hukkalämpökin saadaan käyttöön. Varmaan laskeskelevat, että moisten sähkön äärimmäisten niukkuustilanteiden määrä on kasvamaan päin, joten raha kirstuun kilahtaa.
 
J

jmaja

Hyperaktiivi
huugo sanoi:
Mutta en lopulta usko että suurempi jos konesalin hukkalämpö ajetaan kaukolämmöksi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Miten paljon se hyödyttää. Lienee kaukolämmön paluulämpökin (40 C?jo samaa luokkaa kuin noiden suurin lämpo. Eli lämpöpumpullako?

EDIT. Tuossa yksi kaavio eli lämpöpumpulla hyvinkin. Sitten näillä pakkasilla kaukolämmön pitää olla jotain 110+ C. Millä tuotetaan se loppulämpö, kun lähinnä haaleaa on tarjolla lämpövarastoista, datakeskuksista ja muista lämpöpumppulähteistä.

1769771788283.png
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Hyvä kysymys tosiaan, että paljonko on ottoteho kaukolämmöntuotannossa, jos Azuren 150MW datakeskuksesta tulee 40-50C vettä?
Tekoäly laski näin nopeasti.... että kyllä aikalailla tehoa tarvitaan vielä Azuren ottaman tehon päälle, että saadaan kaukolämpövettä tuotetttua.
1769772447092.png
 
Viimeksi muokattu:
H

huugo

Vakionaama
Mikki sanoi:
Hyvä kysymys tosiaan, että paljonko on ottoteho kaukolämmöntuotannossa, jos Azuren 150MW datakeskuksesta tulee 40-50C vettä?
Tekoäly laski näin nopeasti.... että kyllä aikalailla tehoa tarvitaan vielä Azuren ottaman tehon päälle, että saadaan kaukolämpövettä tuotetttua.
katso liitettä 113104
Klikkaa laajentaaksesi..
Eikös CHP-voimalasta tule sähköä 1/3 ja lämpöä 2/3?

Konesalista sähköä tarvitaan 1/3 ja lämpöä saadaan konesalista 2/3.

Oletetaan että CHP seisoo. Eli lähtötilanteessa lämpöenergiatarve 1000, niin sähköä tulee 450 ja lämpöä 1000.

Konesalin kanssa sähköä tarvitaan 300 ja lämpöä tulee 1000.

Eli itseasiassa sähkötaseen muutos on -750! Aikamoinen heilahdus!
 
T

Tifo

Vakionaama
kotte sanoi:
Ei tarvitsisi tuoda noin valtavasti sähköä, jos sähkölämmitystä tuettaisiin lämmittämällä paikallisesti jotenkin muutoin kuin sähköllä
Klikkaa laajentaaksesi..
Nyt kun aurinko taas paistaa niin päivällä on noin 5 tuntia kun meidän sähkölämmitteinen talo ei kuluta sähköä ollenkaan. Tukena on myös takka. Aurinkopaneeleista tulee 4 kW tehoa. Silti kulutus ei valtakunnassa laske päivälläkään.
Suomessa on yli miljoona omakotitaloa ja aurinkosähkön tuotantoteho on tällä hetkellä 180 MW. Jos muissakin ok-taloissa olisi vastaava teho niin aurinkoteho Suomessa olisi nyt 4000 MW plus muut aurinkovoimalat.
Toisaalta jos Suomen tämänhetkinen tuotanto 180 MW jyvitetään kaikille ok-taloille, tekisi se 180 W tehoa per talo. Laajennusvaraa on.
Onko nyt niin että miljoona ok-taloa on kuitenkin pisara meressä.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom