Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

fraatti

Hyperaktiivi
Norjan wallassa oleva puolue ei tue Norjan ja Tanskan välisten kaabeleiden uusimista. Sen sijaan wanhojen käyttöikää pitäisi kasvattaa.


The Labour Party's national conference decided this weekend to say no to the renewal of the two oldest Skagerrak cables (500 MW) between Norway and Denmark. The cables will reach their technical lifespan in 2026 and 2027, and Statnett and Energinet are now investigating a possible renewal of the cables.
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Viimeksi muokattu:

Helkoo

Aktiivinen jäsen
Ruotsissa tulee 28.4. ehdotus uudesta sähköaluejaosta.
Tukholman alue olisi häviäjä, mutta ei huolta koska Suomi kehittyy sähkönviejäksi.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Entso-e suositukset hinta-alueista tulivat. Pohjoismaat, ei muutoksia. Saksa 1 -> 5 alueeseen.

Key findings of the Bidding Zone Review for the year 2025:​

According to the BZR methodology defined by ACER, TSOs were requested to assess 14 alternative configurations on the basis of 22 criteria grouped into four categories (network security, market efficiency, stability and robustness of BZs, and the energy transition). According to this methodology, the BZ configurations were ranked using the “economic efficiency” criterion.

The results of the economic efficiency criterion of alternative BZs are the following:

  • For the Nordic Region: None of the studied alternative BZ configurations provide a higher economic efficiency. The result shows a negative change in economic efficiency for the configurations ranging from €2 million to €35 million compared to the status quo.
  • For the Central Europe Region:
    • The simulation results show a higher economic efficiency for all German–Luxembourgish split configurations (ranging from €251 million to €339 million for the 2025 target year), where the split of Germany–Luxembourg into five BZs performs the highest among the analysed alternative configurations in terms of economic efficiency.
    • The Dutch split configuration also shows a slight positive effect on economic efficiency (€9 million for the 2025 target year).
    • The French and Italian alternative configurations show a negative effect in economic efficiency.
 

Helkoo

Aktiivinen jäsen
Ruotsin hintavyöhykkeet jäävät ennalleen
 

kotte

Hyperaktiivi
Ruotsissa tulee 28.4. ehdotus uudesta sähköaluejaosta.
Tukholman alue olisi häviäjä, mutta ei huolta koska Suomi kehittyy sähkönviejäksi.
Hyvä, että asiassa vaikuttaisi järki voittavan ainakin Ruotsissa (Saksan osalta voi vain toivoa). Expressinissä siteeratuissa näkymyksissä ihmetyttää ajatus, että maantieteellisen alueen tuotantoalijäämällä, joka aluerajanvedossa muodostuu, olisi jokin erityinen merkitys sähkön hinnan muodostumiselle. Olennaistahan se sijaan on, riittävätkö siirtoyhteydet ilman merkittäviä pullonkauloja. Varsinkin flow-pohjaisen kapasiteettilaskennan myötä asia on entistä selvemmin noin. Vaikka ydin-Tukholmassa on vähän tuotantoa kulutukseen nähden, voimajohtoja on eri suunnista. Skånen korkea hintataso johtuu siitä, että yhteydet pohjoisemmaksi Ruotsiin ovat heikohkot verrattuna rajasiirtoyhteyksiin meren yli eikä Skånessa enää ole merkittävää määrää muuta kuin sääriippuvaa sähköntuotantoa.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsissa jatketaan vielä puintia että montako hinta-aluetta on hyvä. Halu on vähentää niitä nykyisestä määrästä.

1747814616819.png

 

Arisoft

Hyperaktiivi
Gridraven ja Fingrid ovat tehneet diilin verkon kapasiteetin mukautumisesta sääennusteen perusteella. Samoissa piuhoissa saadaan kulkemaan enemmän sähköä, kun ei toimita jatkuvasti sen epäedullisimman tilanteen mukaan.


Tarkoittanee sitä että kovalla pakkasella voi kuormittaa enemmän kuin on hyvä jäähdytys. Tuolla kyllä mainittiin sonsorit että onkohan nyt kyse ennusteesta vai mittauksesta?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tarkoittanee sitä että kovalla pakkasella voi kuormittaa enemmän kuin on hyvä jäähdytys. Tuolla kyllä mainittiin sonsorit että onkohan nyt kyse ennusteesta vai mittauksesta?
Kyllä siellä mainittiin että sensorless.... Eli "Ai" pohjainen ratkaisu joka ottaa huomioon, auringon, tuulen ja lämpötilan ainakin.

Tuolta löytyy myös demo
1749148523761.png


edit. tuolla FG:ltä julkaisu aiheesta.
 
Viimeksi muokattu:

-Teme-

Vakionaama
Pieni katsaus tiedettyihin huoltoihin ja tuleviin lisäkuormiin
SE1-FI siirtoyhteys pitäisi palata takaisin remmiin n.3 viikon kuluttua 11.7 klo 18 josta saadaan 1300MW lisää siirtokapaa Ruotsista
Martinlaaksossa otetaan uusi 60MW sähköpata käyttöön elokuun alun huudeilla
Fenno-Skan1 huolto 4.8 - 4.9 jolloin SE3 - FI siirtokapaa pois 1200MW
SE1 - FI siirtokapaa poissa 500MW, SE1-SE2 huollon vuoksi 4.8 - 9.9
Loviisa 2 huolto on 17.8.-6.9. tuotantoa pois 507MW
SE1 - FI siirtokapaa poissa yhteensä 900MW huollon vuoksi 20.8 - 9.9
Estlink 1 huolto 25.8 - 29.8 siirtokapaa pois 358MW
FI - SE3 siirtokapaa poissa 1200MW 1.9 - 5.9
Loviisa 1 huolto 6.9.-23.9. tuotantoa pois 507MW
Fenno-Skan2 huolto 27.9 - 3.10, SE3 - FI siirtokapaa poissa 800MW
Kolabackenin uusi 100MWe sähköpata otetaan käyttöön Q4
FI - SE3 siirtokapaa poissa 800MW / 200MW huollon vuoksi 1.10 - 22.10 välisenä aikana
SE1 - FI siirtokapaa poissa 900MW 6.10 - 19.10 huollon vuoksi
FI - SE3 siirtokapaa poissa 1200MW huoltojen vuoksi 13.10 - 19.10 välisenä aikana
FI - SE3 siirtokapaa poissa 1100MW huoltojen vuoksi 15.10 - 16.10 välisenä aikana
Hepokorven uusi 130MWe sähköpata otetaan käyttöön Q4 lopulla
 

fraatti

Hyperaktiivi

Harrastelija

Vakionaama
Tuosta saa käsityksen että jokaista sähkölinjaa ei käsitellä erikseen vaan kokonaisuus ratkaisee.
Eli paljonko on FI-SE1 välinen kokonaiskapasiteetti kullakin hetkellä. Jos kokonaiskapasiteetti muuttuu niin siitä tulee tiedotus.
Toki käytännössä kapasiteetin muutos liittyy yksittäiseen linjaan mutta markkinoita kiinnostaa kokonaiskapasiteetti.
 

-Teme-

Vakionaama
Tuon on tarkoitus olla melkoisen järeä, 4GW, eli saanee mennä Kiinaan, jotta löytää merkittävästi järeämpiä ainakaan tuotantokäytössä? Saksan mittakaavassa tuo ei toki vielä ole erikoisen kummoisen tehoinen, mutta vetänee valmistuttuaan ainakin ajoittaisia hyvin negatiivisia sähkön hintoja säppiin Tanskasta ym.
Mietin että Auroralinja on 0.8GW/0.9GW tehoinen, niin samalla kun kaivetaan niin miksi ei tehdä vastaavaa valmiutta että saa siirrettyä 4GW - seuraavassa hetkessä kuitenkin kärsitään energiapulasta kun Raahessa SSAB tehdas alkaa käyttää 6-7 kertaa enemmän sähköä vetypelkistyksen johdosta muutaman vuoden kuluttua.
Kaapelin osuus siis viestissä fokuksessa. Lisäksi molempiin päihin tilat upgradelle, ei taitaisi lisätä kokonaiskustannusta paljoa
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Mietin että Auroralinja on 0.8GW/0.9GW tehoinen, niin samalla kun kaivetaan niin miksi ei tehdä vastaavaa valmiutta että saa siirrettyä 4GW - seuraavassa hetkessä kuitenkin kärsitään energiapulasta kun Raahessa SSAB tehdas alkaa käyttää 6-7 kertaa enemmän sähköä vetypelkistyksen johdosta muutaman vuoden kuluttua.
Kaapelin osuus siis viestissä fokuksessa. Lisäksi molempiin päihin tilat upgradelle, ei taitaisi lisätä kokonaiskustannusta paljoa
Viittaatko siis Auroran rakenteeseen ja varauksiin? Eihän tuossa ole metriäkään kaapelia, vaan pelkkää ilmajohtoa kaikkialla. Kapasiteetti ja muu on sovittu Suomen ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöiden kesken ja on kuitenkin sen verran järeä, että liittyminen muihin verkonosiin (kytkinasemien ja liityntäjohtojen osalta) on keskeinen osa kuviota ja sen takia linjat ulottuvat molemmissa päissä varsin etäälle. Itse siirtolinja kaapeleineen on vain pieni osa kokonaiskuviosta.

Seuraavaksi on kaiketi suunniteltu toista Auroraa täydentävää avojohtolinjaa hiukan eri reitille sekä Merenkurkun alueelle merikaapeliyhteyttä. Saksassa tilanne on toinen kuin Suomessa ja Ruotsissakin, koska teollisuuskeskusten alueelliset sähköverkot ovat jo ennestään hyvin järeitä, mutta sähkön tuotanto on perustunut hiili- ja (lakkautettuihin) ydinvoimaloihin sekä säätökyisimpiin kaasuvoimaloihin läheisten teollisuuskeskittymien tarpeisiin. Sen sijaan keskusten yhdistämiseen on ollut vaikea saada lupia järeille avoivoimajohdoille.
 

-Teme-

Vakionaama
Eli kannatampaa rakentaa pitkällä aikajänteellä useita ”pieniä” siirtoyhteyksiä, kun samantien rakentaa valmiudet isompaan mikä voi kattaa 4 pienemmän erillisen siirtolinjan tarpeet?
Sama kun tehtäisiin yhden moottoritien sijaan useampi rinnakkainen maantie kaupunkien välille jotta liikenne ei tuki yhtä tietä.
Tietoliikenteeseen verrattuna rakennetaan uusia Ethernet yhteyksiä laitteiden välille eikä pätkästä kuitua
 

tet

Hyperaktiivi
Eli kannatampaa rakentaa pitkällä aikajänteellä useita ”pieniä” siirtoyhteyksiä, kun samantien rakentaa valmiudet isompaan mikä voi kattaa 4 pienemmän erillisen siirtolinjan tarpeet?
Sama kun tehtäisiin yhden moottoritien sijaan useampi rinnakkainen maantie kaupunkien välille jotta liikenne ei tuki yhtä tietä.
Tietoliikenteeseen verrattuna rakennetaan uusia Ethernet yhteyksiä laitteiden välille eikä pätkästä kuitua

Eiköhän se ongelma ole se, että tuollaiselle vaikkapa neljä kertaa järeämmälle ei ole tarjolla sitä sähköä missään lähistöllä. Mitä paksumpi touvi laitetaan, sitä laajempi kudelma pienempiä yhteyksiä tarvitaan päihin, jotta siihen järeään saadaan kapasiteettinsa verran sähköä, ja taas toisessa päässä pois siirtolinjasta eri kuluttajille. Järkevämpää lienee rakentaa uusia, pienempiä yhteyksiä aikanaan sinne, missä sitä sähköä on saatavilla, kuin viedä etukäteen "johdon pää" jonnekin korpeen odottelemaan, josko sen lähelle joku rakentaisi joskus voimalaitoksia.
 

-Teme-

Vakionaama
Kyllä se pienempi määrä sähköä kulkee isommassa kaapelissa ihan hyvin. Etuna on sitten sen laajennus mahdollisuudet. Ei tarvitse alkaa plänäämään uutta reittiä yms, vaan uutta muuntamoa päihin ja siirtokapa tuplattu - näin super yksinkertaistaen
 

tet

Hyperaktiivi
Kyllä se pienempi määrä sähköä kulkee isommassa kaapelissa ihan hyvin. Etuna on sitten sen laajennus mahdollisuudet. Ei tarvitse alkaa plänäämään uutta reittiä yms, vaan uutta muuntamoa päihin ja siirtokapa tuplattu - näin super yksinkertaistaen

Meinaatkos, että se alumiiniköysi on ilmaista? Eiköhän sille linjalle haluta joku laskettavissa oleva takaisinmaksuaika, eikä mikään toivotaan toivotaan -arvaus.
 

-Teme-

Vakionaama
Meinaatkos, että se alumiiniköysi on ilmaista? Eiköhän sille linjalle haluta joku laskettavissa oleva takaisinmaksuaika, eikä mikään toivotaan toivotaan -arvaus.
oon sitä mieltä että 2GW kestävän alunarun kaivaminen kerran, tulee halvemmaksi kuin 1GW kestävän langan kaivaminen 2 kertaa n. 10 vuoden välein.
Tiedossa on että pohjoisessa energiamenekki tulee kasvamaan kun Raahen SSAB tehdas tekee vihreää siirtymää, jolloin nykyinen vuosikulutus n.1TWh tulee kasvamaan jopa 12TWh tasoon.
10TWh/a kulutuksella tehtaan teho on n.1.1MW eli enemmän kuin Aurora linjan kapa tullessaan
 

kotte

Hyperaktiivi
oon sitä mieltä että 2GW kestävän alunarun kaivaminen kerran, tulee halvemmaksi kuin 1GW kestävän langan kaivaminen 2 kertaa n. 10 vuoden välein.
Ei välttämättä tule. Moottoritien rakentaminen Jyväskylästä esimerkiksi Keuruun ja Kankaanpään kautta Poriin ei välttämättä helpota yhtään pullonkauloja kuten yhteyksiä pohjoisesta etelään maan keskellä ja länsirannikolla sekä etelästä Itä-Suomeen taikka Etelä-Suomen sisämaan kaupunkien yhteyksiä itä-länsisuunnassa, koska pitäisi rakentaa lisää yhdysväyliä, jotta tuollaista tieyhteyttä voisi hyödyntää edes kohtuullisesti.
 

tet

Hyperaktiivi
Ei välttämättä tule. Moottoritien rakentaminen Jyväskylästä esimerkiksi Keuruun ja Kankaanpään kautta Poriin ei välttämättä helpota yhtään pullonkauloja kuten yhteyksiä pohjoisesta etelään maan keskellä ja länsirannikolla sekä etelästä Itä-Suomeen taikka Etelä-Suomen sisämaan kaupunkien yhteyksiä itä-länsisuunnassa, koska pitäisi rakentaa lisää yhdysväyliä, jotta tuollaista tieyhteyttä voisi hyödyntää edes kohtuullisesti.

Juuri näin. Alla olevasta kuvasta selviää, mistä ja minne se Aurora Line kulkee. Ei noissa päätepisteissä välttämättä tule ikinä olemaan kapasiteettia lisäsiirtoon. Sekä tarve että kyky voi olla jossain ihan muualla.

1755504419746.png
 

RauskiH

Vakionaama
Juuri näin. Alla olevasta kuvasta selviää, mistä ja minne se Aurora Line kulkee. Ei noissa päätepisteissä välttämättä tule ikinä olemaan kapasiteettia lisäsiirtoon. Sekä tarve että kyky voi olla jossain ihan muualla.

katso liitettä 108242

Ei välttämättä lisäkapasiteettia mutta tuo joustavuutta. Suomen puolella on paljon tuulikapasiteettia Pohjois-Pohjanmaalla ja Kemijoen vesivoimaa. Toisaalta taas kulutusta Tornion terästehtaalla ja Raahen Ssab kulutus tulee lisääntymään. Ruotsin puolella linja menee suurimman vesivoiman eli luuleaälvenin vierelle ja se1 alueella on merkittävästi tuulivoimatuotantoa. Lisäksi kulutusta tulee lisää luulean uuden ssab tehtaan myötä
 

fraatti

Hyperaktiivi
Teoria ja käytäntö eivät kohdanneetkaan, kuten simuloinneissa oletettiin. Flowbased kapasiteetti rinnanlaskennan mukaan hinnat pohjoismaissa piti tasaantua, mutta toisin kävi.

- That flow-based capacity calculation should lead to reduced price differences in the Nordics is a myth, says Priyanka Shinde, electricity market expert at Montel Analytics.
Ruotsi verkkoyhtiö mainitsi tasaantuvista hinnoista simuloinnin perusteella.
"The result shows that electricity prices are equalized between different electricity areas, just as expected", writes Svenska kraftnät on its website and refers to the tests (parallel runs) that were carried out before FBMC was launched.

Mutta niin ei käynytkään...
Opposite development
Despite this, the price differences have not decreased, but instead increased sharply.

- We have seen a totally opposite development than we expected, between north and south, said Krishna Solberg, advisor at Statnett during a webinar last week.


Ja ainakin osasyynä on lisääntynyt siirto eteläisempään eurooppaan...
According to Priyanka Shinde, e-marketing expert at Montel Analytics, the explanation lies in the fact that the market connection between southern Scandinavia and the continent has also increased after FBMC.

- For example, the net export of the German cables Baltic Cable (615 MW) and Norlink (1,400 MW) has increased by an average of 100 MW each. Hydrology is important, but the market connection to the continent also affects it, she says.

At the same time, the flow from SE3 to SE4 has decreased by 28 percent since FBMC began to be used. Instead, power is sent to a greater extent from SE3 to foreign connections to Norway and Denmark, where the flow increased by 72 percent.

Stronger market connection
SE3 thus gets a stronger market connection to the higher price level in southern Norway, which in turn is affected by large foreign connections to Germany, the Netherlands and Scotland.
 

grendy

Vakionaama
^Joo eihän tässä sinänsä oo mitään järkeä, että Norja voi käyttää Ruotsin rakentamaa ja kustantamaa verkkoa omaan sähköntarpeeseensa. Ja kun vielä tiedetään että Norjalla piisaa rahaa. Eli sähköverkot pitäisi sitten omistaa ja rakentaa jostain keskitetystä rahastosta jos katsotaan vain yhteistä hyvää. Varsinkin kun Norja ei ole edes EU:ssa.
 

kotte

Hyperaktiivi
^Joo eihän tässä sinänsä oo mitään järkeä, että Norja voi käyttää Ruotsin rakentamaa ja kustantamaa verkkoa omaan sähköntarpeeseensa. Ja kun vielä tiedetään että Norjalla piisaa rahaa. Eli sähköverkot pitäisi sitten omistaa ja rakentaa jostain keskitetystä rahastosta jos katsotaan vain yhteistä hyvää. Varsinkin kun Norja ei ole edes EU:ssa.
No, jos asiaa katsoo puolueellisesti, noin voi todeta. Todellisuudessa Norjan edellytykset varastoida vesivoimaa ja taata huipputehoa ja tuulivoiman ajottaista varastointia ovat aivan erinomaiset ja osin puutteellisesti hyödynnetyt. Sähkönsiirto on paljon edullisemmin rakennettavissa Ruotsin kautta kuin pitkin Norjan vuoristoja tai aavan meren kautta kaapeleilla kiertäen (ja tuon osuuden kehittämisen ruotsalaiset ovat lyöneet laimin). Vastavuoroisesti siirtoyhteydet Norjan ja Ruostin välillä ovat puutteelliset. Jälkimmäisen osalla molemmilla olisi keppiä ja porkkanaa, jotta hommaan varsinaisesti tulisi järkeä.

Norjalaisetkin ovat toimineet tavallaan tyhmästi rakentamalla liian paljon siirtoyhteyksiä muualle Eurooppaan siihen nähden, mihin rahkeet riittävät (voimayhtiöt ovat toimineet hyvin itsekkäästi asiassa). Ehkä tuo on tavallaan kepin käyttöä ruotsalaisia vastaan, kun maan kantaverkkoa ei ole vahvistettu eikä kunnon suunnitelmia ole, vaikka ilmiselvää tarvetta on ollut vuosikymmeniä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ember arvioi että haavoittuvaisia ollaan.

55% of Europe’s power system has limited electricity import options, increasing the risk of blackouts. Spain, Ireland and Finland are particularly exposed, with very little support available from neighbours in case of grid incidents.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Piti olla wahwa werkko, mutta nyt se taitaakin olla tukossa ja rajoituksia jatketaan eteläisessä Suomessa 2029

Osasyyllinen taitaa olla tuossa Kehä kolmosen varrella Hepokorven sähköaseman vieressä. Siellä on kilometrin pituinen datakeskusalue, jota rakennetaan valtavan sähköaseman viereen. Kunhan se valmistuu niin taitaa wahwan verkon wahwuus olla mitattu ulos hetkeksi.
 
Back
Ylös Bottom