S735, meno/paluu veden lämpötilan pieni erotus ja lattialammityksen tasapainotus

mleht

Jäsen
Lämpö siis riittää pesuhuoneeseen vain jos seuraavat asiat toteutuvat samaan aikaan:

- Vesi on kuumempaa
- Vettä johdetaan vain pesuhuoneeseen

Eikö tästä pitäisi johtaa sellainen johtopäätös, että pesuhuoneessa on liian pieni lämpöä luovuttava elementti?

Kuinka paljon veden lämpötila laskee pesuhuoneessa käynnin aikana nyt kun lämmitys on sille riittävä?

Niin siltä se vähän vaikuttaa. Mutta kun ammattilaiset on tuon suunnitelleet, niin kovasti toivon että tuon saisi säätöjä tekemällä kuntoon.

Vaikea sanoa paljonko veden lämpötila laskee pesuhuoneessa käynnin aikana, en ole nyt hetkeen testannut niin että kaikki muut piirit olisivat suljettu.

Ongelma termostaateilla piirien sulkemisessa on myös siinä, että virtaus tuntuu ihan viimeisenä lisääntyvän tuossa pesuhuoneen pisimmässä piirissä. Eli sanotaan vaikka niin, että termostaatit sulkee 4 makuuhuonetta ja se virtaus jakaantuu muihin piireihin. Näen kun muiden piirien virtaamat nousee, mutta pesuhuoneen ei joko nouse yhtään tai nousee aivan marginaalisesti. Vastaavasti taas kodinhoitohuoneen lyhyt piiri nousee herkästi hyvinkin paljon, siinä siis lienee pienin vastus.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Ongelma termostaateilla piirien sulkemisessa on myös siinä, että virtaus tuntuu ihan viimeisenä lisääntyvän tuossa pesuhuoneen pisimmässä piirissä. Eli sanotaan vaikka niin, että termostaatit sulkee 4 makuuhuonetta ja se virtaus jakaantuu muihin piireihin. Näen kun muiden piirien virtaamat nousee, mutta pesuhuoneen ei joko nouse yhtään tai nousee aivan marginaalisesti. Vastaavasti taas kodinhoitohuoneen lyhyt piiri nousee herkästi hyvinkin paljon, siinä siis lienee pienin vastus.

Kun piirit sulkkeutuvat niin veden paine nousee ja vettä alkaa menemään enemmän avoimiiin piireihihn. Jos kodinhoitohuoneen virtaus nousee jyrkästi, niin siinä tosiaan on hyvin pieni vastus, mikä sitten eliminoi sitä tavoiteltua paineen nousua. Sitäkö ei voi kuristaa enempää?
 

kotte

Hyperaktiivi
Ongelma termostaateilla piirien sulkemisessa on myös siinä, että virtaus tuntuu ihan viimeisenä lisääntyvän tuossa pesuhuoneen pisimmässä piirissä. Eli sanotaan vaikka niin, että termostaatit sulkee 4 makuuhuonetta ja se virtaus jakaantuu muihin piireihin. Näen kun muiden piirien virtaamat nousee, mutta pesuhuoneen ei joko nouse yhtään tai nousee aivan marginaalisesti. Vastaavasti taas kodinhoitohuoneen lyhyt piiri nousee herkästi hyvinkin paljon, siinä siis lienee pienin vastus.
Millään muulla tavoin muiden piirien virtausta ei kuitenkaan käytännössä tehokkaasti rajoittaa kuin ottamalla termostaatit käyttöön kaikkialla, missä lämpö pakkaa nousemaan liiaksi. Pesuhuoneen osalta tämä ei kuitenkaan ratkaise mitään, vaan lämpökäyrää on yksinkertaisesti nostettava, jyrkennettävä tai molempia ja tuolloin piirien termostaattien merkitys kasvaa entisestään. Termostaateista on kuitenkin hyötyä ainoastaan, jos niiden ohjaus perustuu suoraan, mutta virtauksen säädön lopputuloksen kannalta käänteisesti kyseisen tilan mitattuun lämpötilaan ja niin, että ääritilanteessa virtaus estyy kokonaan. Jos virtaus pesutilan lattialämmön kautta jää liian heikoksi, lämmityspiirin rinnalle on asennettava säädettävä ohitusventtiili, mielellään paineesta lisää avautuva ja mahdollisesti myös pienehkö puskurivaraaja (ei välttämättä juuri ohitusventtiilipiiriin).

Tietenkin korkeampi lämmityskäyrä alentaa hitusen lämpöpumpun tuottosuhdetta, mutta kun tässä tapauksessa on kyse melko tehokkaalla kompressorilla varustetusta pilpistä, jolla lämpö ja käyttövesi tehdään samalla levylämmönvaihtimella vuorotellen, en laskisi kovin paljon tuon päälle, jos vilusta joudutaan muutoin kärsimään.
 

specialist

Aktiivinen jäsen
Ainakin vanhemissa malleissa persutuu lämpötilaeroon.

Osittain kyllä F750:ssä, toista pumppua laite säätää lämpötilaeron mukaan, toinen manuaalisäädöillä oleva pumppu pitää ohjeen mukaan asettaa vakionopeudelle.

Mutta S735:ssä rakenne on muuttunut ja tuo toinen pumppu on vaihtanut paikkaa tuloilmalaitteeseen ja en tiedä onko sen säätötapa muuttunut.

Painemittari löytyy varmaan laitteen oikeasta alakulmasta mahdollisesti luukun takaa, sen voisi aloittaja katsoa kun sitä on moni kysynyt. Tuloilman lämpötilankin varmasti jostain laitteen valikosta näkee, ja myuplinkistä viimeistään. Asennusohje ja käyttöohje kannattaa lukea ajatuksella läpi, moni asia esim. tuo painemittarin sijainti löytyy sieltä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eikös tuon yhden putken virtaaman nousu kieli siitä että näin ei ole. Muutenhan virtaama pysyisi ennallaan.
Vakiopainesäätöhän mittaa paine-eroa pumpun ylitse ja laitteiden päässä paine riippuu myös välisen putkiston virtaamaan liittyvästä painehäviöstä. Eli vakiopainsäätö ei vielä takaa vakioista virtaamaa, jos putkistojen mitoitus on melko nafti (kuten on nykyisin varsin tavallista). Kompensoidulla säätömoodilla puolestaan tyypillisesti pyritään siihen, että pumpun tuottama paine kaksinkertaistuu, kun virtaus kasvaa nollaksi kuristetusta virtaamasta täysin vapaaseen.
 

mleht

Jäsen
Tuloilma näyttää 18 astetta, paineanturi (BP5) 1,3.

Toistan, että ongelma ei ole siinä etteikö talossa olisi tarpeeksi lämpöä. Sitä on vähän liikaakin, se on vain väärässä paikassa. Tuli jostain kommenteista sellainen kuva että ollaan ratkaisemassa eri asiaa. Onko tosiaan niin, että Rothin jakotukin esisäätöventtiileillä ei pysty tekemään kuin jotain ihan marginaalista säätöä, kun siltä se vähän vaikuttaa. Mitä nyt naapureiden kanssa juttelin, niin heillä onnistuu siitä paluupuolelta kyllä vaikka kiinni asti kuristaminen, eri merkkisellä jakotukilla toki.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Tuloilma näyttää 18 astetta, paineanturi (BP5) 1,3.

Toistan, että ongelma ei ole siinä etteikö talossa olisi tarpeeksi lämpöä. Sitä on vähän liikaakin, se on vain väärässä paikassa. Tuli jostain kommenteista sellainen kuva että ollaan ratkaisemassa eri asiaa. Onko tosiaan niin, että Rothin jakotukin esisäätöventtiileillä ei pysty tekemään kuin jotain ihan marginaalista säätöä, kun siltä se vähän vaikuttaa. Mitä nyt naapureiden kanssa juttelin, niin heillä onnistuu siitä paluupuolelta kyllä vaikka kiinni asti kuristaminen, eri merkkisellä jakotukilla toki.
Mulla on jakotukin piirien ventiilin säätövara 4 kierrosta ja kaksi jakotukkia. Sinuna kaivasin ne lämmityssunnitelmat esille ja katsoisin sieltä virtaamat ja esiasetusarvit. Arvatenkin LL suunitelmissa ei ole huomioitu sitä IV jälkilämmitystä mutta noilla tiesoilla pääsisit selville kuinka paljon nykyiset säädöät on pielessä versus suunitelmat. Jos kosteiden tilojen piiri kulkee esi käytävän tms läpi niin siirtoputki pitäisi olla suojaputkessa muuten lämpä jää matkalle.
 

mleht

Jäsen
Mulla on jakotukin piirien ventiilin säätövara 4 kierrosta ja kaksi jakotukkia. Sinuna kaivasin ne lämmityssunnitelmat esille ja katsoisin sieltä virtaamat ja esiasetusarvit. Arvatenkin LL suunitelmissa ei ole huomioitu sitä IV jälkilämmitystä mutta noilla tiesoilla pääsisit selville kuinka paljon nykyiset säädöät on pielessä versus suunitelmat. Jos kosteiden tilojen piiri kulkee esi käytävän tms läpi niin siirtoputki pitäisi olla suojaputkessa muuten lämpä jää matkalle.
Olen kokeillut suunnitelman arvoilla, sillä lopputulos on vielä huonompi kuin mitä se nyt on. Kosteiden tilojen piiri on ylivoimasesti pisin ja kulkee käytännössä koko talon läpi.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Olen kokeillut suunnitelman arvoilla, sillä lopputulos on vielä huonompi kuin mitä se nyt on. Kosteiden tilojen piiri on ylivoimasesti pisin ja kulkee käytännössä koko talon läpi.

Lainaa lämpökamera jostain. Vantaalla selllaisen saa ilmaisekei Vantaan Energialta, muista maista en tiedä. Näet missä se lämpö luuraa, jonka pitäisi mennä pesuhuoneeseen. Putket ja niidne lämmittämä alue näkyy kameralla välittömästi. Tämä kertoisi siitä kuinka isoa pinta-alaa se piiri oikein lämmittää kun ei teho meinaa riittää. Tuo on hyvin varteenotettava huomio että lämpö voi kadota pitkällä vedolla. Ja vielä pahempaa... jos ne tulo ja paluu menee rinnakkain niin se meno lämmittää vain sitä paluuputkea eikä pesuhuoneessa ole lainkaan lämpöä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Tämä edellyttää termostaatin käyttöä, eikös se nyt ole ollut irti?
Ei edellytä muuta kuin että menevät vierekkäin. Sama ongelma porakaivoissa. Kylmä paluuvesi jäähdyttää kaivosta tulevan veden niin että lämpöä on vain kaivossa mutta ei maan päällä.

Korjaantuu nostamalla virtausta... ai niin... tässä casessahan oli juuri siitä kyse :hmm:
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Meneekö se aina niin että kylmä jäähdyttää, eikä milloinkaan se lämmin puoli lämmitä kylmempää?

Jos ajatellaan niin että kylmä on lämmön puutetta niin silloin lämmin aina lämmittää kylmää ja samalla se lämmin jäähtyy. Tällä logiikalla kuuma menovesi lämmittää kylmää paluuvettä ja lopuksi ne ovat lähes yhtä lämpimiä kummassakin päässä kun tätä on tapahtunut riittävän pitkän matkaa. Tämähän on kuin suoraan tästä ongelmatapauksesta. Paluuvesi on menoveden lämpöistä eikä perillä ole lämmitystä.
 
Back
Ylös Bottom