Yksikköhän on nautical mile, suomen kieleen päätynyt oikean merimailin sijasta käyttöön meripeninkulma juuri tuon ruotsalaisten mil=peninkulma-sekoilun takia.
Alkuperäinen gramman määritelmähän oli käsittääkseni 1cmˆ3 vettä 4˚C lämpötilassa, mutta miksi ne päätyivät juuri tuon painoiseen grammaan, eikä esim 1l veden painoon on kai jokin järkevä syy ollut joka liittyy noisen SI yksiköiden keskinäiseen sidonnaisuuteen. Mitään kilogramman painosta punnustahan ei ole ollut referenssinä, kuten metrille oli aikanaan.. Tai oli, mutta se oli se metrin referenssitanko määritteli sen gramman.
Alkuperäinen kilogramman määritelmä perustui tosiaan pituusmitasta johdettuun kuutioon (taisi vain olla kuutiodesimetri, eli kilogramma siellä oli pohjalla, jo ihan käytännön syistä), mutta kaiketi tuo oli epäkäytännöllisen epätarkka (miten teet perfektin kuution, mistä saat mahdollisimman puhdasta vettä, miten vakioit lämpötilan, miten estät ympäristön kaasujen liukenemisen ja itse veden haihtumisen jne.) ja niinpä tehtiin kilogramman painoinen referenssipunnus jo 1800-luvulla (https://en.wikipedia.org/wiki/International_Prototype_of_the_Kilogram), jota on käytetty viime vuosiin saakka. Tuo vain kävi sekin nykytarkoituksiin epätarkaksi (punnus esimerkiksi kerää likaa, vaikka sitä säilytetään hyvin tarkasti puhtaassa kammiossa, käsitellään silkkihansikkaita paremmin menelmin ja referenssikäyttöä kloonipunnusten tekemiseksi pyritään rajaamaan minimaaliseksi).
hm on hehtometri, 102m. Ei ole kuitenkaan suositeltu käytettäväksi.
Meidän vanhojen patujen täytyy renkaiden painekkin muuntaa kp/cm2 että hahmottaa paljonko se on. Mikä ihmeen Pascali, ei sovi suomenkieleen, voitasko sanoa että Paso?
Sorjosena antaisin tuosta vain 3/6 pistettä koska Newton ei monen mielestä ole ruokoton eikä ole paineen yksikkö vaikka se sen paineen aiheuttaakin. Voishan se olla J/m3, eihän tuokaan ole paineen yksikkö vaikka painetta kuvaakin.
Tai bar on se järkevä paineen yksikkö eli 1 bar = 100 kPa, saa käyttää tuon virallisen Pa sijaan. Ilmanpaineessa 1 mbar on sitten 100 hPa.
Enemmän se t liittyy painoon, koska on tonnin eli 1000kg massan suure.
Ennenhän suomen kielessä t tarkoitti tuntia, mutta tuo jo kauan sitten muutettiin kansainväliseksi h:ksi sekaannuksen välttämiseksi. Ei pitäisi yrittää tunkea t-kirjainta joka paikkaan, sillä vaikka konteksti joskus kertoo, mistä on kyse, eipä sitten enää kerrokaan, kun ruvetaan mittoihin viittaamaan lyhyemmillä lainauksilla ja viittauksilla.
Miksi se rassaa kun kuitenkin tiedät mitä tarkoitetaan?
Hidastaa lukemista ja ymmärtämistä kaikki virheet. Ainakin minua.
Samaa lyhennettä (tkm) käytetään myös tarkoittamaan SI-järjestelmän mukaista oikeaa asiaa eli kuljetussuoritetta (tonnikilometriä).
Ne jotka eivät tuota keskustelun yhteydessä ymmärrä joutuvat sen sitten selvittämään, kysyy vaikka vaimolta.
Teknisesti virheellinen ilmaisumuoto, useita SI-yksiköiden etuliitteitä ei saa yhdistää. Siksi ei ole k km tai t km, eikä myöskään k kg vaan se on jo t
Saakos sitten kilogrammat ja eurot yhdistääTeknisesti virheellinen ilmaisumuoto, useita SI-yksiköiden etuliitteitä ei saa yhdistää. Siksi ei ole k km tai t km, eikä myöskään k kg vaan se on jo t
Onko tuossa haettu 1Tmdm niin 1 Tera-milli-desimetri ? Tuossa kun hypitään pituusasteikolla suureesta toiseen rikotaan yksikkösääntöä.
Matemaattisesti esitettynä arvo voisi olla 1*1012 + 1*10-3 + 1*10-1 m eli 1*108 m joka on 0.1 Gm tai 100 Mm SI-yksiköinä esitettynä
mutta pösön omistajalle annettakoon anteeksi, elämä on rankkaa
Jos tarkoitat 1 k € niin kilo on 1*103 eli 1 kilo € -> 1000 €, ei kg € mikä olisi taas epälooginen yhdistelmä, ellei mitata rahaa painonsa määrässä. Tällöin yhden euron kolikolla on massaa noin 7,5 g eli 1 kg € on rahassa mitattuna noin 133.33 €
Tässä alkaa tuntuun sille, että oonkohan minä oikeessa paikassa?
Tuota, minusta tuntuu, että vain minä otin huumorillaOta huumorilla, niin ei tarvii pois lähteä. Nauru pidentää ikää
