Sitra, pystymme pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, jos ...!!!

K

kotte

Hyperaktiivi
Lauri H sanoi:
Itse taas kysyisin kysymyksen: miksi ydinvoima on niin kallista kuin se on? Miksi laitosten rakentaminen maksaa nykyään tolkuttoman paljon enemmän kuin aikanaan kun uusia ydinvoimaloita tehtailtiin länsimaissa jatkuvalla syötöllä? Kiristyneet turvallisuusmääräykset? Vai olisiko ihan vain rutiinin puute voimaloiden rakentamisessa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Rakenteet ovat äärimmäisen massiivisia, kaikki on suurta ja monimutkaista ja suunnittelulta, rakenteilta, varusteilta ja laadunvarmistukselta edellytetään huippulaatua. Tuo maksaa etenkin yksittäin tehtynä. Turvallisuusmääräykset vaikuttavat omalta huomarravalta osaltaan tähän.

Voisihan tuollainen modulaarinen toteutus periaatteessa johtaa kustannustehokkuuteen, jos yksittäistoteutuksesta pääsisi sarjatuotantomuotoisempaan. Aika paha muna-kana-ongelma tuossakin on. Modulaarisen sarjatuotteen kehittäminen vaatii aina vain lisää suunnittelua, laadunvarmistusta myös uusilla osa-alueilla kuten valmistustekniikan ja määräysten hallinnan osalta, kun nämäkin on tuotteitettava sarjatuotantoa varten. Jotta yksittäisen laitoksen kustannuksissa säästettäisiin, nuo modulaarisen tuotteen kehityskustannukset pitäisi voida jyvittää usean laitosprojektin yhdessä kustannettavaksi. Mutta, kun yhteiset kustannukset on maksettava ensimmäiseksi, jonkun täytyy ottaa riskiä rahoittaakseen suunnittelun. Rahoittaja ei välttämättä ole innostunut, jos menekissäkin on epävarmuutta eikä kokonaisliikevaihto ja tuotteen kustannuskilpailukyky ole täysin varmalla pohjalla.
 
T

tuna

Vakionaama
Lauri H sanoi:
Sanottavaa etuakaan se ei suhteessa fissioenergiatuotantoon tuo, käyttökustannukset kun ovat kummassakin tapauksessa mitättömät ja polttoainetta riittää.
Klikkaa laajentaaksesi..

Eikö lie suurimmat poliittiset ongelmat fissiossa jäteongelma ja onnettomuuden seuraukset, jos niistä ei tarttis murehtia niin päätökset vauhdittuisivat kummasti.
 
T

tet

Hyperaktiivi
tuna sanoi:
Eikö lie suurimmat poliittiset ongelmat fissiossa jäteongelma ja onnettomuuden seuraukset, jos niistä ei tarttis murehtia niin päätökset vauhdittuisivat kummasti.
Klikkaa laajentaaksesi..
Nykyisillä laitoksilla kyllä. Sitten taas noista uusista kehitelmistä löytyy luonnostaan vaarattomia laitoksia, jotka korkea-aktiivisen jätteen tuottamisen sijaan käyttävät sellaista polttoaineenaan, tehden siitä vaarattomampaa.

Fissiovoimasta on monella tiettyjä mielikuvia, joka perustuu tähän asti rakennettuihin laitoksiin. Noissa mielikuvissa esiintyvät ongelmalliset asiat eivät kuitenkaan ole kiveen hakattuja, ei niiden tarvi olla kuvassa mukana. Fissiovoimalasta on mahdollista tehdä turvallinen, ja sellainen joka jäteongelman tuottamisen sijaan poistaa myös vanhojen laitosten jäteongelman.

Yhtenä esimerkkinä voisi mainita radioaktiivisen laskeuman, joka kummittelee ihmisten muistoissa Tshernobylin onnettomuudesta. Silloin radiaktiivista jodia ja cesiumia kulkeutui tuulen mukana tuhansien kilometrien päähän, mm. meille Suomeen. Asiaa tietämätön helposti kuvittelee, että tällainen laskeuma on sisäänrakennettu ongelma fissiovoimassa. Vaan ei ole. Siihen on syynä metallinen polttoaine, jossa nuo kyseiset ongelmalliset laskeuma-isotoopit (Cesium-137 ja Jodi-131) syntyvät alkuainemuodossa korkeapaineisina kaasukuplina metallisen polttoaineen sisään. Siksi ne polttoaineen hajotessa vapautuvat sieltä ilmaan, ja kulkeutuvat minne tuuli niitä kuljettaa. Sen sijaan suolasulareaktoreissa ne syntyvätkin kemiallisina yhdisteinä, siis suoloina. Ne ovat kemiallisesti sidoksissa muihin aineisiin, ja pysyvät nestemäisenä suolana onnettomuudessakin. Suolasulareaktori ei edes itsessään voi räjähtää, koska siinä ei ole painetta. Sen voi joku räjäyttää vaikkapa pommilla, mutta siinäkin tapauksessa nämä ongelma-isotoopit leviävät vain ympäri laitosaluetta. Koska ne ovat nestemäistä suolaa, joka jäähtyessään jähmettyy kiinteäksi, tuuli ei jaksa niitä kuljettaa yhtikäs mihinkään.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Siksi ne polttoaineen hajotessa vapautuvat sieltä ilmaan, ja kulkeutuvat minne tuuli niitä kuljettaa. Sen sijaan suolasulareaktoreissa ne syntyvätkin kemiallisina yhdisteinä, siis suoloina. Ne ovat kemiallisesti sidoksissa muihin aineisiin, ja pysyvät nestemäisenä suolana onnettomuudessakin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Onko sinulla viitettä, missä tuota kuvattaisiin tarkemmin? Asiaa on nimittäin ilman tarkempaa tietoa vaikea uskoa todeksi. Tavanomaisessa fissioreaktorissakin polttoaine on oksidina, mutta hajoamistuotteet toki käyvät oman ydinreaktiosarjansa lävitse eivätkä välttämättä reagoi keskenään hajonneiden yhdisteiden ja muiden reaktiotuotteiden kanssa. Samahan on tilanne, vaikka kantoaineena olisi jotakin suolaakin (jolloin lähistöllä olisi suuri joukko muitakin kemikaaleja, jotka periaatteessa voisivat reagoida). Ongelmahan ei niinkään ole syntyvät yhdisteet sinällään, vaan mahdollisesti syntyvä korkea kuumuus, joka kykenee pöllyttämään säteilevät jätteet hyvinkin kauas. Suurempi reaktorin luontainen kuumuus ei ainakaan helpota tilannetta onnettomuustapauksessa.

Sen sijaan pitää käsittääkseni paikkansa, että sulasuolareaktori kykenee nykyisiä reaktoreita paremmin polttamaan osan syntyvistä jätteistä ja jäljelle jäävien kirjo on ainakin periaatteessa helpommin hallittavissa kuin nykyreaktoreiden jätteet. Eivät nuo silti ongelmattomia ole. Asia on myös sikäli kaksiteräinen, että jotta sulasuolareaktorin saa toimimaan kunnolla, suolaa pitää jatkuvasti puhdistaa syntyvistä jätteistä. Vaikka tuo on etu, se myös edellyttää ydinjätteiden erottelulaitoksen ja polttoaineen kierrätyslaitoksen integroimista jokaisen reaktorin yhteyteen. Pitäisin tuota akilleen kantapäänä laitoksen turvallisuuden ja kustannusten kannalta. Ei tuota konseptia ole kaupallisen reaktorin mielessä todellisuudessa demonstroitu missään, vaikkakin itse reaktorikonseptin on sinällään demonstroitu toimivan. Mutta niinpä nykyisten reaktoreidenkin periaatteet onnistuttiin demonstroimaan paljon pitemmälle vietyinä jo 1940-luvulla aivan muutaman vuoden kuluessa.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Mitä mieltä muuten olette Ylen julkaisemasta uutisesta "Golfvirta on tutkijoiden mukaan heikoimmillaan yli tuhanteen vuoteen – Eurooppa saa jatkossa vähemmän lämpöä etelästä", https://yle.fi/uutiset/3-11811501?Jutussahan ei suoraan viitata melko äskettäin mahdollisiksi tulleisiin merivirtojen voimakkuuden mittaustuloksiin (joita sitten on yritetty mallintaa menneisyyteen ja tämä siis olisi otsikon takana). Sen sijaan tuossa on viittauksia pitemmän ajan kuluessa mitattuihin maantieteellisiin vuosi- ja kuukausipohjaisiin lämpötilatilastoihin. Nuo vain eivät oman käsitykseni mukaan tue vähäisissäkään määrin jutussa esille tuotuja johtopäätöksiä. Yhden kuukauden hiukan samansuuntaiset viitetiedot eivät kerro mitään, jos kymmenien vuosien aikaiset tilastot osoittavat huomattavan suurta heiluntaa eri suuntiin.
 
M

mstr

Aktiivinen jäsen
Potsdam Institute for Climate Impact Research julkaisema uutinen tuossa:

Gulf Stream System at its weakest in over a millennium

02/25/2021 - Never before in over 1000 years the Atlantic Meridional Overturning Circulation (AMOC), also known as Gulf Stream System, has been as weak as in the last decades. This is the result of a new study by scientists from Ireland, Britain and Germany. The researchers compiled so-called...
www.pik-potsdam.de www.pik-potsdam.de

Varsinainen tutkimusraportti maksullinen. Vanha teoria jonka todenperäisyys varmaankin vaikea osoittaa. Sinänsä jännä juttu että maapallolla lämpenevää on mitattu kaikkialla muualla paitsi Grönlannin eteläkärjen eteläpuolella. Siellä mihin osa Golf virran vedestä on päätynyt.
Jokin päivä sitten näin jossain jutun missä esitettiin teoria, että Jäämeri oli jossain vaiheessa jääkausien aikaan jopa makeavetinen. Asiaa perusteltiin jotenkin niin että merenpinta oli yli sata metriä alempana ja maakannakset sulkivat meren paitsi Islannin tienoilta. Jään sulaminen ja jokien virtaamat toivat makeaa vettä tarpeeksi.
 
T

tet

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Onko sinulla viitettä, missä tuota kuvattaisiin tarkemmin? Asiaa on nimittäin ilman tarkempaa tietoa vaikea uskoa todeksi.
...
Sen sijaan pitää käsittääkseni paikkansa, että sulasuolareaktori kykenee nykyisiä reaktoreita paremmin polttamaan osan syntyvistä jätteistä ja jäljelle jäävien kirjo on ainakin periaatteessa helpommin hallittavissa kuin nykyreaktoreiden jätteet. Eivät nuo silti ongelmattomia ole. Asia on myös sikäli kaksiteräinen, että jotta sulasuolareaktorin saa toimimaan kunnolla, suolaa pitää jatkuvasti puhdistaa syntyvistä jätteistä. Vaikka tuo on etu, se myös edellyttää ydinjätteiden erottelulaitoksen ja polttoaineen kierrätyslaitoksen integroimista jokaisen reaktorin yhteyteen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Olen itse seurannut mielenkiinnolla yhtä nimenomaista MSR-toteutusta, brittiläisen Moltex Energyn kehittämää SSR-reaktoria (Stable Salt Reactor). Siinä, toisin kuin muissa MSR-kehitelmissä, jäähdykesuola ei toimi samalla polttoaineena. Sen sijaan siinä käytetään erillistä polttoainesuolaa, joka on pakattu perinteisten reaktorien polttoaineen tapaan polttoainesauvoihin. Näissä tosin on kaasukello yläpäässä, josta fissiokaasut pääsevät poistumaan aiheuttamatta painetta polttoainesauvan sisään. Reaktori on rakenteeltaan sellainen, että sen polttoainesauvoja voi yksitellen siirrellä, poistaa ja lisätä käynnin aikana. Näin ollen polttoainesuolaa ei tarvitse puhdistaa, vaan se voidaan vaihtaa jatkuvatoimisesti käynnin aikana.

YouTubesta löytyy hakusanalla "moltex" aika monta kyseisen firman videota aiheesta. Tässä yksi, jossa mainitaan tuo cesiumin ja jodin erilainen olomuoto perinteiseen metallipolttoaineeseen verrattuna (ei siinä kylläkään asiaa sen tarkemmin analysoida). Selitys löytyy kohdasta 8:45 eteenpäin.

 
L

Lauri H

Aktiivinen jäsen
tet sanoi:
Nykyisillä laitoksilla kyllä. Sitten taas noista uusista kehitelmistä löytyy luonnostaan vaarattomia laitoksia, jotka korkea-aktiivisen jätteen tuottamisen sijaan käyttävät sellaista polttoaineenaan, tehden siitä vaarattomampaa.

Fissiovoimasta on monella tiettyjä mielikuvia, joka perustuu tähän asti rakennettuihin laitoksiin. Noissa mielikuvissa esiintyvät ongelmalliset asiat eivät kuitenkaan ole kiveen hakattuja, ei niiden tarvi olla kuvassa mukana. Fissiovoimalasta on mahdollista tehdä turvallinen, ja sellainen joka jäteongelman tuottamisen sijaan poistaa myös vanhojen laitosten jäteongelman.

Yhtenä esimerkkinä voisi mainita radioaktiivisen laskeuman, joka kummittelee ihmisten muistoissa Tshernobylin onnettomuudesta. Silloin radiaktiivista jodia ja cesiumia kulkeutui tuulen mukana tuhansien kilometrien päähän, mm. meille Suomeen. Asiaa tietämätön helposti kuvittelee, että tällainen laskeuma on sisäänrakennettu ongelma fissiovoimassa. Vaan ei ole. Siihen on syynä metallinen polttoaine, jossa nuo kyseiset ongelmalliset laskeuma-isotoopit (Cesium-137 ja Jodi-131) syntyvät alkuainemuodossa korkeapaineisina kaasukuplina metallisen polttoaineen sisään. Siksi ne polttoaineen hajotessa vapautuvat sieltä ilmaan, ja kulkeutuvat minne tuuli niitä kuljettaa. Sen sijaan suolasulareaktoreissa ne syntyvätkin kemiallisina yhdisteinä, siis suoloina. Ne ovat kemiallisesti sidoksissa muihin aineisiin, ja pysyvät nestemäisenä suolana onnettomuudessakin. Suolasulareaktori ei edes itsessään voi räjähtää, koska siinä ei ole painetta. Sen voi joku räjäyttää vaikkapa pommilla, mutta siinäkin tapauksessa nämä ongelma-isotoopit leviävät vain ympäri laitosaluetta. Koska ne ovat nestemäistä suolaa, joka jäähtyessään jähmettyy kiinteäksi, tuuli ei jaksa niitä kuljettaa yhtikäs mihinkään.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ihmisten tietämättömyys ydinvoimasta on minusta jotenkin hämmentävää. Lähdetään nyt liikkeelle vaikka siitä, että parin vuoden takaisen tutkimuksen mukaan 10% suomalaisista uskoo ydinvoiman tuottavan kaikkein eniten hiilidioksidipäästöjä eri sähköntuotantotavoista. Haluaisin myös nähdä, moniko uskoo mahdolliseksi onnettomuusskenaarioksi sen, että "ketjureaktio karkaa käsistä ja räjähtää kuin ydinpommi".

Ja toisaalta taas ihmisten mielikuvissa ydinvoimalat ovat vaarallisuudeltaan aina samalla tasolla riippumatta niiden toteutustavasta ja turvallisuuteen liittyvistä ratkaisuista. Mitä ei ymmärretä, sitä pelätään. Ja samalla sivuutetaan täysin tilastojen osoittama ydinvoimaloiden turvallisuus.

Fukushimankin onnettomuuskin mielestäni osoitti nimenomaan ydinvoiman turvallisuuden, ei sen vaarallisuutta. Kuolonuhrejahan sen seurauksena oli tasan nolla, jos evakuointeihin liittyviä ei lasketa. Tämä huolimatta siitä, että laitoksen turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä oli rankasti laiminlyöty, vaikka ne olisi ollut suhteellisen helppoa saattaa kuntoon. Mainitaan se nyt vielä tässäkin niille, jotka sitä eivät tiedä, että tsunami itsessään ei aiheuttanut minkäänlaista hätää laitoksella, reaktorien toiminta ajettiin automaattisesti alas ja niiden jälkilämpöä alettiin jäähdyttää varageneraattoreilla, koska yhteys varsinaiseen sähköverkkoon oli katkennut. Ongelmat alkoivat vasta kun puolen tunnin päästä sama tsunami tuhosi kyseiset neljä varageneraattoria ja tämän seurauksena jäähdytyskierto katkesi ja jonkin ajan kuluttua tästä yksi reaktorisydämistä suli. Kotitehtävänä saa pohtia, kuinka tämä olisi ollut vältettävissä.

Silti ihmiset alkoivat yhtäkkiä kaikkialla maailmassa ajatella, että ydinvoimaloiden toiminta tulee nopealla aikataululla ajaa alas onnettomuusriskin vuoksi. Vaikka suurimmassa osassa laitoksia ei ole niiden olemassaolon aikana tapahtunut minkäänlaisia todellista vaaraa aiheuttaneita tilanteita. Ja vaikka kyseinen onnettomuus oli seurausta vakavasta luonnononnettomuudesta, jota vastaava ei läheskään kaikkialla ylipäänsä olisi mahdollista tapahtua. Ja siellä missä se on mahdollista, niin siihen varautuminen ydinturvallisuuden suhteen olisi mahdollista.

Valvontaa toki tarvitaan aina turvallisuuden takaamiseksi. Ja valvovalle viranomaiselle valtuudet sulkea laitoksia, kunnes havaitut puutteet on korjattu. Ja tietty kaikkien rakennettavien uusien laitosten tulee olla passiivisesti turvallisia. Mutta lähtökohtaisesti tuskin kukaan ydinvoimalaitosten omistajistakaan haluaa miljardi-investointinsa sulavan arvottomaksi kasaksi radioaktiivista jätettä? Turvallisuushan on ylipäänsä kaiken nykyaikaisen ydinvoimalasuunnittelun lähtökohta. Toisin kuin menneinä vuosina, kun tärkeintä oli saada tuotettua ydinasekelpoista materiaalia...
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Olen itse seurannut mielenkiinnolla yhtä nimenomaista MSR-toteutusta, brittiläisen Moltex Energyn kehittämää SSR-reaktoria (Stable Salt Reactor).
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuossa tosiaankin vaikuttaisi olevan aineksia, jotka tarvitaan ydinvoimatekniikan pitämiseksi (tai uudelleensyntymisenä) taloudellisesti elinkelpoisena. Epävarmuuksia asiaan silti sisältyy. Nykyisinhän nuo videossa mainitut sähkön negatiiviset hintapiikit ovat keinotekoisia, eli lyhytnäköiset poliittiset päätökset ovat johtaneet tukiaissääntöihin, joiden vaikutus loppuisi sinä päivänä kuin uusiutuva tuotanto muuttuisi kokonaan markkinaehtoiseksi (eli tuuli- ja aurinkovoimalat kiinni siksi aikaa kuin niiden pitäminen tuotannossa maksaa enemmän kuin mitä ne tuottavat).

Mahdollinen esittetyn kaltainen ydinvoimakin silti joutunee kilpailemaan vaihtelevan uusiutuvan tuotannon kanssa. Eli noita sulasuolalämpövarastoja voisi ydinreaktorin sijaan ladata suoraan ylijäämäsähköllä, jota ajoittain syntyy etenkin kovan tuulen vallitessa yöaikaan tai viikonloppuisin aurinkoisina päiväaikoina. Ylimääräinen sähkö olisi hyvin halvoilla järjestelyillä johdettavissa lämmittämään suoraan korkealämpövarastoja, jolloin sähkön hinta pysyy ainakin hiukan positiivisella puolella siihen asti kuin lämpövarastojen kapasiteettia on jäljellä. Itse olen kyllä sitä mieltä, että lämpövarastojen ekonomia olisi paljon parempi kuin kaavailut P2X-tyyppisestä sähköntuotannon puskuroinnista. Kokonaishyötysuhde on noilla lämpövarastoilla paljon suurempi. Vetyä toki tarvitaan myös teollisuuden tarpeisiin sekä liikenteen käyttövoimaksi ilmailun ja merenkulun tarpeisiin.
 
K

kaihakki

Vakionaama
Selailin vanhoja Tekniikan Maailmoja. Tässä juttua Maico prätkästä vuodelta 1953. Maks. teho n. 9 hv ja maks. kulutus n. 4 ltr/100 km. Kone on vieläpä kaksitahtinen. Käyrän mukaan 60 km/tunti vauhdilla menee n. 2 ltr/100 km. Voisi olettaa, että nykyosaamisella olisi mahdollista kehittää kevyt kaupunkiauto, joka kuluttaisi myös n. 2-3 ltr/100 km kaupunkivauhdeilla. Tuo Maico tapaus on sentään n. 70 vuotta sitten. Luulisi polttomoottoritekniikan kehittyneen huimasti noista ajoista.
 

Liitteet

  • IMG_20210307_144631.jpg
    IMG_20210307_144631.jpg
    149,8 KB · Katsottu: 154
P

pamppu

Hyperaktiivi
kaihakki sanoi:
Selailin vanhoja Tekniikan Maailmoja. Tässä juttua Maico prätkästä vuodelta 1953. Maks. teho n. 9 hv ja maks. kulutus n. 4 ltr/100 km
Klikkaa laajentaaksesi..

Ole ikinuori, osta manki:

”Yksi Monkeyn valteista on myös alhainen kulutus, sillä valmistajan mukaan bensaa palaa vain 1,5 litraa sataa kilometriä kohden”

moottori.fi

Koeajo: kasvanut ikinuori – Honda Monkey 125

Honda Monkey 125 on alkuperäisen näköinen, mutta mitoiltaan nyt myös aikuiselle sopiva. Hyvää: ajoasento, moottorin vääntö, huomioarvo liikenteessä. Huonoa: renkaiden korkeusheiton aiheuttama nypytys.
moottori.fi moottori.fi
 
T

tet

Hyperaktiivi
kaihakki sanoi:
Voisi olettaa, että nykyosaamisella olisi mahdollista kehittää kevyt kaupunkiauto, joka kuluttaisi myös n. 2-3 ltr/100 km kaupunkivauhdeilla. Tuo Maico tapaus on sentään n. 70 vuotta sitten. Luulisi polttomoottoritekniikan kehittyneen huimasti noista ajoista.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyllähän mikä tahansa auto menee tuolla kulutuksella "kaupunkivauhdeilla", siis tasaisella nopeudella. Siitähän tuossa Maicon käyrästössä lienee kyse. Käytännössä kaupunkikulutus on erittäin korkea, erotus katoaa jarrulevyjen kautta lämpönä taivaan tuuleen.
 
V

VesA

In Memoriam
tet sanoi:
Kyllähän mikä tahansa auto menee tuolla kulutuksella "kaupunkivauhdeilla", siis tasaisella nopeudella. Siitähän tuossa Maicon käyrästössä lienee kyse. Käytännössä kaupunkikulutus on erittäin korkea, erotus katoaa jarrulevyjen kautta lämpönä taivaan tuuleen.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyllä se oli mahdollista jo parikymmentä vuotta sitten - kuten olen muutamaankin kertaan maninnut. Se minun vei työmatkoilla Helsingin keskustan läpi kolmisen litraa ilman mitään temppuilua. Ongelma on se 'kevyt'. Sekin auto oli ollut uutena sikakallis koska sitä oli kevennetty kustannuksista piittaamatta kaikenmaailman aineilla - ja siitä seuraavia galvaanisia pareja erottelemaan oli sitten pitänyt keksiä kaikenlaista jne. Ja siihen aikaan kun se suunniteltiin homma oli vielä suht helppoa - nykyturvarakenteilla voisi olla hankalaa.
 
K

kaihakki

Vakionaama
VesA sanoi:
Kyllä se oli mahdollista jo parikymmentä vuotta sitten - kuten olen muutamaankin kertaan maninnut. Se minun vei työmatkoilla Helsingin keskustan läpi kolmisen litraa ilman mitään temppuilua. Ongelma on se 'kevyt'. Sekin auto oli ollut uutena sikakallis koska sitä oli kevennetty kustannuksista piittaamatta kaikenmaailman aineilla - ja siitä seuraavia galvaanisia pareja erottelemaan oli sitten pitänyt keksiä kaikenlaista jne. Ja siihen aikaan kun se suunniteltiin homma oli vielä suht helppoa - nykyturvarakenteilla voisi olla hankalaa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Näin se vaan on. Mutta polttoaineiden hinnat on sen verran edukkaita, että kulutuksen radikaali pienentäminen ei oikein kiinnosta kuluttajaa. Tällä hetkellä on politiikoilla ilmeisesti suunnitelmissa jollain tavalla kiintiöidä polttoaineiden myyntiä/kulutusta. Siinä kohtaa joutuu jokainen kuluttaja ratkaisemaan hankalan yhtälön. Ainoa vaihtoehto on tavalla tai toisella saada kilometrikulutusta laskettua rajusti. Tarvittaisiin muitakin keinoja, kuin uusien töpselihybridien tai sähköautojen ostoa. Tavallisella kansalaisella ei siihen rahnat riitä. Tällaisista keinoista ei vaan ole ollut minkäänlaista keskustelua oikein missään.
 
Ilpisti

Ilpisti

Vakionaama
Niin, tuossa polttoaineiden kanssa näpertelyssä on se puoli että ihmiset kun lopettaa liikkumisen niin siinä kuolee moni Suomalainen yritys, matkailuala tulee mieleen ensimmäisenä.
Pitäisi päättäjienkin vähän funtsia että mistä oikeasti niitä päästöjä saisi järkevästi leikattua tappamatta maata kokonaan. Suomen kokoisessa maassa liikenteen päästöt ei ole edes kärpäsen paskan vertaa isossa kuvassa, silti siitä keuhkotaan eniten. Ei heru ymmärrystä multa tälle touhulle pitkien välimatkojen maassa.
 
V

VesA

In Memoriam
kaihakki sanoi:
ETLAn mukaan teollisuuden osuus päästöistä on 88% ja kotitalouksien 12%
www.etla.fi

Etla julkaisi ensimmäisen päästöennusteensa: hiilineutraali Suomi vuonna 2035 on vakavasti uhattuna

Etlan tänään julkaiseman ensimmäisen päästöennusteen mukaan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystarve on Suomessa keskimäärin 7,6 prosenttia vuodessa, mikäli halutaan pääst
www.etla.fi www.etla.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Niin - päästöt halutaan pois sieltä missä ihmiset ovat, ei niillä kokonaispäästöillä ole tässä autojen kohdalla väliä. Kyllä niistä kiintiöistä harvaan asutuille seuduille riittää. Kaupunkeihin tulee sitten Saksan tapaan vielä jotain keppiä niille jotka koittava siellä polttiksilla ajella.
 
T

tet

Hyperaktiivi
kaihakki sanoi:
Tarvittaisiin muitakin keinoja, kuin uusien töpselihybridien tai sähköautojen ostoa. Tavallisella kansalaisella ei siihen rahnat riitä. Tällaisista keinoista ei vaan ole ollut minkäänlaista keskustelua oikein missään.
Klikkaa laajentaaksesi..
Sähköautokeskusteluissa kovin moni on sitä mieltä, että niiden jälleenmyyntiarvo on karmean huono. Ei sellaista voi ostaa, kun siitä ei parin vuoden päästä saa enää oikein mitään. Jos näin on, niin sehän ratkaisee tavallisen kansalaisen ongelman. Kohta on sikahalpoja sähköautoja vaihtoautohallit pullollaan. Meinaan kun niiden myynti uutena kuitenkin kasvaa aika vauhdilla, niin kyllä niitä alkaa vaihtishalleissakin näkyä. Lisäksi Kamux et al. rahtaa käytettyjä plugin-hybridejä ulkomailta suomeen, joten eiköhän niitä töpselimalleja kohtuuhinnalla kohta löydy tavalliselle kansalle.

Ja uutena myytävistä löytyy plugareita, jotka ovat jo selvästi kaikkien uusien autojen keskihintaa halvempia.
 
B

bungle

Vakionaama
tet sanoi:
Sähköautokeskusteluissa kovin moni on sitä mieltä, että niiden jälleenmyyntiarvo on karmean huono. Ei sellaista voi ostaa, kun siitä ei parin vuoden päästä saa enää oikein mitään. Jos näin on, niin sehän ratkaisee tavallisen kansalaisen ongelman. Kohta on sikahalpoja sähköautoja vaihtoautohallit pullollaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jep, muistan kun joskus aikoinaan tuli ensimmäisiä "kuluttajien" värilaser tulostimia, Ne maksoivat muistaakseni noin 100 000 markkaa. No eihän siitä mennyt kuin muutamia vuosia, niin alkoi saamaan murto-osalla. Tänä päivänä niitä varmaan annetaan ilmaiseksi pois.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
bungle sanoi:
Jep, muistan kun joskus aikoinaan tuli ensimmäisiä "kuluttajien" värilaser tulostimia, Ne maksoivat muistaakseni noin 100 000 markkaa. No eihän siitä mennyt kuin muutamia vuosia, niin alkoi saamaan murto-osalla. Tänä päivänä niitä varmaan annetaan ilmaiseksi pois.
Klikkaa laajentaaksesi..
Värit maksaa HP:lla aika tarkaan yhtä paljon kuin kone. Aloistuspakkaus on köyhdytettyllä väripanoksella. Vikoja ei ole 10 vuoteen ollut ja tuostuslaatu ei ole heikentynyt. Tosin en tiedä, mitä sinne muovikuoren sisälle jää alkuperäistä, kun ne kasetit uusitaan.
 
K

kaihakki

Vakionaama
tet sanoi:
Sähköautokeskusteluissa kovin moni on sitä mieltä, että niiden jälleenmyyntiarvo on karmean huono. Ei sellaista voi ostaa, kun siitä ei parin vuoden päästä saa enää oikein mitään. Jos näin on, niin sehän ratkaisee tavallisen kansalaisen ongelman. Kohta on sikahalpoja sähköautoja vaihtoautohallit pullollaan. Meinaan kun niiden myynti uutena kuitenkin kasvaa aika vauhdilla, niin kyllä niitä alkaa vaihtishalleissakin näkyä. Lisäksi Kamux et al. rahtaa käytettyjä plugin-hybridejä ulkomailta suomeen, joten eiköhän niitä töpselimalleja kohtuuhinnalla kohta löydy tavalliselle kansalle.

Ja uutena myytävistä löytyy plugareita, jotka ovat jo selvästi kaikkien uusien autojen keskihintaa halvempia.
Klikkaa laajentaaksesi..
Töpselihybridi on siitä hyvä, että kun akku on finaalissa, niin se toimii kuten normaali bensa-auto. Eli näillä tulee olemaan hyvä jälleenmyyntiarvo. Tuollaisen 10 vuotiaan töpselihybridin hinta voisi olla aikanaan luokkaa 5000,- euroa, joten tuskin siihen akustoa kukaan enää hankkii. Kannatan näitä töpselihybridejä. Tavalliset kansalaiset saavat edelleen toimivia autoja.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
kaihakki sanoi:
Töpselihybridi on siitä hyvä, että kun akku on finaalissa, niin se toimii kuten normaali bensa-auto. Eli näillä tulee olemaan hyvä jälleenmyyntiarvo. Tuollaisen 10 vuotiaan töpselihybridin hinta voisi olla aikanaan luokkaa 5000,- euroa, joten tuskin siihen akustoa kukaan enää hankkii. Kannatan näitä töpselihybridejä. Tavalliset kansalaiset saavat edelleen toimivia autoja.
Klikkaa laajentaaksesi..

Siitä kun repii akun ja muut sähkömoottorihilppeet pois, niin massa pienenee ja kulutus tippuu, mutta verotus pysyy pienenä :) Toki noissa sähkövatkaimissa sitten vero pompsahtaa jossain kohtaa reippaastikkin, kun sähkön verotusta tuskin nostellaan enää hirveästi, kun polttiksista verotulot hiipuu.
 
V

VesA

In Memoriam
Lappanen sanoi:
Meinaatko, että verottaja alentaa veroa kun lastutuksen jälkeen yleensä kulutus pienenee?
Klikkaa laajentaaksesi..
No ne ovat itse asiassa uhkailleet uudella tyyppikatsastuksella lastujen kanssa.. tai palautus ennalleen ja uusi katsastus. Veroa sai maksaa jos muutti jälkikäteen vaikkapa leveämmät renkaat joille valmistaja oli speksannut isommat co2-lukemat. Asemille piti tulla uutta varustusta jolla vahditaan monenlaisia uusia asioita, mutta eipä ole vähään aikaan kuulunut siitäkään hankkeesta.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
VesA sanoi:
No ne ovat itse asiassa uhkailleet uudella tyyppikatsastuksella lastujen kanssa.. tai palautus ennalleen ja uusi katsastus. Veroa sai maksaa jos muutti jälkikäteen vaikkapa leveämmät renkaat joille valmistaja oli speksannut isommat co2-lukemat. Asemille piti tulla uutta varustusta jolla vahditaan monenlaisia uusia asioita, mutta eipä ole vähään aikaan kuulunut siitäkään hankkeesta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyllä tuossa vielä jonkinlaiset rattaat pyörivät taustalla: https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM011:00/2020
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Tuossa omassa ei ainakaan onnistu. Ilman sähkökoneita se ei liiku metriäkään edes polttomoottorilla.
Klikkaa laajentaaksesi..

Eiköhän sen osaava tuunauspaja saa koodattua toimimaan ilman ylimääräisiä kilkkeitä. Softa vaikka ns copypastena sisään bensasisarmallista jos löytyy.
 
T

t0ntza

Aktiivinen jäsen
Lappanen sanoi:
Siitä kun repii akun ja muut sähkömoottorihilppeet pois, niin massa pienenee ja kulutus tippuu, mutta verotus pysyy pienenä :)
Klikkaa laajentaaksesi..
Kuulin myös varmana vinkkinä Veijo Esson baarissa että varsinkin öljylämmitystaloista kannattaa purkaa ilmalämpöpumput pois. Pääsee ihan merkittävästi halvemmalla sähkölaskussa, samalla pääsee eroon pahoista ilmastotuhokemikaaleista.
 
T

t0ntza

Aktiivinen jäsen
Ooppelifoorumilta bensakäyttöisen töpselihybridin elinikäisiä kulutuksia (oikean alanurkan luku). Saa pistää perässä millä tahansa bensavehkeellä.
1615287975184.png
1615288000701.png
1615288039282.png
 
T

tet

Hyperaktiivi
Lappanen sanoi:
Eiköhän sen osaava tuunauspaja saa koodattua toimimaan ilman ylimääräisiä kilkkeitä. Softa vaikka ns copypastena sisään bensasisarmallista jos löytyy.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ei onnistu, kun autossa ei ole sen paremmin vaihteistoa kuin kytkintäkään (tai momentinmuunninta). Jos haluaa polttikseksi muuntaa, pitää heivata hybridivoimansiirto ulos ja koplata moottorin perään perinteisen auton voimalinja.
 
L

Lappanen

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Ei onnistu, kun autossa ei ole sen paremmin vaihteistoa kuin kytkintäkään (tai momentinmuunninta). Jos haluaa polttikseksi muuntaa, pitää heivata hybridivoimansiirto ulos ja koplata moottorin perään perinteisen auton voimalinja.
Klikkaa laajentaaksesi..

Eikös esim. Volvoissa ole takaveto pelkällä sähköllä ja etuveto pelkällä polttiksella ihan perinteisesti?
 
B

BBF

Vakionaama
fraatti sanoi:
Kyllä tuossa vielä jonkinlaiset rattaat pyörivät taustalla: https://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM011:00/2020
Klikkaa laajentaaksesi..
Tässä taas puhutaan vaan "liikenteen päästöistä" yhtenä könttänä ja niputetaan CO2 ja lähipäästöt samaan. Termi "vähäpäästöinen" ja "päästömanipulaatio" ei autoissa liity mitenkään CO2 :een ja ilmastoon, mutta olen melko varma ettei kaikki poliitikotkaan (tai sitten varsinkin ne...) sitä ymmärrä.
 
K

kaihakki

Vakionaama
tet sanoi:
Ei onnistu, kun autossa ei ole sen paremmin vaihteistoa kuin kytkintäkään (tai momentinmuunninta). Jos haluaa polttikseksi muuntaa, pitää heivata hybridivoimansiirto ulos ja koplata moottorin perään perinteisen auton voimalinja.
Klikkaa laajentaaksesi..
Onko tosiaan, että kun akusto on finaalissa, niin töpselillä ei voi ajaa pelkällä polttiksella. Otetaan esimerkiksi uusi Seat Leon e-Hybrid laite.
Ymmärtääkseni Toyota Priuksella voi ajaa polttiksella normaalisti, vaikka akusto on finaalissa. Vai onko näin?
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom