Sitra, pystymme pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, jos ...!!!

siwer

Vakionaama
Kyllä nuo sähköautot ovat nyt tulleet todella niin voimakkaasti ettei siitä enää ole epäilystä. Vie se toki silti aikaa.

Sitten polttavaksi kysymykseksi tulee se että sähköautokin on vain osaratkaisu liikenteen päästöihin. Sellaisella 1500 kilon möykyllä suhaaminen edestakaisin on lähtökohtaisesti niin järjettömän tehotonta että sen energiatehokkuuden tuplauskin auttaa vain osittain. Kaupunkiliikenteessä näkisin itse mieluusti sellaisten todella kevytrakenteisten sähkölelujen yleistymisen, mutta se vaatii isoa asennemuutosta (myös omaa henkilökohtaista turvallisuutta kohtaan).
 

kotte

Hyperaktiivi
Energianvarastoinnissa tulee aika nopeasti vastaan fysiikan ja talouden rajat, varmaan vielä pitkään tulevaisuudessakin. Toisekseen jostain pitää saada se energiakin mitä varastoidaan.
Energian saanti ei ole enää ongelma, paikasta riippuen joko tuuli ja aurinko tekevät tuon edullisimmin. Ei energian varastointikaan ole suuressa mittakaavassa ylettömän kallista (em. energialähteet ovat ajoittain käytännössä ilmaisia), mutta vastaava taloudellisuushyppy, joka on energian osalta tapahtunut, on vielä tekemättä säätötehon osalta. Aika monta lupaavaa ratkaisua on kilpailemassa siitä, mihin suuntaan "runkojunat" pääasiassa tulevaisuudessa menevät.

Mutta moni asiaan liittyvä kehitystrendi toki menee aika vikasuuntaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Taisi olla jossain juttua, että Kiina on rakentamassa 150 ydinvoimalaa lisää lähivuosikymmeninä.
Kiinan talouden kokonaisaktiviteetin perusteella tuo ei edes ole paljon. Länsimaissa rakennettiin aikanaan tuota nopeammin. Kiinassa on paljon teollisuutta, joka tarvitsee tasaista perusvoimaa, mihin ydinvoima on systeemisessä mielessä yksinkertainen ratkaisu. Tuo on tehty aikaisemmin vanhalla hiilivoimalla.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Lupaan ostaa sähköauton, kun sellaisen toimivana saa 2000 eurolla. Nyt en löytänyt, niin pitää jatkaa saastuttamista ja ostin 15 vuotiaan 2000 euron bensa-auton. Uskon ratkaisuni kuitenkin olevan kokonaisuutena luontoystävällisempinä kuin uuden sähköauton tilaaminen.
 

pelzi_

Vakionaama
Kyllä nuo sähköautot ovat nyt tulleet todella niin voimakkaasti ettei siitä enää ole epäilystä. Vie se toki silti aikaa.

Sitten polttavaksi kysymykseksi tulee se että sähköautokin on vain osaratkaisu liikenteen päästöihin. Sellaisella 1500 kilon möykyllä suhaaminen edestakaisin on lähtökohtaisesti niin järjettömän tehotonta että sen energiatehokkuuden tuplauskin auttaa vain osittain. Kaupunkiliikenteessä näkisin itse mieluusti sellaisten todella kevytrakenteisten sähkölelujen yleistymisen, mutta se vaatii isoa asennemuutosta (myös omaa henkilökohtaista turvallisuutta kohtaan).
Autoja ei voi korjata, kyllä ne ratkaisut on julkinen ja kevyt liikenne. Tämän tajuamisessa Takapajulalla on yhä vaikeuksia, mutta kyllä se tapahtuu, aikanaan voidaan jopa saada toinen metrolinja metropoliin. Myös junaliikenne kulkee jo Lahteen asti yhtä nopeasti kuin Shinkansen 80 vuotta sitten. Samat Pendolinot kuin täällä menisi paljon nopeamminkin, väh. 250km/h, jos rata ei olisi surkealla tasolla.

Oli auto miten pieni ja kevyt tahansa, se vie tilaa eikä skaalaudu, ja autoilun kannattavuus (kaupungissa) perustuu vain siihen ettei niiden käyttämän maan ja siltojen hintaa peritä autoilijoilta.

Periferiassa maa on ilmaista, joten siellä autot tietysti pysyvät maailman tappiin asti. Siinä ei ole ongelmaa kunhan niitä ei sieltä tuoda kaupunkiin viemään tilaa.
 

kaihakki

Vakionaama
Lupaan ostaa sähköauton, kun sellaisen toimivana saa 2000 eurolla. Nyt en löytänyt, niin pitää jatkaa saastuttamista ja ostin 15 vuotiaan 2000 euron bensa-auton. Uskon ratkaisuni kuitenkin olevan kokonaisuutena luontoystävällisempinä kuin uuden sähköauton tilaaminen.
10 vuotiaita n. 200000 kilsaa ajettuja astroja, focuksia, jne. saa n. 4000 euron pintaan. Jos saan sähköauton samaan hintaan ja akustossa on vielä n. 5 vuodeksi puhtia, niin harkitsen ostoa.
 

Ton1A

Vakionaama
Moni ongelma ratkeaisi sillä jos olisi autotehdas jonka linjan päästä tulisi niitä valmiiksi käytettyjä uusia vanhoja autoja hintaan 2000€-4000€

Sähköfillari, 9 km työmatka taittuu sillä noin 25 minuutissa. Autolla menee vähän yli 10 ja bussilla minimissään noin 50 minuuttia. 400 Wh akku riittää hyvin kahden päivän ajoihin, kolmantena on vaarana jäädä vähän vajaaksi paluumatkalla. Tähän vuodenaikaan kylmästartista sähköautolla tuolla sähkömäärällä pääsee ehkä ekan kilometrin (kulutus toki laskee jyrkästi heti kun kabiiniin on saatu vähän lämpöä).
 

pelzi_

Vakionaama
Ja kun se pyörä vie oikeasti ovelta ovelle, myös kauppaan jopa keskellä Helsinkiä, se on tosiasiassa nopeampi. Puhumattakaan skrapaamisista ja kaikesta muusta riesasta.

Lämmitetyillä kahvoilla varustetut mallit saisi tulla valmiiksi tarjolle, sen jälkeen ongelmana on vain asenneongelmainen katujen huolto ja kaupunkisuunnittelu mutta se ei onneksi Suomessa ole läheskään pahimmasta päästä.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Kiinassa ovat aloittaneet kaukolämmön tuotannon ydinvoimalla. Ruotsissa käytettiin ydinvoimaa kaukolämmön tuottamiseen 60- ja 70-luvuilla (Ågesta). Sveitsissä käyttänevät ydinvoimaa lämmittämiseen edelleen. Ehkäpä joskus täällä Suomessakin.
 

Mikkolan

Vakionaama
Lupaan ostaa sähköauton, kun sellaisen toimivana saa 2000 eurolla. Nyt en löytänyt, niin pitää jatkaa saastuttamista ja ostin 15 vuotiaan 2000 euron bensa-auton. Uskon ratkaisuni kuitenkin olevan kokonaisuutena luontoystävällisempinä kuin uuden sähköauton tilaaminen.
No tämä, vanhan auton valmistuksen aikaiset päästöt on kuoletettu siinä missä hintakin ( no kauppias on aina hiukan hintaa lisännyt matkalla mutta ei päästöjä ). Uuteen autoon on aina käytetty uuttakin materiaalia eikä ne kierrätetytkään päästöittä autoksi muutu.
 

Mikkolan

Vakionaama
Ja kun se pyörä vie oikeasti ovelta ovelle, myös kauppaan jopa keskellä Helsinkiä, se on tosiasiassa nopeampi. Puhumattakaan skrapaamisista ja kaikesta muusta riesasta.

Lämmitetyillä kahvoilla varustetut mallit saisi tulla valmiiksi tarjolle, sen jälkeen ongelmana on vain asenneongelmainen katujen huolto ja kaupunkisuunnittelu mutta se ei onneksi Suomessa ole läheskään pahimmasta päästä.
Fillarissa vielä se hyvä puoli että se on "täsmäliikennettä" eli menee omaa reittiänsä kohteeseen eikä jää pyörimään liikenteeseen. Julkisilla kulkiessa joutuu paljon jalkamiehenäkin ruuhkassa parveilemaan ennen kuin on kohteessa.

Eräs rouva kertoi että hänen ajastaan kuluu suurin osa siihen että kuskaa ukkoa töihin, lapsia kouluun ja vauvaa tarhaan, sama keikka ehtoolla uudestaan ja illalla tyttöä balettitunnille ja poikaa kiekkoharkoihin. Ostivat vanhenmalle koululaiselle mopoauton ja perheen ajokilometrit yhteensä putosivat kolmannekseen. Lisäksi rouvalle jäi monta tuntia aikaa hoitaa perheen asioita.
 
Viimeksi muokattu:

pelzi_

Vakionaama
Tämä lasten autolla kouluun kuljetus on asia jota en ole koskaan käsittänyt enkä käsitä (joitain rajatapauksia ennen kunnan kuljetusvelvollisuutta tietysti on.)

Ei ihme jos ei ole aikaa muuhun elämään ja ihmetellään kun lapset on lihavia.

Harrastuksiin autoilut voi niiden järjettömien aikataulujen takia vielä ymmärtää.
 

siwer

Vakionaama
Se onkin yleensä sellainen itsetuho-sadomaso-mekanismi. Tehdään omasta ja lasten elämästä mahdollisimman vaikeaa ja kärsimystä ja aiheutetaan koko ajan vahinkoa itselle, lapselle, muulle liikenteelle ja ympäristölle, että saadaan "pyörittää arkea" oikein urakalla. Se on se kontrollin tunne palkkiona.

Toki oikeitakin tilanteita on mutta keskimäärin se on se joku 1-2km matka.

Amerikassa se nyt "kuuluu kulttuuriin". Täällä sitä ajetaan kulttuuriin kuin käärmettä pyssyyn, ei tarvitsisi.
 

pelzi_

Vakionaama
Onneksi suuri osa vanhemmista on tämän tajunnut ja osa jopa muuttaa Yhdysvalloista pois, koska siellä todella lasta ei voi päästää kävelemään kouluun, tulee lastensuojeluilmoitus. Sitä maata on enää vaikea pelastaa. Suomessa on vielä toivoa vaikka se kovasti suburbia-autoilijoita harmittaakin aina kun tehdään järkeviä päätöksiä.
 

siwer

Vakionaama
Aika raivokas avautuminen siihen nähden että erityisesti mainitsin 1-2km matkat. Ei ollut siis tarkoitettu Sinua kohtaan. Ymmärrän hyvin käytännön tarpeen kyyditä 7km jos hyvin toimivaa keskitettyä vaihtoehtoa ei ole tarjolla, niin tekisin itsekin koska se on kiistatta aivan liian pitkä matka esikouluikäiselle kävellä tai pyöräillä yksin.

Tämä ei ole onneksi asia jossa kaikkien pitäisi toimia samalla tavalla. Tarpeet ovat erilaiset.
 

pelzi_

Vakionaama
Niin, meillä matka oli 750m, ja oltiin Tampereella aika syrjässä. Ei kaupunkialueella juuri pidempiä matkoja tule, ja silti niitä autollakyyditsijöitä riittää, ja jos lukee sen aiemman keskustelun, on aivan selvää että niistä oli puhe.

(Ei meillä toki päiväkotiinkaan menty autolla, aivan sama 750m matka oli sinnekin, sijaitsi koulun vieressä. Sinne mentiin aikuisen kanssa kävellen.)

Jos päiväkotiin olisi tultu autolla, niin sieltä ainakin olisi kävelty itsenäisesti kouluun. Se koulun pihaan asti autolla tuppautuminen on aivan hullua hommaa, ellei ole tarvetta esitellä että saksalaisesta autosta tulee parempia lapsia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Omasta mielestäni polkupyörä on harvoin sovelias kulkuneuvo. Ainakin pitäisi olla katettu tavarankuljetukseen soveltuva malli. Ennen oli sellaisia, eli edessä lava ja pyörät lavan molemmin puolin ja kuski istui takana tavanomaisen pyörän takaosan päällä. Kate on hankalampi juttu, kun huurtuu läpinäkymättömäksi silloin, kun sitä tarvittaisiin. Lumisateella pyörä on useimmiten hankala peli ja leveärenkainenkin on varsin raskas, jos on paljonlaisesti tavaraa mukana.

Itse inhoan ruokakaupassa käyntiä (mitä harvemmin, sitä parempi) puhumattakaan vaihtoehtona nettijakelun odottamista ja ostoslistan speksaamista tietokoneella (ja heittäytymistä noukkijan näkemykseen esim. mukaan otetuista kasviksista). Inhoan myös sadevettä pitävien asusteiden käyttöä. Kävelen muita asioita toimittaessani tyypillisesti mieluummin parin kilometrin matkoilla mieluummin kuin otan polkupyörän, paitsi että kunnon sateella menen joko autolla tai julkisella kulkuneuvolla. Etenkin talvella kävellen pysyy lämpimänä, kun taas polkupyörällä tulee aina aluksi hirmuinen vilu ja pian sitten liian kuuma, jos yrittää korjata asian vaatetuksella.
 

pelzi_

Vakionaama
Kyllä niitä kaikenlaisia tavarapyöriä saa ja nykyisin myös sähköisenä, ja vanhaankin saa laukuilla tavaraa vaikka kuinka.

Pyöräily kärsii yhä taannoisesta maastopyörävillityksestä hankaline asentoineen, renkkaavine vaihteineen ja olemattomine tavaratelineineen. Hollannissa ihmiset ajaa ns. mummopyörillä ja keskustelu "pyöräilijöistä" nähdään yhtä naurettavana ajatuksena kuin puhe kävelijöistä, hengittäjistä, ruoansyöjistä ja vedenjuojista.

Suurin osa noista ongelmista korjautuu suoraan hankkimalla sähköpyörä. Tämä on nähty jo tilastoista, pyöräily on valtavassa nousussa koska se on kätevämpää. Ilman sähköavustusta se ei sitä ole kun on mäkiä ja talvi.

Silmiin satava räntä kyllä ärsyttää varsinkin jos tarvitsee laseja. Pitäisi tuotteistaa lämmitetyt lasit.
 

siwer

Vakionaama
Pointti on siinä että kannattaa tehdä se 15min työmatka sillä sähköpyörällä, eipä siinä jossain Hesan -10 talvikelissä kauhea vilu ehdi tulla ihan normaaleissa semikevyissä talvivaatteissa.

Itse olen aina kävellyt 30min työ- ja kauppamatkat esim. -15 asteen pakkasessa vaikka en yhtään tykkää pakkasista. Sitten kun on -25 niin alan valittaa ja kitistä ja linnoittaudun kotiin jos vain mahdollista. Tällaista ei tapahdu joka talvi välttämättä kertaakaan.

Mutta noita hyvin kevyitä vain vähän polkupyörää isompia kolmipyöräisiä sähköhimmeleitä soisi nähtävän enemmänkin. Niissä voisi olla lämmitetyt kahvat ja istuin, tekisi ihmeitä muutamalla kymmenellä watilla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Pointti on siinä että kannattaa tehdä se 15min työmatka sillä sähköpyörällä, eipä siinä jossain Hesan -10 talvikelissä kauhea vilu ehdi tulla ihan normaaleissa semikevyissä talvivaatteissa.
Oma kokemus kylläkin on ollut, että kun tekee 25 minuutin työmatkan tavallisella pyörällä, niin ensimmäiset 10 minuuttia palelee aina pakkasilla oikein kunnolla. Loppumatka olisi hyvä, jos malttaisi hidastaa tahtia, mutta kyllä tuossa sitten saa käytännössä aina itsensä suihkukuntoon. Aina, kun joku mainitsee sähköpyörän käytön työmatkakulkuneuvona, mieleen putkahtaa ensinnä tuo tilastollinen kokemus.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Lähinnä avauduin tuosta kontrollifriikkeydestä joka käsittämättömästi vielä höystettiin väkivallalla. Eiköhän useimmat autolla lapsensa tuovat jatka siitä päikyltö/koululta töihin tai muille asioille autolla, ei mitään järkeä viedä lapsia kävellen ja palata takaisin kotiin autoa hakemaan. Eli siihen todennäköisemmin on käytännön syyt taustalla kuin lapsiväkivaltainen kontrollifriikkeys.
 

pelzi_

Vakionaama
Oma kokemus kylläkin on ollut, että kun tekee 25 minuutin työmatkan tavallisella pyörällä, niin ensimmäiset 10 minuuttia palelee aina pakkasilla oikein kunnolla. Loppumatka olisi hyvä, jos malttaisi hidastaa tahtia, mutta kyllä tuossa sitten saa käytännössä aina itsensä suihkukuntoon. Aina, kun joku mainitsee sähköpyörän käytön työmatkakulkuneuvona, mieleen putkahtaa ensinnä tuo tilastollinen kokemus.
No siksi on se sähköpyörä ettei hikoile ylämäissä.
 

kotte

Hyperaktiivi
No siksi on se sähköpyörä ettei hikoile ylämäissä.
Mieluummin hikoilen loppumatkasta kuitenkin kuin palelen koko matkan tai tälläydyn naparetkivarusteisiin. Sähköpyörää ei edes uskalla liukkaalla polkea kovin paljon, koska jarrutus ja mutkat ovat aina riski vauhdissa. Myönnän toki, että sähköpyörä sopii niiksi muutamiksi päiviksi, kun on kunnon lumimyräkkä vuosittain, jos on yleensä lähtee tuollaisina päivinä liikkeelle pyörällä (ei sen puoliin, pääkaupunkiseudulla ei kannata useimmiten silloin lähteä autollakaan eikä raideliikennevehkeillä, vaan pyrkiä sellaiselle vilkkaalle bussireitille, jossa ainakin oma suunniteltu matka kulkee pitkin busseille varattuja kaistoja).
 

pelzi_

Vakionaama
No, makuasioista on turhaa jankata, mutta sähköpyörässä on tehonsäätö ja sitä käyttämällä saa pois ne pahimmat ylämäet ja loskassa polkemiset, joten kyllä se hikoilu todella paljon vähenee. Tasaisella saa sitten sen verran liikuntaa viimeistään laskemalla tehoa, ettei tule kylmä.

Oleellisinta on olla lankeamatta kalvovaatteisiin lupauksista huolimatta muuten kuin sateella, koska niiden vesihöyrynvastus on pyöräilyyn aivan ylisuuri ja seurauksena on pienelläkin rasituksella kastuminen. Sateella on sitten pakko hyväksyä kastuvansa väistämättä joko hiestä tai sateesta jonkin verran.

Tietysti, jos julkisilla pääsisi nopeammin, käyttäisin niitä. Nykyisin ne on n. 5min hitaampia ja lisäksi maksaa, joten ei ole huonollakaan säällä houkuttanut. Sinänsä saman hikoiluongelman olen kokenut niissäkin, oikein korostuu jos haluaa varustautua pysäkillä seisoskeluun lämpimästi.
 

jarkko_h

Vakionaama
Laitetaanpas tännekin, sopii paremmin otsikon aiheeseen. Liitteenä Hesan lämmitystarpeen muutos viimeisen 60 vuoden aikana.

Kuvassa sinisellä viivalla vuosittaiset lämmitystarveluvut ja suora viiva lineaarinen sovitus ja jouheva käyrä 10 vuoden liukuva keskiarvo.

Kuvaajat eivät ole minkään järjestön tekemiä, vaan tein ne suoraan fmi:n mittausdatasta. Kuka tahansa voi tehdä noita. FMI:ltä saa avoimen puolen skripteillä jopa päiväkohtaisen datan ja muistaakkseni ainakin Sodankylästä ja Hesan asemasta löytyy dataa yli sadalta vuodelta. Ehkä jonain päivänä generoin lämmitystarpeen viimeiseltä sadalta vuodelta.

---
Lämmitystarve on laskenut noin 15% viimeisen 60 vuoden aikana. Muutoksen suuruus tuli itselleni yllätyksenä. Lämmitystarve kuvaa mielestäni paremmin lämpenemistä kuin talvikuukausien keskilämmöt. Tämä siitä syystä, että lämmitystarve ottaa huomioon sekä talven lyhenemisen, että lämpötilamuutokset.
 

Liitteet

  • Lammmitystarve.jpg
    Lammmitystarve.jpg
    45,3 KB · Katsottu: 135
Viimeksi muokattu:

mobbe

Vakionaama
Tuo lämmitystarveluvun käppyrä on kuin pörssikurssin seurantaa seuraava jännitys on se nouseeko se ensi vuonna viime aikojen vuoden 2010 huipun yli ja käänne tapahtumassa ?80-luvulla olin nuori silloin oli todellakin talvet kylmiä -30 viikkoja
 

tet

Hyperaktiivi
^ Ihan hyvin voi nousta, ja sitten taas jossain kohtaa laskea. Vaan entä sitten jos nouseekin, ei se kerro pitkänajan trendistä mitään. Tuo jarkko_h:n käppyrä jo jotain kertoo, vaikka lyhyenlainen on sekin ilmaston muuttumisen seurantaan.

Tässä yksi aika tunnettu kotimainen animaatio, josta asiaa aika hyvin hahmottuu.

 

fraatti

Hyperaktiivi

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Paiskataan nyt vielä polttoaineisiin päästökauppamaksut ja kasvatetaan sekoitusvelvoitetta niin saadaan litrahinta nousemaan reilusti. Ihmetellään sitten mihin se ostovoima katosi. :hmm:
Jep, ja kun ne välttämättömät perushyödykkeet, eli polttoaineet ja sähkö, suhteellisen äkkiä muuttuvat sikakalliiksi säästetään muiden hankintojen ekologisuudesta, kotimaisuudesta ja eettisyydestä, ja määrääväksi tekijäksi tulee edullinen hinta. Pitkän tähtäimen suunnitelmia ei tehdä kun epävarmuus lisäätyy. Vapaaehtoiset ekotekoideologiat lentävät romukoppaan, ekovaihtoehdosta ja kestävän kehityksen valinnoista ei enää makseta vapaaehtoisesti premiumia (koska ostovoima ei yksinkertaisesti riitä pakollisten kuluerien jälkeen), eikä asetettuihin ilmastotavoitteisiin päästä. Ne, joilla oikeasti on millä mällätä, jatkavat entiseen tapaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kuinkas "toistaseksi voimassaoleva" sopimus on se että venäjältä saadaan haketta poltettavaksi? Ettei yhtääkkiä käy niin että rajalla sanotaan njet...

PUUHAKKEEN tuonti Venäjältä Suomeen on kasvanut viime vuosina. Haketta käytetään sekä teollisuudessa sellun raaka-aineena että lämpö- ja sähkövoimaloissa polttoaineena. Hakkeesta yli viidesosa on tuontitavaraa, ja siitä valtaosa tulee Venäjältä.

Metsäteollisuus käytti Venäjältä tuotua haketta raaka-aineena 1,8 miljoonaa kuutiota vuonna 2020. Havupuun vientikieltoa saatetaan osin kiertää hakettamalla puu Venäjän puolella.

Lämpöä ja sähköä tuottavissa voimaloissa poltetaan vajaat puolet tuontihakkeesta. Koko Suomen energiankulutuksesta metsähakkeella katetaan noin neljä prosenttia. Hakkeella on korvattu lämmön ja sähkön tuotannossa turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Myös bioenergia-alaa edustavassa yhdistyksessä on kannettu huolta mahdollisista haketuontia koskevista rajoituksista.

”Viime vuoden alussa oli tieto, että Karjalan tasavalta olisi esittänyt hakkeen vientikieltoa vuodesta 2022 alkaen”, Bioenergia ry:n toimitusjohtaja Harri Laurikka sanoo.
 

jarkko_h

Vakionaama
Pidän hyvänä että ohjataan uusiutuviin polttoaineisiin, mutta toivottavasti tuommoiselle tulee riittävä siirtymäaika. Erityisesti Itä ja Pohjois Suomessa työmatkat saattavat olla todella pitkiä ja talvella nykyisten uusimpien edullisten ja keskihintaisten sähköautojen rangeilla ei ole vielä mitään asiaa. Työhommissa ei ole aikaa odotella latauksia. Suurella osaa ei ole varaa ostaa sähköautoja noilla seuduilla ja kestää 10 vuotta että edullisia pitkään ajoon soveltuvia käytettyjä autoja saatavilla laajasti. Niidenkin akusta enää 70-90% jäljellä.

Siinä vaiheessa kun on sähköisiä vaihttoehtoja on oikeasti saatavilla ja Neste ja muut toimijat ovat tuoneet jakeluun synteettisen bensiinin, on oikea aika haittaveroille. Jopa Norjassa tulee viemään vielä 5-10 vuotta ennen kuin autokanta on uudistunut sähköiseksi sille tasolle että ihmisille riittää massoittain halpoja käytettyjä.
 

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Käytetty sähköauto ei koskaan tule olemaan vaihtoehto maaseudulle ellei akuston vaihdon kustannukset romahda. Vaihtoehtoisesti akuston rangen ja käyttöiän pitää kasvaa niin, ettei siitä tule reippaasti yli 10v käytetyssäkään rajoittava tekijä. Polttomoottoriauton range on käytännössä sama koko auton käyttöiän ja sitä nimenomaan tarvitaan maaseudulla. Vanhakin polttomoottoriauto on hyvin huollettuna luotettava ja korjaustarpeet ennakoitavissa, mutta nykytekniikan vanha akusto on arvaamaton, eikä syrjäseudulla voi hypätä taksiin/bussiin jos auto kylmänä talviyönä jättää välille. Ei polttomoottori ole ongelma, vaan se, mitä polttoainetta siinä käytetään. Synteettisiin polttoaineisiin olisi pitänyt ja pitäisi edelleen panostaa enemmän.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kuinkas "toistaseksi voimassaoleva" sopimus on se että venäjältä saadaan haketta poltettavaksi?
Iritisanomisajat riippuvat tilanteesta, normaalisti jokunen kuukausi, erikoistilanteessa alle tunnin ja kaikkea sitli väliltä. Tosin materiaalista on paikallisia puskurivarastoja nyt päivistä viikkoihin ja puolivalmisteita (risukkoja) oman maan metsissä enemmän ja normaalisti kotimaasta on saatu siis 4/5 kulutuksesta. On tuo aika pitkä verrattuna sähkösopimuksen "irtisanomiseen". Sähkö katkeaa ääritilanteessa alle sekunnin koko valtakunnasta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Iritisanomisajat riippuvat tilanteesta, normaalisti jokunen kuukausi, erikoistilanteessa alle tunnin ja kaikkea sitli väliltä. Tosin materiaalista on paikallisia puskurivarastoja nyt päivistä viikkoihin ja puolivalmisteita (risukkoja) oman maan metsissä enemmän ja normaalisti kotimaasta on saatu siis 4/5 kulutuksesta. On tuo aika pitkä verrattuna sähkösopimuksen "irtisanomiseen". Sähkö katkeaa ääritilanteessa alle sekunnin koko valtakunnasta.
Jep, tuota vaan tarkoitan että laitetaan betsit siihen että sitä haketta saadaan edullisesti naapurista. Mutta tuo on ajoittain ollut hiukan arvaamaton ja saattaa vaan olla että se hakkeen kulku vaan toppaa yhtenä kauniina päivänä ilman sen kummempaa ilmoitusta. Kyllä ne suomalaisetkin puut hakkeeksi kelpaa mutta onko tuon ulkomaisen puun varaan laskeminen ainakaan kovin järkevää?

Muuten, pitääkö paikkansa että ruotsalaiset polttavat turvetta hyvissä mielin ilman tunnontuskia ja täällä se on vain synneistä pahin?
 

tet

Hyperaktiivi
Muuten, pitääkö paikkansa että ruotsalaiset polttavat turvetta hyvissä mielin ilman tunnontuskia ja täällä se on vain synneistä pahin?
En tiedä heidän synnintuskistaan, mutta määrällisesti siellä paloi vuonna 2020 noin viidesosa siitä määrästä, mitä meillä Suomessa tupruteltiin. Suomihan on EU:n suurin turpeenpolttaja, meillä sitä menee noin puolet EU:n kokonaismäärästä.
 

mstr

Aktiivinen jäsen
Ilmastotutkijoiden mukaan maapallon tulevan ja lähtevän energian erotus oli 2021 huikean iso ja siitä yli 90% päätyi lämmittämään meriä.
Kun energiavirrat halutaan saada tasapainoon kohtuullisilla lämpötilamuutoksilla (< 2 C), haastetta riittää. Muutoin lämpötilat nousevat kunnes ulossäteilevä vastaa tulevaa.

Guardianissa kaksi artikkelia (voi olla estetty muilta kuin tilaajilta).




"John Abraham is a professor of thermal sciences at the University of St Thomas in Minnesota

We used measurements from the oceans because they are absorbing the vast majority of the heat associated with global warming. In fact, more than 90% of global warming heat ends up in the oceans. I like to say that “global warming is really ocean warming”. If you want to know how fast climate change is happening, the answer is in the oceans.

How much did the world’s oceans warm in 2021 compared with the previous year? Well, our data shows that oceans heated by about 14 zettajoules (a zettajoule is 1,000,000,000,000,000,000,000 joules of energy). This is a mind-bending number, so it may help to use analogies. This is the equivalent of 440bn toasters running 24 hours a day, every day of the year.
Another way to think about this is that the oceans have absorbed heat equivalent to seven Hiroshima atomic bombs detonating each second, 24 hours a day, 365 days a year.
This amount of extra energy is 145 times greater than the world’s entire electricity generation which, by comparison, is about half of a zettajoule."
 

kkk

Aktiivinen jäsen
Lämmitetyillä kahvoilla varustetut mallit saisi tulla valmiiksi tarjolle, sen jälkeen ongelmana on vain asenneongelmainen katujen huolto ja kaupunkisuunnittelu mutta se ei onneksi Suomessa ole läheskään pahimmasta päästä.
Katujen puutteeliseen talvihuoltoon auttaa läski, siis läskipyörä , ja tietenkin sähkö, jolloin suu menee vain enempi messingille, mitä paskempi keli kapearenkaiselle. Varmuuden maksimoimiseksi vielä nastat, mutta läskillä pärjää kohtuu hyvin ilmankin.
 

Mikkolan

Vakionaama
Ilmastotutkijoiden mukaan maapallon tulevan ja lähtevän energian erotus oli 2021 huikean iso ja siitä yli 90% päätyi lämmittämään meriä.
Kun energiavirrat halutaan saada tasapainoon kohtuullisilla lämpötilamuutoksilla (< 2 C), haastetta riittää. Muutoin lämpötilat nousevat kunnes ulossäteilevä vastaa tulevaa.

Guardianissa kaksi artikkelia (voi olla estetty muilta kuin tilaajilta).




"John Abraham is a professor of thermal sciences at the University of St Thomas in Minnesota

We used measurements from the oceans because they are absorbing the vast majority of the heat associated with global warming. In fact, more than 90% of global warming heat ends up in the oceans. I like to say that “global warming is really ocean warming”. If you want to know how fast climate change is happening, the answer is in the oceans.

How much did the world’s oceans warm in 2021 compared with the previous year? Well, our data shows that oceans heated by about 14 zettajoules (a zettajoule is 1,000,000,000,000,000,000,000 joules of energy). This is a mind-bending number, so it may help to use analogies. This is the equivalent of 440bn toasters running 24 hours a day, every day of the year.
Another way to think about this is that the oceans have absorbed heat equivalent to seven Hiroshima atomic bombs detonating each second, 24 hours a day, 365 days a year.
This amount of extra energy is 145 times greater than the world’s entire electricity generation which, by comparison, is about half of a zettajoule."
Energiatasapainossa on yleensä unohdettu kasvillisuuden sitoma energia. Toinen huomiota vaativa energian osuus latenttilämpöä, eli vaikka vettä kuumennettais 100 C asteella sen sisältämä energia vapautuu esmes navoilla 0- asteisena. Monesti alarmistien jutuissa energia ja lämpötila heittää härkäpyllyä.
The Guardian on sikäläinen "vihreälanka" ja jutut sen mukaisia.
 
Back
Ylös Bottom