Sitra, pystymme pysäyttämään ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, jos ...!!!
- Keskustelun aloittaja SON
- Aloitettu
Rahalla ne ongelmat ratkeaa, eiks je?
yle.fi
Tyly arvio: Suomi joutuu miljardikorvauksiin hiilinielujen romahduksen takia – ”Kansallinen hätätila”, sanoo professori
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomi joutuu korvaamaan metsiensä hiilinielun romahduksen EU:lle. Lasku on arviolta useita miljardeja euroja.
Tyly arvio: Suomi joutuu miljardikorvauksiin hiilinielujen romahduksen takia – ”Kansallinen hätätila”, sanoo professori
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomi joutuu korvaamaan metsiensä hiilinielun romahduksen EU:lle. Lasku on arviolta useita miljardeja euroja.
yle.fi
No tässä on vaan rakennettu 2 miljardilla motia sille että saadaan rahaa esmes suolle tehtyjen entisten ja nykyisten peltojen käsittelyyn - ja uusien sellaisten raivaus loppumaan. Uutta nielua ei äkkiä saada mistään enää, mutta tuollaisilla toimilla saa sitä tuottopuolta alas.
Nielun katoaminen onkin sitten mielenkiintoinen juttu - siinä on taustalla se, että on ollut viime aikoina maan tapana paskoa metsät metsälain vastaisilla harvennushakkuilla sellaisiksi, ettei niistä enää ole puita odotettavissa normaaleja määriä. Koska metsälakia on selvästi rikottu JA metsän kasvusta on annettu kusetusviestiä että se kasvaa hullun lailla enemmän kuin keritään hakkaamaan voi tässä alkaa päitä putoilla alan toimijoilta kun selvitellään miten tässä nyt näin kävi. EU on tässä sivuasia ja 2 miljardia pikkuraha, metsien tärvely on se pahempi juttu.
Ei nääs paljon biotuotehtaisiin inevstoida jos ennuste on ettei puuta saa. Hakkuudataa on ollut.. ja liiallisen karsinnan tulokset kyllä tiedossa: mistähän hihasta julkistetut kasvurapparit on vetäisty.
Nielun katoaminen onkin sitten mielenkiintoinen juttu - siinä on taustalla se, että on ollut viime aikoina maan tapana paskoa metsät metsälain vastaisilla harvennushakkuilla sellaisiksi, ettei niistä enää ole puita odotettavissa normaaleja määriä. Koska metsälakia on selvästi rikottu JA metsän kasvusta on annettu kusetusviestiä että se kasvaa hullun lailla enemmän kuin keritään hakkaamaan voi tässä alkaa päitä putoilla alan toimijoilta kun selvitellään miten tässä nyt näin kävi. EU on tässä sivuasia ja 2 miljardia pikkuraha, metsien tärvely on se pahempi juttu.
Ei nääs paljon biotuotehtaisiin inevstoida jos ennuste on ettei puuta saa. Hakkuudataa on ollut.. ja liiallisen karsinnan tulokset kyllä tiedossa: mistähän hihasta julkistetut kasvurapparit on vetäisty.
- Keskustelun aloittaja
- #645
Niin, jos voihan se niinkin mitä VesA väittää tai sitten ei. Jos luin oikein tilastoja niin Suomen metsien puustotilavuus on Luken tilaston mukaan v 2021 noin 2500-- 2600 milj. m3 ja vuotuinen kasvu on noin 100 milj m3 ja joista hakataan noin 75 milj m3 johon ei sisälly kannot ja oksat. Aika vikkeliä ovat käänteissään olleet tilastonuikkarit kun ovat käyneet Suomen metsät läpi.
Tuntuu aika uskomattomalta tuo VesA: n kannaotto ilman näyttöä esim metsälain rikkomisesta ja metsän hullunlailla kasvamisen vääristelystä.
Hitto kun en löydä nyt Naamakirjasta, mutta tänään just oli juttua siellä kuinka suojellussa luonnontilaisessa metsässä öttiöiset tuhoaa puustoa hehtaarikaupalla. Luonnonsuojelua parhaimmillaan. Metsänhoidolla nekin puut olisi vielä pystyssä nielemässä hiiltä..
jarkko_h
Vakionaama
Kotiseudulla myös harvennukset välillä vastanneet karrikoiden lähes avohakkuita. Yksi metsäfirma soitti ja halusi tehdä puukaupan. Annoin palautteen että ei kiitos, naapuripalstan raiskasitte "harvennuksilla" sileäksi ja en omalle palstalle halua vastaavaa. Lupasivat hoitaa harvennukset asiallisemmin.
Toinen hiilitasetta heikentävä on käsittämätön ojitusvimma. Kartoitus- ja maaperähommissa huomaa Ruotsin ja Suomen eron. Suomi on raiskattu täysin paskaksi. Kainuun ja osan Lapin täysin kasvukyvyttömistä maapohjista on tukirahoilla ojitettu ihan täyteen. Tuotto metsätaloudelle tasan nolla ja kansantaloudelle pitkä miinus.
Viimeksi muokattu:
En ole etsinyt/löytänyt rapsaa - mutta kyse on siis tästä selvityksestä, metsälehti viittaa sihen siististi.
www.metsakeskus.fi
Metsien ensiharvennukset eivät ole suositusten mukaisia
Metsäkeskus selvitti ensiharvennusten puunkorjuujälkeä Keski-Suomessa. Yhdelläkään tarkastetulla kohteella korjuujälki ei ollut metsänhoitosuositusten mukaista, vaan puusto oli hakkuun jälkeen liian harvaa tai ajourat liian leveitä. Suosituksia voimakkaampi harvennus pienentää metsän kasvua...
Näkökulmasta toiseen: Onko hiilitaseen kerääminen säädetty EU:n säädöksissä omaksi karsinakseen, jolla ei ole mitään tekemistä esimerkiksi energiantuotannon kanssa? Voisiko tietystä metsän hiilinielukiintiöstä luopua esimerkiksi sitå vastaan, että lisätään uusiutuvan energian tuotantoa ja vähennetään fossilisten käyttöä vastaavasti (vai onko tuokin jo myyty kokonaan)? Metsä on varsin hankala hiilinielu, koska se on rajallinen ja puuston ikääntyessä hiilen sitoutuminen hidastuu jatkuvasti. Jos haluaa Suomeen mahdollisimman tehokkaan luonnon hiilinielun, pitäisi kasvattaa ja hakata metsää optimaalisella nopeudella, tehdä puusta kestäviä tuotteita ja upottaa hakkuu- ja käsittelytähteet suohon. Suohan on varsin pitkäikäinen ja pysyvä hiilinielu, jos veden pinta pidetään riittävän korkealla.
No - siellä oli kymmeniä ydinvoimaloita ( 24?) huoltoseisokissa yksin Ranskassa joka saattoi auttaa myös siihen että aurinko ja tuuli nousivat ykkösiksi. Ei tuosta viime vuodesta kannata juuri mitään päätellä tulevaisuuden hinnoista, ei siinä ollut mitään normaalia energiantuotannon kannalta.Ja sähkön hintakin oli suurempi kuin koskaan.. saiskohan siitäkin hienon kuvaajan
Kaasua myös pihdattiin sähköntuotannossa karmean hinnan takia. Kaikki yhdessä laskivat samalla kulutustakin.
Paska puhetta. Ei voi pitää paikkaansa ( enkä nyt tarkoittanut sinua vaan tota uutista )
En ole itse tarkistanut asiaa. Alkuperäisen uutisen lähde on "carbon brief" johon on yllä myös linkki.
Näemmä T&T on mennyt saamaan retkuun.
Raportti: tuuli ja aurinko olivat viime vuonna ensimmäistä kertaa EU:n suurimmat energianlähteet
Kivihiilen käyttö kasvoi odotettua hitaammin.
www.tekniikkatalous.fi
Varsinainen tutkimusraportti täällä. Tuuli ja aurinko siis ylittivät kaasulla tuotetun sähkön määrän, ei se nyt mitenkään kummalliselta kuulosta. Ydinvoima pieni yllätys mutta olihan niitä stopissa riittämiin
ember-climate.org
European Electricity Review 2023 | Ember
Ember’s analysis of the EU electricity transition in 2022: what happened in 2022, what can we expect for 2023?
ember-climate.org
^ Nurinkurista, että ydinvoimaa ei ajeta yhtä suurella innolla pystyyn kuin aurinko- ja tuulivoimaa. Ydinvoima kuitenkin on käytännössä vähäpäästöisempää ja lisäksi luotettavampaa kuin aurinko- ja tuulivoima.
TM 01/2023 käsitteli aihetta:
Elinkaarensa aikana
- ydinvoiman kasvihuonepäästöt 4 - 9 g/kWh
- tuulivoiman kasvihuonepäästöt 4 - 20 g/kWh
- aurinkoenergian kasvihuonepäästöt 6 - 80 g/kWh
- vesivoiman ja bioenergian kasvihuonepäästöt 100 g/kWh
- maakaasun kasvihuonepäästöt 450 g/kWh
Lisäksi, jokaisessa tuulivoimalassa on noin 500 litraa voiteluöljyä, joka vaihdetaan noin 5 vuoden välein. Tuulivoiman ongelmana myös, että tuulivoimalan elinkaari on noin 25 vuotta, mutta tuulivoimalan tuotto alkaa laskea 10 ikävuoden jälkeen ja mitä vanhemmaksi tuulivoimala käy sitä enemmän se tarvitsee huoltoa. Huoltokatkot- ja kustannukset vähentävät tuulivoimalan kannattavuutta jolloin se jossain vaiheessa puretaan. Uutta voimalaa ei voida perustaa vanhan puretun perustuksille, vaan sille on tehtävä uusi perustus jossa on noin tuhat kuutiota betonia ja 130 tonnia raudoitusterästä. Seuraavan viiden vuoden kuluessa Euroopassa pitää purkaa ja kierrättää 12000 tuulivoimalaa ja tietenkin tehdä ne uudestaan + uudet voimalat päälle.
TM 01/2023 käsitteli aihetta:
Elinkaarensa aikana
- ydinvoiman kasvihuonepäästöt 4 - 9 g/kWh
- tuulivoiman kasvihuonepäästöt 4 - 20 g/kWh
- aurinkoenergian kasvihuonepäästöt 6 - 80 g/kWh
- vesivoiman ja bioenergian kasvihuonepäästöt 100 g/kWh
- maakaasun kasvihuonepäästöt 450 g/kWh
Lisäksi, jokaisessa tuulivoimalassa on noin 500 litraa voiteluöljyä, joka vaihdetaan noin 5 vuoden välein. Tuulivoiman ongelmana myös, että tuulivoimalan elinkaari on noin 25 vuotta, mutta tuulivoimalan tuotto alkaa laskea 10 ikävuoden jälkeen ja mitä vanhemmaksi tuulivoimala käy sitä enemmän se tarvitsee huoltoa. Huoltokatkot- ja kustannukset vähentävät tuulivoimalan kannattavuutta jolloin se jossain vaiheessa puretaan. Uutta voimalaa ei voida perustaa vanhan puretun perustuksille, vaan sille on tehtävä uusi perustus jossa on noin tuhat kuutiota betonia ja 130 tonnia raudoitusterästä. Seuraavan viiden vuoden kuluessa Euroopassa pitää purkaa ja kierrättää 12000 tuulivoimalaa ja tietenkin tehdä ne uudestaan + uudet voimalat päälle.
Mutta kun on niin kallista rakentaa ja käytännössä rakentaminen on hidasta ja aikataulut kusevat järjestään, kunnes toisin todistetaan. Merkittävä osansa on lainsäädännöllisillä määräyksillä. Sitä paitsi ydinvoima on muuttunut siitäkin syystä aikaisempaa epätaloudellisemmaksi, että kannattavuus edellyttää ajamista tasaisella kovalla kuormalla, mutta sähköverkon ja kilpailevien energiantuotantomuotojen kannalta tuo on muodostumassa riippakiveksi, eli ydinvoiman lisärakentaminen oikeastaan edellyttäisi myös fossiilisen tuotannon ja erityisesti maakaasuun pohjautuvan säätötuotannon lisärakentamista sen lisäksi, mitä aurinko- ja tuulivoima edellyttävät.
Ennen näitä määräyksiä (mm. aikoihin, kun Tsernobylin laitokset aikanaan rakennettiin) homma oli sujuvampaa ja kriittinen massa toimi, kun into oli suuri eikä ollut vastaavia halvempia vaihtoehtoja kuin nykyisin. Kukin voi osaltaan puhua sen puolesta, että palataan entisiin aikoihin, jos uskoo asiaansa.
Kovasti kohistaan vähäpäästöisyydestä ja kestävästä kehityksestä, mutta silti ei rakenneta vähäpäästöisintä vaan tehdään nykyajan mukaisesti kertakäyttökamaa jotka on sitten ongelmajätettä elinkaarensa lopussa. Osaahan tuo OL3 ajaa myös pienillä "kierroksilla", tai miksei sitten vaihtoehtoisesti rakenneta useampaa pientä ydinvoimalaa yhden suuren sijaan jotka sitten tuottaa yhdessä tai erikseen tarvittavan pohjan jos ei satu sillä hetkellä tuulemaan tai paistamaan tarpeeksi, pienempi laitos pienempi rakennus- ja byrokratiarumba. Kyllä järki ratkaisut löytää, kunhan siihen vaan panostetaan. Ymmärrän kyllä, että tuulivoimaa on halvempaa, nopeampaa ja helpompaa rakentaa kuin kestävää ja vakaata ydinvoimaa, mutta kumpi sitten on järkevämpää pitkän päälle.. Aika heikolla hapella oltaisiin, jos nyt irtauduttaisiin "menneistä ajoista" ja nykäistäisiin nykyiset ydinvoimalat irti verkosta ja annettaisiin mennä nykyajan meiningillä "sattumavoiman" varassa. Harmi kun niin moni siihenkin asiaan uskoo. Tai no, olihan noita toimivia ydinvoimaloita jo purku-uhan alla, mutta pakkanen pisti sitten miettimään uudestaan ja ainakin länsi-naapurissa alkaa taas ajatus kirkastua.
Osaa ajaa, mutta ei kannata. Kun laitoksen kustannuksista melkein kaikki on kiinteää kustannusta (elinkaaren ajalle laskettuna), niin ei sitä kannata himmailla. Osakkaat haluavat omakustannushintaista sähköään niin paljon kuin laitoksesta tulee.
Pienempiä laitoksia ei ole kannattanut rakentaa samasta syystä. Kustannusrakenne näillä perinteisillä voimaloilla vain on sellainen, että sähkön yksikköhinta on sitä pienempi, mitä suurempi on tuotantolaitos. Byrokratiarumba ei myöskään ole ollut tähän asti riippuvainen laitoksen koosta. Mutta toivottavasti SMR-laitokset muuttavat asian.
No, U235-pitoisuus on parhailla malmeilla joitakin promillen murto-osia, jotta tuo "esifossiilinen" polttoaine saadaan kivestä irralleen (nykyiselläänkin todella vaikealla prosessilla, joka onneksi sentään nykyisin onnistuu paljon vähemmällä sähköllä, mitä saadaa hyödyksi tuotetusta polttoaineesta voimalaitoksesta). "Päästöttömien päästöjen" "lauhduttelu" muutaman kymmenen vuotta, jotta ne sitten voidaan kapseloida arvokkaista mineraaleista valmistettuihin säiliöihin syvälle maan uumeniin on oma proseduurinsa, mutta onneksi noita jätteitä syntyy suhteessa vähän, joten niiden kanssa pärjää. Maailmassa on aivan muutama rikas uraaniesiintymä ja sitten lukuisia huonoja (ja lisäksi meressä tosi huonoja). Eli sitä rataa eikä noita ole ollenkaan rajatta (ellei käytetä valtavasti energiaa uraanin erottamiseksi merivedestä), luultavasti vähemmän kuin kivihiiltä (joka kylläkin loppuun käytettynä aiheuttaisi luultavasti katastrofin).
Jos ydinvoimalan tehoa säädetään alas, investointikustannukset nousevat käänteisellä kertoimella ja noitahan kustannukset jokseenkin kokonaan ovat. Sitä paitsi säädössä on omat rajoituksensa mm. ksenon-myrkytysuhan takia (eli jos tuohon tilaan joudutaan, voimalaa ei saada välttämättä uudelleen käyntiin päiväkausiin edes osateholla).
Eli ratkaisu voisi olla tehdä tarpeeksi ydinvoimaa, joka kattaa kriittisen perustarpeen (olkoon sitten 50, 60 tai 70%) ja siihen päälle sitten tuulivoima joka kattaa sen hetkittäisen huipputehon tarpeen ja ylituotanto myyntiin muihin maihin. Vaatii vaan samanlaista lobbausta tukineen kuin tuulivoima, niin johan alkaa pytinkiä nousta.
Taitaa tuulivoimaloihin myös tarvita aikamoista kasaa harvinaisia mineraaleja (TMssä oli niistäkin juttua, ei ole lehti nyt käsissä), kaiken lisäksi mm. voimaloiden lavat ovat ongelmajätettä kuten myös niiden perustat, jotka yleensä kai jätetäön maan uumeniin (lain vastaisesti) kun on niin kallista purkaa pois.
Ydinjätettä sentään tulevaisuudessa voidaan käyttää hyödyksi, siitä kai on jo erilaisia visioita esitetty. Ja toisaalta sitä pystytään turvallisesti myös säilömään siihen asti että sille käyttöä löytyy.
jarkko_h
Vakionaama
Lapojen osalta tilanne on muuttumassa. Hiljattain kävin Eurooppalaisella komposiittitehtaalla, jossa kierrätettiin materiaalia lavan... valmistukseen. Sanoivat että aikaisemmin pystyi käyttämään vain betonin lisukkeena, jatkossa myös lapaan...
Ei lapojen materiaalin kierrätys lapojen valmistukseen tarkoita päästötöntä valmistusta, mutta näin ongelmaa saadaan pienemmäksi. Kierrätys on vielä lähtökuopissa, mutta veikkaan että jo 10 vuoden sisällä lapojen primäärikierrätys tulee pakolliseksi.
Perustan osalta näkisin että ympäristövaikutus pitäisi olla tärkein tekijä. Jos perustan purku aiheuttaa enemmän päästöjä kuin purku ja kun maisemoinnilla saadaan hyvä tulos niin on täysin järjenvastaista purkaa perustusta. Hyvä tulos tarkoittaa tässä ei vaikutusta maankäyttöön ja metsätalouteen + visuaalisesti kaunis. Metsänomistajana näkisin että hyvin maisemoitu perusta on paljon kauniimpi kuin ojitettu metsäpohja. Jälkimmäisestä myös enemmän haittaa ympäristölle ja metsän virkistyskäytölle. Omassakin metsässä vituttaa viemärit ja ojat. Niitä on paljon ja 90% turhia.
Viimeksi muokattu:
Ei tarvita (rauta ja alumiini riittävät aika pitkälle sekä kylkiäisenä tulevat seostusaineet), mutta esimerkiksi harvinaisten maametallien käytössä on ollut omat etunsa, joten niitä on käytetty, kun ovat olleet Kiinasta tarjolla.
Eihän purkaminen ilmaista ole (jollei vanhoja rakenteita käytetä osana korvaavaa laitosta), mutta ei betoni mikään ongelmajäte ole. Vaikka jäisi paikalleen, imee ainakin ilmasta hiilidioksidia vanhetessaan. Betoniraudat kierrätetään nykyisinkin eikä betoninkaan kierrätys uutena betonina liene aivan mahdotonta (vaatii jauhatuksen ja kovan kuumennuksen). Lavoista tuossa oli jo edellä juttua.
Visioiksi taitaa jäädäkin.
jarkko_h
Vakionaama
Tuommoisen nykyaikaisen tuulimyllyn tuotto vastaa noin 1500 omakotitalon sähkönkulutusta. Näin laskien lapoihin menee omakotitaloa kohden 30..50 kg lasikuitua. Tuo vastaa sitä että joka toinen omakotitalo ostaa pihallensa Päijän veneen veneen ja jättää peräkärryn kuomut... ostamatta.
Jostain syystä Esson baareissa päijän veneet, peräkärryn kuomut, kajakit, purjeveneet, flipperit. eivät aiheuta samaa intohimoa kuin tuulivoiman lavat. Mistähän tuo johtuu? Kotiseudullakin löytyy rannoilta revenneitä lasikuituveneitä, joiden kierrätys saatikka edes kaatopaikalle vienti kiinnostaisi ketään.
---
Veikkaan että tuulivoimaloiden lapojen kierrätetään jo täyttä päätä siinä vaiheessa kun Suomessa on miljoona lasikuituvenettä odottamassa laiskan isännän tai perikunnan kaatopaikalle viemistä.
Jostain syystä Esson baareissa päijän veneet, peräkärryn kuomut, kajakit, purjeveneet, flipperit. eivät aiheuta samaa intohimoa kuin tuulivoiman lavat. Mistähän tuo johtuu? Kotiseudullakin löytyy rannoilta revenneitä lasikuituveneitä, joiden kierrätys saatikka edes kaatopaikalle vienti kiinnostaisi ketään.
---
Veikkaan että tuulivoimaloiden lapojen kierrätetään jo täyttä päätä siinä vaiheessa kun Suomessa on miljoona lasikuituvenettä odottamassa laiskan isännän tai perikunnan kaatopaikalle viemistä.
Saksassa joku ministeri lipsautti hiljan että vaatimuksia on kiristetty ihan tietentahtoen sitä silmälläpitäen että rakentaminen vaikeutuisi...
jarkko_h
Vakionaama
Veikkaan että ilmaston ja jopa ihmiskunnan kannalta peli alkaa olla menetetty. Liitteenä astepäiväluvun kehitys Euroopassa.
Kaikki keinot: ydinvoima, tuulivoima, syntyvyyden säännöstely, tuotteiden korjattavuus... pitäisi olla käytössä jo nyt. Peli alkaa olla menetetty.
Kaikki keinot: ydinvoima, tuulivoima, syntyvyyden säännöstely, tuotteiden korjattavuus... pitäisi olla käytössä jo nyt. Peli alkaa olla menetetty.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Varmaan on ja ainakin osalla lainsäätäjiksi äänestetyistä on tuo ollut agendalla muuallakin. Tuo vain on nykyisin fakta, joka vaikuttaa hankkeiden kannattavuuteen eikä ole enää eikä ole pitkään aikaan ollut pelkästään kansallisesti muutettavissakaan.
jarkko_h
Vakionaama
Valitettavasti tämä ennustus.uusiutuvien osuuden kasvusta ei auta niin kauon kuin fossiilisten käyttö jatkuu entisellä tasolla
Uusiutuvat lähinnä mahdollistavat tällä tasolla talouden kasvun, ja raaka-aineiden massiivisemman hyödyntämisen. Eivät siis pysäytä maapallon tuhoutumista, jopa nopeuttaa sitä halventamalla energiaa. Halpa energia nopeuttaa materiaalivarantojen käyttöä ja sitä kautta biodiversiteetin tuhoa.
Tarvitaan raju muutos luonnonvarojen käyttöön. Tällä menolla ja halventuvalla energialla maailma tuhoutuu lyhyessä ajassa.
Uusiutuvat lähinnä mahdollistavat tällä tasolla talouden kasvun, ja raaka-aineiden massiivisemman hyödyntämisen. Eivät siis pysäytä maapallon tuhoutumista, jopa nopeuttaa sitä halventamalla energiaa. Halpa energia nopeuttaa materiaalivarantojen käyttöä ja sitä kautta biodiversiteetin tuhoa.
Tarvitaan raju muutos luonnonvarojen käyttöön. Tällä menolla ja halventuvalla energialla maailma tuhoutuu lyhyessä ajassa.
Onkohan tuon Vantaan energian voimalan koko laskettu ihan oikein jos jätettä tarvii raahata Italiasta asti poltettavaksi?
www.is.fi
Mitä ihmettä? Italiasta tuodaan nyt tonneittain roskia Suomeen poltettavaksi
Vantaan Energia rahtaa jätettä Italiasta Suomeen.
www.is.fi
Pumppaataikuole
Aktiivinen jäsen
Turha ja kallis muoviroskan kierrätys varmaan vähentää poltettavaa.
Onkohan tuon Vantaan energian voimalan koko laskettu ihan oikein jos jätettä tarvii raahata Italiasta asti poltettavaksi?
Mitä ihmettä? Italiasta tuodaan nyt tonneittain roskia Suomeen poltettavaksi
Vantaan Energia rahtaa jätettä Italiasta Suomeen.
Oikein fiksun kuuloista. Hyvä jos laitoksessa on kapasiteettia. Lisääkin saa tuoda jos jostain löytyy.
Espejot
Hyperaktiivi
Mun käsitääkseni Italialaiset maksaa siitäOnkohan tuon Vantaan energian voimalan koko laskettu ihan oikein jos jätettä tarvii raahata Italiasta asti poltettavaksi?
Mitä ihmettä? Italiasta tuodaan nyt tonneittain roskia Suomeen poltettavaksi
Vantaan Energia rahtaa jätettä Italiasta Suomeen.
Itse suhtaudun tuulivoimaan ja lämmön varastoimiseen suostuisammin kuin Italialaisen kotitalousjätteen polttamiseen.
Jaa... Kyllä kai sinne miljoonan kuution luolaan mahtuu sekä että. Mutta kyllä jätteiden poltossa on järkeä siellä missä isolle määrälle lämpöä on kysyntää.Itse suhtaudun tuulivoimaan ja lämmön varastoimiseen suostuisammin kuin Italialaisen kotitalousjätteen polttamiseen.
Ei tuollaista jo kierrätettyä jätettä ole mitään järkeä läjittääkkään minnekkään. Paalaus ja kaukolämpölaitoksen kitaan hyvällä polttoprosessilla on bueno homma.
Taitaa olla oikeasti sekin vaihtoehto jos ei jätettä minnekkään saada kunniallisesti että paikallinen mafia ottaa ne rahaa vastaan ja kippaa Välimereen.
jarkko_h
Vakionaama
Italiassa mafia kaappasi jätebusineksen jo 30 vuotta sitten. Ovat lahjonneet viranomaiset ja en olisi kovin vakuuttunut noiden jätteiden lajittelusta.
En luottaisi yhteenkään jäte-erään tuolta ilman omaa tarkastusta. Italialaiset väärentävät ruuan, jätteen... ilman suuria omantunnontuskia
yle.fi
Toisaalta Suomessa me metsätaloudessa paskomme vedet raskasmetalleilla ja sulfaattimailla. Tämä ilman minkäänlaista valvontaa tai rangaistuksia. Ojituksien hyväveli/tukiverkosto 'metsien' ojituksessa ei paljoa ole poikennut italian mafian toiminnasta.
En luottaisi yhteenkään jäte-erään tuolta ilman omaa tarkastusta. Italialaiset väärentävät ruuan, jätteen... ilman suuria omantunnontuskia
9-vuotias Antonio kuoli outoon syöpään – Myrkkyjätteet ovat Italian mafialle valtava bisnes, eikä valtio juuri puutu siihen
Äiti epäilee lapsensa kuolleen myrkkyjätteisiin ja vaatii Euroopan unionia toimimaan.
yle.fi
Toisaalta Suomessa me metsätaloudessa paskomme vedet raskasmetalleilla ja sulfaattimailla. Tämä ilman minkäänlaista valvontaa tai rangaistuksia. Ojituksien hyväveli/tukiverkosto 'metsien' ojituksessa ei paljoa ole poikennut italian mafian toiminnasta.
Viimeksi muokattu:
Jotakin tuolle roskalle on kuitenkin tehtävä ja järkevintä on polttaa se energiaksi mahdollisimman nykyaikaisessa ja puhtaasti polttavassa laitoksessa. Muutenhan roska paiskattaisiin mereen tai läjitettäisiin minne sattuu puhumattakaan käryttämisestä kaatopaikkojen avorovioissa.Itse suhtaudun tuulivoimaan ja lämmön varastoimiseen suostuisammin kuin Italialaisen kotitalousjätteen polttamiseen.
Jos ryhtyvät rakentamaan lämpövarastoa tuonne, niin taloudellinen peruste on kesällä roskanpoltosta tuleva ylimääräinen lämpö. Mahdollinen ajoittainen ylimääräinen tuulivoima tietenkin kannattaa käyttää hyödyksi, mutta turhan takia ei kannata investoida ylimääräiseen sähköntuotantokapasiteettiin, jonka rippeistä voidaan sitten kilpailla (kalliimpaan hintaan) siellä, missä muita mahdollisuuksia ei ole. Halvempaa polttoainetta ei ole kuin roskat, kun roskan tuottaja maksaa polttoaineen tuotantokulut.