Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus

Mekaniker

Vakionaama
Isossa mittakaavassa haasteita on reippaasti:
Ensin pitää purkaa jokunen EU:n ja eduskunnan päätös luopua ei uusiutuvista energianlähteistä, johtuen sodasta EU:ssa on pakko muuttaa ilmastotieteilijöiden tavoitteet loivemmiksi...
Ja siinä vie aikaa enemmän kun meillä on käytettävissä
Parempi että kaikki kiinteistö-omistajat tekevät päätöksiä oman kiinteistön kulutuksen vähentäminen ja omavaraisuuden parantamiseen, nopeampaa ja tuottoisaa: Vähentää suoraan kustannuksia ja tietenkin loppupäässä vähenee maahantuonnin tarve ei toivotuille energioille
 

fraatti

Hyperaktiivi
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Tässä jutussa on todettu että kiinalaiset ovat hamstranneet vehnää 18kk tarpeen verran. Varsin pitkä aika?

In November, after a vaguely worded government missive about potential shortfalls this winter caused nationwide panic, agricultural officials announced that China had enough wheat stockpiled to last 18 months.

Suomessa 7kk (juttu vuodelta 2017)
– Viljan varmuusvarastojen sopeuttaminen on tehty, ja varmuusvarastoissa on elintarvikekelpoista viljaa noin seitsemän kuukauden tarve, kertoo valmiusasiamies Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta.

Kiertääkö tuo vilja jotenkin vai kestääkö se vuosia "hyvänä"?

Öljyn varmuusvarastotkin taidettiin ajaa alemmalle tasolle mutta niistä taisi kyllä jäädä rahat saamatta ostajalta... :hmm:
 

VesA

In Memoriam
Suomessa kai syötiin aika kauan 2 vuotta vanhaa viljaa kun sitä kiersi isojen varastosiilojen kautta... kyllähän vilja säilyy kauankin syömäkelpoisena - varsin vanhat jyvät itävätkin vielä. Siitä miten maku muuttuu en sitten tiedä.
 

VesA

In Memoriam
Olikohan Kiinassa hajua tulevasta kun jemmasivat varastoon?
Minusta alkaa näyttää, että koko Ukrainan sota on Kiinan pitkän tähtäimen juttuja - Putinia on vaan tämmöiselle alttiina pahasti höynäytetty, Xi ja Putinhan julkaisivat jotain yhteistä ideologiaa tässä taannoin. Seurauksena kun on vähän heikompi länsi - ja Venäjän ajautuminen Kiinan siirtomaaksi monen Afrikan maan tapaan - kaikki sataa Kiinan laariin.
 

TopiR

Aktiivinen jäsen
Oon käsittänyt että iso osa viljatuotteista Suomessa menee rehuksi.

Tietääkö joku kuinka iso?

Mikä voisi olla rehun "hyötysuhde". Kuinka monta kg viljaa pitää syöttää naudalle (sialle), jotta lihasta saa saman energiamäärän ko kilosta viljaa?

Veikkaan ettei hyötysuhde ole kovin iso, jolloin säätövaraa oikeasti saisi pistämällä karja laihdutuskuurille...

-Topi
 

VesA

In Memoriam
Oon käsittänyt että iso osa viljatuotteista Suomessa menee rehuksi.

Tietääkö joku kuinka iso?

Mikä voisi olla rehun "hyötysuhde". Kuinka monta kg viljaa pitää syöttää naudalle (sialle), jotta lihasta saa saman energiamäärän ko kilosta viljaa?

Veikkaan ettei hyötysuhde ole kovin iso, jolloin säätövaraa oikeasti saisi pistämällä karja laihdutuskuurille...

-Topi
Suomessa viljaa käytetään ihan lämmityspolttoaineena kun maailmanmarkkinahinnat ovat niinpäin että se kannattaa.. nyt voi hyvin olla sellainen aika.
 

repomies

Hyperaktiivi
Tässä nyt kun haaveillaan napanuoran katkaisusta Venäjälle, niin on syytä muistaa, että Suomen maaperän turvevarantoa pidetään energiamielessä 2/3 Norjan öljymäärään verrattavana. Vaikka se olisi vain puolet, sekin on paljon. https://www.rantalakeus.fi/suomen-t...,35 -kertaiset puuston tilavuuteen verrattuna.

Turve käy korvaamaan venäläisen kivihiilen voimaloissa.

Turpeesta voi valmistaa dieseliä ihan siinä missä ruoan tähteistä, ja Suomella on tuo teknologia hallussa.

Ainoa mistä hiertää, on ideologia. Halutaan vihertää ja mieluummin rahoitetaan Putinin sotaa. No, tietenkään tuotantoa ei hetkessä kasvateta valtavia määriä, mutta jo pelkkä projektin laittaminen liikkeelle laskisi futuurien hintoja maailmalla, jos touhuun käytäisiin tosissaan.

Minun nähdäkseni tuossa olisi hyvä ylimenokauden ratkaisu. Älyttömät määrät turvetta ylös ja käyttöön. Samaan aikaan uusiutuvia lisää niin että tuntuu, ydinvoimaloille jatkoaikaa, ja energiainfraa uusiksi siten että napanuoran katkaisu ei jää vain Suomen turvevarannon käytön mittaiseksi lyhyeksi jaksoksi.

Enkä näe että tuo olisi edes pelkästään Suomen energiaomavaraisuuden kannalta hyvä, vaan mielestäni turvetta pitäisi myydä Eurooppaan korvaamaan venäjän tuontia, samaan aikaan kun kestävämpää ja uusiutuvaa tuotantoa rakennetaan.
 

Sakarikk

Aktiivinen jäsen
Juuri noin pitäisi tehdä, toivottavasti järki voittaaa edes pakon edessä. Valitettavasti taitaa kuitenkin käydä päinvastoin,
juuri eilen joku risuparta tv:ssä julisti että luontoa pitää ennallistaa. Kun ei ole vapaaehtoisesti edennyt niin pannaanpa
pakolla EU: kautta.
 

Mikkolan

Vakionaama
Juuri noin pitäisi tehdä, toivottavasti järki voittaaa edes pakon edessä. Valitettavasti taitaa kuitenkin käydä päinvastoin,
juuri eilen joku risuparta tv:ssä julisti että luontoa pitää ennallistaa. Kun ei ole vapaaehtoisesti edennyt niin pannaanpa
pakolla EU: kautta.

Viljassakin on rasvaa, joka pikkuhiljaa härskiintyy. Maku muuttuu jo vuodessa, siksi se "uutispuuro" oli niin hyvää. Vilja sinänsä säilyy jopa kymmeniä vuosia kun on asiallisesti varastoitu.

Ennallistamisen vois aloittaa kaupungeista, jospa alkuun Helsinki tai Brysseli ennallistettais vaikka jääkauden jälkeiseen aikaan. Mikä on oikea vuosikymmen, -sata tai -tuhat, jonne ennallistetaan? Jura- vai liitukaudelle?
Maapallo on elävä planeetta, kasvaa kehittyy edelleen. Esmes rehevöityminen jatkuu hitaasti kiihtyen, eihän täällä olis jääkauden jäljiltä mitään kasvustoa muutoin. Kuka on se viisas ja mahtava, joka pystyy lukitsemaan kehityksen oikeaan kohtaan?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mikä voisi olla rehun "hyötysuhde".

Tuo riippuu valtavasti tarkestelukulmasta. Huomion arvoista on, että nautaeläimet ovat ruohonsyöjiä. Siksi määrä on oleellisesti suurempi kun siinä on energiaa vain vähän ja sekin sulaa vain osittain. Tästä puuttuu kala mutta kaloilla tuo olisi erittäin hyvä mutta ravinto on yllättäen kaikista vaativinta, koska meidän syömät kalat tuppaavat olemaan petokaloja. Tuosta löytyy vaikka mitä jos hakee "feed conversion ratio". Ihmispopulaation määrä on seurannut historian saatossa suoraan saatavilla olevan ravinnon määrää.

Feed-conversion-ratio-of-different-animals-expressed-in-terms-of-total-feed-consumed.jpg


Feed conversion ratio of different animals expressed in terms of total feed consumed (A-C) and human edible feed consumed (D-F) per unit of edible output.​

 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
Märehtijöillä on elänkunnan paras rehuhyötysuhde, linnuilla huonoin. Linnun kakka on monen kasvin leviämiskeino kun siemen ei sula suolistossa mutta kakka antaa siemenelle melkoisen starttilannoituksen ja samalla etulyöntiaseman moneen muuhun kasviin verraten.

Märehtijän ruuansulatus on aikamoinen "bioreaktori", lämmin ja kostea ympäristö antaa bakteereille erinomaiset olosuhteet. Bakteerien ansiosta reaktori on myös oppivainen eli melkein mikä tahansa biomassa soveltuu märehtijän rehuksi, jopa puuhaketta annettiin lehmille kun pakkokesannointi velvoite tuli eikä rehut enää riittäneet. Lypsylehmille annetaan lisäksi väkirehua, viljaa, maissia, palkokasveja jne koska lehmä ei ehdi eikä pysty syömään riittävästi pelkkää heinää tuotantoon nähden. Märehtijälle ei tarvitse mitenkään kypsentää rehua kun taas sika ei saa juuri mitään irti perunasta ellei se ole keitetty. Keitetyillä perunoilla saakin joulukinkkuun kiinteän hyvänmakuisen läskin eikä mitään rypsiporsaan räkälimaa.

Kunhan päästään metaanihömpötyksestä ja poliittisista kädenväännöistä eroon niin uskon että nautakarja ja nurmiviljely on hyvinkin tärkeässä asemassa maailman nälänhätää torjuttaessa. Liha ja maitotalous tuotteet ovat helposti varastoitavia ja kuljetettavia, viherkasveja tiivistetyssä muodossa.
 

Mekaniker

Vakionaama

tet

Hyperaktiivi
Tätä artikkeliä kun lukee niin mahdollisimman iso omavaraisuus taitaa olla tarpeen...

Kun sähköverkot on isolla kuormalla varsinkin talvella pienikin häiriö aiheuttaa ongelmia
Jeesus mitä puppua taas, toimittaja vetää mutkat suoriksi että pölisee. 2500 tuntia tehovajetta vuodessa ei tarkoita, että Suomi on sähköttä 2500 tuntia vuodessa.:tonttu:
 

oem

Aktiivinen jäsen
Energiaomavaraisuus on mahdollinen ydinvoiman lisärakentamisella. Kaikki höpsöily asiaan liittyen pitäis vaan lopettaa.
 

VesA

In Memoriam
Suomen tuonti/vienti on nyt vajaat -900MW eli näillä tuulilla olisi OL3 kanssa plussalla. Näkyi tullee 36MW uusia potkureita tänään, niitä on tupsahdellut pikkuhiljaa muutama kymmenen MW kerrallaan. Ilmeisesti joku isompi puisto on valmistumassa.
 

tet

Hyperaktiivi
Suomen tuonti/vienti on nyt vajaat -900MW eli näillä tuulilla olisi OL3 kanssa plussalla. Näkyi tullee 36MW uusia potkureita tänään, niitä on tupsahdellut pikkuhiljaa muutama kymmenen MW kerrallaan. Ilmeisesti joku isompi puisto on valmistumassa.
Tänä vuonna Suomeen pitäisi valmistua noin 1600 MW uutta tuulivoimakapaa, sattumalta sama teho kuin OL3:lla. Lähimpien neljän vuoden aikana yhteensä noin 4000 MW. Nämä siis jo käynnissä olevia projekteja, lisää on suunnittelussa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vuosittaisen kulutetun energiamäärän tuottaminen ei todellakaan muodosta enää lähivuosina ongelmaa Suomessa. Sen sijaan tuotannon ja kulutuksen kohtaaminen samana ajankohtana muodostuu jopa nykyistä selvästi suuremmaksi ongelmaksi. Sellainen joustava tuotanto, jota on toistaiseksi saatu lisää, kun sähkölämmitys tarvitsee lisää energiaa, poistuu vähitellen markkinoilta fossiilisen energian myötä.

Tähän ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua. On välttämätöntä saada aikaan nykyiseen nähden moninkertainen kulutusjousto, sopivassa muodossa tapahtuva energian varastointi, joka luultavasti olisi vain osittain sähkön varastointia sekä organisoida energian tuotanto ja sen muunnokset muodosta toiseen niin, että ei optimoida osasektoreita, vaan pyritään kokonaistaloudellisiin ratkaisuihin.
 

tet

Hyperaktiivi
Tähän ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua. On välttämätöntä saada aikaan nykyiseen nähden moninkertainen kulutusjousto, sopivassa muodossa tapahtuva energian varastointi, joka luultavasti olisi vain osittain sähkön varastointia sekä organisoida energian tuotanto ja sen muunnokset muodosta toiseen niin, että ei optimoida osasektoreita, vaan pyritään kokonaistaloudellisiin ratkaisuihin.
Kulutusjoustoon on kehitetty jo mielenkiintoisia vaihtoehtoja, tässä yksi fiksun tuntuinen.

 

kotte

Hyperaktiivi
Kulutusjoustoon on kehitetty jo mielenkiintoisia vaihtoehtoja, tässä yksi fiksun tuntuinen.
Katsoin tuon videon pääosin lävitse (yleisesti ottaen vihaan asioiden esittämistä juonnettuna videona sen sijaan, että tehtäisiin pari kalvonkuvaa, jolla olisi esitetty pääasiat). Ei tuo käsittääkseni lopputuloksen osalta juuri poikkea esimerkiksi Suomessa käytössä olevista "virtuaalivoimalaitoksista", joilla kontrolloidaan juuri esimerkiksi kotitalouksien vedenvaraajien tehonkäyttöä. Säätöfilosofia on hiukan erilainen kuin "virtuaalivoimalaitoksissa", ehkä lähempänä pörssisähkön hinnan perusteella "löysästi" tapahtuvaa säätöä, joka sitten on aivan liian joustava tai "löysä", jotta se palvelisi rahanarvoisimpia sovelluksia, kuten juuri virtuaalisen tehon tai kulutuksen tarjoaminen lähes reaaliaikaisille säätösähkömarkkinoille.

On noilla toki omat mahdollisuutensa, mutta esimerkiksi Suomen oloissa käyttökohteet ovat rajatut. Ei noilla todellisuudessa voida ratkaista sellaisia tulenpalavia tarpeita, kuten tuulivoiman vaihtelu välillä 5% ... 90% nimelliskapasiteetista luokkaa vuorokauden jaksolla sään muuttuessa tai sähkölämmityksen kulutuksen merkittävät vaihtelut vuorokauden sisällä puhumattakaan keskitalvella ajoittaiset muutokset välillä 40% ... 80% huippukapasiteetista muutaman päivän sisällä, puhumattakaan siitä, että joskus mennään 90% päälle. Noihin tarvitaan todella paljon aitoa tuotantotehoa jostakin lisälähteestä vähintään useiden tuntien ajaksi, yleensä vuorokausiksi.
 

fraatti

Hyperaktiivi

Venäjän sähköntuonnin loppumisella voi olla rajuja seurauksia

Aalto-yliopiston tutkijat mallinsivat, mitä sähkö olisi maksanut viime talvena jos Venäjän-tuonti olisi puuttunut. Tulokset olivat hälyttäviä, sillä korkeita hintoja pakoon ei lopulta pääse kukaan.

1653036846268.png

ERITYISEN rajusti hinnat olisivat nousseet talven hintapiikeissä. Esimerkiksi 7. joulukuuta sähkö maksoi iltapäivällä kello 14 alkavalla tunnilla 97,7 senttiä kilowattitunnilta. Ilman Venäjän-tuontia hinta olisi noussut lähes kolmeen euroon kilowattitunnilta.

Kolmen euron kilowattituntihinta tarkoittaisi sähkölämmitteiselle omakotitalolle yli 200 euron sähkölaskua yhdeltä ainoalta päivältä, jos hintapiikki kestäisi koko vuorokauden ajan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) johtama varautumisen ministerityöryhmä on määrännyt Huoltovarmuuskeskuksen perustamaan turpeen varmuusvaraston.
Ministerityöryhmä myös vetoaa kaukolämpöyhtiöihin, jotta ne tekisivät turvetuottajien kanssa ajoissa sopimuksia turpeennostosta.

Hirvosen mukaan puun tuonnin lakkaaminen Venäjältä kuitenkin hidastaa turpeesta luopumista, vaikka energiayhtiöt pyrkivätkin lopettamaan sen käytön.
–  Myös huoltovarmuuden puolella tehtiin merkittävä linjanmuutos, sillä aikaisemmin ei ollut näköpiirissä, että energiaturpeelle perustettaisiin varmuusvarasto.
Hirvosen mukaan Huoltovarmuuskeskuksen turpeen varmuusvarastojen kooksi on määritelty 2,2 terawattituntia.

–  Alun perin ajateltiin reilua terawattituntia, mutta viimeisimmän päätöksen mukaan koko vielä tuplataan.

Tänä vuonna valtio oli varannut noin 29 miljoonaa euroa tukea turvetuotantokoneiden romuttamiseen.
Peltola kertoo, että romutuspalkkioon varattu määräraha hupeni reilun kuukauden aikana.
–  Yrittäjät ovat nähneet, että tulevaisuuden näkymää ei pitemmän päälle ole, Peltola sanoo.
 

tet

Hyperaktiivi
Muuten, mikäs juttu tässä on takana että Suomesta katkeaa mutta jonnekin muualle Eurooppaan virtaa?
Ehkäpä ne maksavat ruplissa, kuten putte vaatii. Gasum ei maksa, koska sopimuksen mukaan maksetaan euroissa. Johan Bulgaria ja Puola jäivät ilman aikaisemmin, samasta syystä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Minnehän tuo tulisi? Järkeviä sijoituspaikkavaihtoehtoja taitaa olla kolme kappaletta, eli Inkoo (vanha hiilisatama aikoinaan 1GW:n puretun Fortumin hiilivoimalakompleksin luona), Helsingin Vuosaari ja Nesteen jalostamo Porvoossa. Kaikkiin noihin paikkoihin lienee riittävän syvä väylä (yli 10 metriä syvällä uiville laivoille). Järein kaasuputki taitaa kulkea Inkoon kautta, mutta tuota kuormittaa myös Viron putkiyhteys Suomen suuntaan (tosin suunta ehkä kulkisi molempiin suuntiin suurimman kuormituksen aikaan, eli tuolla olisi eniten kaasuputken varakapasiteettia). Myös putkityöt saattaisivat olla lyhimmät ja vapaimmin järjestettävissä tuolla suunnalla ja onhan tuo myös lähinnä kaasulaivojen tulosuuntaa. Nesteen jalostamolle ja Helsingin Vuosareen on hiukan ohuemmat putket ja noissa on lisäksi rannasta putkeen hiukan pitempi matka (tiellä teollisia rakenteita kuten Helsingissä voimalaitoskompleksi ja satamapalveluita ja Porvoossa kokonainen öljynjalostamo öljysatamineen).
 

VesA

In Memoriam

kuis käy sähkön hinnan
eipä kai kaasua käyttävällä teollisuudella ole sähköllä toimivia varasysteemeitä - eli jos se vaikuttaa sähkön hintaan voidaan hiukan ihmetellä mitä kautta se vaikutus tuli.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mielelläni näkisin että tulisi jonnekin muualle kuin venäläisten (sota)laivojen kulkureitin lähelle. Mutta kun tuo nykyinen putki kulkee vain etelärannikon tuntumassa.
Tuo Inkoo olisi ainakin siinä suhteessa suhteellisen turvallinen, kun reitti kääntyy vähitellen Suomenlahdelta melko kapeaa reittiä niin, että Upinniemen laivastoasema on sivulta koko matkan tähtäysetäisyydellä ja parikin linnakesaarta on parilta suunnalta tykistön kantaman päästä koko saaristo-osuuden (ja motoroiduille ohjuspattereille löytyy hyviä paikkoja juuri sopivalta etäisyydeltä hyvien tieyhteyksien varrelta). Mereltä ei suoraan edes näe satama-aluetta saarten takaa.

Ylen uutisessa olivat sitä mieltä, että syvyyden puolesta vain Sköldik ja Mussalo olisivat sopivia. Itse karsin listastani Mussalon kaasuputken ohuuden takia (Inkoon satama-aluetta sivuten kulkee 500mm:n putki ja Sköldvikiin ja Helsinkiin lähelle satamaa 400mm:n putki. Mussaloon tulee vain 300mm:n putki ja lähin 500mm:n putki on lähes kymmenen kilometrin etäisyydellä). Tuo laiva, josta sopimus on tehty, pystyy ainakin tyhjänä kulkemaan selvästi alle 10m:n syvyydessä. Tuo voi olla liikaa Helsingille ja toki Sköldvikiin ja Mussaloon on runsaan 15m:n väylä, mutta Inkooseenkin on 13 metrin väylä ja satamalaituri, johon saisi kiinnitetyksi tuollaisen vajaan 300 metrin pituisen laivan (vettä 14 metriä laiturin vieressä). Varaahan noissa väylissä on niin, että poikkeustilanteessa syvemmälläkin uiva laiva saataisiin sopivan sään ja meriveden korkeuden aikana.
 
K

korsteeni

Vieras
eipä kai kaasua käyttävällä teollisuudella ole sähköllä toimivia varasysteemeitä - eli jos se vaikuttaa sähkön hintaan voidaan hiukan ihmetellä mitä kautta se vaikutus tuli.
näin kait, ajattelin omalla logiikalla että kaikkeen on varauduttu, kaasu on ehkä korvattavissa edullisimmin sähköllä kiinteitä kustannuksia ajatellen kun käsittääkseni kyse on lämmön tuottamisesta esmes leipomot, muu teollisuus voikin käytää tietty aika korkeita lämpötiloja jottei ehkä niin läpihuutojuttu, ehkä metalli haastava
 

tet

Hyperaktiivi
eipä kai kaasua käyttävällä teollisuudella ole sähköllä toimivia varasysteemeitä - eli jos se vaikuttaa sähkön hintaan voidaan hiukan ihmetellä mitä kautta se vaikutus tuli.
Ei ehkä varasysteemejä, mutta investointipäätöksiä kaasun korvaamiseksi sähköllä on tehty melko nopealla aikataululla. Tunnen lähimmin yhden tapauksen, jossa investointipäätös tehtiin paikallisesti noin varttitunnissa. Divarissa sentään tietääkseni vähän kauemmin miettivät. Investointien toteutus ottaa tietenkin aikaa, tässäkin tapauksessa toteutus menee syksyyn.

Lämmön tekemisestähän näissä meidän hommissa on kyse, ei niinkään voimalaitosmittakaavassa vaan pienemmistä laitteistoista puhutaan. Teollisuuden voimalaitoksilla kaasu on ollut jo vuosia aivan liian kallista lämmön tekemiseen, sähköstä nyt puhumattakaan. Mutta erilaisten pienten prosessilaitteiden tai koneenosien lämmittämisessä sitä ei tähän asti ole nähty tarpeelliseksi korvata millään muulla. Nyt tuli hyvä kannustin siihenkin.
 

mobbe

Vakionaama
Fossiilisten ja sähkön tuonti on käytännössä nyt loppu ja asiantuntijoillamme alkaa kantti jo nyt pettää pakotteisiin kun puhuvat että Putinin jälkeisessä ajassa mahdollista vihreän energian kauppaa käydä.Putinin aika voi olla nopeastikin ohi mutta toinen diktaattori ja kansa jatkaa samaa linjaa joten kauppasulkua on jatkettava ehkä kymmeniä vuosia aika entinen ei saa palata oli kyse sitten öljystä sähköstä vedystä,pakotteiden ideahan on siinä että venäjä ei pystyisi jatkamaan sotaa eikä varautumaan uudelleen kun ei saa pelimerkkejä ja materiaalia.

 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom