Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Metsähake lasketaan uusiutuvaksi, vaikka se tuottaa enemmän päästöjä kuin fossiiliset polttoaineet – Suomelle tärkeä bioenergia vaakalaudalla EU:ssa​

EU:n ympäristövaliokunta linjasi viime viikolla, että metsähake ei jatkossa enää täyttäisi uusiutuvan energian kriteereitä. Linjaus on osa kriittistä keskustelua, jota parlamentissa käydään bioenergian ilmastokestävyydestä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo Inkoo olisi ainakin siinä suhteessa suhteellisen turvallinen, kun reitti kääntyy vähitellen Suomenlahdelta melko kapeaa reittiä niin, että Upinniemen laivastoasema on sivulta koko matkan tähtäysetäisyydellä ja parikin linnakesaarta on parilta suunnalta tykistön kantaman päästä koko saaristo-osuuden (ja motoroiduille ohjuspattereille löytyy hyviä paikkoja juuri sopivalta etäisyydeltä hyvien tieyhteyksien varrelta). Mereltä ei suoraan edes näe satama-aluetta saarten takaa.

Ylen uutisessa olivat sitä mieltä, että syvyyden puolesta vain Sköldik ja Mussalo olisivat sopivia. Itse karsin listastani Mussalon kaasuputken ohuuden takia (Inkoon satama-aluetta sivuten kulkee 500mm:n putki ja Sköldvikiin ja Helsinkiin lähelle satamaa 400mm:n putki. Mussaloon tulee vain 300mm:n putki ja lähin 500mm:n putki on lähes kymmenen kilometrin etäisyydellä). Tuo laiva, josta sopimus on tehty, pystyy ainakin tyhjänä kulkemaan selvästi alle 10m:n syvyydessä. Tuo voi olla liikaa Helsingille ja toki Sköldvikiin ja Mussaloon on runsaan 15m:n väylä, mutta Inkooseenkin on 13 metrin väylä ja satamalaituri, johon saisi kiinnitetyksi tuollaisen vajaan 300 metrin pituisen laivan (vettä 14 metriä laiturin vieressä). Varaahan noissa väylissä on niin, että poikkeustilanteessa syvemmälläkin uiva laiva saataisiin sopivan sään ja meriveden korkeuden aikana.
Näköjään ollaan päätymässä Inkooseen Suomen ja Viron yhteisen kelluvan termonaalin sijoituspaikaksi, https://yle.fi/uutiset/3-12483483.
 

mobbe

Vakionaama
Laitetaanpas hieman "haisevampi" linkki jonka video myös kannattaa katsoa, jutussa tarinaa tämän päivän pro-maajussista ja muutenkin hyvin ajankohtaista energia-asiaa ym pohjalaisella reteellä huumorilla maustettuna .Tiivistelmänä maitotilallinen joka investoinnut miljoonan Eu:n tuella biokaasu laitokseen kaasu tuotetaan lämmöksi ja sähköksi ja josta jää myytäväksikin.Tilan omakin kulutus on kova kun laitoksen tuotolla pitäisi 50 ok-taloa sähköissä ja lämmöissä tai 300 autoa liikenteessä.

 

Mekaniker

Vakionaama
Uusia datakeskuksia pukkaa. Microsoft rakentaa kolme ja sähkökulutus on paperitehtaan luokkaa. Mitä tuo luokka sitten on?
Ruotsissa taitaa olla sama tilanne, etelään on suunnitteilla/ rakenteilla datakeskuksia ja sähkö ei riitä kaikille nytkään
Eletään todella mielenkiintoisia( ?mieleenpainuvia? ) aikoja...
 

mobbe

Vakionaama
Uusia datakeskuksia pukkaa. Microsoft rakentaa kolme ja sähkökulutus on paperitehtaan luokkaa. Mitä tuo luokka sitten on?

Paperitehtaat on enempi sähkön tuottajia kuin sen kuluttajia
 

VesA

In Memoriam
Datakeskukset pystyvät tuottamaan oman sähkönsä jonkun aikaa, niitä voi käyttää aika nopeissa kulutusjoustoissa, mutta en muista kuinka pitkän aikaa nuo pärjäävät ilman ulkoista syöttöä noin yleensä. Pyöriihän se Yandex koko ajan jollain voimalla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Datakeskukset pystyvät tuottamaan oman sähkönsä jonkun aikaa, niitä voi käyttää aika nopeissa kulutusjoustoissa, mutta en muista kuinka pitkän aikaa nuo pärjäävät ilman ulkoista syöttöä noin yleensä. Pyöriihän se Yandex koko ajan jollain voimalla.
Riippuu aivan löpösäiliöiden tilavuudesta. Eivät nuo kovin monta päivää riitä (päiviä kuitenkin) ja tankkiautoilla voi periaatteessa tuoda uutta. Yhden auton purku kestää vain kymmeniä minuutteja ja uusi (tankkirekka) voi tyhjentää lastinsa heti perään. Jos päästään 40% hyötysuhteeseen sähkön tuotannossa (ihan realistista), yhdestä litrasta löpöä saa noin 4kWh ja jos tankkiautoyhdistelmään mahtuu esim. 40 kuutiometriä, tuosta autollisesta irtoaa n. 160MWh sähköä. Tankkiautoilla saa siten pidetyksi käynnissä sähköntuottoteholtaan 160MW:n voimalan, jos vuorokauden ympäri saa puretuksi keskimäärin tankkirekallisen tunnissa.
 

tet

Hyperaktiivi
Paperitehtaat on enempi sähkön tuottajia kuin sen kuluttajia
Sellutehtaat ovat tuottajia, paperi- ja kartonkitehtaat kuluttajia. Jos paperitehtaan kyljessä ei ole sellutehdasta, niin kulutusta riittää sen mukaan, millaisella massamiksillä sitä paperia tehdään. Mekaaniset massat ovat sähkösyöppöjä, koska ne tehdään yleensä aina itse. Sellu tuodaan muualta, jos sitä omaa tehdasta ei ole kyljessä kiinni. Tuolla omassa leipäpuussa menee luokkaa 100-150 MW, kun sitä sellua ei tehdä itse.

Google rakensi aikoinaan Haminan datakeskuksensa vanhan paperitehtaan tiloihin. Se on laajentunut jo niin monta kertaa, että taannoin sinne rakennettiin uusi 110 kV sähkölinja, kun vanhasta paperitehtaalle riittäneestä loppui kapasiteetti kesken.
 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
Turvetta jemmaan
Jos sattuu sateinen kesä tulemaan niin poltettavaa turvetta ei saada. Vanha suomalainen sanonta: "Myöhäistä rypistää...."
Entäpä jos tulee aikainen talvi ja pakkaset kun Olkkari vielä nikottelee? Taidetaan olla aika kusessa. Henkilökohtaisia "selviytymis strategioita " on valmisteltava jo nyt.
 

Käyttäjä89

Aktiivinen jäsen
Jos sattuu sateinen kesä tulemaan niin poltettavaa turvetta ei saada.
Tämäpä se. Suvussa monta turveyrittäjää ja ei sitä turvetta niin vaan oteta varalle. Ihan säiden armoilla tämä homma ja nuo varmuusvarat olisi pitänyt tehdä jo vuosi sitten jos niitä halutaan olevan taatusti.

Huonoina vuosina on mennyt koko kesä ihan pilalle eikä turvetta ole saatu juuri ollenkaan nostettua. Aika sateista näyttää kesän osalta ainakin tähän asti.
 

Mikkolan

Vakionaama
Tämäpä se. Suvussa monta turveyrittäjää ja ei sitä turvetta niin vaan oteta varalle. Ihan säiden armoilla tämä homma ja nuo varmuusvarat olisi pitänyt tehdä jo vuosi sitten jos niitä halutaan olevan taatusti.

Huonoina vuosina on mennyt koko kesä ihan pilalle eikä turvetta ole saatu juuri ollenkaan nostettua. Aika sateista näyttää kesän osalta ainakin tähän asti.
Vanhat varastot kai poltettiin jo.
Vanhankansan säämies arveli "tilastonsa" perusteella että saattaa tulla sadekesä. Arveli lisäksi että satojen puolella voi peruna olla ainoa korjattava, sekin jos korjuukoneet pääsee pelloille.
Tulinko jo maininneeksi että saatetaan olla melkoisessa liemessä .
 

tet

Hyperaktiivi
Jos sattuu sateinen kesä tulemaan niin poltettavaa turvetta ei saada. Vanha suomalainen sanonta: "Myöhäistä rypistää...."
Entäpä jos tulee aikainen talvi ja pakkaset kun Olkkari vielä nikottelee? Taidetaan olla aika kusessa. Henkilökohtaisia "selviytymis strategioita " on valmisteltava jo nyt.
No riippuu mitä sillä selviytymisellä tarkoitetaan. Jos sähkö oikeasti "loppuu", niin eiköhän se ole teollisuus joka ensin luopuu osuudestaan. Ihan samalla tavalla kuin kaasussakin, kotitaloudet ovat niitä "viimeisien tippojen" käyttäjiä, moni yritys on jo pistänyt paikat hiljaiseksi ennen sitä. Henkilökohtaisesti tiedän ainakin ylössäätöhinnan rajat, joissa oma leipäpuu alkaa himmailemaan tuotantoaan. Spot-hinnan kanssa ei vielä ole vastaavia ennakkosuunnitelmia kai tehty, ehkäpä nekin tulevat vielä tehtäviksi ennen ensi talvea.

Saatavuusongelmiin en niinkään usko, mutta hinta on sitten kokonaan toinen juttu.
 

kaihakki

Vakionaama
Hesarissa tällaista skenaariota: https://www.hs.fi/talous/art-2000008891726.html

”Pahimmillaan joudumme sääntelemään kuluttajien sähkönkulutusta”, Ruusunen sanoo.
Silloin jakeluverkkoyhtiöt kytkevät kulutusta irti verkosta eli suorittavat pakotettuja sähkökatkoksia. Irtikytkennät tehdään niin, että sähkökatkot kestävät enimmillään pari tuntia, eikä katkoksia kohdisteta yhteiskunnan kannalta tärkeisiin toimintoihin, esimerkiksi sairaaloihin.
Ruusunen tähdentää, että sääntely olisi ääritapauksessakin lyhytaikaista, se ajoittuisi aamun ja alkuillan huipputunteihin."
 

kaihakki

Vakionaama
Sen verran olen varautunut, että muutamien tuntien pätkimistä varten ostin 12 V /230 V invertterin ja autotallissa on 120 Ah vähän käytetty akku. Näillä saan pakastimet pörräämään katkojen ajan.
Jos sitten tulee todella pitkiä katkoja, niin ehkä aggregaatti varaajan lämmittämiseen. Pitää sitten katsoa tilanne, kun aika koittaa.
 

kaihakki

Vakionaama
2000 ltr varaajassa on kolme 5 Kw vastusta. Voisi yhden niistä pyhittää pelkästään aggregaattia varten. Meillä ylimmäinen 5 Kw vastus on riittänyt lähes -30 asteen pakkasiin, kun on jatkuvasti päällä, joten yksi joutaa aggregaatille. Tuollainen 5 kW 1-vaihe aggregaatti olisi ehkä ok. Ongelmana on kylläkin melutaso täällä Vantaan kaupunkioloissa. Toisaalta voi olla, että aggregaatteja pörrää myös muissa taloissa.

Valaistuksen saa hyvin patteri LED lampuilla.
 

Käyttäjä89

Aktiivinen jäsen
Tuollaiset isot aggregaatit taitaa kuluttaa polttoainetta sen verta paljon että sitä tarvitsee useita kymmeniä litroja että sillä pärjäisi esim yhden päivän. Sellaisen määrän varastointi periaatteellisella tasolla on ongelma, käytännön tasolla ne vie kanistereissa aika vähän tilaa jos ei välitä mistään säilytysmääräyksistä tai vaatimuksista.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Jos lämpöä tarvitsee niin diesel lämmittimiä saa edukkaasti. Niiden hyötysuhde on aika hyvä.

Lämpö sitten puhaltamalla kämppään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Aggregaatti tuottaa niin paljon hukkalämpöä, että sillä lämmittää talonkin, jotta saa aggregaatin tuottamalla sähköllä kylmäkoneet, tietokoneet, joitakin keittiön pienkoneita ja valaistuksen toimimaan. Ongelma on pikemminkin siinä, miten saa pakokaasut menemään turvallisesti ulos ja jäähdytysilman siirretyksi tiloja lämmittämään. Esimerkiksi bensa-aggregaatti, joka tuottaa luokkaa 1...2kW:n sähkötehon, antaa sivutuotteena 8kW lämpöä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
muutamien tuntien pätkimistä varten ostin 12 V /230 V invertterin ja autotallissa on 120 Ah vähän käytetty akku.
Arvelisin vahvasti, että jos tilanne pysyy hallinnassa ja nuo katkokset jotenkin kiertäisivät, niin pitkiä katkoksia ei tarkoituksella tehdä, että pakastimet sulaisivat. Tilanne on sitten toinen, jos jokin menee tyystin pieleen tai sähköninfran laitteita hajoaisi.

Joka tapauksessa varsinkin pakkasten aikaan sähkön säästö jäisi perin pieneksi. Lyhyt sähkökatko vain siirtää kulutusta myöhemmäksi. Todellinen säästö pitää tehdä siellä kulutuspäässä lämmittämällä jollakin muulla tai sitten vaikka pilkkihaalareilla.
 

Mikkolan

Vakionaama
Aggregaatti tuottaa niin paljon hukkalämpöä, että sillä lämmittää talonkin, jotta saa aggregaatin tuottamalla sähköllä kylmäkoneet, tietokoneet, joitakin keittiön pienkoneita ja valaistuksen toimimaan. Ongelma on pikemminkin siinä, miten saa pakokaasut menemään turvallisesti ulos ja jäähdytysilman siirretyksi tiloja lämmittämään. Esimerkiksi bensa-aggregaatti, joka tuottaa luokkaa 1...2kW:n sähkötehon, antaa sivutuotteena 8kW lämpöä.
Puukaasulla toimiva aggregaatti on ollut mielessä vain hupimielessä mutta nyt taitaa tulla ihan pakolliseksi. Aika paljon on erilaisia "komponenttejakin" valmiina tontilla. Rakentaminen toimivaksi järjestelmäksi vie kyllä paljon rahaa, aikaa ja tupakkia.
Aika arvokkaaksi saa sähkön hinta nousta että tuommonen olis taloudellisesti kannattava laitos.
 

kotte

Hyperaktiivi
Puukaasulla toimiva aggregaatti
Höyrykone tai jopa stirlingmoottori olisi varmaankin kaikin puolin ongelmattomampi, mutta toki kallis. Höyrykone menisi huonon hyötysuhteen puolesta lähinnä lämmittimeksi, mutta saavathan ruotsalaiset sukellusveneenkin kulkemaan stirlingmoottorilla, toki high tech -sellaisella. Hyötysuhde ei jääne puukaasukäyttöisestä polttomoottorista eikä polttoainevaatimus ole yhtä kriittinen. Philipsin aggregaattikonstruktio 1950-luvun alustahan paineistettiin omakäyttöisellä ilmakompressorilla ja samaa periaatekonstruktiota on sovellettu aurinkolämpökoneena (useampimetrisen paraboloidipeilin polttopisteeseen dynaamisesti asemoituna; tuollahan on saavutettu parempi hyötysuhde kuin tavanomaisilla aurinkopaneeleilla), mutta aikamoinen metallipaja tarvittaisiin moisen omatoimiseen rakenteluun.
 

fraatti

Hyperaktiivi
HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN energiahuolto-osaston johtajan Pia Oeschin mukaan Suomessa pitää varautua siihen, että sähkö, lämmitys ja polttoaineet voivat olla ensi talvena hyvinkin kalliita.
– Huolestuneena me tätä koko sektoria tarkastelemme tällä hetkellä, Oesch sanoo Talouselämälle.
– Tällä hetkellä varaudumme pahimpiinkin skenaarioihin.

Oesch mukaan moniin asioihin liittyy epävarmuutta, jota on vielä vaikea ennustaa. Oeschin mukaan on kuitenkin olemassa riski, että Suomessa voidaan nähdä ensi talvena 1970-luvun energiakriisin kaltainen tilanne.

 

pökö

Kaivo jäässä
Jos sähköpula iskee niin miten sen jakelua voi säätää niin että sitä kuluu vähemmän, vai voiko mitenkään?
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jos sähköpula iskee niin miten sen jakelua voi säätää niin että sitä kuluu vähemmän, vai voiko mitenkään?
Kiertävillä sähkökatkoilla ellei markkinoilta löydy joustoa riittävästi?
Jossain päin eurooppaa kaavailtiin juuri että sähkön käyttämättä jättämisestä maksettaisiin.
 

pökö

Kaivo jäässä
Kiertävillä sähkökatkoilla ellei markkinoilta löydy joustoa riittävästi?
Tuo tekee sen että talvella ennen katkoa ylilämmitetään ja katkon jälkeen kurotaan taas asteita kiinni. Säästyyköhän oikeasti mitään, siis sähköä lämmitykseeen käyttävien osalta?
 

tet

Hyperaktiivi
Tuo tekee sen että talvella ennen katkoa ylilämmitetään ja katkon jälkeen kurotaan taas asteita kiinni. Säästyyköhän oikeasti mitään, siis sähköä lämmitykseeen käyttävien osalta?
Tuskin sitä etukäteen kerrotaan, milloin katko kohdalle osuu. Mutta toki sama energiamäärä otetaan lyhyemmässä ajassa, jos katkoja on välissä. Energiastahan meillä ei välttämättä ole pula, vaan tehosta, joten sopivilla katkoilla homma kyllä hoituu. Mutta ei noita kannata vielä stressata, kyllä teollisuudessa joustovaraa löytyy, ja varmaan haluakin. Esimerkiksi paperin tekeminen jo näillä energian hinnoilla on aika heikosti kannattavaa puuhaa, jollei jopa tappiollista. Eiköhän meillä tehtaita seiso tarvittaessa talvipakkasilla.
 

Mekaniker

Vakionaama
Tuo tekee sen että talvella ennen katkoa ylilämmitetään ja katkon jälkeen kurotaan taas asteita kiinni. Säästyyköhän oikeasti mitään, siis sähköä lämmitykseeen käyttävien osalta?
Ihmisen luontainen käytös?
On paljon selkeämmin hoidettu jos jokaiselle sähkömittarille osoitetaan vuorokaudessa maksimikulutus vanhoihin tietoihin perustuen: Eli selkeä tehorajoite
Kiertävistä sähkökatkoksista ja niiden vaikutukset voivat opiskella juuri nyt EteläAfrikassa missä on todella raju sähkönpuute
 
Back
Ylös Bottom