- Keskustelun aloittaja
- #41
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Näköjään ollaan päätymässä Inkooseen Suomen ja Viron yhteisen kelluvan termonaalin sijoituspaikaksi, https://yle.fi/uutiset/3-12483483.Tuo Inkoo olisi ainakin siinä suhteessa suhteellisen turvallinen, kun reitti kääntyy vähitellen Suomenlahdelta melko kapeaa reittiä niin, että Upinniemen laivastoasema on sivulta koko matkan tähtäysetäisyydellä ja parikin linnakesaarta on parilta suunnalta tykistön kantaman päästä koko saaristo-osuuden (ja motoroiduille ohjuspattereille löytyy hyviä paikkoja juuri sopivalta etäisyydeltä hyvien tieyhteyksien varrelta). Mereltä ei suoraan edes näe satama-aluetta saarten takaa.
Ylen uutisessa olivat sitä mieltä, että syvyyden puolesta vain Sköldik ja Mussalo olisivat sopivia. Itse karsin listastani Mussalon kaasuputken ohuuden takia (Inkoon satama-aluetta sivuten kulkee 500mm:n putki ja Sköldvikiin ja Helsinkiin lähelle satamaa 400mm:n putki. Mussaloon tulee vain 300mm:n putki ja lähin 500mm:n putki on lähes kymmenen kilometrin etäisyydellä). Tuo laiva, josta sopimus on tehty, pystyy ainakin tyhjänä kulkemaan selvästi alle 10m:n syvyydessä. Tuo voi olla liikaa Helsingille ja toki Sköldvikiin ja Mussaloon on runsaan 15m:n väylä, mutta Inkooseenkin on 13 metrin väylä ja satamalaituri, johon saisi kiinnitetyksi tuollaisen vajaan 300 metrin pituisen laivan (vettä 14 metriä laiturin vieressä). Varaahan noissa väylissä on niin, että poikkeustilanteessa syvemmälläkin uiva laiva saataisiin sopivan sään ja meriveden korkeuden aikana.
Ruotsissa taitaa olla sama tilanne, etelään on suunnitteilla/ rakenteilla datakeskuksia ja sähkö ei riitä kaikille nytkäänUusia datakeskuksia pukkaa. Microsoft rakentaa kolme ja sähkökulutus on paperitehtaan luokkaa. Mitä tuo luokka sitten on?
Paperitehtaat on enempi sähkön tuottajia kuin sen kuluttajiaUusia datakeskuksia pukkaa. Microsoft rakentaa kolme ja sähkökulutus on paperitehtaan luokkaa. Mitä tuo luokka sitten on?
![]()
Riittääkö sähkö? Venäjä katkaisi energiantuonnin ja samalla Suomeen rakennetaan uusia datakeskuksia
Fingrid varoittaa sähkön riittävyydestä ensi talvena, jos Olkiluoto 3:a ei saada käyntiin. Samalla Suomessa on meneillään mittavia datakeskushankkeita.www.is.fi
Riippuu aivan löpösäiliöiden tilavuudesta. Eivät nuo kovin monta päivää riitä (päiviä kuitenkin) ja tankkiautoilla voi periaatteessa tuoda uutta. Yhden auton purku kestää vain kymmeniä minuutteja ja uusi (tankkirekka) voi tyhjentää lastinsa heti perään. Jos päästään 40% hyötysuhteeseen sähkön tuotannossa (ihan realistista), yhdestä litrasta löpöä saa noin 4kWh ja jos tankkiautoyhdistelmään mahtuu esim. 40 kuutiometriä, tuosta autollisesta irtoaa n. 160MWh sähköä. Tankkiautoilla saa siten pidetyksi käynnissä sähköntuottoteholtaan 160MW:n voimalan, jos vuorokauden ympäri saa puretuksi keskimäärin tankkirekallisen tunnissa.Datakeskukset pystyvät tuottamaan oman sähkönsä jonkun aikaa, niitä voi käyttää aika nopeissa kulutusjoustoissa, mutta en muista kuinka pitkän aikaa nuo pärjäävät ilman ulkoista syöttöä noin yleensä. Pyöriihän se Yandex koko ajan jollain voimalla.
Taisi olla tämä linkki aeimminkin täällä 7 x V20 varavoima dieseleitä (~20 MW) https://www.energiatalous.fi/?p=1841Pyöriihän se Yandex koko ajan jollain voimalla.
Sellutehtaat ovat tuottajia, paperi- ja kartonkitehtaat kuluttajia. Jos paperitehtaan kyljessä ei ole sellutehdasta, niin kulutusta riittää sen mukaan, millaisella massamiksillä sitä paperia tehdään. Mekaaniset massat ovat sähkösyöppöjä, koska ne tehdään yleensä aina itse. Sellu tuodaan muualta, jos sitä omaa tehdasta ei ole kyljessä kiinni. Tuolla omassa leipäpuussa menee luokkaa 100-150 MW, kun sitä sellua ei tehdä itse.Paperitehtaat on enempi sähkön tuottajia kuin sen kuluttajia
Jos sattuu sateinen kesä tulemaan niin poltettavaa turvetta ei saada. Vanha suomalainen sanonta: "Myöhäistä rypistää...."Turvetta jemmaan
![]()
Huoltovarmuuskeskus aloittaa polttoturpeen varmuusvarastoinnin - Huoltovarmuuskeskus
Huoltovarmuuskeskus (HVK) on käynnistänyt polttoturpeen varmuusvarastoinnin lämpöhuollon turvaamiseksi vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varmuusvarastointi on viimesijainen toimenpide…www.huoltovarmuuskeskus.fi
Olen varovasti vihjannut asiasta...Henkilökohtaisia "selviytymis strategioita " on valmisteltava jo nyt.
Tämäpä se. Suvussa monta turveyrittäjää ja ei sitä turvetta niin vaan oteta varalle. Ihan säiden armoilla tämä homma ja nuo varmuusvarat olisi pitänyt tehdä jo vuosi sitten jos niitä halutaan olevan taatusti.Jos sattuu sateinen kesä tulemaan niin poltettavaa turvetta ei saada.
Vanhat varastot kai poltettiin jo.Tämäpä se. Suvussa monta turveyrittäjää ja ei sitä turvetta niin vaan oteta varalle. Ihan säiden armoilla tämä homma ja nuo varmuusvarat olisi pitänyt tehdä jo vuosi sitten jos niitä halutaan olevan taatusti.
Huonoina vuosina on mennyt koko kesä ihan pilalle eikä turvetta ole saatu juuri ollenkaan nostettua. Aika sateista näyttää kesän osalta ainakin tähän asti.
Tulinko jo maininneeksi että saatetaan olla melkoisessa liemessä .
No riippuu mitä sillä selviytymisellä tarkoitetaan. Jos sähkö oikeasti "loppuu", niin eiköhän se ole teollisuus joka ensin luopuu osuudestaan. Ihan samalla tavalla kuin kaasussakin, kotitaloudet ovat niitä "viimeisien tippojen" käyttäjiä, moni yritys on jo pistänyt paikat hiljaiseksi ennen sitä. Henkilökohtaisesti tiedän ainakin ylössäätöhinnan rajat, joissa oma leipäpuu alkaa himmailemaan tuotantoaan. Spot-hinnan kanssa ei vielä ole vastaavia ennakkosuunnitelmia kai tehty, ehkäpä nekin tulevat vielä tehtäviksi ennen ensi talvea.Jos sattuu sateinen kesä tulemaan niin poltettavaa turvetta ei saada. Vanha suomalainen sanonta: "Myöhäistä rypistää...."
Entäpä jos tulee aikainen talvi ja pakkaset kun Olkkari vielä nikottelee? Taidetaan olla aika kusessa. Henkilökohtaisia "selviytymis strategioita " on valmisteltava jo nyt.
Totta. Tästä pitänee ottaa uusi harraste nyt kun kämpän energiajutut on jo jotenkin hallinnassa.Henkilökohtaisia "selviytymis strategioita " on valmisteltava jo nyt.
Millainen on suunnitelmissa?Jos sitten tulee todella pitkiä katkoja, niin ehkä aggregaatti varaajan lämmittämiseen
Arvelisin vahvasti, että jos tilanne pysyy hallinnassa ja nuo katkokset jotenkin kiertäisivät, niin pitkiä katkoksia ei tarkoituksella tehdä, että pakastimet sulaisivat. Tilanne on sitten toinen, jos jokin menee tyystin pieleen tai sähköninfran laitteita hajoaisi.muutamien tuntien pätkimistä varten ostin 12 V /230 V invertterin ja autotallissa on 120 Ah vähän käytetty akku.
Puukaasulla toimiva aggregaatti on ollut mielessä vain hupimielessä mutta nyt taitaa tulla ihan pakolliseksi. Aika paljon on erilaisia "komponenttejakin" valmiina tontilla. Rakentaminen toimivaksi järjestelmäksi vie kyllä paljon rahaa, aikaa ja tupakkia.Aggregaatti tuottaa niin paljon hukkalämpöä, että sillä lämmittää talonkin, jotta saa aggregaatin tuottamalla sähköllä kylmäkoneet, tietokoneet, joitakin keittiön pienkoneita ja valaistuksen toimimaan. Ongelma on pikemminkin siinä, miten saa pakokaasut menemään turvallisesti ulos ja jäähdytysilman siirretyksi tiloja lämmittämään. Esimerkiksi bensa-aggregaatti, joka tuottaa luokkaa 1...2kW:n sähkötehon, antaa sivutuotteena 8kW lämpöä.
Höyrykone tai jopa stirlingmoottori olisi varmaankin kaikin puolin ongelmattomampi, mutta toki kallis. Höyrykone menisi huonon hyötysuhteen puolesta lähinnä lämmittimeksi, mutta saavathan ruotsalaiset sukellusveneenkin kulkemaan stirlingmoottorilla, toki high tech -sellaisella. Hyötysuhde ei jääne puukaasukäyttöisestä polttomoottorista eikä polttoainevaatimus ole yhtä kriittinen. Philipsin aggregaattikonstruktio 1950-luvun alustahan paineistettiin omakäyttöisellä ilmakompressorilla ja samaa periaatekonstruktiota on sovellettu aurinkolämpökoneena (useampimetrisen paraboloidipeilin polttopisteeseen dynaamisesti asemoituna; tuollahan on saavutettu parempi hyötysuhde kuin tavanomaisilla aurinkopaneeleilla), mutta aikamoinen metallipaja tarvittaisiin moisen omatoimiseen rakenteluun.Puukaasulla toimiva aggregaatti
.............Todellinen säästö pitää tehdä siellä kulutuspäässä lämmittämällä jollakin muulla tai sitten vaikka pilkkihaalareilla.
www.verkkouutiset.fi
Kiertävillä sähkökatkoilla ellei markkinoilta löydy joustoa riittävästi?Jos sähköpula iskee niin miten sen jakelua voi säätää niin että sitä kuluu vähemmän, vai voiko mitenkään?
Tuo tekee sen että talvella ennen katkoa ylilämmitetään ja katkon jälkeen kurotaan taas asteita kiinni. Säästyyköhän oikeasti mitään, siis sähköä lämmitykseeen käyttävien osalta?Kiertävillä sähkökatkoilla ellei markkinoilta löydy joustoa riittävästi?
Tuskin sitä etukäteen kerrotaan, milloin katko kohdalle osuu. Mutta toki sama energiamäärä otetaan lyhyemmässä ajassa, jos katkoja on välissä. Energiastahan meillä ei välttämättä ole pula, vaan tehosta, joten sopivilla katkoilla homma kyllä hoituu. Mutta ei noita kannata vielä stressata, kyllä teollisuudessa joustovaraa löytyy, ja varmaan haluakin. Esimerkiksi paperin tekeminen jo näillä energian hinnoilla on aika heikosti kannattavaa puuhaa, jollei jopa tappiollista. Eiköhän meillä tehtaita seiso tarvittaessa talvipakkasilla.Tuo tekee sen että talvella ennen katkoa ylilämmitetään ja katkon jälkeen kurotaan taas asteita kiinni. Säästyyköhän oikeasti mitään, siis sähköä lämmitykseeen käyttävien osalta?
Ihmisen luontainen käytös?Tuo tekee sen että talvella ennen katkoa ylilämmitetään ja katkon jälkeen kurotaan taas asteita kiinni. Säästyyköhän oikeasti mitään, siis sähköä lämmitykseeen käyttävien osalta?