Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Joo, tilanne on tavallaan hassu että jos sähköä ei riitä kaikille sitä oletettavasti käyttävät ne kenellä on parhaat sopimukset ja suoja sähkön hintaa vastaan. Kulutusjousto jää pieneksi. Pörssisähköasiakas jää tässä vähän niin väliinputoajaksi. Hinnan annetaan nousta niin korkeaksi että käyttö on pakko lopettaa ja kaivaa pilkkihaalarit esille.
 

arctic

Jäsen
Halpaa sähköä riittäisi kylmissä Pohjoismaissa aivan hyvin, kunhan vaan talven yli laitettaisiin "pitkäaikaiseen huoltoon" etelään vievät sähkölinjat.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Mun mielestä tuo on kyllä turhan juhlavasti sanottu. Kun ei tuule niin aikas vahvasti ollaan tuontisähkön varassa.

Pari asiaa on Lintilän mukaan kuitenkin varmaa:
– Paluuta vanhaan tilanteeseen ei ole.Sen tiedämme, että Suomi on vuoden kahden sisällä sähköomavarainen. Siitä saamme kiittää investointeja kotimaiseen sähköntuotantoon.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Sähkön säästäminen ei vaikuta lainkaan pörssihintaan, joka on jo määrätty edellisenä päivänä. Eikä korkea hintakaan tunnu kovin hyvin korreloivan sähköpulan kanssa.

Lähinnä niin päin, että suurella ylituotannolla hinta tippuu.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sähkön säästäminen ei vaikuta lainkaan pörssihintaan, joka on jo määrätty edellisenä päivänä.
Kyllä se vaikuttaa rajusti sitä kautta, että Fingrid muuttaa kulutusennustettaan, jos säästöä alkaa syntyä (ja säätömarkkinoilta tulee palautetta, että kulutusennuste on järjestään liian suuri). Sitä paitsi vettä kuluu altaista konkreettisesti vähemmän ja kun varastot kasvavat, jäljellä olevaa tarjotaan kilpailukykyisemmällä hinnalla, jolloin menekki kasvaa ja tuottajalle jää enemmän käteen.

Tämän vuoden tilastoista ei kannata vetää johtopäätöksiä, kun tilanne on mikä on, eli Norjaan ja Keski-Eurooppaan menee säännön mukaan hirmuisia määriä sähköä verrattuna aikaisempiin vuosiin (Ruotsin ja Norjan kautta).
 

Antero80

Vakionaama
Mitalin toinen puoli on, että noita sähköyhtiöitä (esimerkinä Fortum ja ilmeisesti monet kunnalliset sähköntuottajat ja jotkin sähkönmyyjät) joudutaan tukemaan syystä, että ovat myyneet nykymittapuulla halvalla ja pitkäaikaisella kiinteällä hinnalla sähköä ja säästöön on harvinaisen vähän motivaatiota kustannusmielessä. Veronmaksajat siis joutuvat takausvastuuseen siitä, että nuo asiakkaat saavat edelleen sähkönsä halvalla riippumatta siitä, säästävätkö vai vai eivät.
Tätä halpaa kiinteähintaista sähköä käyttänee suurimmaksi osaksi teollisuus jonka osuus sähkönkulutuksesta oli 2021 43.5%. Jos he leikkaavat kulutusta rajusti niin luulisi sen vaikuttavan liiketoiminnan kannattavuuteen.
Jos teollisuus taas pakotetaan ajamaan tuotantoa alas niin maksaako veronmaksajat kustannukset valtion antamien yritystukien muodossa jokatapauksessa?
 

kotte

Hyperaktiivi
Tätä halpaa kiinteähintaista sähköä käyttänee suurimmaksi osaksi teollisuus jonka osuus sähkönkulutuksesta oli 2021 43.5%. Jos he leikkaavat kulutusta rajusti niin luulisi sen vaikuttavan liiketoiminnan kannattavuuteen.
Teollisuus ymmärtää rahan päälle ja osallistuu ilman muuta kulutusjoustoon, kunhan sähkö on riittävän kallista. Teollisuus voi jokseenkin aina vähentää sähkön käyttöään karsimalla tuotannosta ja myydä säästyneen osuuden pörssiin. Kun sähkö on riittävän kallista, saa paremman katteen myymällä sähkön eteen päin kuin käyttämällä sitä omassa prosessissa, joka joudutaan pysäyttämään.

Sähkön hinnan alentaminen erilaisilla vippaskonsteilla voisiko hyvinkin vaikuttaa teollisuuden säästöhaluja vähentävästi. Seurauksena sitten sähkön hinta ei laskisikaan niin paljon kuin puusta katsoen luulisi ja sähkön niukkuudesta johtuvan loppumisen riski voisi kasvaa.
 

Antero80

Vakionaama
Teollisuus ymmärtää rahan päälle ja osallistuu ilman muuta kulutusjoustoon, kunhan sähkö on riittävän kallista. Teollisuus voi jokseenkin aina vähentää sähkön käyttöään karsimalla tuotannosta ja myydä säästyneen osuuden pörssiin. Kun sähkö on riittävän kallista, saa paremman katteen myymällä sähkön eteen päin kuin käyttämällä sitä omassa prosessissa, joka joudutaan pysäyttämään.

Sähkön hinnan alentaminen erilaisilla vippaskonsteilla voisiko hyvinkin vaikuttaa teollisuuden säästöhaluja vähentävästi. Seurauksena sitten sähkön hinta ei laskisikaan niin paljon kuin puusta katsoen luulisi ja sähkön niukkuudesta johtuvan loppumisen riski voisi kasvaa.
Laskeskelin 2021 vuoden luvuilla että kiinteähintaisten kotitalouksien ja maatalouden sähkönkulutus voisi olla n. ~16% luokkaa Suomen kokonaiskulutuksesta, lienee nykyään alempi kun kiinteähintaisia sopimuksia ei kuluttajille tarjota & tietysti osa on uusittu jo kalliimmalla hinnalla.
Kuinkahan iso säästöpotenttiaali tuolla porukalla on Suomen kokonaiskulutukseen?
 

huugo

Vakionaama
Kuinkahan iso säästöpotenttiaali tuolla porukalla on Suomen kokonaiskulutukseen?
Merkittävä.

Esimerkki: Talviaamuna autojen lämmitys vie tasolla 1000MW tehoa. Jos tuo piikki on poissa niin varmasti hinnat laskee.

Esimerkkejä riittää.

Ja totta teollisuus on iso käyttäjä.

Kulutusjoustot eri käyttäjäryhmissä riippumattomia toisistaan ja auttavat kaikkia.
 

Antero80

Vakionaama
Merkittävä.

Esimerkki: Talviaamuna autojen lämmitys vie tasolla 1000MW tehoa. Jos tuo piikki on poissa niin varmasti hinnat laskee.

Esimerkkejä riittää.

Ja totta teollisuus on iso käyttäjä.

Kulutusjoustot eri käyttäjäryhmissä riippumattomia toisistaan ja auttavat kaikkia.
Itselläni on edullinen kiinteähintainen sopimus 2023 lokakuulle. Mutta olen sähköä silti ruvennut säästämään esim. laskemalla MLP lämpökäyrää ja @kotte hyvien neuvojen mukaan siirtynyt lämmittämään varastoa ja teknistä tilaa fiksummin. Ja ohjeistanut lastani esim. suihkussa käynnin ajoista..

Meidän taloudessa suurin säästöpotenttiaali olisi varmaan lopettaa sähköautolla ajaminen ja ajaa vain 2. autolla, kun siihen voi tankata bensaa.

Vaikea uskoa että olen ainoa joka säästää sähköä vaikka omistaa kiinteän sopimuksen..
 

pökö

Kaivo jäässä
Itselläni on edullinen kiinteähintainen sopimus 2023 lokakuulle. Mutta olen sähköä silti ruvennut säästämään esim. laskemalla MLP lämpökäyrää ja @kotte hyvien neuvojen mukaan siirtynyt lämmittämään varastoa ja teknistä tilaa fiksummin.
Sama systeemi menossa. Harrastetalli ja varasto (50 m2) ollut liki täydessä lämmössä mutta nyt tavoite on niissä n 10 astetta, asunnosta nipistän puolikkaan asteen pois alkuun, siedätyshoidan siten vaimoa kohti kylmempiä aikoja.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Talkoissa olen mukana kanssa. Pari taloa on jo saatu pörssiohjaukseen. :)

Mutta itsellä on kanssa tarkoitus käyttää takkaa ja katson saisinko F750 kärkitiedolla lämmittämään enemmän kun on halvimmat tunnit. Siellä on valmiit liitännät mikä helpottaa asiaa.

Niben se Smart ohjaus on aika huonosti dokumentoitu että mitä se tekee oikeastaan. Jos se toimii hyvin niin toki kiva että on valmiina jo.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tekemällä rajapinnat mitkä mahdollisti asian. Aivan uskomatonta ettei tuollaisia rajapintoja ole aiemmin ollut, millä tyhmimmätkin laitteet voi hakea tavallaan "kärkitietoohjauksen" hyvin yksinkertaisesti.
Tiedät varmasti etten tajua tuosta tekniikasta hölkäsen pöläystä, ja vaatisi ikioman pitkän ketjun pelkästään minua varten jotta saisin asian haltuun.

Mitä välineitä tarvitaan että saa nuo rajapinnat käyttöön?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tiedät varmasti etten tajua tuosta tekniikasta hölkäsen pöläystä, ja vaatisi ikioman pitkän ketjun pelkästään minua varten jotta saisin asian haltuun.

Mitä välineitä tarvitaan että saa nuo rajapinnat käyttöön?

Vaikka tämmöinen Wifi-rele varaajan pistorasiaan:


Sitren pitäisi olla tietokone johon asennetaan Home Assistant ohjelmisto. Periaatteessa mikä vain tietokone joka on "aina päällä"

Sinne ohjelmaam lisätään tuo Wifi rele ja sitten "Rest" virtuaalinen anturi joka hakee pörssihinnan ja päättää kytketäänkö rele päälle vai pois. Siinä ketjussa mun rajapinnasta on malli loitsusta jolla "kärkitieto" haetaan mun rajapinnasta. Sitten tuloksen perusteella avataan tai suljetaan rele.

Ei siis oikeasti mitään mahdotonta.

Pihvi siinä mun APIssa on että se on äärimmäisen minimalistinen, niin ei tarvitse oikeastaan koodata mitään. Jos hakee jostain EntsoEstä datat suoraan niin melkoinen koodaus on edessä. Eikä se home assistanrttiin niin vain yhdisty.
 
Viimeksi muokattu:

pökö

Kaivo jäässä
Ei siis oikeasti mitään mahdotonta
Mutta sellaista osaamista että nostan hattua kun itse en tuohon kykene :hattu:

Foorumilla on kyllä osaavaa sakkia kaikkeen touhuiluun. Nuoret osaa ja oppii mitä vaan nopeasti mutta täällä hilluu vanhempiakin nimiä (@SON @korsteeni @kotte ...) ketkä hallitsee nämä minulle pimeän puolen asiat kuin tyhjää vain.
Tosi hienoa.
 
Viimeksi muokattu:

pamppu

Vakionaama
Vaikein juttu on releen kytkentä. Sen osaat kuitenkin niin loput menee kyllä. Tulistusvaraajan lataus päivän kolmimman halvan tunnin aikaan toimisi varmaan hyvin.

Tää on kyl hyvä juttu. Jos tästä vielä pörssisähköön joudutaan menemään, niin tuon apin pohjalta pystyn poimimaan halvat tunnit ja:
- ohjaamaan go-eChargerin puskemaan virrat autoon 2-3 halvimman tunnin aikana. Tuo ei tarvi kuin hiukan liimakoodia kotiautomaatioon
- mahdollisesti poimimaan massavaraajaan vastustehoa, jos todella vastus käy halvemmaksi kuin vilp päivällä. Tuokaan ei vaadi kuin pätkän koodia, ovalin blokkaava kärkitieto on jo kotiautomaation releen takana
- priimausvaraajan ohjaus. Tuo vaatii ihan rautaakin, pitää irrottaa se sähköyhtiön kuorman ohjauksesta ja siirtää kotiautomaation taakse.

Helppo homma pistää 16kW tehot halvimpien tuntien ajaksi. Sekö sähköauto että ovali on siihen kyvykkäitä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Laskeskelin 2021 vuoden luvuilla että kiinteähintaisten kotitalouksien ja maatalouden sähkönkulutus voisi olla n. ~16% luokkaa Suomen kokonaiskulutuksesta, lienee nykyään alempi kun kiinteähintaisia sopimuksia ei kuluttajille tarjota & tietysti osa on uusittu jo kalliimmalla hinnalla.
Kuinkahan iso säästöpotenttiaali tuolla porukalla on Suomen kokonaiskulutukseen?
Noiden kulutusprofiili vain sattuu olemaan keskimäärin lähes pirullinen eikä keskimääräinen kulutusosuus merkitse, vaan pahin vaihtoehto, kun kulutukset osuvat päällekkäin, jos ovat osuakseen ja sähköä lämmitykseen käyttävillä talouksilla on nimenomaan noin (ellei ole muuta tehokasta tapaa lämmittää). Vähän sähköä käyttävien talouksien kulutus painottuu myöhäiseen iltapäivään, kun ruvetaan kokkaamaan töistä tultua ja käynnistellään viihde-elektroniikkaa. Vaikka tuo on suuri joukko, ei se kuitenkaan paina samalla tavalla kuin sähköllä omakotitaloa lämmittävät ja etenkin vilpeillä tuota tekevät: Kulutus painottuu ensinnäkin kylmille säille, mikä näkyy valtakunnan kulutuksessa. Maksimi osuu noiden säiden kanssa yhteen ja on koko valtakunnassa luokkaa 15GW pahimmillaan. Normaali arkipäivän kulutus on luokkaa 10GW ja viikonloppuisin luokkaa 8GW. Luvuista päätellen sähkölämmityskulutus on luokkaa puolet valtakunnan kulutuksesta ja vielä tuollaisten talouksien maksimikulutukset osuvat melkein samalle kellonlyömälle ja päivämäärälle. Vilp-talous on kaiken huippu, kun tuotto hiipuu sitä mukaan mitä enemmän lämpöä tarvittaisiin ja avuksi useinniten otetaan vastukset. Huippukylmälle sitten lämmitys on kokonaan noiden varassa, jollei ole korvaavaa täyden tehon tuottavaa muuta lämmitysmahdollisuutta. Jos jokin saa aikaan sähköpulan, niin tuollainen käyttäjäjoukko, joka keskimäärin selviää halvalla, kun laite käyttää hyvin tehokkaasti sähköä silloin, kun ei oikeastaan tarvitsisi (pikemminkin tarvittaisiin rahaa kassaan tuotantoon investoimiseksi), mutta sillpoin, kun lämmitystä todella tarvittaisiin, sähkön käyttö muuttuu tehottomaksi. Kunnollinen (siis tosi kova) pakkanen kaataa sähköverkon auttamatta, jos tuollainen käyttö yleistyy voimakkaasti.
 

pamppu

Vakionaama
Vilp-talous on kaiken huippu, kun tuotto hiipuu sitä mukaan mitä enemmän lämpöä tarvittaisiin ja avuksi useinniten otetaan vastukset.

Omalla kohtaa vastukset viimeksi kai vuonna 2014 ja muuten on pärjätty vilpin kompuran 2.5kW ottoteholla siinä missä suorasähkölämmittäjät sikailee vähintään tuplaluvuilla.

Veikkaan että varsin moni muukin vilpisti leikkaa niitä huippuja bioenergialla kuten mekin, eikä siten ihmeemmin piikkikuormiteta verkkoa pakkasilla, se sama tasapaksu kompurateho siellä jyllää ja loput tulee sähköverkon ulkopuolelta.

Mutta toki on varmaan niitä systeemejä jotka herkästi vetää vastustakin. Näinhän meitä on vuosikymmenet opetettu tekemään. Ihan sama kuin koko suorasähkö. Kieltää olisi pitänyt lattiavastukset jo aikoja sitten, nyt sitten ihmetellään että eikö se sähkö tulekaan pistorasiasta. Tai Venäjältä. Ihanko oikein voimalaitoksiakin tarvitaan.
 

Antero80

Vakionaama
Luvuista päätellen sähkölämmityskulutus on luokkaa puolet valtakunnan kulutuksesta ja vielä tuollaisten talouksien maksimikulutukset osuvat melkein samalle kellonlyömälle ja päivämäärälle. Vilp-talous on kaiken huippu, kun tuotto hiipuu sitä mukaan mitä enemmän lämpöä tarvittaisiin ja avuksi useinniten otetaan vastukset.
Tuo puolet valtakunnan sähköstä lämmitys pitänee sisällä myös teollisuuden käyttämän lämmitysenergian tiloja kuitenkin lämmitetään jatkuvasti?
VILP käyttäjäjoukosta varmasti todella moni on "harhaanjohdettu" myyjien toimesta, luultavasti tuleva talvi ja korkeat sähkö hinnat lisäävät normaali kuluttajien tietoisuutta.
 

mobbe

Vakionaama
Mikä lienee nyt luku taloista joissa öljylämmitys on vaihdettu lämpöpumppuun vastuksineen muutaman viime vuoden aikana olisko 100000 lähellä? ne kun iskee 6 kilowatin vastukset kovana pakkaspäivänä hehkumaan 600MW tehoa pitää näille verkosta löytyä lähes yksi ydinvoimala.Vastuutonta touhua näitä päättämässä olevilta tuulimyllyjen sijaan tarvittaisiin 2-3 ydinvoimalaa heti
 
Viimeksi muokattu:

kaihakki

Vakionaama
VILP käyttäjäjoukosta varmasti todella moni on "harhaanjohdettu" myyjien toimesta, luultavasti tuleva talvi ja korkeat sähkö hinnat lisäävät normaali kuluttajien tietoisuutta.
VILP on ollut erittäin hyvä investointi. Meillä aikoinaan oli yösähkösysteemi. Pelkillä vastuksilla lämmitettiin. VILPin tulon jälkeen vastuksilla lämmitetään enää kylmimmät kuukaudet. Säästö n. 10000 kwh vuodessa. Toistakytä tonnia jauhanut 10 vuoden aikana hilloa. Ultimate5000 EEV maksoi n. 1700,- euroa. Tosi hyvä investointi.
Nykyisen sähkösopimuksen jälkeen onkin sitten täydellinen arvoitus VILPin hyöty. Jos mennään entisajan yösähkötyyppiseen soppariin, eli yöllä sähkö halpaa ja päivällä kallista, niin on mahdollista, että VILPin hyödyt hupenevat olemattomiin. Aika näyttää.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Vaikea uskoa että olen ainoa joka säästää sähköä vaikka omistaa kiinteän sopimuksen..
Kyllä täällä säästetään sen verran mikä järkevältä tuntuu vaikka kuulunkin siihen onnelliseen ryhmään, jolla on vielä vuoden verran alle 5c/kWh -soppari Lumpeelta voimassa. Ihmeitä nyt ei pysty tekemään, mutta sähkösaunan käyttöä oon vähentänyt ja tyytynyt pitämään ilppejä päällä lämmitykseen 18 asteessa, katsellaan, kuinka pitkälle talveen sillä pärjää. Makkareiden patterit ovat poissa päältä ja niiden lämmitys hoituu lämmönsiirtopuhaltimilla. Pieni puolilämmin varastotila talon yhteydessä taas on ollut minimilämmitystasolla jo pitkään, autotalliosassa taas ei lämmitystä olekaan.
Autoa ei ole, joten senkään lämmitykseen ei sähköä kulu.

Kylppärin sähköinen lattialämmitys on yösähkökytkennällä, samoin 500 litran varaajan, niin kuin ovat aina olleet ja saavat kyllä myös ollakin. Parempi olisi toki varaajan lämmitys saada pikkutunneille, mutta se muutos nyt ei ainakaan itseltäni onnistu. Pyykinpesukonetta ja astianpesukonetta käytellään myös usein myöhäisillasta tai kolmen maissa päivällä, eli pahimpia piikkiaikoja vältellen. Ruoanlaitto on paremman puoliskon vastuulla ja sen ajankohtaan en isommin tohdi puuttua :) Välillä päivällä, välillä illalla, välillä öisinkin. Jonkin verran varmaan kulutusta vähentäisi vanhan hellan ja sähköuunin vaihtaminen nykyaikaiseen? Osaako joku sanoa suuruusluokkaa tähän? Se nyt ei mikään mahdoton investointi kuitenkaan olisi.
Muun käyttösähkön osuus taas on suhteessa kokonaisuuteen sen verran mitätöntä, että en koe sillä olevan mitään merkitystä..

Jos oikein pahaksi tilanne menee niin voisin toki huomauttaa paremman puoliskon pitkähköistä suihkuista...

Takka löytyy talosta, mutta se ei varaa (mallia "imee kylmän ilman ulkoa sisään, lämmittää sen ja puskee lämpimän ilman piipusta ulos :)) ja puitakaan ei ole. Varaavan takkasydämenhän siihen voisi toki hankkia, mutta jotenkin tuntuu vain turhalta, ei mulla edes olis aikaa sitä kovin usein lämmitellä. Käyttöveden lämmityksen jos sillä saisi tehtyä järkevästi, niin se toki parantaisi intoa.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Yösähkö ideana on pitkälti kuollut. Saa nähdä tuoko siirtofirmat jotain älykkäämpää tilalle.

Mutta sitä odotellessa ei kannata jäädä makaamaan nykyisen sikahalvan sopparin varaan. Väistämättä se loppuu ajallaan.

Kulutusjousto on tulevaisuudessa "se juttu": tulee yksinkertaisen totuuden kautta: aina ei tuule.

Ei siinä mikään MLP yksistään auta jos vuorokauden keskihinta on 0,40€ ja halvimmat tunnit senttejä. Kyllä se MLP pitää ohjata ajamaan täysillä kun sähkö on halpaa. Muuten koko MLP on kallis lähes hyödytön romu.
 

Antero80

Vakionaama
Yösähkö ideana on pitkälti kuollut. Saa nähdä tuoko siirtofirmat jotain älykkäämpää tilalle.
Meillä on yösähkö, auto ladataan 01-06 välillä.
Hieman se on ollut Carunan tilastojen mukaan halvempi kuin yleissiirto tai kausisiirto, mutta ei puhuta monesta eurosta vuodessa :)
 

Mikki

Hyperaktiivi
Meillä on yösähkö, auto ladataan 01-06 välillä.
Hieman se on ollut Carunan tilastojen mukaan halvempi kuin yleissiirto tai kausisiirto, mutta ei puhuta monesta eurosta vuodessa :)
Kyllä se keskimäärin on vähän halvempaa aikaa. Mutta me eletään vuotta 2022 ja nyt "yösähkö" kalskahtaa aika antiikilta kun on pörssisähkö joka elää tunneittain ja lähivuosina ehkä varttitunnin tasolla.

Eikä se ole oikeasti vaikeaa kysyä netistä että onko nyt halpaa sähköä vai ei. Tai ei ainakaan enää ole kun tein ne uudet rajapinnat. Pakollinen mainos tähän kohtaan.
 

Antero80

Vakionaama
Kyllä se keskimäärin on vähän halvempaa aikaa.
Onhan se lähiaikoina ollut huomattavasti halvempaa, ei joka päivä mutta useimmiten.
Rouvalla on joku kännykkä app millä se saa säädettyä lataus ajankohtaa.

Hieno homma tuo sinun API, toivoasti moni jaksaa sen päälle tehdä toteutuksia ja jakavat niitä GitHubin kautta kaikille saatavaksi.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Kyl mä oon aina miettinyt sen omalla kohdallani niin, että jos maalämmön laittaisin niin laittaisin kyllä samalla myös niin paljon varaajakapasiteettia kuin mahdollista ja samalla saisin myös mahdollisuuden hyödyntää aurinkoenergiaa parhaalla mahdollisella tavalla. Voi tosin olla, että auringosta saatava hyöty jäisi vähäiseksi jos halpoja tunteja vain on riittävästi, niin sama vain ostaa silloin sähköä pumpulle.

Jotenkin mulla vain on tunne, että ensi kesänä tilanne voisi kiinteähintaistenkin osalta olla vähän normalisoitunut, vaikkei paluuta alle viiden sentin hintoihin varmasti tapahdu. Siksi olen tässä vähän katsellaan-meiningillä vielä liikkeellä ja annan ilppien pumpata ja kuolettaa hankintahintaansa rauhassa. Viime vuonna meni sähköä 17000 kWh, sitä ennen 16000 kWh, sitä ennen lukemat vaihtelivat muistaakseni välillä 21000-24000kWh kun ilppejä oli vain yksi ja sähköpatterit osallistuivat aktiivisesti lämmitykseen.. Iso osa kulutuksesta on lähtenyt muutosten myötä myös joulu-tammi-helmikuulta, jolloin ilppien copin tiettävästi pitäisi olla huonoimmillaan. Toki ne kylmimmät huippukulutuspäivät ovat edelleen yli 100kWh/päivä, niinkuin olen joskus johonkin threadiin täälläkin postannut. Ei niitä päiviä juuri yli kymmentä silti ole täällä Oulussa kylminäkään talvina.
 

Antero80

Vakionaama
Kyllä se MLP pitää ohjata ajamaan täysillä kun sähkö on halpaa. Muuten koko MLP on kallis lähes hyödytön romu.
Voisi kokeilla sitä Niben pörssisähkö ohjausta..
Harmi vaan kun ei ole lattialämmitystä tai isoa varaajaa, pitää miettiä ensi vuonna minne lämpöä saisi puskettua varastoon.

*Vaatii pörssisähkösopimuksen tuo toiminnallisuus, joten jää itsellä vielä kokeilematta
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Onko PILPin käytön keskittäminen halvimmalle ajalle missä määrin mahdollista ?
Huonosti. Se on pakko myöntää. Lämmön talteenottoa kannattaa tehdä kokoajan ja lähinnä vain F750 kanssa on pieni sauma nostaa kierroksia leudommilla keleillä ja ajaa lämpöä lattioihin.

Kyllä VILP ja MLP kanssa tuossa on enemmän järkeä.
 

kaihakki

Vakionaama
Ei siinä mikään MLP yksistään auta jos vuorokauden keskihinta on 0,40€ ja halvimmat tunnit senttejä. Kyllä se MLP pitää ohjata ajamaan täysillä kun sähkö on halpaa. Muuten koko MLP on kallis lähes hyödytön romu.
Tässä on kupletin ydin. VILP on samassa asemassa. Eli pitäisi ajaa yön halpojen tuntien aikana ja seisottaa päivällä kalliin sähkön aikaan. Probleema on vaan, että VILPin teho ei riitä varaajan kuumentamiseen. Eli kannattaa mieluummin laittaa kolme 5 kw vastusta täysille yön halpoina tunteina ja lämmittää varaaja tuonne 90 asteen paremmalle puolelle. Eli mennään entisajan yösähköprosessiin takaisin hieman muunneltuna. VILPpiä voi taas käyttää keväästä syksyyn, kun halpa yöaika riittää VILPillä varaajan lämmittämiseen. Aika näyttää minkälainen ohjaussysteemi pitää rakentaa. Joka tapauksessa on mahdollista, että VILP investointeja ei kannata tehdä. Aika näyttää.
Tosin ehdin hommata Panasonicin 7 kw monoblockin keväällä, kun ei vielä ollut tietoa näistä uusista trendeista. Lykkäsin asennuksen ensi vuoteen, jotta nähdään ensin mahdolliset sähkökatkojutut.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
vaikkei paluuta alle viiden sentin hintoihin.
Bisnesviritelmiä pyörii paljon ilmassa, jotka perustuvat ~ 1-3 s/kWh hintoihin. Näitä alkaa sitten aktivioitua, jos tuommoista aikaa alkaa olla riittävästi ja uskottavasti myös tulevaisuudessa. Muutama tunti yöllä ei riitä, pitäisi olla suurin osa ajasta.

5 s/kWh verollisena on ihan kelpo hinta (~4 s/kWh) suurimmalle osalle tuotantokapasiteettia. Veron ja siirtomaksujen kanssa se ei pärjää vielä suoraan muuttuvien osalta puupolttoaineille mutta on kilpailukykyinen vaihtoehto kun kaikki muut kustannukset myös otetaan huomioon.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Bisnesviritelmiä pyörii paljon ilmassa, jotka perustuvat ~ 1-3 s/kWh hintoihin. Näitä alkaa sitten aktivioitua, jos tuommoista aikaa alkaa olla riittävästi ja uskottavasti myös tulevaisuudessa. Muutama tunti yöllä ei riitä, pitäisi olla suurin osa ajasta.

5 s/kWh verollisena on ihan kelpo hinta (~4 s/kWh) suurimmalle osalle tuotantokapasiteettia. Veron ja siirtomaksujen kanssa se ei pärjää vielä suoraan muuttuvien osalta puupolttoaineille mutta on kilpailukykyinen vaihtoehto kun kaikki muut kustannukset myös otetaan huomioon.
Joo, puhuin nimenomaan kiinteähintaisista alle 5c/kWh -soppareista, joihin ei olisi paluuta. Kun riittävästi tuulivoimaa tulee, niin uskon itse noita halpoja tunteja kyllä riittävän niin bisnesviritelmiin kuin myös kuluttajille.

Tuo kaihakin skenaario Vilpin ja vastusten yhteiskäytöstä hintojen mukaan kuulostaa kyllä varteenotettavalta skenaariolta. Vaatii vain sekin sen ison varaajan, jota myyjät ovat turhaksi väittäneet laitteistoa myydessään... Käyttövesi ainakin kannattaisi tulistaa halvoilla tunneilla suoralla sähköllä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Joo, puhuin nimenomaan kiinteähintaisista alle 5c/kWh -soppareista, joihin ei olisi paluuta. Kun riittävästi tuulivoimaa tulee, niin uskon itse noita halpoja tunteja kyllä riittävän niin bisnesviritelmiin kuin myös kuluttajille.

Tuo kaihakin skenaario Vilpin ja vastusten yhteiskäytöstä hintojen mukaan kuulostaa kyllä varteenotettavalta skenaariolta. Vaatii vain sekin sen ison varaajan, jota myyjät ovat turhaksi väittäneet laitteistoa myydessään...

Mutta sitä ei kannata unohtaa että etenkin lattialämmitystaloissa on ihan vahingossa tullut aika iso varaaja kun betoniauto valoi lattiat taloon.

Siinä on aika monta tonnia kiveä ja jos sietää parin asteen sisälämmön vaihtelun, ei sitä massaa kannata jättää hyödyntämättä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kun riittävästi tuulivoimaa tulee, niin uskon itse noita halpoja tunteja kyllä riittävän niin bisnesviritelmiin kuin myös kuluttajille.

Periaatteessahan aluelämpölaitosten hakekattilat kannattaisi kääntää sähkökattiloiksi, kun sähkön hinta painuu alle 3 s/kWh ja säästää biopolttoaineet poltettavaksi paremmalle ajalle. Siirtomaksut ja verot pitävät kattilat tulilla myös öisin. Myöskään kattilalaitosten olemassa olevien sähköliittymien kapasiteetti ei millään muotoa mahdollista tulien sammuttamista.

Halpaa sähköä on ajoittain sitä jatkuvasti tuottavien laitosten kupeessa, missä sillä voisi prosessoida jotain hyödyllistä ilman veroa ja siirtomaksuja.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Mutta sitä ei kannata unohtaa että etenkin lattialämmitystaloissa on ihan vahingossa tullut aika iso varaaja kun betoniauto valoi lattiat taloon.

Siinä on aika monta tonnia kiveä ja jos sietää parin asteen sisälämmön vaihtelun, ei sitä massaa kannata jättää hyödyntämättä.
Totta kyllä tuokin. Vaatimus sisäilman lämmön pysymisestä 0,5 asteen sisällä halutusta kelillä kuin kelillä on kyllä niin ensimmäisen maailman ongelma kuin olla ja voi ja sitä haluavat joutavat kyllä siitä ylimääräistä maksaakin.
 
Back
Ylös Bottom