Jos märkyys perustuu puun tuoreuteen, asia ei ole kuten väität. Keskustelun pohjanahan on muiden muistelema uutisointi viiden vuoden takaa, https://yle.fi/uutiset/3-9466222. Tässä tapauksessa pääselityksenä havaitulle on, että kuivatessa puusta haihtuu myös palavia aineita (kutsutaan niitä vaikka eteerisiksi öljyksi), jotka menevät puuta kuivattaessa harakoille. Kosteana poltettaessa noistakin saadaan energiaa ja kosteuden haihtumisen sitoma lämpö saadaan talteen savukaasupesurilla, joka sopii erikoisen hyvin kaukolämpöverkosta palaavan veden lämpötilan asteittaiseen nostamiseen takaisin kohti lähtölämpötilaa. Monesti prosessia vielä tehostetaan lämpöpumpulla, jolla savukaasupesurista kondensoituvan veden ja sieltä lähtevän kaasun lämpötilat saadaan laskemaan vielä alemmas (millä ei sinällään ole tekemistä tuon kuivattu vs. tuore hake -asetelman kanssa).
Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Omassa "häkäpöntössä" ( Wood gasification boiler ) havaittua ja muuta mutua:
- helmikuussa kasvava puu on kuivimmillaan, helmikuussa kaadettu ja pilkottu puu palaa tuossa pannussa ilman kuivausta, nimitetään sitä nyt sitten "tuoreeksi puuksi", erotukseksi märästä puusta
- puun kuivaaminen kuluttaa yhtä paljon energiaa riippumatta siitä kuivaanko sen pannun sisä- tai ulkopuolella
- tuoreen puun kaasuttaminen edellyttää hyvää hiillos patjaa arinalla, hehkuva hiillos on aina n. 1200 C - 1300 C riippumatta onko se tehty/syntynyt tuoreesta tai kuivasta puusta
- tuoreen puun sisältämä vesi hajoaa hehkuvan hiilen vaikutuksesta hapeksi ja vedyksi, katalyyttinä puun sisältämä kalium ja calsium, vapautunut happi kuluu heti hiilloksen kuumentamiseen ja vety palaa hiilloksen alapuolella lisäilman avulla. Energia taseessa se on tieten ±0 mutta vety palaa nopeasti ja puhtaasti sekä kuumentaa palotilaa niin että palotilaan päässet pilkoutumattomat hiilivedytkin palavat, vedyn palamislämpötila ilman kanssa n. 2100 C
- Veden hajottaminen kuluttaa hiillustaa, mikä on se rajakosteus, jolloin hiilusta kuluu nopeammin kuin sitä ehtii muodostua? ( minua ei kiinnosta niin paljoa että alkaisin sitä mitenkään mittaroida ) Joskus hiillustaa on niin paljon bufferissa että varastopesään voi kaataa litran vettä tai ämpärillisen lunta, ehkä 4 - 5 kg vedessä uineita klapeja.
- lisääntynyt vesihöyryn määrä lisää savukaasujen massavirtaa konvektio-osan läpi, energiamäärä on massavirta x massavirran lämpötila ero. Nussettia ja Reynoltsia lainaten konvektion hyötysuhde paranee
- aiemmin jo mainittiinkin että "tuoreessa"puussa on tallella ne eteeriset aineosat, jotka kuivauksessa haihtuvat
- ok talon kokoluokassakin on jo kaupallisia kondenssilämpökeräimiä, voisi kai nimittää vesipesuriksikin, niidenkin hyötysuhde paranee jos savukaasuissa on riittävästi vettä
- helmikuussa kasvava puu on kuivimmillaan, helmikuussa kaadettu ja pilkottu puu palaa tuossa pannussa ilman kuivausta, nimitetään sitä nyt sitten "tuoreeksi puuksi", erotukseksi märästä puusta
- puun kuivaaminen kuluttaa yhtä paljon energiaa riippumatta siitä kuivaanko sen pannun sisä- tai ulkopuolella
- tuoreen puun kaasuttaminen edellyttää hyvää hiillos patjaa arinalla, hehkuva hiillos on aina n. 1200 C - 1300 C riippumatta onko se tehty/syntynyt tuoreesta tai kuivasta puusta
- tuoreen puun sisältämä vesi hajoaa hehkuvan hiilen vaikutuksesta hapeksi ja vedyksi, katalyyttinä puun sisältämä kalium ja calsium, vapautunut happi kuluu heti hiilloksen kuumentamiseen ja vety palaa hiilloksen alapuolella lisäilman avulla. Energia taseessa se on tieten ±0 mutta vety palaa nopeasti ja puhtaasti sekä kuumentaa palotilaa niin että palotilaan päässet pilkoutumattomat hiilivedytkin palavat, vedyn palamislämpötila ilman kanssa n. 2100 C
- Veden hajottaminen kuluttaa hiillustaa, mikä on se rajakosteus, jolloin hiilusta kuluu nopeammin kuin sitä ehtii muodostua? ( minua ei kiinnosta niin paljoa että alkaisin sitä mitenkään mittaroida ) Joskus hiillustaa on niin paljon bufferissa että varastopesään voi kaataa litran vettä tai ämpärillisen lunta, ehkä 4 - 5 kg vedessä uineita klapeja.
- lisääntynyt vesihöyryn määrä lisää savukaasujen massavirtaa konvektio-osan läpi, energiamäärä on massavirta x massavirran lämpötila ero. Nussettia ja Reynoltsia lainaten konvektion hyötysuhde paranee
- aiemmin jo mainittiinkin että "tuoreessa"puussa on tallella ne eteeriset aineosat, jotka kuivauksessa haihtuvat
- ok talon kokoluokassakin on jo kaupallisia kondenssilämpökeräimiä, voisi kai nimittää vesipesuriksikin, niidenkin hyötysuhde paranee jos savukaasuissa on riittävästi vettä
Ei taida olla kustannusten puolesta valoa tunnelin päässä aivan heti. Sen verran on leskettu venäjältä tulevan energian varaan ja päästömaksut pitävät huolen lopusta. No onneksi Helenkin on luopumassa kivihiilestä.
Kaukolämmön osalta tilanne on päinvastainen. Varastot hakkeesta ja turpeesta riittävät ensi talveksi, mutta sitä seuraavalla lämmityskaudella poltettava uhkaa loppua.
”Aiemmilta kausilta jyrsinturvetta on vielä aika paljon varastoissa, mutta kevään jälkeen sitä ei juuri enää ole. Sitä en tiedä, kuinka paljon Venäjältä kerettiin tuoda energiapuuta”, Neovan viestintäjohtaja Ahti Martikainen kertoo.
Aemmin energiapuuta on tuotu idästä jopa neljäsosa Suomen tarpeesta.
”Seuraavaa lämmityskautta ajatellen puuttuu Venäjän puu, 4-5 terawattituntia turve-energiaa ja maakaasu jolla on tehty kaukolämpöä. Jatketaanko samalla vielä kivihiilestä luopumista?”, Martikainen pohdiskelee.
”Karkeilla arvioilla noin 10 terawattituntia enemmän pitäisi saada kotimaista puuenergiaa haalittua seuraavaksi lämmityskaudeksi edelliseen verrattuna. Se tarkoittaa kotimaisen energiapuumäärän kaksinkertaistamista.”
Ensi kesänä turpeennostossa ei päästä takavuosien määriin, sillä alalta on poistunut paljon toimijoita ja kalustoa on romutettu. Lämmitystarpeen korvaaminen pelkällä puulla vaatisi sitä valtavasti.
”Kymmenen terawattituntia lämpöä eli viisi miljoonaa kuutiota energiapuuta tarkoittaisi rekkajonoa Suomen päästä päähän”, Martikainen laskee.
”Kaikki turve mitä pystytään, pitää ensi kesänä korjata.”
Martikainen uskoo, että turvetta aiottiin monin paikoin korvata venäläisellä tuontipuulla ja maakaasulla. Nyt se ei onnistu.
”Eiväthän kaupungit kylmäksi mene. Lämpölaitokset etsivät jotain poltettavaa sillä hinnalla kuin sitä saavat, ja siirtävät kustannukset kaukolämmön käyttäjille. Sitten jos kiinteää polttoainetta ei löydy niin poltetaan varmaan öljyä.”
”Kaikki turve mitä pystytään, pitää ensi kesänä korjata” ‒tulevana talvena iskee sähköpula, sitä seuraavana uhkaa loppua lämmitysenergia
Kaukolämmön osalta tilanne on päinvastainen. Varastot hakkeesta ja turpeesta riittävät ensi talveksi, mutta sitä seuraavalla lämmityskaudella poltettava uhkaa loppua.
”Aiemmilta kausilta jyrsinturvetta on vielä aika paljon varastoissa, mutta kevään jälkeen sitä ei juuri enää ole. Sitä en tiedä, kuinka paljon Venäjältä kerettiin tuoda energiapuuta”, Neovan viestintäjohtaja Ahti Martikainen kertoo.
Aemmin energiapuuta on tuotu idästä jopa neljäsosa Suomen tarpeesta.
”Seuraavaa lämmityskautta ajatellen puuttuu Venäjän puu, 4-5 terawattituntia turve-energiaa ja maakaasu jolla on tehty kaukolämpöä. Jatketaanko samalla vielä kivihiilestä luopumista?”, Martikainen pohdiskelee.
”Karkeilla arvioilla noin 10 terawattituntia enemmän pitäisi saada kotimaista puuenergiaa haalittua seuraavaksi lämmityskaudeksi edelliseen verrattuna. Se tarkoittaa kotimaisen energiapuumäärän kaksinkertaistamista.”
Ensi kesänä turpeennostossa ei päästä takavuosien määriin, sillä alalta on poistunut paljon toimijoita ja kalustoa on romutettu. Lämmitystarpeen korvaaminen pelkällä puulla vaatisi sitä valtavasti.
”Kymmenen terawattituntia lämpöä eli viisi miljoonaa kuutiota energiapuuta tarkoittaisi rekkajonoa Suomen päästä päähän”, Martikainen laskee.
”Kaikki turve mitä pystytään, pitää ensi kesänä korjata.”
Martikainen uskoo, että turvetta aiottiin monin paikoin korvata venäläisellä tuontipuulla ja maakaasulla. Nyt se ei onnistu.
”Eiväthän kaupungit kylmäksi mene. Lämpölaitokset etsivät jotain poltettavaa sillä hinnalla kuin sitä saavat, ja siirtävät kustannukset kaukolämmön käyttäjille. Sitten jos kiinteää polttoainetta ei löydy niin poltetaan varmaan öljyä.”
Haminan LNG-terminaali on otettu käyttöön
Haminan uusi LNG-terminaali on Suomen ensimmäinen suoraan kansalliseen kaasun siirtoverkkoon kytketty terminaali.
Haminan LNG-terminaali on otettu käyttöön
Haminan uusi LNG-terminaali on Suomen ensimmäinen suoraan kansalliseen kaasun siirtoverkkoon kytketty terminaali.
yle.fi
LNG terminaali Inkooseen
”Inkoo terminaalin sijoituspaikkana antaa Suomelle mahdollisuuden käynnistää ja tarjota 600 megawattia kaasuvoimaloiden tuotantokapasiteettia yhteisille sähkömarkkinoille. Tämä parantaa toimitusvarmuutta koko alueella, myös Virossa”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.
”Inkoo terminaalin sijoituspaikkana antaa Suomelle mahdollisuuden käynnistää ja tarjota 600 megawattia kaasuvoimaloiden tuotantokapasiteettia yhteisille sähkömarkkinoille. Tämä parantaa toimitusvarmuutta koko alueella, myös Virossa”, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.
Viimeksi muokattu:
Sinällään energia ei poikkea esitetyssä suhteessa mistään elämiselle oleellisesta asiasta (ravinto, asunto riisuttuna energian osuudesta, terveydenhoito, koulutus ja vaatetus näillä leveysasteilla mm.) eikä energia ole mitenkään mystinen osa. Kaikissa noissa on eräänlainen markkina taustalla ja tapauksesta riippuen hankintaa sitten tuetaan enemmän tai vähemmän. Suomessa tuetaan lähinnä terveydenhoitoa ja koulutusta suoraan ja merkittävässä määrin. Muu menee aivan markkinaehtoisesti (kuluttajan ravinnonhankintaa ei oikeastaan tueta ollenkaan, vaan tuetaan tuotantoa oloissa, joissa monia ravinnon osia ei muutoin pystyisi tuottamaan markkinaehtoisesti). Kaikkeen on kuitenkin tukea tarjolla yhteiskunnan taholta, jos omat varat eivät kerta kaikkiaan riitä elämiseen. Energia sopii varsin hyvin tuettavaksi aivan samoilla kriteereillä.
En löytänyt sitä punaista lankaa tuosta läpyskästä nopeasti selaamalla.
Virolla ainakin on, maa tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Suomesta tuodaan vähemmän, kuin Latviaan viedään. Näin ainakin vielä jokin aika sitten.
Mutta eikö se ole perustunut viime aikoina venäläisen öljyn ja kaasun polttoon kun öljyliuskeesta on luovuttu?
Aina luotettava iltapäivälehti ainakin niin kertoi:
"Energia on Virossa kallista ainakin siksi, että Viro ei ole panostanut omaan energiantuotantoon. Viro on ajanut alas saastuttavaa palavakiviteollisuuttaan, joka aiemmin tuotti energiaa myös vientiin, mutta sen tilalle ei ole kiirehditty rakentamaan uutta ja puhtaampaa tuotantoa.
Samaan aikaan Viro on luopunut kertarysäyksellä venäläisestä maakaasusta, eikä ole onnistunut hankkimaan rannikolleen varastolaivaa LNG- eli nestekaasulle. Kahdessa muussa Baltian maassa, Latviassa ja Liettussa, on jo omat LNG-varastot."
/img-s3.ilcdn.fi/428cf6b7e2df374bb7fc4e58da7bb636571626c492130ebebc60cc2117e6c99b.jpg)
Huolestuttaako inflaatio? Virossa sähkö jopa kymmeniä kertoja kalliimpaa: "Pahin on vielä edessä"
Viro on Euroopan unionin kärkimaa inflaatiossa eli hintojennousussa. Poikkeuksellisen raju inflaatio pannaan Virossa mielellään sodan ja energiahintojen piikkiin, mutta sen taustalta löytyy muitakin tekijöitä.
www.iltalehti.fi
Öljyä nyt joka tapauksessa saa muualtakin ja maakaasua (höyrystettyä LNG:tä) on tarkoitus saada Suomesta (nyt kesällä saa riittävästi Liettuasta). Palavan kiven käyttöä on vähennetty, mutta kaiketi osa laitoksista on silti vielä reservissä. Sähköntuotantoon soveltuvaa konekantaa on oman kulutuksen kannalta riittävästi (toisin kuin esim. Suomessa).
Osmo tuumailee että myös kapasiteetista pitäisi maksaa
Nyt sähkö on kallista, mutta tavallisina aikoina energy only ‑malli johtaa niin halpaan sähkön hintaan, ettei ydinvoimaloita toteudu markkinaehtoisesti.
Ydinvoimalla tuotettu sähkö on kallista. Olkiluoto 3:n Mankalahinta on noin viisi senttiä kWh, mikä on vähän nykyhintoihin verrattuna, mutta ylitti vielä pari vuotta sitten selvästi markkinahinnan. Tuulivoiman tuotantokustannus on noin 3 snt/kWh, mutta sen teho vaihtelee tuulen mukana. Ydinvoimalla on päinvastainen ongelma. Sen tehoa ei pystytä säätämään käytännössä lainkaan, joten se ei pysty vastaamaan kysynnän vaihteluun.
Juuri nyt ydinvoima on erittäin kannattavaa, mutta se johtuu siitä, että sähköstä on pulaa. Jos ei olisi, ydinvoima tuottaisi omistajilleen tappiota. Jos nyt avautuisi mahdollisuus sijoittaa Olkiluoto 4:ään tai Loviisa 3:een, markkinaehtoisesti ei taitaisi investoijia löytyä – ei ainakaan, jos investointien tarkoituksena on saattaa energiamarkkinat turvalliseen tasapainoon – eli alentamaan sähkön hinta.
Sama koskee kaikkia muitakin sellaisia investointeja, joiden tarkoitus on taata riittävä sähkön tuotanto.
Nykyisillä säännöillä sähkömarkkinat eivät hakeudu markkinaehtoisesti turvalliseen tasapainoon ikinä. Investoida ei kannata, ellei näköpiirissä ole pulaa sähköstä. Kuitenkin sähkön pitäisi olla strateginen hyödyke, jota tuotetaan kaikissa oloissa tarpeeksi.
Tähän ei ole muuta ratkaisua kuin muuttaa markkinamallia ja luopua energy only ‑mallista. On maksettava myös kapasiteetin olemassa olosta.
Muussa tapauksessa sähköpula tulee olemaan jatkuvana riesanamme.
www.soininvaara.fi
Nyt sähkö on kallista, mutta tavallisina aikoina energy only ‑malli johtaa niin halpaan sähkön hintaan, ettei ydinvoimaloita toteudu markkinaehtoisesti.
Ydinvoimalla tuotettu sähkö on kallista. Olkiluoto 3:n Mankalahinta on noin viisi senttiä kWh, mikä on vähän nykyhintoihin verrattuna, mutta ylitti vielä pari vuotta sitten selvästi markkinahinnan. Tuulivoiman tuotantokustannus on noin 3 snt/kWh, mutta sen teho vaihtelee tuulen mukana. Ydinvoimalla on päinvastainen ongelma. Sen tehoa ei pystytä säätämään käytännössä lainkaan, joten se ei pysty vastaamaan kysynnän vaihteluun.
Juuri nyt ydinvoima on erittäin kannattavaa, mutta se johtuu siitä, että sähköstä on pulaa. Jos ei olisi, ydinvoima tuottaisi omistajilleen tappiota. Jos nyt avautuisi mahdollisuus sijoittaa Olkiluoto 4:ään tai Loviisa 3:een, markkinaehtoisesti ei taitaisi investoijia löytyä – ei ainakaan, jos investointien tarkoituksena on saattaa energiamarkkinat turvalliseen tasapainoon – eli alentamaan sähkön hinta.
Sama koskee kaikkia muitakin sellaisia investointeja, joiden tarkoitus on taata riittävä sähkön tuotanto.
Nykyisillä säännöillä sähkömarkkinat eivät hakeudu markkinaehtoisesti turvalliseen tasapainoon ikinä. Investoida ei kannata, ellei näköpiirissä ole pulaa sähköstä. Kuitenkin sähkön pitäisi olla strateginen hyödyke, jota tuotetaan kaikissa oloissa tarpeeksi.
Tähän ei ole muuta ratkaisua kuin muuttaa markkinamallia ja luopua energy only ‑mallista. On maksettava myös kapasiteetin olemassa olosta.
Muussa tapauksessa sähköpula tulee olemaan jatkuvana riesanamme.
Sähkömarkkinoilla on alettava maksaa myös kapasiteetista
www.soininvaara.fi
Viimeksi muokannut moderaattori:
Kapasiteetista maksamisessa viitataan vakiintuneen terminologian osalta juuri tuohon, mihin itsekin viittaat, eli tarpeen mukaan käytettävissä olevaan tehoon. Tuuli- ja paneeliaurinkovoima ei tuohon kykene vastaamaan ollenkaan, mutta sähkövarastot kylläkin, jos niiden varastointikyky on sopivassa suhteessa tarjottuun tehoon.Hmm, ja sitten maksetaan tuulivoimaloiden näennäisestä kapasiteetista
Maksettakoon todellisesta vakaasti ja luotettavasti käytettävissä olevasta kapasiteetista jos maksetaan.
Professorin mukaan Suomen sähköongelmat voisi ratkaista nopeastikin | Verkkouutiset
Peter Lund sanoo, että maamme on ollut liian luottavainen sähkön tuoja.
www.verkkouutiset.fi
Suomen sähköntarjonnan huoltovarmuus jätettiin markkinoiden hoidettavaksi suunnilleen vuosituhannen vaihteesta lähtien, eli hankitaan sieltä, mistä halvimmalla saa ja romutetaan loput kapasiteetista. Johtopäätös oli, että huippupakkasilla kolmasosa kulutuksesta tuodaan Ruotsista, Venäjältä ja Virosta ja omasta tuotantokapasiteetistakin huomattava osa katettiin fossiilienergian yhteistuotannolla, joka saatiin vielä sähkömarkkinoiden näkökulmasta edullisemmaksi kohdistetulla verokikkailulla (verot kohdistettiin halvalla tuotettuun hukkalämpöosuuteen ja jätettiin kalliilla tuotetun sähkön osuus verottamatta). Varsinaista omaa ja aitoa markkinaehtoisesti hoidettua sähköntuotantoa oli vain noin puolet kulutuksesta. Työsarkaa tuossa on, hoidetaan asiat miten hyvänsä.
Osmo ja monet muut tykkäävät saarnata tuulivoimalla tuotetun sähkön edullisuutta, mutta mikä on tuotetun sähkön arvo? Korkea tuulituotanto painaa aina hinnat alas, ja se pitää dumpata ilmaiseksi jonnekin tai rajoittaa voimaloiden tehoa. Ydinvoimala sen sijaan tuottaa silloinkin kun hinnat ovat pilvissä.
Tuulivoiman ylituotanto aiheuttaa harhakuvan että tuulivoima olisi edullista. Kun joku perustaa vaikkapa vedyntuotanto laitoksen, on ilmaista sähköä saatava vaikka se vähän maksaisikin, jotta laitos pysyy riittävästi käynnissä.
Jännää seurata miten "halvan energian" hamstraajat lisääntyy kilpaa tuulituotannon myötä ja paljonko ovat valmiita maksamaan sähköstä.
Tuossa @kotte kuvaa kohtuullisen tarkasti nynytilannetta. Eräs sana"..huotovarmuus jätetttiin markkinoiden.." kaipaisi lähempää tarkastelua. Jätetttiin sana ei kerro mitään vastuunkantajasta. Joku päättävä taso tai tasot on luonut tilanteen jota @kotte edellä kuvaa ja tulisi vastata tekosistaan. Osaako @kotte nimetä päättäjiä ja vastuunkantajia? Siihen en usko että tilanne (huoltovarmuuteen liittyvä sähkötehon mahdollinen riittämömyys ) olisi kehittynyt "ajopuuna"
Jos huoltovarmuutta tai sähkönhinnan tasaisuutta halutaan lisää niin mikä on se mekanismi jolla asia synnytetään?
Tehoreservin ostaminen Fingridin toimesta oli yksi tapa. Nyt menneisyyttä. Pitääkö maksaa enemmän vai järjestää uusi kilpailutus?
Markkinamekanismi tarjoaa valtavan insentiivin säätövoimalle ja energian varastoinnille. Halutaanko tätä lisää vain? Millä mekanismilla?
Esimerkiksi "rakennetaan lisää ydinvoimaa" ei ole toimenpide. Kuka rakentaa? Jonkun pitää investoida tahansa tähän ydinvoimalaan. Millä takaisinmaksu on järkevää? Kyllä niitä ydinvoimaloita olisi tulossa jos se olisi järkevää taloudellisesti. Tuulivoimaloita syntyy koska joku laskee omille rahoilleen tuoton ja näkee sen järkeväksi businekseksi.
Eli ei sosialistista vaan markkinantoimintaa ja kapitalismia tukevia toimenpiteitä tässä kaivataan.
Tehoreservin ostaminen Fingridin toimesta oli yksi tapa. Nyt menneisyyttä. Pitääkö maksaa enemmän vai järjestää uusi kilpailutus?
Markkinamekanismi tarjoaa valtavan insentiivin säätövoimalle ja energian varastoinnille. Halutaanko tätä lisää vain? Millä mekanismilla?
Esimerkiksi "rakennetaan lisää ydinvoimaa" ei ole toimenpide. Kuka rakentaa? Jonkun pitää investoida tahansa tähän ydinvoimalaan. Millä takaisinmaksu on järkevää? Kyllä niitä ydinvoimaloita olisi tulossa jos se olisi järkevää taloudellisesti. Tuulivoimaloita syntyy koska joku laskee omille rahoilleen tuoton ja näkee sen järkeväksi businekseksi.
Eli ei sosialistista vaan markkinantoimintaa ja kapitalismia tukevia toimenpiteitä tässä kaivataan.
Suomen tuulivoimaloiden kapasiteetista suurin osa taitaa olla myyty suoraan isoille ostajille, vain pieni osa päätyy pörssiin. Kun erilaisia kulutuskohteita "satunnaisvoimalle" alkaa tulla, eiköhän niillekin sorvata suorat sopparit, joilla ostavat sitä pätkittäistäkin sähköä suoraan myyjältä, ohi pörssin. Silloin pörssisähkön määrän (ja siksi myös hinnan) vaihtelu pienenee huomattavasti.
Vety aina mainitaan ensimmäisenä noista satunnaiskuluttajista, mutta kyllä sieltä muutakin on tulossa. Tässä yksi mielenkiintoinen vaihtoehto verkkoreserviksi, CO2-akku. Pilottilaitos on käynnissä, ja ekan täysimittaisen laitoksen rakentamisesta sopimus käsittääkseni olemassa. Ei siis välttämättä enää hirveän kaukainen asia tämäkään.
Samaan verkkoon se tuulivoimakin menee eikä sillä sen jälkeen ole varsinaista korvamerkkiä. Kun "isot ostajat" käyttävät tuulisähköä, niiltä vastaavasti vapautuu sitä kapasiteettia, jonka ne käyttää tuulettomana aikana.
Epäilen ettei pariin vuoteen synny mitään "ylimääräistä" sähköä, kaikki menee kaupaksi ainakin ensi talvena. Peukutan noita lämpövarastoja koska niiden toiminta ei hirveesti häiriinny vaikka halpaa sähköä tulisi harvakseltaan.
Minä tarkoitin sellaisia tulevia asiakkaita, jotka eivät tarvitse sähköä tasaisesti kaiken aikaa. Kuten esimerkiksi firmaa, joka operoi tuollaista CO2-akkua. Silloin kun on halvempaa sähköä, hiilidioksidia nesteytetään sähköä käyttäen. Kun taas sähkö on kalliimpaa, sitä höyrystetään ja pyöritetään generaattoria, joka syöttää sähköä verkkoon. Ei tuohon tarvitse välttämättä sähköä silti pörssistä ostaa, tuollaista "satunnaisvoimaa" voinee ostaa myös pitkäaikaisella sopparilla kiinteään (halpaan) hintaan. Silloin tuulipuistolla, joka sille sähköä myy, on vähemmän ylijäämää kovalla tuulella pörssiin dumpattavaksi.
Tuulimyllybusiness on kannattavaa niille firmoille, jotka ovat tuen piirissä. IS jutun mukaan:
IS-selvitys: Yksi tuulivoimayhtiö on saanut tukia 283 miljoonaa euroa – tuulivoimaa tuettu yhteensä lähes 1,5 miljardilla
Suurimman tukirohmun Tuuliwatin pohjalta syntyi Tuulivoltti, joka myi välittömästi tuulipuistonsa. Energiayhtiö St1 sai kaupasta yli 73 miljoonan euron voiton.
www.is.fi
Nuohan saavat takuuhinnan tuottamalleen sähkölle. Elikkä on yhdentekevää, mikä on pörssisähkön hinta. Business on erittäin kannattavaa.
Myös silloin, kun sähkö on jokseenkin ilmaista. Investointivaltaisuuden takia tuo lähitulevaisuudessa kaksinkertaistaa ydinvoimalla tuotetun sähkön hinnan efektiivisesti (ja tekee uuden ydinvoiman rakentamisesta täysin tappiollista). Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen tarvitaan kustannustehokkaampia vaihtoehtoja (esimerkiksi yhä useammin tarjolla olevaan hyvin halpaan sähköenergiaan perustuvia). Ydinvoiman rakentamisboomin aikaan vajaa puoli vuosisataa sitten ongelmaa ratkottiin pumppuvoimaloita rakentamalla, mutta maantieteelliset edellytykset on aika pitkälle syöty aikana, jolloin ympäristökysymyksiin suhtauduttiin nykyistä välinpitämättömämmin.
Varsin joustavaan vedyntuotantoon kykenevää elektrolyysiteknologiaa on nykyisin kaupallis-teollisesti tarjolla. Tietenkin ajoittainen käyttö samalla nostaa investointikustannusten suhteellista osuutta kokonaisuudesta, joten ilmaista lounasta ei ole tarjolla. Tuulituotannon hintatasoa tuo kuitenkin samalla kohentaa suurimman tuotannon aikana, joten kokonaisuutena ajoittainen käyttö voi hyvinkin olla kannattavaa verrattuna siihen, että taataan tasaisempi tuotanto jollakin kalliimmalla sähkön tuotantomenetelmällä.
Tosin vain, kun sähkön hinta on positiivinen. Näin on säädetty. Ei kukaan pidä tuulivoimalaa käynnissä, jos sähkön hinta putoaa selvästi pakkaselle (eikä ydinvoimaa onneksi ole niin paljon, että olisi riskiä, että ne vetäisivät sähkön hinnan oikein kovasti pakkasen puolelle, tehon merkittävään ja nopeaan vähentämiseen kun tuolla ei ole vastaavia teknisiä edellytyksiä ilman tuotannon vähentymistä vielä silloinkin, kun tarvetta olisi).
Kyllä tuossa on menty lähinnä "ajopuuna" omasta mielestäni. Esimerkiksi Pohjolan voiman edustajien muistan suorastaan parkuneen käyttökelpoisten laitosten romutusta. Poliitikot eivät välttämättä edes ymmärtäneet, minkä antoivat tapahtua kantaa ottamatta. Huoltovarmuutta on Suomessa hoidettu omassa lokerossaan kuten on säädetty jonkun menneen katastrofin katkerien kokemusten opettamana, mutta mille ei mitään ole säädetty, on sitten aktiivisesti samalla unohdettu. Kaikissa naapurivaltioissa on ylimääräistä sähköntuotantokapasiteettia, jollaista Suomesta ei löydy kulutusta vastaavasti, vaikka hintataso olisi mikä hyvänsä. Suomessa on ilmeisesti ajateltu, että voidaan luottaa joistakin naapurimaista sähköä saatavan riittävästi puutteen kattamiseksi, kunhan tuontijohtoja on riittävästi. Muutama vuosi sitten jopa noiden johtojen ja Suomen tuotannon yhteinen kapasiteetti oli huippupakkasilla aivan rajoilla (marginaalia oli vain muutama sata megawattia).
Toki noita voimaloita on alle puolet Suomen kokonaiskapasiteetista. Syöttötariffiin ei ole päässyt mukaan lokakuun 2017 jälkeen. Sen jälkeen Suomen tuulivoimakapasiteetti on tuplaantunut samalla, kun vanhimpia syöttötariffin omaavia laitoksia on purettu pois.
Muistaakseni siitä jopa oli jotain keskustelua, mutta vastassa oli kaksi asiaa:
- laitosten varallapitämiseen ( palkat, huollot ) ei haluttu antaa suoraan valtionavustusta vaan homman olisi pitänyt hoitua markkinaehtoisesti sähkön hinnan kautta tms sitten kun niitä tarvitaan - jonka piti hoitaa kai se ettei jonkun romun avulla olisi voinut painaa rahaa.
- laitosten kai toivottiin korvautuvan jollain muulla koska energiaa kuitennii tarvitaan - ja taas ilman valtion rahaa.
Taustalla lienee myös ollut ajatus että venäläinen sähkö ja kaasu + ol3 ovat ihan tarpeeksi pitkäksi aikaa - hyvin ehtii etsiä hiiltä korvaavat ratkaisut.
Toisin sanoen asiaa ei mietitty vakavasti otettavana huoltovarmuuskymyksenä (vaikka se ilmiselvästi selliainen onkin). Lopputulos on sitten sama kuin, jos puolustusaseiden hankinnassa säästetään, kun rauhan aikana ei erikoisen akuutisti tarvita ja hädän tullen ei enää ehditä hankkia.
Tuolla aiemmin oli esillä että jonkun (valtionhallinnon) tahon on vastattava huoltovarmuudesta, sisältäen sen että kansalaisilla on ruokaa polttoainetta (lämpöä ja sähköä) jne saatavissa kaikissa olosuhteissa. Oheisena alla on laki huoltovarmuuden turvaamisesta. Sen perusteella TEM eli työ ja elinkeinoministeriö lienee pääasiallinen vastuunkantaja ja huoltovarmuuskeskus sitten . Tottai kun kun huoltovarmuus yksilöityy tarkemmin niin vastuuta on useammallakin tasolla.
Laki huoltovarmuuden turvaamisesta | 1390/1992 | Lainsäädäntö | Finlex
Laki huoltovarmuuden turvaamisesta
Lisätään tälläinenkin sivu.
Energiahuolto - Huoltovarmuuskeskus
Pohjoisen sijainnin vuoksi Suomessa tarvitaan paljon energiaa. Lämmitykseen tarvittavan energian määrä on maailman suurimpia henkilöä kohti. Lisäksi teollisuus tarvitsee runsaasti energiaa käyttöönsä.
www.huoltovarmuuskeskus.fi
Mielestäni on aika selvää se jos tai kun Suomesta loppuu sähkö niin noidenkin perusteella vastuunkantajaa löytyy. Ainakaan noiden perusteella kuluttajaa ei voi syyttää sähkön loppumisesta.
Näiden lisäksi kuluttajajilta peritään sähkön ja polttoaineiden hinnassa myös huoltovarmuusmaksua!
Viimeksi muokattu:
Tätä peliähän koko ajan pelataan. Suomen puolustusaseet on mitoitettu riittämään muutama kuukausi ja uusia & kalliita hommataan sen mukaan melko niukasti. Niinpä onkin jo noussut keskustelu siitä oliko sittenkään hyvä ajatus ostaa sitä tai tätä Israelista - kun Israelin suhde Venäjään on osoittautunut Ukrainan yhteydessä vähän liian läheiseksi.
Olennaista olisi hankkia teknologiaa, jolle on lisenssivalmistajia mieluiten kotimaassa, lähimmissä kumppanimaissa tai ainakin jossakin muuallakin kuin alkuperämaassa. Israelilaiseltakin teknologiatoimittajalta voinee vaatia sopimuksen edellytyksenä tuon tapaisia ehtoja tapauksessa, jossa ostajaosapuolena on vahvojen EU-/Nato-jäsenten yhteenliittymä, jollaista on Saksa-johtoisesti kaavailtu äskettäin ilmatorjuntaohjusjärjestelmähankintoihin liittyen.
Mielipidekirjoitus maaseudun tulevaisuudessa:
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Voimalaitoksia tarvitaan lisää
Kallis sähkö rapauttaa kansalaisten talouden ja teollisuutemme kilpailukyvyn.Voimalaitoksia tarvitaan lisää
Kallis sähkö rapauttaa kansalaisten talouden ja teollisuutemme kilpailukyvyn.
www.maaseuduntulevaisuus.fi